Eläköön kuvat!

Ihan oma Nukkumatti

2012-01-14T15:30:00.003+02:00

Olen kahden päivän aikana törmännyt kolmesti Nukkumatti-tuotteisiin, joten nyt on pakko tehdä materialistinen Nukkumatti-oheistuotteiden hehkutus ja haaveilu kirjoitus.

Ihan ensin huomasin Kodin Ykkösessä lasten Nukkumatti-pussilakanoita. Suomessahan on aikojen saatossa myyty ainakin paria erilaista Nukkumatti-kuosista lasten lakanaa, mutta jos ei tälläisiä ole sattunut kirpparilta löytämään niin nyt Nukkumattia on siis saatavana uutenakin.

Kuvaa ei valitettavasti löydy kaupan sivuilta enkä enää muista lakanoiden ulkonäköä niin tarkasti että uskaltaisin etsiä niiden kuvia muualta (ja muistaa ehkä ihan väärin). Paketissa oli Nukkumatti-logo ja siitä tuli jotenkin sellainen aavistus että saman sarjan muitakin tuotteita voisi olla tulossa myyntiin, tai niitä voi jo ollakin. En pahemmin ole Nukkumatteihin kaupoissa törmännyt, siis ennen näitä paria päivää, joten tämä oli mielenkiintoinen bongaus.

Seuraavana päivänä huomasin ihanassa pienessä liikkeessä nimeltä Pieni Kamari Nukkumatti-kellon. En taas uskalla varmaksi sanoa oliko se kuva-aiheeltaan juuri tämä. Samassa paikassa oli myös pienen pieni peltirasia jossa oli Nukkumatin piirroskuva ja jotain pientä sisällä... Mutta en päässyt kysymään mitä tuo sisältö on. Unihiekkaako? Täytyy kysäistä seuraavalla kerralla kun kaupassa käy, ja varmaan hankkia yksi rasia omaksi.

Harjun Paperi-kaupassa taas huomasin jo ovelta Nukkumatti postikortin. Kortti on aika erikoinen, takana lukee "Suomenlinna Toy Museum, Helsinki". Tämän kortin ostin itselleni, olen nimittäin alkanut keräilemään Nukkumatti-postikortteja. Niistä ja muista postikorteista kirjoitan lisää myöhemmin.

Nämä mainitut ihanat pikku putiikit sijaitsevat muuten Jyväskylässä.

Kun nyt pääsin vauhtiin niin oli pakko katsoa mitä kaikkea Nukkumatti-kamaa netistä löytyy. Ja sitähän muuten löytyy! Nämä taitavat kaikki olla saksalaisilta sivuilta, mutta Suomestakin on saatavilla noiden omien bongausteni lisäksi mm. pehmoleluja.

Avaimenperä, figuuriukko, (ilmeisesti) pinssi ja magneetti. Toisiinsa nähden nämä eivät ole kuvassa oikeissa mittasuhteissa.

Nukkeja (tai pehmoleluja) löytyy käsinukeista alkaen monenlaisia ja eri kokoisia. Olisi todella vaikea valita omaa Nukkumatti-nukkea, mutta se voisi olla jompikumpi näistä. Tosin enemmän haaveilen löytäväni kirpputorilta vanhan Nukkumatin.

Boing!

Googlekääntäjän mukaan tässä on pullo kylpyvaahtoa ja jonkinlainen taikapyyhe.

Lumisadepallo.

Nukkumatti yllätysmunia! Joku on kyllä munannut kun näitä ei myydä Suomessa. Myös muita Nukkumatti-makeisia on olemassa, esimerkiksi suklaalevyjä.
Ja jos on makeisia niin miksei myös vaikka teetä. Olisi loogista jos tämä tee rentouttaa ja auttaa saamaan unen... Tiedä sitten miten on.

Pussikeitto ei tulisi ihan ensimmäisenä mieleen Nukkumatista. Ehkä sitä on helppo valmistaa reissulla?

Esittelin Marraskuussa animaatio-aiheisia naamiaisasuja, mutta tämä puku ei tullut silloin vastaan. Parta tästä kyllä puuttuu.

Ja viimeisenä laukku. Minusta tässä on yksinkertaistettu Nukkumatti onnistuneesti 2D-hahmoksi. Väritkin ovat ihan Nukkumattia.

Tästä päästäänkin kysymykseen jonka haluan esittää kaikille Nukkumatti-faneille.

Kumpi on suosikkinne: puna-asuinen vai sinipukuinen Nukkumatti?

Lisää aikaa lastenohjelmille

2012-01-08T16:55:00.001+02:00

Yle järjestelee tänä vuonna kanaviansa uudelleen. Tv2 esimerkiksi suunnataan entistä enemmän nuorille. Lastenohjelmat ovat kuuluneet kakkosen puolelle jo pitkään ja lastenohjelmiinhan television animaatiotarjonta suurimmaksi osaksi sisältyy.

Uudistuksen myötä lastenohjelman määrä lisääntyy hieman. Arkiaamuihin lastenohjelmat tulivat jo Tammikuussa 2008 ja nyt on uudistettu arki-iltojen ohjelmat. Pikku Kakkonen on vuoden alusta asti alkanut hieman aiempaa aikaisemmin, kello 17:00. Ohjelman kestokin on tuplaantunut tunniksi. Näin ollen Pikku Kino on pudonnut pois. Mikään varsinainen ohjelma Pikku Kino ei ole ollutkaan, vain otsikko jonka alla on esitetty monenlaisia sarjoja. Sarjojen kohderyhmäkin on vaihdellut eikä aina ole tuntunut kovin loogiselta että isompien lasten ohjelmaa tulee ennen pienten Pikku Kakkosta.

Uudistuksen myötä päästäänkin loogisempaan lopputulokseen: Pikku Kakkosen jälkeen seuraa ohjelmaa koululaisille. Maanantaista Tiistaihin Galaxi kestää tunnin, loppu viikolla puoli tuntia. Galaxi on tuttu aamuista ja Pikku Kakkosen tapaan sekin pitää sisällään monenlaista ohjelmaa, myös animaatioita. Galaxin iltalähetykset alkavat 9.1.2012.

Tässä muutamia poimintoja tämän hetkisestä arki-iltojen animaatiotarjonnasta:

Maanantaisin
Pikku Kakkosessa: Stella ja Sami (Stella and Sam)
Piirretyssä sarjassa esiintyvät isosisko Stella ja pikkuveli Sami.
Galaxissa: Kapteeni Kari (Commander Clark)
Ryhmä eläimiä tutkii avaruutta ja suojelee sen asukkaita johtajanaan itsensä Laika-koiran jälkeläinen.
Galaxissa: Loma! (Stoked)
Kesällä 2010 Summerissa esitetyssä sarjassa teinijoukko viettää kesää töiden ja surffauksen merkeissä.

Tiistaisin
Pikku Kakkosessa: Noksu
Mikko Kunnaksen ohjauksessa syntynyt Noksu kertoo pikku ankan ja tämän ystävien arkielosta.
Pikku Kakkosessa: Lulu kilpikonna (Lulu Vroumette)
Kilpikonnatyttö Lulu ystävineen seikkailee ranskalais-belgialaisessa cgi-animaatiossa.
Galaxissa: Velhot, Jätit ja susihukkaset
Vuosina 1995-1999 tehtyä sarjaa on mielestäni esitetty Suomessa myös nimellä Noitia, jättejä ja susihukkia.

Keskiviikkoisin
Pikku Kakkosessa: Hupsu pikku pupunen (Silly bitty bunny/Petit Lapin Blanc)
Maisa-sarjaa ulkoisesti muistuttava sarja pienen pupun arjesta.
Pikku Kakkosessa: Kasper ja Liisa (Gaspard et Lisa)
Koirakaverusten elämää Pariisissa.

Torstaisin
Pikku Kakkosessa: Metkat mesiläiset (The Hive)
CGi-animaatio mehiläiskennossa asuvasta mehiläisperheestä.
Galaxissa: Raimo (Raymond)
Sarjan pääosassa on kekseliäs koululainen nimeltä Raimo.

Perjantaisin:
Pikku Kakkosessa: Ystävykset (Ein Fall für Freunde)
Eläinten elämää Mansikkamäessä. Saksalainen piirretty.
Galaxissa: Hillitön Hotelli (Zombie Hôtel)
Zombiekaksoset asuvat kammottavassa hotellissa ja käyvät koulua tavallisten lasten kanssa.

Osaa näistä ohjelmista esitetään myös aamuisin. Toivottavasti samoja jaksoja ei kuitenkaan pyöritetä sekä aamuisin ja iltaisin.

Uusinnat sopivat kaikista genreistä parhaiten juuri lastenohjelmiin. Koko ajan tulee uusia lapsia, pienimmät kasvavat koululaisiksi. Katsojakunta muuttuu nopeasti. Uusinnat eivät ole uusintoja ollenkaan, vaan ohjelmat katsotaan ensimmäisen kerran. Tuntuu kuitenkin, että Yle pyörittää turhan paljon samojen ohjelmien uusintoja. Kun ohjelmaan on tietty määrä esityskertoja, ne heitetään ruutuun vähintään vuoden välein, ehkä nopeamminkin. Niin mieluusti kuin Nalle Luppakorvaa tai Muumilaakson tarinoita katsonkin, niin ei näitä ohjelmia tarvitse joka vuosi tuutata. Välissä voisi näyttää sellaisia uusintoja joita ei vuosikymmeniin ole nähty.

Lastenohjelmien määrän lisääntyminen on tietysti positiivista. Perinteisesti Ylen ohjelmia on kiitelty myös laadusta, mutta parantamisen varaa on aina. Erityisesti kotimaisen animaation toivoisi nousevat takaisin samalle laatutasolle mitä se on 70-90-luvuilla ollut.

Ulkomailta tulevat sarjat tuntuvat olevan hyvä sekoitus eurooppalaista ja amerikkalaista alkuperää. Aasia taitaa olla ohjelmistossa mukana vain animoinnin alihankintamaana, mutta olivathan 80- ja 90-luvun japanilaissarjatkin (Matka maailman ympäri, Alfred J. Kwak) yhteistuotantoa eurooppalaisten kanssa. Yleä täytyy kiitellä myös siitä että televisiossa näkee eri tekniikoilla toteutettuja animaatioita. Ohjelmien sisällön suhteen kaipaisin yhtä paljon vaihtelevuutta kuin mitä visuaalisesti jo löytyy.

Eläin- tai ihmislapsi joka ystävineen hämmästelee arkielämän tapahtumia rauhallisesti ja turvallisesti on ihan kiva aihe sarjaan tai toiseenkin, mutta Pikku Kakkonen tuntuu jo tursuavan tälläistä ohjelmaa. Näistä lähtökohdista on toki tehty todella hyviä ja persoonallisia ohjelmia, mutta valittavan monta onttoa yritelmää. Lastenohjelmissakin saa olla särmää.

Apinatasavalta

2012-01-06T15:29:00.000+02:00

Lauantaina 7.1 alkaa Tv1:llä uusi Apinatasavalta-sarja. Jaksoja on luvassa 18 ja yksi osa kestää viisitoista minuuttia. Sarjan aiheena on Suomi ja suomalaiset apinat. Vuonna 2010 Shanghain maailmannäyttelyssä esitettiin Daily Ape Showta. Apinakaksikko Mauri ja Pekka kommentoivat Suomea ja suomalaisuutta seitsemässä pätkässä, jotka on nähty myös Ylellä. Daily Ape Show on epäilemättä pohjustanut Apinatasavaltaa ja Mauri ja Pekka esiintyvät myös uudessa sarjassa, monen muun kädellisen kera. Puissa asustaa melkoinen joukko apinoita ja sarjassa on siis myös melkoinen joukko ääninäyttelijöitä. Vakuuttavalta listalta löytyvät mm. Antti Litja, Pekka Autiovuori, Petteri Summanen ja Antti Pääkkönen...

Tyylilajina on poliittinen satiiri, tosin sarjaa luonnehditaan myös hupianimaatioksi. Edellinen animoitu poliittinen satiiri Itse Valtiaat nousi lasten suosioon ja päätyi elokuvaksi, joka ei oikeastaan ollut Itse Valtiaat elokuva lainkaan, vaan jonkinlainen lasten satu pääosassaan Paavo Lipposen näköinen ukkeli. Apinatasavallan vakuutellaan olevan suunnattu aikuisille, mutta jää nähtäväksi kuinka osuvaa tai pistävää satiiria Suomesta on saatu apinoiden voimalla aikaan.

Sarjan animaatiosta vastaa Anima Vitae, jolla on Itse Valtiaiden lisäksi kokemusta aikuisille suunnatuista animaatioista isoksi hitiksi nousseen Pasilan kautta. Apinatasavaltaa käsikirjoittavat mm. Sami Hantula ja Kalle Määttä.

Tammikuun ensi-illat ja uudet julkaisut.

2012-01-04T16:33:00.006+02:00

Olen yleensä kirjoittanut dvd-julkaisuille ja ensi-ilta elokuville omat tekstinsä, mutta tämä kuukausi näyttää kovin köyhältä julkaisujen osalta.

Disneyn Karhuveljeni Koda tulee dvd:lle 13.1. Kansi ja extrat näyttävät olevan identtiset edellisen julkaisun kanssa. Elokuvaa ei ole vielä julkaistu Blu-raylla, eikä julkaista nytkään.

Tässä Tammikuun dvd:t. Ensi-ilta elokuvia saadaan sentään vuoden alkuun kaksi. Tosin vain toinen on oikeasti ensi-illassa. Mutta tuskinpa Leijonakuninkaan paluu teattereihin on mikään pettymys.

20.1 Leijonakuningas 3D

Disneyn piirrosklassikko Leijonakuningas saapuu teattereihin uutena 3D-versiona. Vuonna 1994 valmistunutta elokuvaa esitetään suomeksi dubattuna. Rooleissa kuullaan mm. Christopher Rombergia Simbana, Jukka-Pekka Paloa Scarina ja Pirkka-Pekka Peteliusta Timonina.

27.1 Saapasjalkakissa

DreamWorksin Shrek-elokuvissa hurmannut Saapasjalkakissa on saanut oman elokuvan (Puss In Boots). Elokuva kertoo Saapasjalkakissan taustasta ja sankariteoista ennen aiempia elokuvia. Suomeen saapuu sekä originaali että dubattu versio. Suomidubissa näyttelevät mm.Heikki Sankari ja Petra Karjalainen. Elokuvaa esitetään ainoastaan 3D-versiona.

Elokuvia vuodelle 2012

2011-12-30T13:20:00.000+02:00

Vuoden vaihtuessa on kiva hieman kurkistaa tulevaan. Minkälaisia elokuvia ensi vuonna katsellaan? Vielä ei voi varmaksi tietää mitkä näistä filmeistä tulevat Suomeen asti. Tietysti joukossa on esimerkiksi Pixarin, DreamWorksin ja Disneyn elokuvia jotka varmasti meillä ennen pitkää nähdään, mutta myös leffoja jotka oikein hyvässä lykyssä päätyvät meillä dvd:lle. Ehkä.

Osa näistä elokuvista on saanut ensi-iltansa jo kuluvana vuonna, mutta tunnetusti matka esimerkiksi Japanista Suomeen voi kestää pitkäänkin. Ja tietysti vuoden lopussa maailmalla julkaistavia elokuvia saadaan meillä odottaa vuoteen 2013. Mutta hyvää kannattaakin odottaa ja tässä on monia oikein kiinnostavia tulokkaita ja ihanasti erilaisia elokuvia.

Makoto Shinkain ohjaama Hoshi o ou kodomo, englanniksi Children Who Chase Lost Voices from Deep Below on saanut ensi-iltansa Japanissa keväällä 2011. Vielä sitä ei ole Suomessa asti nähty.

Studio Ghiblin Kokuriko-Zaka Kara sai ensi-iltansa Japanissa viime kesänä. Suomessa Goro Miyazakin ohjaus nähdään varmasti, ja ajankohta on mitä luultavimmin syksyllä R&A festareilla.

Vuonna 2011 valmistunut Korealainen animaatio Madangeul Naon Amtak on pärjännyt hyvin kotimaassaan ja herättänyt ilmeistä kiinnostusta muuallakin. Hwang Sunmin kirjaan perustuva elokuva on myyty jo ainakin 46 maahan. Ehkä kanan ja ankan poikasen tarina nähdään jossain vaiheessa Suomessakin.

Syksyllä 2011 ensi-iltansa saanut Un monstre à Paris on ranskalainen cgi-animaatio. Elokuvan on ohjannut Bibo Bergeron. Elokuva sijoittuu vuoteen 1910 ja kertoo mystisestä hirviöstä ja nuoresta laulajattaresta. Lucillen roolissa on Vanessa Paradis.

Islannin ensimmäinen pitkä animaatioelokuva Hetjur Valhallar - Þór sai ensi-iltansa Lokakuussa 2011. Skandinaavisesta mytologiasta ammentava elokuva on tulossa ensi vuonna nähtäville ainakin Norjassa ja Hollannissa.

Friends: Mononoke Shima no Naki on saanut ensi-iltansa Japanissa Joulukuussa 2011. Vaihteeksi cgi-animoidun elokuvan ovat ohjanneet Takashi Yamazaki ja Ryūichi Yagi.

Japanilainen piirroselokuva Majikku tsurî hausu eli Magic Tree House perustuu englantilaiseen kirjasarjaan. Se kertoo sisaruksista jotka löytävät metsästä puumajan ja pääsevät sen kautta minne tahansa, jopa toiseen aikaan.

Maaliskuussa Suomeen tuleva Lorax (The Lorax) perustuu useita suosittuja lastenkirjoja tehtailleen Dr. Seussin kirjaan. Elokuvan takana on Illumination Entertainment joka tunnetaan elokuvista Hop ja Itse Ilkimys.

Aardmanilta saadaan nähtäville uusi pitkä vaha-animaatio. Edellinen onkin Wallacen ja Gromitin seikkailu vuodelta 2005. The Pirates! In an Adventure with Scientists leffan ensi-ilta on Suomessakin Maaliskuussa. Merirosvo-elokuvan on ohjannut Peter Lord.

Hiroyuki Okiura Momo e no Tegami on kiertänyt jo kansainvälisiä festivaaleja, vaikka sen Japanin ensi-ilta on vasta keväällä 2012. Elokuvan nimihenkilö Momo on 13-vuotias tyttö joka on juuri menettänyt isänsä. Äitinsä kanssa tämän lapsuuden kotiin muuttavalle Momolle on jäänyt vain isän keskeneräinen kirje.

Le magasin des suicides saa ensi-iltansa Ranskassa Toukokuussa. Lähtökohta tarinalle on melkoisen synkkä, masennuksen ja ahdistuksen kalvamilla ihmisillä ei ole elämänhalua. Toiset ovat osanneet kääntää tämän hyödykseen, nimittäin perhe joka pitää itsemurhaa helpottavia välineitä tarjoavaa putiikkia. Mutta sitten perheeseen syntyy aivan liian ihana ja onnellinen lapsi. Elokuvan on ohjannut Patrice Leconte.

DreamWorksin kolmas Madagascar-elokuva saa ensi-iltansa kesällä alaotsikkonaan Europe's Most Wanted. Eläintarhasta karannut joukkio jatkaa pakoaan ja liittyy sirkukseen. Loppuvuodesta on luvassa toinenkin DreamWorkisin elokuva.

Pixarin uutuuselokuva on studion ensimmäinen fantasia-seikkailu. Lisäksi sen pääosassa on ensi kertaa nainen, prinsessa Merida. Brave saa maailman ensi-iltansa Kesäkuussa.

Ice Age-sarjan neljäs elokuva saa ensi-iltansa Heinäkuussa. Sen on toteuttanut tietysti Blue Sky Studios. Elokuvan otsikko Continental Drift tarkoittaa mannerten liikkumista.

Elokuussa ensi-iltansa saava ParaNorman on Coraline ja toinen todellisuus -elokuvan tuottaneen Laika-studion uusi nukkeanimaatio. Coralinen tapaan tämäkin elokuva on synkähkö, päähenkilöpoika Norman näet omaa kyvyn jutella kuolleille.

Sony Pictures valmistelee cgi-animaatioita Hotel Transylvania, jonka ensi-ilta on Syyskuussa. Elokuva on ollut tuotannossa jo vuodesta 2006 ja sen ohjaajaa on vaihdettu kolmesti. Nyt on vuorossa Genndy Tartakovsky. Hotellin omistavan Draculan äänenä on Adam Sandler ja tämän Mavis-tytärtä näyttelee Miley Cyrus.

Tim Burton on palannut nukkeanimaatiohin. Frankenweenie on jo vuonna 1984 valmistunut Burtonin lyhäri, josta on nyt tehty pitkä animaatioversio. Kuolleista herätetyn koiran tarina nähdään ainakin Amerikan teattereissa Lokakuussa.

Kotimaista animaatio on luvassa Lokakuussa kun Niko lentäjän poika saa jatko-osan, joka toistaiseksi kulkee nimellä Niko 2. Elokuvassa Niko saa pikkuveljekseen Jonnin mutta poropojan on vaikea suhtautua uusiin perhekuvioihin. Elokuvan ohjaa ykkösosan tapaan Kari Juusonen.

Disneyltä nähdään Nalle Puh-piirrosanimaation jälkeen taas tietokoneanimaatio. Wreck-It Ralphissa liikutaan 8-bittisessä pelimaailmassa. Oman pelinsä pahis Ralph tahtoo mainetta sankarina ja siirtyy toiseen peliin. Elokuvan ohjaaja Rich Moore on aiemmin ohjannut jaksoja Simpsoneihin ja Futuramaan.

DreamWorksin toinen vuoden 2012 ensi-ilta elokuva on Rise of the Guardians. Elokuvassa nähdään mm. Joulupukki ja Pääsiäispupu sekä muita lapsille tuttuja "satuolentoja".

Vuoden lopussa valmistuu cgi-animaatio Ihmemaa Ozista. Dorothy of Oz on amerikkalaisen Summertime Entertainmentin tuotos.

Ranskalainen Joann Sfarin sarjakuvaan perustuva Rabbin katti -piirroselokuva pyörähti Suomessa Animatricks-festareilla 2011. Nyt Banjo-studio työstää Marguerite Abouetin sarjakuvaan pohjautuvaa elokuvaa Aya of Yop City. Sarjakuvan on piirtänyt Clément Oubrerie. Banjo-studion takaa löytyvätkin sekä Sfar että Oubrerie.

Television Joulukattaus

2011-12-20T12:22:00.000+02:00

Animaatiot kuuluvat Jouluun. Joka vuosi toistuvien perinnepätkien (Lumiukko, Samu Sirkan joulutervehdys ja Joulupukki ja noitarumpu) lisäksi tv-kanavat tarjoilevat totutusti laajan skaalan uusia ja vanhoja elokuvia.

Tämän vuoden ohjelmisto ei sisällä ihan hirveän riemukkaita yllätyksiä, vaan mukana on paljon jo viime vuosina tv:ssä esitettyjä elokuvia. Näiden joukossa on myös muutama poikkeus: Disneyltä saadaan ruutuun harvemmin nähty Hiidenpata ja kotimainen Niko lentäjän poika esitetään ensimmäistä kertaa.

Tuntuu että omassa lapsuudessani aamuun kuului erilaisia ja varsin erikoisiakin lyhäreitä, mutta sellaisia ei ohjelmatauluista silmiin nyt juuri osu. Aaton aaton Valoa ja sadun taikaa jouluaattona esitettiin jo vuosi sitten ja se pääsi tunnelmaltaan aika lähelle noita mystisiä lyhytelokuvia lapsuuden aattoaamuista. Toisaalta ohjelmatiedot eivät aina anna paljoakaan tietoa ennakkoon (esimerkiksi alkuperäistä nimeä) joten joidenkin ohjelmien sisältö paljastuu vain katsomalla.

Tänä vuonna muutamat maksukanavat ovat näkyvissä ilmaiseksi antennitalouksissa 24-26.12. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Juniori ja Nelonen Perhe. Mitään kovin kummoista Jouluohjelmaa kumpikaan kanava ei tarjoa, vaan samat ohjelmat tuntuvat niillä pyörivän arkenakin. En siis poiminut tähän listaan noiden kanavien ohjelmia, mutta ne kannattaa tarkistaa, kenellä siihen nyt on mahdollisuus.

23.12

8:19 Tv2: Valoa ja sadun taikaa jouluaattona
Amerikkalainen nukkeanimaatio vuodelta 2007.

12:00 Tv2: Wallace ja Gromit -Paakarin painajainen
Wallacen ja Gromitin toistaiseksi tuorein seikkailu.

14:10 Tv2: Punainen sika
Hayao Miyazakin vuonna 1992 valmistunut elokuva tunnetaan myös nimellä Porco Rosso.

24.12
8:30 Tv2: Pieni Harmaakani -Metsän joulu
Pienen Harmaakanin jouluepisodi.

10:00 Tv2: Toinen tähti vasemmalla
Englantilaisen piirroselokuvan pääosassa ovat Arsi-kani, Osku-marsu ja Kati-hamsteri.

11:00-15:00 Subtv: Simpsonit
Kahdeksan jaksoa Simpsoneita

11:20 Nelonen: Aivan villit
Disneyn cgi-animaatio vuodelta 2006.

11:28 Tv2: Lumiukko
Lyhytelokuva pojan ja Lumiukon ystävyydestä.

12:40 Tv2: Wallace ja Gromit -Suurenmoinen huviretki
Ensimmäinen Wallace ja Gromit lyhäri.

12:50 Mtv3: Hiidenpata
Disneyn klassikko vuodelta 1985.

13:55 Tv2: Joulupukki ja noitarumpu
Mauri Kunnaksen kirjaan perustuva piirroselokuva.

15:30 Mtv3: Luxo Jr.
Pixarin lyhytelokuva

15:35 Mtv3: Aladdin
Disneyn piirroselokuva vuodelta 1992.

17:10 Mtv3: Ystävänne Rotta
Pixarin lyhytelokuva

19:10 Mtv3: Samu Sirkan joulutervehdys 2011
Samu Sirkka toivottaa Joulua Disneyn lyhytelokuvien ja klassikkopätkien parissa. Lopuksi on myös tavattu nähdä kurkistus tulevaan.

20:00 Subtv: Shrek
DreamWorksin hittielokuva.

25.12
9:40 Mtv3: Lilo ja Stitch
Disneyn piirroselokuva Hawajilaistytöstä, jonka lemmikkikoira onkin muukalainen avaruudesta.

10:15 Nelonen: Karhuveljeni Koda 2
Vuonna 2006 valmistunut jatko-osa Disneyn animaatioelokuvalle.

11:00-15:00 Subtv: Simpsonit
Kahdeksan jaksoa Simpsoneita.

11:30 Tv2: Kikin lähettipalvelu
Studio Ghiblin elokuva noitatyttö Kikin itsenäistymisestä.

15:20 Mtv3: Mehiläisen elokuva
DreamWorksin elokuva vuodelta 2007.

19.10 Tv2: Niko -lentäjän poika
Kotimainen animaatioelokuva vuodelta 2008.

26.12

9:06 Tv2: Hylätyt lelut
Englantilainen piirroselokuva kertoo uutta omistajaa etsivistä räsynukesta ja nallesta.

9:30 Subtv: Shrek 2
Jatkoa Jouluaattona esitetylle Shrekille.

9:55 Nelonen: Helinä-keiju ja kadonnut aarre
Helinä-keijun oma elokuva vuodelta 2009.

11:10-13:30 Subtv: Simpsonit
Viisi jaksoa Simpsoneita.

11:20 Nelonen: Pete ja lohikäärme Elliott
Disneyn elokuvassa yhdistetään animaatiohahmoja ja näyttelijöitä.

15:15 Mtv3: Kung Fu Panda
DreamWorksin elokuva vuodelta 2008.

27.12

7:12 Tv2: Topeliuksen tarinoita: Sampo Lappalainen
Kari Häkkisen animaatio perustuu Topeliuksen satuun.

8:22 Tv2: Ystävyyden talvi
Pikku Ankka jää syysmuutosta ja joutuu viettämään pitkän ja kylmän talven kengän suojassa.

12:25 Tv2: Wallace ja Gromit -Väärät housut
Tässä lyhärissä Wallace ja Gromit saavat vastaansa katalan pingviinin.

28.1

12:30 Tv2: Wallace ja Gromit -Läheltä piti
Wallace rakastuu villakauppaa pitävään Wendoleen ja Gromitia syytetään lammasvarkauksista.

31.12

8:55 Nelonen: Helinä-keiju ja suuri keijupelastus
Elokuvasarjan kolmas osa vuodelta 2010.

1.1
9:10 Nelonen: Tallipihan bilehileet

Animaatiokomedia maatilan tapahtumista.

21:00 Subtv: Simpsons movie
Vuonna 2007 valmistunut elokuva.

6.1

9:40 Tv2: Kananlento
Aardmanin vaha-animaatioelokuva kohtaloaan uhmaavista kanoista.

11:00-14:30 Subtv: Simpsonit
Kahdeksan jaksoa Simpsoneita.

14:30 Subtv: Horton
Vuonna 2006 valmistunut elokuva Horton norsusta, joka löytää pölyhiukkasesta elämää.

Porsaita äidin oomme kaikki

2011-12-15T15:55:00.000+02:00

Joulun alla on hyvä hetki esitellä ihania pinkkejä ja pulleita possu-hahmoja. Possuthan eivät kuulu joulupöytään vaan animaatioina telkkariin, eikös juu?

Kolme pientä porsasta (Three Little Pigs) siirtyivät sadusta animaatioon vuonna 1933. Veli Viulu, Veli Huilu ja Veli Ponteva esiintyivät tässä Disneyn Hassunkuriset sinfoniat -lyhärissä Oscarin arvoisesti. Erityisen vaikutuksen teki possujen musikaalisuus. "Pahaa sutta ken pelkäisi" nousi listahitiksi. Kolme pientä porsasta ovat esiintyneet myös DreamWorksin Shrek-elokuvissa.

Animaatiopossujen veteraaniosastoa edustaa myös vuonna 1935 syntynyt Putte Possu (Porky Pig). Warner Brossin änkyttävä possu-hahmo tosin haki alkuaikoinaan vielä itseään, näyttäytyen mm.välillä lapsena ja välillä aikuisena, mutta vakiintui lopulta melko söpöksi ja salskeaksi nuoreksi porsaaksi. Putte on esiintynyt noin 150 lyhärissä 1930-1960 luvuilla ja vieraillut sen jälkeen tv-sarjoissa (mm. Tiny toons ja uusi The Looney Tunes Show) ja elokuvissa.

1960-luvun lopulla Heikki Partanen animoi 13-osaisen pala-animaatiosarjan Käytöskukka. Siinä esiintyivät iloisesti kikattelevat kotiporsaanpoika Hinku ja piikkiporsas Vinku sekä tietysti pohjattoman ruokahalun omaava Suursyömäri.

A. A. Milnen luoman Nalle Puhin paras ystävä on arka ja pieni Nasu-possu (Piglet). Animaatiomaailmassa tunnetuin Nasu lienee peräisin Disneyltä, joka onkin tehnyt huikean määrän Nalle Puh elokuvia ja tv-sarjoja. Myös venäläinen Soyuzmultfilm teki Nalle Puh animaatioita. Näissä piirretyissä Nasu tunnetaan nimellä Pyatachok. Vuonna 2003 Nasu sai Disneyn toimesta oman nimikkoelokuvan Nasun suuri elokuva (Piglet's Big Movie).

Nalle Luppakorvan ystäväpiiriin kuuluu possu Pyllerö (Prosiaczek). Pyllerö on herkkusuu ja on kerran jos toisenkin ahminut makeat antimet muiden nenän edestä. Pylleröllä on myös taipumus ylpeilyyn, mutta hän osaa toimia myös vastuullisesti ja pistää vielä holtittomammille Pikku Pupuille järkeä päähän. Pyllerö asuu Nöff Nöff tätinsä (Ciocia Chrum-Chrum) kanssa. Täti tunnetaan kokkauksistaan, mutta herkuilla ei hemmotella vaan niitä saa vain ansionsa mukaan.

Pauli Possu (The Tale of Pigling Bland) lähtee markkinoille veljensä kanssa, mutta veli kadottaa kulkulupansa. Niinpä Pauli jatkaa matkaa yksin, mutta on päätyä markkinoiden sijasta pataan. Samaa kohtaloa vartoilee Pirkko, mutta yhdessä possut lähtevät kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tämä tarina nähdään sarjassa Petteri Kaniini ja hänen ystävänsä (The World of Peter Rabbit and Friends) joka perustuu Beatrix Potterin eläintarinoihin.

Vekarat (Jakers! The Adventures of Piggley Winks) sarjaa tehtiin 52 jaksoa. Sarjassa Sasu Sorkka kertoo lapsenlapsilleen tarinoita omasta lapsuudestaan Irlannin maaseudulla. Sasun parhaat ystävät ovat sorsatyttö Sanna ja sonnipoika Torsti. Sarjassa nähdään siis muitakin eläimiä kuin porsaita. Erikoista on, että Sasun porsasperheen maatilalla on kotieläiminä lampaita.

Pipsa Possu (Peppa Pig) on englantilaisen Astley Baker Davies -animaatiostudion sarja. Samalta studiolta on lähtöisin myös Remakat ritarit. Pipsa Possua on tehty vuodesta 2004 alkaen jo 183 jaksoa. Pipsan possuperheeseen kuuluvat isä, äiti ja pikkuveli Jyri. Kyseessä saattavat muuten olla tämän listauksen äänekkäimmät possut.

Tv2:lla esitettyä Olivia-sarjaa tähdittää reipas possu-tyttö, jolla on rikas mielikuvitus. Ian Falconerin kirjoihin perustuvaa sarjaa on tehty vuodesta 2009. Olivian perheeseen kuuluvat äiti, isä ja kaksi pikku veljeä. Sarjan kaikki hahmot ovat porsaita.

Töötti ja Pulteri (Toot and Puddle) ovat possukaverukset joista toinen viihtyy kotona ja toinen rakastaa matkustamista. Alunperin kaksikko on esiintynyt Holly Hobbien kirjoissa. Vuonna 2006 valmistui jouluelokuva Jouluksi kotiin (I´ll be home for christmas) ja vuonna 2008 26-osainen tv-sarja. Kumpikin on meillä Yleltä tuttu.

Possukaksikko Pertti ja Purtti (Pinky and Perky) vetävät tv-studiolla omalla showtaan. Cgi-animaationa toteuttua sarjaa on tehty vuonna 2008, mutta hahmot ovat tätä paljon vanhempia. Ensimmäistä nukeilla toteuttua tv-sarjaa esitettiin BBC:llä vuodesta 1957 alkaen. Possut olivat mukana tv-bisneksessä jo tuolloin. Show sisälsi musiikkia ja sketsejä. Lisäksi possut lauloivat myös levyillä useimmiten pikku oraviin yhdistetyllä nasaalilla äänellä.

Mick Inkpenin kuvakirjoihin perustuvaa animaatiosarjaa Possu Pallero (Wibbly Pig) on esitetty Suomessa Pikku Kakkosessa. Myös kirjoja on suomennettu. 2-5 vuotiaille suunnatun sarjan aiheet liikkuvat sen katsojien arjesta tutuilla alueilla. Pallero keskustelee kertojan ja katsojan kanssa ja jaksot sisältävät lauluja.

Mitä jos naapuriisi muuttaisi possuperhe? Näin tapahtuu sarjassa Naapurin possut (Pigs Next door/Schweine nebenan). 13-osaisessa sarjassa seurataan possuperhettä, joka perii isäntänsä. Possut eivät jääkään asuttamaan maatilaa vaan muuttavat kaupunkiin. Isä-possusta tulee autokauppias, äiti luo uraa muodin parissa ja perheen lapset aloittavat koulun. Mutta miten naapuruston ihmiset suhtautuvat uusiin sikamaisiin naapureihinsa? Sarja on valmistunut vuonna 2000. Sen ääninäyttelijöinä kuultiin mm. John Goodmania ja Jamie Lee Curtisia. Näinkin nimekkäistä näyttelijöistä ja ilmeisen hauskasta ideasta huolimatta englantilais-saksalais-irlantilainen sarja on jäänyt unohduksiin.

Possujen pimeää puolta esitellään Aardmanin Late Lampaassa. Lampolan vierestä löytyy lätti, jossa rypee kolme kieroa porsasta. Aina tilaisuuden tullen porsaat tekevät lampaille hallaa ja nauttivat niiden piinaamisesta.

Pixarin kaikissa ToyStory elokuvissa esiintyvä säästöpossu Röh (Hamm) on suorasanainen ja jämäkkä ja omaa monenlaista tietoa lastenhuoneen ulkopuolisesta maailmasta. Possupankin suomenkielinen ääni kuuluu Petteri Summaselle.

Tähän mennessä nähdyt porsaat omaavat jos jonkinlaisia taitoja, mutta Hennikki (Hen Wen) taitaa olla ainoa ennustajapossu. Hennikki tietää mahtavan Hiidenpadan salaisen sijainnin joten sikopaimen Taran lähtee possun kanssa piiloon. Hiidenpataa halajava Hornansarvi saa kuitenkin Hennikin napatuksi ja tästä alkaa Taranin seikkailu Disneyn vuonna 1985 valmistuneessa elokuvassa Hiidenpata (The Black Cauldron).

Joukon omituisimman possun titteli menee Porco Rossolle eli Punaiselle sialle. Hän kun ei ole sika ollenkaan vaan siannaamainen lentäjä-ässä Marco Pagoti. Marcoa vaivaa jonkinlainen kirous, mistä johtuen hänen kasvonsa ovat muuttuneet perin sikamaisiksi. Sikamaisuus ei kuitenkaan yllä miehen luonteeseen.

Justinin Jouluanimaatio

2011-12-08T20:41:00.001+02:00

Tämän päiväistä Joulukalenterin luukkua pitänee avata hieman tarkemmin. Kun etsin sopivia kuvia kalenteriin kuvahaun kautta, törmäsin jatkuvasti porojen kanssa seikkailevaan poikahahmoon. Mistä tässä on kyse?

No sehän on Justin Bieber ja "Santa Claus Is Comin’ to Town" kappaleen musiikkivideo. Bieberiin en ota kantaa tämän enempää, mutta musikkivideo on aika jännä. Siinä Bieber hahmo seikkailee Santa Claus Is Comin' to Town -nukkeanimaatiossa. Tämä jouluklassikko on valmistunut vuonna 1970.

Tämän ja monien muidenkin jouluanimaatioiden takaa löytyy amerikkalainen tuotantoyhtiö Rankin/Bass joka on erityisen tunnettu stop-motion animaatioistaan.

Jos alkuperäinen jouluklassikko olisi minulle tuttu, saattaisin olla Bieberin invaasiosta shokissa. Mutta koska vanha animaatio tai teinitähti Bieber eivät loppujen lopuksi herätä kummempia tunteita, kykenen huvittumaan musavideosta hyvillä mielin.

Vuoden viimeiset ensi-ilta elokuvat

2011-12-05T15:16:00.004+02:00

25.11 Artturi Joulu - Joulupukin poika

Artturi Joulu (Arthur Christmas) on Aardmanin ja Sonyn jouluinen 3D:llä höystetty tietokoneanimaatio. Lähtökohta on perinteinen kysymys siitä miten Joulupukki voi ennättää jakaa lahjat kaikille maailman lapsille niin lyhyessä ajassa. Elokuvassa tavataan sen nimen mukaisesti Joulupukin poika, tai itseasiassa pojat mutta myös Joulupukin isä.

Elokuvan on ohjannut Sarah Smith. Suomessa elokuvaa esitetään vain dubattuna versiona. Rooleissa kuullaan mm.Riku Niemistä, Markku Huhtamoa ja Pekka Lehtosaarta.

2.12 Happy Feet 2

Mumble pingviini tavatiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 hyvin menestyneessä elokuvassa. Jatko-osassa tavataan tanssillaan hämmästyttäneen Mumblen tanssitaidoton poika Erik, joka etsii vielä itseään.

Elokuvan on ohjannut myös ensimmäisen osan ohjaajana toiminut George Miller. Suomessa elokuvaa esitetään sekä 2D että 3D versioina ja ainoastaan suomeksi dubattuna.

16.12 Alvin ja pikkuoravat 3

Alvin ja pikkuoravat 2 oli ensi illassa kaksi vuotta sitten, ensimmäinen elokuva vuonna 2007. Kolmannen elokuvan Alvin and the Chipmunks: Chip-Wrecked on ohjannut Mike Mitchell jonka edellinen ohjaustyö oli Shrek ja ikuinen onni. Elokuva on muuten maailman ensi-illassa samaan aikaan kuin se jo saapuu Suomeen. Meillä elokuvaa esitetään dubattuna.

Kolmannessa osassa jammailevat oravat risteilevät lokoisasti merellä, kunnes haaksirikkoutuvat trooppiselle saarelle.

23.12 Täältä tulee Myyrä

Aivan kuin joku olisi ennustanut Zdeněk Milerin kuoleman. Tämä Myyrä-animaatioiden kooste ei tietääkseni ole päätynyt teattereihin Milerin muistoksi vaan se löytyi jopa Finnkinon sivuilta jo ennen uutista Milerin poismenosta.

"Olen onnellinen, että Myyräni yhä antaa teille viihdykettä, iloa ja rakkautta, jota kaikki te lapset tarvitsette niin paljon kuin mahdollista.” - Zdenêk Miler

Myyräanimaatioita on koostettu tunnin ja 14 minuutin paketiksi. Mukana ovat ainakin Myyrä kaupungissa, Myyrä ja auto, Myyrä eläintarhassa ja Myyrä taiteilijana.

Joulun kovat paketit

2011-12-04T13:55:00.000+02:00

Kaikki Joulukuun uutuusjulkaisut sattuvat olemaan syksyn mittaan teattereissa kiertäneitä elokuvia.

1.12 Illusionisti

Sylvain Chometin piirroselokuva julkaistaan sekä dvd:llä että blu-raylla. Kumpikaan julkaisu ei ilmeisesti sisällä extroja. Oletan myös että ääniraita on alkuperäinen, tekstitysvaihtoehtoja löytyy suomen lisäksi mm.ruotsi.

2.12 Ella ja Aleksi -Yllätyssynttärit

Syksyllä teattereissa pyörinyt kotimainen animaatio musikaalisesta sisarusparista. Elokuva julkaistaan dvd:llä, ilman extramateriaalia.

2.12 Savannijengi

Teattereissakin pyörinyt saksalaisanimaatio julkaistaan dvd:llä ja blu-raylla. Erikoista on että kielivaihtoehtona ei näyttäisi olevan saksaa, ainoastaan suomi ja englanti. Myöskään extroja ei julkaisulta löydy.

7.12 Smurffit

Smurffielokuva julkaistaan kaikissa formaateissa, myös lahjaboksina jonka mukana saa keräilyhahmoja. Extroina mm.Smurffit -sarjakuvasta valkokankaalle, peli ja musiikkia.

16.12 Elias ja aarrejahti

Vasta Lokakuussa teattereissa pyörinyt norjalainen elokuva julkaistaan mitä ilmeisemmin Joulua ajatellen pikavauhtia dvd:llä. Ei extroja, kielivaihtoehtoina ääniraita suomeksi tai ruotsiksi.

Lisäksi tulossa on 3D + Blu-ray julkaisut elokuvista Shrek 1-4, Megamind, Näin koulutat lohikäärmeesi, Painajainen ennen joulua, Toy Story 1-3, Kaksin karkuteillä, Kaunotar ja Hirviö ja Leijonakuningas.

Kiitos ja hyvästi, Zdeněk Miler!

2011-12-01T19:21:00.012+02:00

Tšekkiläisen animaatio-ohjaaja Zdeněk Miler on kuollut. Jo 1940-luvulla piirrosanimaatioiden teon aloittaneen Milerin kuuluisin hahmo on tietysti Suomessakin suuren suosion saavuttanut Myyrä. Animaatioiden lisäksi Milerin persoonallisesta piirrostyylistä on saatu nauttia kuvakirjoissa.

90-vuotiaana kuollut Miler teki pitkän uransa aikana huikeat viitisenkymmentä Myyrä animaatiota. Aikalailla saman verran on Myyrällä ikää, ensimmäinen Myyrä animaatio valmistui vuonna 1957. Milerin filmografia käsittää noin seitsemänkymmentä nimikettä. Myyrä ei siis ole hänen ainoa hahmonsa, mutta ehdottomasti niistä tunnetuin.

Myyrä on saavuttanut niin vankan suosion, että se on Tšekkille samanlainen ylpeyden aihe ja vientituote kuin Muumit Suomelle. Miler on jättänyt jälkeensä hienon perinnön. Jo pelkästään ajattomat ja uniikit animaatiot viihdyttävät tuleviakin sukupolvia. Sympaattinen Myyrä elää omaa elämäänsä ja ilostuttaa ihailijoitaan lukemattomissa tuotteissa.

Myyrä ja vihreä tähti (Krtek a zelená hvězd) vuodelta 1969.

Omat Myyrät

Barbapapa-puku ja muita animaatioasuja

2011-11-29T19:35:00.002+02:00

Satuin kävelemään Halloweenin aikoihin Br-lelujen ohi ja mitä kaupan ikkunassa näinkään: Barbapapa-puku!

Huh! Viimeinen silaus tyyliin tulisi tässä:

Juu, ne ovat siis tossut.

Vaikka Halloween oli ja meni jo, eikä nyt menossa olevaan pikkujoulukauteen yleensä ihan tälläinen pukeutumiskulttuuri kuulu, aloin kuitenkin miettiä millaisia muita animaatioasuja on olemassa. Ihmisten itse tekemät tai kokoamat asut ovat asia erikseen, keräsin tähän nimenomaan valmiita naamiaisasuja. Samoin Suomessakin suosittu Cosplay on täysin eri sarjaa kuin tässä nähtävät puvut, joista suurin osa on melkoisen koomisia. Osa asuista taas on (tahattomassa) karmivuudessaan täysin Halloweenin sopivia. Samat puvut pyörivät useissa nettikaupoissa, kuvien kohdalla mainitut eivät siis ole ainoita joissa kyseiset asut ovat saatavilla.

Tälläisiä Leijonakuningas kostyymejä tarjoaa Toys"R"Us.

Hmm... Onkohan tässä pukeuduttu Bambiksi vai Bambiin? WonderCostumes.

Toys"R"Us tarjoaa Shrek -asut vaikka koko perheelle.
Kukahan joutuu olemaan Aasi?

DreamWorksin hahmoista voi pukeutua myös Kung-Fu Pandaksi. Toys"R"Us.

Pixar-hahmoista on pakko esitellä tämä kaksikko. Molemmat Toys"R"Us.

Pitäisikö pukeutua Paavoksi? Variaatioita riittää. Toys"R"Us, PartyTimeDirect, Costume Craze ja Go4Costumes.

Myös Turtles-asuja on saatavilla joka sorttia.
Tottahan toki myös sexy ladies -versio.
Toys"R"Us, Wonder Costumes, Party Animals ja Halloween Costumes.

Näissä puvuissa voisi kyllä mennä pikkujouluihinkin.
Toys"R"Us ja Party Animals.

En osannut odottaa että on olemassa jopa Postimies Pate -asu! PartyTimeDirect.

Ja tottahan Patella on oltava mukanaan Jessi-kissa.
Asu samasta puljusta.

PartyTimeDirect tarjoaa lisää yllätyksiä: Kreivi Duckula!

Simpsonit asuja ja naamareita löytyy paljonkin,
tässä olisi ihan hauska pari.
PartyTimeDirect ja Toys"R"Us.

Nämä pariskunnalle sopivat puvut toimivat sekä Jouluna että Halloweeninä. BuyCostumes.com

Halinalleiksi voivat pukeutua niin suloiset ja kiltit lapset kuin tuhmat aikuiset naisetkin. Kuvan japanilainen haalari näyttää niin rennolta että se päällä viihtyisi ympäri vuorokauden.

It´s Shaun the Sheep, It´s Shaun the Sheep...
Late-asu Karnival Costumes.

Cartman PartyTimeDirectiltä.

Kameleontti Rango on varmaan tämän asuvalikoiman uusin tulokas. Toys"R"Us.

He-man asuun kuuluu ehdottamasti lisensoitu peruukki.
Mutta voi ei, ne ovat päässeet tilapäisesti
loppumaan PartyTimeDirectiltä!

Ehkä Eläköön kuvat! pitäisi muuttaa muotiblogiksi? :D

Making of...

2011-11-25T10:54:00.000+02:00

Videokasettien vaihtuminen dvd-levyihin toi mukanaan muhkeasti lisämateriaalia, extroja ja bonuksia. Parasta antia ovat olleet erilaiset dokumentit elokuvien tekemisestä ja kurkistukset kulissien taakse. Tokihan näitä on esitetty televisiossa ja nykyään materiaalia löytyy internetistä vaikka millä mitalla. Mutta on se vaan niin näppärää kun dokkarit löytyvät itse elokuvan kanssa samasta paketista.

Jos extroja on olemassa, katson ne elokuvan kanssa samaan aikaan, ainakin silloin kun dvd-levyn ensimmäisen kerran tökkään koneeseen. Jos kyseessä on kymmeniä kertoja katsottu (Disney)elokuva, olen katsonut dokkareita etukäteen. Niissä esitellään usein kiinnostavia yksityiskohtia, joihin ei osaa kiinnittää huomiota ellei tiedä taustoja. Sitten kohdat onkin pakko katsoa uudestaan. Kun extrat vakoilee etukäteen näkee elokuvan eri tavalla, vaikka onhan tarinaan näin vaikeampi uppoutua. Mutta minkäs sille voi kun kuitenkin tulee mietittyä "Miten tämä on tehty?" "Kuka olikaan tämän hahmon animaattori?"

Tässä esittelyt ja suosittelut muutamista hyvistä making of -dokkareista joita itseltä löytyy.

Egyptin prinssi
Perustietoa piirroselokuvasta

Ääninäyttely, musiikki, taustamaalaukset, hahmosuunnittelu, animointi, tietokonetehosteet... koko prosessi käydään läpi hyvin etenevässä ja napakassa dokkarissa. Toisessa pätkässä elokuvan alussa nähtävä vaunuilla ajo -kohtaus näytetään eri työvaiheissa ohjaajien kommenttiraidan kera. Ensin katsotaan kuvakäsikirjoitus versio, sitten jaetulla kuvaruudulla kaksi versioita joissa hahmoja on jo animoitu, tietokoneella tehtyä efektejä on lisätty ja taustat tulevat mukaan. Lopuksi kuva on jaettu neljälle videolle, joista viimeinen on valmiista elokuvasta. Eri työvaiheet hahmottuvat tästä hyvin. Lisäksi mukana on koko leffan kommenttiraita, mutta sitä en ole katsonut.

Röllin sydän
Sopii erityisen hyvin lapsille joita animaatioiden tekeminen on alkanut kiinnostaa. Kommenttiraita puhuttelee varmasti myös vanhempia animaatio-ohjaajan uraa suunnittelevia.

Lyhyessä dokkarissa piirrosanimaation tekeminen on selitetty hyvin selkästi, jopa rautalangasta vääntäen. Röllin taustat ja kyseisen elokuvan tekeminen käydään pikaisesti läpi ensi-iltaan asti.

Kommenttiraidalla ohjaaja Pekka Lehtosaari ja tuottaja Marko Röhr muistelevat elokuvan tekemistä. Mikä tarinassa on lähtöisin Allu Tuppuraisen vanhoista Rölli seikkaluista, mikä Lehtosaarelta itseltään? Röllin sydänhän on animoitu Venäjällä, joten animaattoreiden työstä puhutaan kahden maan välisen yhteistyön näkökulmasta: mitä Lehtosaari miltäkin kohtaukselta tai asialta halusi ja miten hän sai ohjeistettua Venäläisen studion toteuttamaan visionsa. Hahmosuunnitelusta puhutaan huomattavasti enemmän kuin varsinaisesta animoinnista, samoin näyttelijät saavat paljon aikaa. Lehtosaari on ollut mukana tekemässä monia monituisia animaatioiden suomidubbauksia ja viittaa aiempii töihinsä ja muihin animaatioihin myös kommenttiraidalla.

Henkien kätkemä
Studio Ghiblin ja Hayao Miyazakin faneille

Paitsi että tässä kerrotaan elokuvan tekemisestä, oli kiinnostavaa nähdä myös millaista "arki" studio Ghiblillä on. Studiolla tehtiin pitkää päivää, oikeastaan yötä. Aikataulu kiristyi koko ajan, mutta ihmisten asenne tuntui siltä positiiviselta, ei stressaantuneelta.

Monella hahmolla on esikuva oikeassa elämässä. Oli myös mielenkiintoista nähdä miten lohikäärmeen liikkeisiin käytettiin esimerkkinä niin käärmettä, liskoa kuin koiraakin. Miyazakin animaattorit tosin eivät olleet sattuneet näkemään miten käärme putoaa puusta tai kun ankeriasta perataan. Koiran purukalustoonkin moni perehtyi tarkemmin vasta eläinlääkärillä.

Dialogin äänityksiä näytettiin aika paljon, myös äänitehosteista ja musiikista kerrottiin jonkin verran mutta itselle jäi parhaiten mieleen tuo studion tunnelma ja itse ohjaaja Miyazaki.

Maameren tarinat
Ääninäyttelystä kiinnostuneille

Soundtrackin teosta oli oma dokkarinsa ja toinen dokkari kertoi ääninäyttelystä. Itselle parhaita hetkiä olivat ne joissa kuvaruutu oli jaettu niin että näyttelijän työskentelyn ja valmiin animaation näki yhtä aikaa. Haastattelut tuntuivat vähän jähmeiltä. Animoinnista ei extroissa juttua ole mutta kuvakäsikirjoitus (tai animatikki) on dvd:llä mukana kokonaisuudessaan.

Ghiblin elokuvissa on muuten usein mukana jopa koko elokuvan kuvakäsikirjoitus tai animatikki. Ne ovat mielenkiintoista katsottavaa.

Lilo ja Stitch
Animaatioalalle haluaville ja Disneyurasta unelmoiville

Kaksilevyisessä julkaisussa extramateriaalia on huikean paljon. Kummankin ohjaajan, Chris Sandersin ja Dean DeBloisin animaatiouran taustat käydään läpi. Sitten selviää mistä lähtökohdista Liloa ja Stitchiä lähdettiin tekemään ja miten Sanders myi idean studion johdolle. Dokkarissa seurataan tarinan kehittymistä, tutkimusmatkaa Hawaijille ja animaattoreiden ja taustamaalareiden työtä. Myös ääninäyttelijät ja soundtrackin synty esitellään. Tarina ja hahmot kehittyvät ja leffaa näytetään välillä koeyleisölle. Tämän perusteella tehdään muutoksia. Vielä aivan loppuvaiheessa yksi pitkään mukana ollut ja paljon hiottu kohtaus menee uusiksi: alunperin lentokoneella kaupungin pilvenpiirtäjien seassa tapahtunut takaa-ajo muutetaan terrori-iskun takia. Dokkarissa kerrotaan myös elokuvan markkinoinnista, oheistuotteista ja tietysti ensi-illasta.

Dokkarissa on mukana paljon kuvamateriaalia ja videomateriaalia jotka voi katsoa halutessaan. Näitä ovat esimerkiksi poistetut kohtaukset, varhaisvaiheet, haastattelut ja luonnokset. Kaiken kaikkiaan tästä saa erittäin hyvän käsityksen siitä miten elokuva tehdään alusta loppuun.

Bambi
Disneyfaneille, perinteisen piirroselokuvan ystäville

Dokkarissa lähdetään liikkeelle tarinan kehittelystä: millaisia kohtauksia suunniteltiin mukaan mutta jätettiin pois ja suunnitelmia miten Bambin äidin kuolema ja metsästäjän saapuminen esitettäisiin. Kummassakin tapauksessa päädyttiin siihen ettei niitä näytetä lainkaan, mikä onkin osoittautunut vaikuttavuudessaan hyväksi valinnaksi. Bambia ja Leijonakuningasta vertaillaan paljon, ehkä koska elokuvasta puhutaan eniten nykyanimaattoreiden suulla. Pikaisia pätkiä nähdään kyllä monista Bambin ajan mestarianimaattoreista.

Elokuvan visuaalinen tyyli oli aikanaan täysin uutta, ja dokkarissa kerrotaan miten tähän liittyviä ongelmia ratkottiin. On hienoa nähdä miten myöhemmin Disneyanimaatiolle niin ominainen tyyli lopullisesti syntyi. Elokuvaan tehtyjä efektejäkin käydään läpi huolella. Miten syntyi elokuvan vesi, lumi ja tuli? Näitä ei ehkä aina muista arvostaa tarpeeksi.

Lapsinäyttelijöiden valinta ja heidän muistelunsa kokemuksestaan Bambin parissa ovat hauskaa kuultavaa. Musiikista puhutaan pitkään. Lopuksi käydään vielä hieman läpi Disneyhistoriaa Bambin ajalta. Alkuperäinen teatteritraileri on hauskaa nähtävää.

Wallace ja Gromit: Kanin kirous
Stop-motion animaatioista kiinnostuneille, Wallacen ja Gromitin faneille

Wallacen ja Gromitin (ja myös Aardmanin) vaiheista lopputyölyhäristä pitkäksi elokuvaksi kertova dokkari pitää otteessaan. Kanin kirouksen huikeat lavasteet hurmasivat. Elokuvaan uskoo kuitenkin siinä määrin että oli outoa nähdä tapahtumapaikat pienoismalleina joissa jättimäiset animaattorit häärivät.

Sekä hahmojen että lavasteiden tekeminen että kuvaaminen käsiteltiin. Vaha-animaation perusteista ja Aardmanin arjesta saa siis oikein hyvän käsityksen ja studion tunnelma vaikutti oikein rennolta. Erityistä plussaa Wallacen sympaattisesta ääninäyttelijästä Peter Sallisesta. Karmeaa katsottavaa oli kohta jossa kerrottiin Aardmanin varaston palamisesta. Sadat mallit ja lavasteet tuhoutuivat.

Bellevillen kolmoset
Piirrosanimaation ystäville, ranskan taitoisille

En saanut dokkariin tekstitystä, en muuten itse elokuvaankaan. Ohjaaja puhuu englantia, mutta muut haastatellut ranskaa. Onneksi lyhyehkössä dokkarissa riittää kiehtovaa kuvamateriaalia. 2D animaation ja 3D tehosteiden yhdistäminen toimii elokuvassa aika onnistuneesta ja ennenkaikkea perustelluissa kohdissa. Tässä dokkarissa puhutaan jopa elokuvan värimaailmasta ja tietysti hahmojen lähtökohtia esitellään. Ääninäyttelystä ei puhuta, koska leffasta puuttuu lähes kokonaan dialogi. Dvd:ltä löytyy myös opastushetki piirretyn piirtämiseen, ei siis ihan perinteistä "näin piirrät hahmon", vaan hieman enemmän animaation näkökulmasta.

Hyviä dokkareita alkoi tulla mieleen niin pitkä lista, että aiheeseen palataan joskus uudelleenkin.

Taas palataan Pasilaan

2011-11-07T22:38:00.000+02:00

Pidetty piirretty poliisisarja Pasila on palannut tänään televisioon uusilla jaksoilla. Vuonna 2007 alkaneesta sarjasta nähdään jo neljäs tuotantokausi. Nyt alkaneissa jaksoissa nähdään alkuun muun muassa Routalempi bloggarina, uusia keinoja nostattaa Suomen jalkapallomenestystä ja mitä tapahtuu kun Kontiovaara haastaa Repomiehen Pasilan johdossa.

Pasilasta, sen hahmoista ja hokemista on tullut vuosien myötä huippusuosittuja. Sarja ei kuitenkaan ollut hitti heti. Tieto Pasilasta on levinnyt katsojalta toiselle ja vasta toisen kauden myötä sarja alkoi olla laajasti tunnettu. Jännä juttu, nimittäin Pasilasta ei alunperin mitään toista kautta pitänyt tullakaan, vaan sarjan oli tarkoitus olla 12-osainen. Nyt alkavien jaksojen jälkeen Pasilaa on tehty 44 jaksoa. Ja sarja jatkuu myös viidennelle kaudelle.

Atte Järvinen on sekä käsikirjoittanut ja että ohjannut Pasilan. Aiemmin Järvinen käsikirjoitti Itse valtiaita, animoitua poliittista satiiria. Pasilalla ja Itse valtiailla on muutakin yhteistä, molemmat on animoinut sama studio, Anima vitae. Pasilan hahmosuunnittelun takana on Laura Neuvonen.

Pasila on visuaalisesti vaatimaton ja animaatioltaan simppeli, mutta ulkoisia puitteita tärkeämmässä osassa ovatkin sarjan näyttelijät. Kari Hietalahti, Jani Volanen, Juho Milonoff ja Mari Lehtonen herättävät sarjan poliisijoukon todella henkiin. Poliisien lisäksi samasta tiimistä irtoaa myös sarjan muut hahmot Juhani Kontiovaarasta poliisivoimia vastustaviin roistoihin. Suursarja Simpsoneiden tulevaisuus on ollut katkolla näyttelijöiden palkkakiistojen vuoksi, Homer ja kumppanit ovat yhtäkuin ääninäyttelijänsä. Sama koskee Pasilaa, hahmojen näyttelijöitä ei voisi toisilla korvata. Se ei silti tarkoita etteikö Pasilaan mahtuisi myös vierailevia ääniä.

Sarja on elänyt omaa elämäänsä netissä alusta asti. Paitsi että fanit hehkuttavat sitä Facebookissa, Pasilan jaksot ovat katsotuimpien kärjessä Ylen Areenassa. Sarjan nettikatsojille onkin tarjottu uusia jaksoja ennakkoon. Pasila on myös yksi harvoista suomalaissarjoista jonka jaksoja on livennyt jakoon luvattomasti ennen niiden ensiesitystä.

Pasilan uudet jaksot Maanantaisin 20:30 Tv2:lla. Aiemmat kaudet on julkaistu dvd:llä.

Vampyyrit

2011-11-05T20:00:00.003+02:00

Vampyyrit näyttävät palaavan muotiin säännöllisin väliajoin. Viime aikoina niitä on taas nähty useissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Ja tietysti tähän aikaan vuodesta vampyyrit ovat erityisen aktiivisesti liikkeellä. On siis hyvä hetki esitellä animaatioiden vampyyrihahmoja. Usein animaatioiden vampyyrit tuntuvat olevan melko kilttejä ja jopa koomisia kavereita. Kaikki vampyyrianimaatiot eivät kuitenkaan ole lapsille sopivia. Kauhu on sopiva genre animaatioille siinä missä draama tai komedia.

Dracula (Yami no Teiō: Kyūketsuki Dracul) julkaistiin Suomessa videolla vuonna 1992. Elokuva perustuu Marvelin The Tomb of Dracula sarjakuviin. Piirroselokuva on japanilaisen Toei Animation tuotantoa ja se on valmistunut vuonna 1980.

Elokuvassa Dracula nappaa itselleen Saatanan morsiamen ja nuoripari saa pojan. Saatana hautoo Draculalle kostoa ja samaan aikaan Draculaa jahtaavat myös vampyyrinmetsästäjät. Elokuvassa puhutaan Saatanan palvonnasta, mustasta messusta ja Helvetistä. Myös sen kuvasto on raakaa erityisesti siihen nähden että videon takakannessa on merkintä s/t, sallittu kaiken ikäisille. Suositeltu ikäraja oli sentään kymmenen. Komiikkaa löytyy tästäkin animaatiosta, dubbaukseen ei nimittäin voi vakavasti suhtautua.

Ranskalainen Vampyyri Ernest (Ernest le vampire) on hieman epätavallisempi vampyyri. Hänellä on poikkeuksellisen komeat kulmahampaat ja jotenkin tämä herra muistuttaa jopa norsua... Eräässä jaksossa Ernest nähdäänkin ihailemassa sukunsa muotokuvia ja verhon taakse piilotetusta taulusta paljastuu piiloteltu sukulainen. Hahmon on luonut François Bruel.

Kreivi Duckula (Count Duckula) on myös melkoisen erikoinen vampyyri. Hän on ankka ja vieläpä kasvissyöjä. Tähän on syynä se että Kreivin "henkiin herättämis" -rituaalissa käytettiin kerran veren sijasta ketsuppia. Tätä englantilaisen Cosgrove Hall Filmsin hupaisaa sarjaa on julkaistu Suomessa videoina.

Mona Vampyyri (Mona the Vampire) sarjaa on esitetty Suomessa Juniorilla. Mona on kymmenvuotias tyttö, jolla on huikea mielikuvitus. Mona uskoo että hänen kotikaupunkinsa on yliluonnollisten monstereiden hallitsema ja täynnä mysteerejä. Niinpä Mona muuttuu Mona Vampyyriksi tarkoituksenaan pelastaa kaupunki omien voimiensa avulla. Kanadalainen piirrossarja perustuu Sonia Holleymanin kirjoihin.

Hellyyttävin kaikista lienee Muumilaakson tarinoissa tavattu, pannukakuista ja Muumimamman erikoissuojeluksesta nauttiva pieni Vampyyri. Vampyyri aiheutti paniikkia Muumilaaksossa, kun sellainen pääsi eläintarhasta pakoon. Urheimmat halusivat ottaa vampyyrin kiinni, toiset pysyivät sisätiloissa. Nipsu harkitsi jopa haarniskaa ja kärsi kaameasta painajaisunesta. Etsitty ja pelätty vampyyri löytyi Muumimamman keittiöstä ja jäi Muumitalon asukiksi. Nuuskamuikkunen valisti lopulta Muumeja siitä että heidän Vampyyrinsä oli todellisuudessa tavallinen ja harmiton lepakko.

Japanista vampyyri-sarjoja ja elokuvia löytyy useampia ja tyylilajit vaihtelevat kauhusta romantiikkaan. Tässä vain muutama:

Vampire Hunter D esiintyy Hideyuki Kikuchin kauhukirjoissa. D on vampyyrinmetsästäjä ja Kreivi Draculan poikana itsekin puoliksi vampyyri. Elokuvia on tehty kaksi, Vampire Hunter D (Vampaia hantā D) vuonna 1985 ja Vampire Hunter D: Bloodlust vuonna 2000. Jälkimmäinen on julkaistu Suomessa dvd:llä.

Hellsing on organisaatio joka suojelee ihmisiä vampyyreilta ja muilta yliluonnollisuuksilta. Kōta Hiranon suomeksikin ilmestynyt sarjakuva on animoitu tv-sarjaksi vuonna 2001. 13-osaista sarjaa ei ole julkaistu Suomessa. Vuonna 2006 Hellsing Ultimate -sarjaa ryhdyttiin julkaisemaan suoraan dvd:lle. Elokuvasarja on tv-sarjaa uskollisempi sarjakuville. Sarjan osat ovat kestoltaan 40-60 minuuttisia ja niitä on valmistunut tähän mennessä 8. Suomessa on julkaistu ensimmäiset neljä osaa sekä yksittäin, että yhdessä paketissa.

Blood the Last Vampire on vuonna 2000 valmistunut elokuva. Sen päähenkilö on Saya, jonka jahtaamat vampyyrimaiset olennot ovat hiippailleet Vietnamin sodan alkua odottavien amerikkalaisten sotilastukikohtaan. Elokuvaa seurasi 50-osainen tv-sarja Blood+ vuonna 2005. Elokuva on julkaistu Suomessa dvd:llä.

Karin on vampyyriperheen tytär, joka veren imemisen sijaan tuottaa verta itse ja verestä riittää luovutettavaa muillekin. Erityisesti koulun uusi poika saa Karinin veren kuohahtamaan. Vuonna 2005 valmistuneessa sarjassa on 24 jaksoa. Tämänkin tv-sarjan pohjana on sarjakuva. Manga-versio on julkaistu suomeksi 14-osassa, mutta Anime-versio ei Suomeen asti ole päätynyt.

Lopuksi vielä yksi tuleva vampyyrianimaatio. Ranskalainen sarjakuvataitelija Joann Sfar on ohjaamassa Pikku Vampyyri sarjakuvaansa animaatioksi. Hänen ensimmäinen animaatioelokuvansa Rabbin Katti valmistui tänä vuonna. Myöskin Sfarin omaan sarjakuvaan perustava elokuva nähtiin Suomessa Animatricks festivaaleilla.

Marraskuussa myyntiin

2011-11-03T17:35:00.016+02:00

Marraskuun aikana julkaistaan seuraavanlaisia animaatioita dvd:llä ja blu-raylla.

2.11 Kung Fu Panda 2

DreamWorksin jatko-osa Kung Fu Panda Pon tarinalle julkaistaan sekä dvd:llä että blu-raylla. Dvd:n extramateriaalina on poistettuja kohtauksia, peli traileri ja jonkinlaista kulissien takaista materiaalia, ilmeisesti näyttelijöistä. Blu-rayltä löytyy mm. animaattoreiden nurkka, triviaa, ja tekijöiden kommentit.

Kung Fu Panda elokuvat on lisäksi laitettu jo collection pakettiin, vaikka lisää jatko-osia pitäisi olla tulossa. Kahden elokuvan kokoelma löytyy sekä dvd:llä että blu-rayllä.

2.11 Denver, viimeinen dinosaurus

Denveriä esitettiin jo vuonna 1988 kolmoskanavalla. Nyt sarjaa julkaistaan dvd:llä kolmen jakson verran. Jaksot ovat nimeltään Denver suorittaa loppututkinnon, Huippuhyvä Denver ja Syrjäisen järven hirviö.

2.11 Tenavat: Onni on lumiset päivät

Dvd sisältää tv-spesiaalin She’s a Good Skate, Charlie Brown sekä The Charlie Brown & Snoopy Shown tarinat The Play, Sweet Babboo! ja Snoopy’s Story. Kielivaihtoehtoina on sekä suomi että englanti. Dvd:n kesto on 44 minuuttia.

4.11 Dibitassut, kausi 1

Maikkarilta ja Juniorilta tuttujen Dibitassujen kaikki ensimmäisen kauden 26 jaksoa Dvd:llä.

4.11 Summer Wars

Vuoden 2010 Rakkautta ja Anarkiaa festivaaleilta laajempaan levitykseen ponnahtanut Summer Wars (Samâ wôzu) julkaistaan dvd:llä. Elokuvan on ohjannut Mamoru Hosoda ja se on valmistunut vuonna 2009.

11.11 Finias ja Ferb elokuva: Yli kaksiulotteisuuden

Televisiosta tuttujen Finiaksen ja Ferbin tuore elokuva julkaistaan dvd:llä. Elokuvassa Finiakselle ja Ferbille paljastuu että heidän lemmikkinsä Perry on salainen agentti ja kolmikko muodostaa tiimin ja päätyy seikkailemaan uusiin ulottuvuuksiin. Dvd:ltä löytyy poistettuja kohtauksia ja muita lisukkeita. Kielivaihtoehtoina on suomi, ruotsi ja englanti.

Samana päivänä julkaistaan myös jouluseikkailu Finias ja Ferb: A Very Perry Christmas.

16.11 Hello Kitty ja kantokylän kaverukset Box

Aiemmin julkaistut neljä dvd:tä yhdessä boksissa. Korealaisessa vaha-animaatiosarjassa Hello Kitty ystävineen asustaa idyllisessä Kantokylässä ja puuhailee monenlaista mukavaa.

18.11 Autot 2

Pixarin viime kesäinen uutuselokuva julkaistaan dvd:llä ja blu-rayllä. Dvd:ltä löytyy Toy Story lyhytelokuva Loma Havaijilla. Blu-raylla on lisäksi kommenttiraita. Itseasiassa blu-ray julkaisuja on jopa neljä erilaista, mm. 3D ja E-copy -versiot.

Autot ja Autot 2 elokuvat on koottu myös yksiin kansiin. Tämä kokoelma julkaistaan molemmissa formaateissa.

Lisäksi Timppa-sarjaa julkaistaan 6 & 7 dvd:t.

Disneyelokuvia julkaistaan kahdessa dvd-boksissa. Toiseen on kerätty kymmenen klassikkoelokuvaa (Aristokatit, Robin Hood, Tarzan, Kaunotar ja hirviö, Bolt, Bambi, Leijonakuningas, Dumbo, Fantasia ja Kaksin Karkuteillä) ja Prinsessa Box sisältää Kaunotar ja Hirviön, Kaksin karkuteillä ja Prinsessa ja Sammakko -elokuvat.

Maaginen kristalli Marraskuussa teattereihin

2011-11-01T18:43:00.008+02:00

Marraskuussa on vain yksi animaatio ensi-illassa, kotimainen jouluelokuva Maaginen kristalli. Joku tosin saattaa laskea myös uuden Tintti -elokuvan animaatioksi, mutta itse en liikkeenkaappausta osaa animaatioksi mieltää.

18.11 Maaginen kristalli

Antti Haikalan ohjaama cgi-animaatio paljastaa miten Joulupukki jakaa lahjat maailman lapsille. Hänellä on apunaan maaginen kristalli. Elokuvassa esitellään myös Joulupukin kaksoisveli, Basil. Joulun alla Basil varastaa kristallin pahat mielessään. Onneksi Korvatunturilta löytyy tonttupartio Red Caps, joka lähtee hakemaan kristallia takaisin apunaan ihmispoika Yotan.

Elokuva on toteutettu suomalais-italialaisena yhteistyönä. Suomessa sen teossa on ollut mukana Anima vitae ja Epidem Zot. Elokuvan äänirooleissa ovat mm. Veikko Honkanen, Paula Vesala ja Kiti Kokkonen.

Elokuvaan liittyy myös italiassa animoitu Red caps piirrossarja. Sarjaa esitetään jo ruotsiksi FST5:llä nimellä Tonttupartio Red Caps. Suomeksi sarja alkaa Nelosella samana päivänä elokuvan ensi-illan kanssa, eli 18.11 kahdeksalta aamulla.

Lapsuuden leijonat

2011-10-28T20:38:00.000+03:00

Voi vuosi ysiviis. Ne olivat collegepaidoissa, kirjoissa, peleissä, leluissa ja lakanoissa. Leijonat. Enkä tarkoita jääkiekkojoukkuetta, joka voitti mestaruuden samana vuonna. Kyseessä oli tietysti Disneyn Leijonakuningas.

Leijonakuningas sai Suomen ensi-iltansa 2.12.1994. Olin silloin seitsemänvuotias ja isä vei minut ja siskoni joululomalla ensimmäisen kerran elokuviin. Leijonakuningas valloitti meidät kaikki ja alkoi pitkä odotus saada elokuva omaksi videolla. Tietenkään pelkkä videokasetti ei riittänyt, vaan kotiin alkoi kertyä jos jonkinlaista oheismateriaalia.

Oli se fanaattista. Minulla oli ainakin Leijonakuningas t-paitoja, pussilakanoita, pyyhe ja juomapullo. Tarrakirjasta olin hyvin kateellinen kaverilleni, mutta toisaalta minullapas oli muovisia siirtokuvia joita aseteltiin kuvataustoille, viidakkoon ja Jylhäkalliolle. Yksi huoneeni seinä oli täytetty kokonaan julisteilla, ja kuten kuvasta näkyy aika monessa julisteessa oli leijonia.

Ehkä nostalgisimpia tunteita herättää C-kasetti jossa oli elokuvan laulut ja toisella puolella niiden karaokeversiot. Se soitettiin lähes puhki. Muutamia lelujakin meillä oli, mutta ihan tavallisetkin muovileijonat kelpasivat esittämään elokuvan tarinaa. Ehkä parasta oli kuitenkin leikkiä leijonia ihan itse, koulun pihalla kontaten. Leijonakuningas innosti myös piirtämään. Eli vaikka elokuvasta oli saatavilla ihan huikea määrä tavaravaa, innosti se myös tekemään itse.

Leijonakuningas Blu-ray ilmestyi pari viikkoa sitten ja uusi Dvd tänään. Amerikan valloittanut 3D versio saapuu Suomen elokuvateattereihin Tammikuussa. Nouseeko tästä uusi Leijonakuingas huuma? Kontataanko ensi talvena koulujen ja päiväkotien pihoilla kuin Jylhämaassa ikään? Voisiko seitsemäntoista vuotta vanha elokuva nousta uudelleen niin isoksi ilmiöksi vai onko sillä tänä päivänä liikaa kilpailijoita?

Yritys nostaa Leijonakuningas taas lasten tietoisuuteen on jo hiljalleen alkanut. Tosin tuskin elokuvan oheistuotteet ovat missään vaiheessa ihan täysin kaupoista hävinneetkään. Jää nähtäväksi vetääkö elokuva teattereihin lopulta enemmän lapsuusnostalgiaa haikeailevia, vanhoja Leijonakuningas-faneja vai tämän päivän lapsia.

Silloin laulu kutsukoon tuijottelutuokioon

2011-10-23T19:50:00.002+03:00

Otsikkona olevaan Muumilaakson tarinoiden tunnuslaulun pätkään tiivistyy aika hyvin tv-sarjan tunnarin tarkoitus. Tunnari kertoo meille mistä ohjelmassa on kyse, johdattelee sen maailmaan ja pohjustaa tunnelmaa. Tuttu tunnari houkuttelee television ääreen, mutta parhaita tunnareita jaksaa kuunnella myös kappaleina, ohjelmasta irrotettuna. Toimiva tunnari jää soimaan päässä ja laulattaa mukana, jopa vuosikymmenten jälkeenkin.

Syyskuun ajan blogissa oli mahdollista pisteyttää viisi suosikkiaan suomenkielisistä tunnuslauluista. Nyt on aika laittaa tulokset tiskiin. Viidestä eniten saaneesta tunnarista on pidempi esittely, loput on listattu äänestäjien kommenttien kera.

1. Matka maailman ympäri 49 pistettä
-Tarttuva, ja lopun kuoro-osuus saa kylmät väreet kulkemaan kehossani.
-Reipas ja tarttuva laulu, joka ei ärsytä, vaikka jäisikin korvamadoksi. Dubbausjäljetkin on saatu hyvin piiloon.
-Ihan MAHTAVA tunnusmusiikki! Muistoja liittyy tähän kappaleeseen niin paljon, ettei mitään rajaa, ja melodia + sanat täsmäävät juuri toisilleen. Sarjassa on muutenkin paljon hyvää musiikkia.
- Mahtava biisi, sarjan henki tiivistetty tunnariin hienosti jälleen, mukava laulella itekin mukana.
-Hyvin sävelletty ja sanat osuvat kohdalleen. Muistan kun lapsena oli helppo laulaa aina mukana.

Seikkailuun meitä kutsutaan, herrasmies kun vedon lyö on kiire kilpaan.
Phileas Foggilla on työ kiertää maailma ja kotiin ennättää.
Minä olen Passepartout, ja Tikon (Tiko on) ystävä.
Minä olen Prinsessa, rakkaudessa kestävä.
Maapallo mennään kiertämään, päivää kahdenksankymmentä on aikaa seikkailuun.
Kuinka aika riittänee, kun päivät hupenee ja maailma on suuren suuri?
Lontoo, Hawaiji, Hong Kong, ne pian nähty on ja Singapore.
Kuinka pitkä onkaan tie, kun juna meitä vie ja laiva, elefanttikin.
Muutkin, meitä seuratkaa.
Niin hauskuus jaetaan.
Hei, tule mukaan vaan.
Niin hauskuus jaetaan.

Tässä tunnuslaulussa esitellään selkeästi sarjan päähenkilöt ja alkuasetelma. Phileas Fogg on lyönyt vetoa kiertävänsä maailman kahdeksassakymmenessä päivässä. Mukana ovat Passepartout, Tiko ja Prinsessa Romy. Myös muutama muu tärkeä hahmo esiintyy tunnarivideossa, vaikka heitä ei laulussa mainita nimeltä. Alkulaulusta käy ilmi myös matkan ongelmallisuus, aikaa on vähän ja matkakohteita paljon. Liikkeellä ollaan niin junalla kuin laivalla. Vaikka sarjan ensimmäinen jakso olisi jäänyt näkemättä, tunnarin ansiosta ideasta saa heti kiinni. Tunnarin lopussa esitetään vielä kutsu tulla mukaan seikkailuun.

Tunnarin ovat säveltäneet italialaiset veljekset Guido ja Maurizio De Angelis. Kaksikko löytyy myös Muskettikoirien ja Sandokanin tunnareiden takaa. Manittakoon että Japanissa sarjalle on aivan oma tunnuslaulunsa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kirsti Luova. Laulun esittävät sarjassa mm.Tikoa näyttelevä Harri Hyttinen ja Romyn ääni Kaija Kiiski. Phileas Foggin ääninäyttelijää, Eero Saarista ei tunnarissa kuulla, mutta Passepartoun repliikin lausuu hahmoa näyttelevä Jarmo Koski.

2. Tao Tao 34 pistettä
-Suoraan sanottuna ihan ylivertaisen kaunis ja koskettava kappale jota olen joskus herkkänä hetkenä kuunnellut repeatilla koneelta. Ja pitkään!
-Sanat on vaan niin kauniit, samoin laulajan ääni.
-Ihan hurjan kaunis ja ihana tunnari, niin positiivinen ja suloinen.. tästä ei voi olla tykkäämättä! -Ihanan rauhallinen esitys. Sopii hyvin sarjaan, jonka pääosassa on lempeä panda.
-Ihanan hempee ja rauhoittava kappale, laulajal kaunis ääni ja tulkintakin mitä mainioin.

Missä salo sinertää ja nurmi on kauniin vihreää ja kaikki on niin rauhaisaa.
Hiljaa puro solisee ja kauniit kukat kuiskailee ja elämä on leppoisaa.
Siellä Tao Tao, pieni Tao Tao, pieni pandakarhu on.
Ystävineen saapuu luoksenne.

Tao Taon tunnuslaulu ei suoraan kerro sarjan sisällöstä. Sarjassa Panda-muori kertoo laakson lapsille opettavaisia tarinoita jotka ajallisesti vievät jaksosta isoimmain osan. Tao Tao ystävineen nähdään vain jaksojen alussa ja lopussa. Tao Taon äitiä tai tarinoita ei laulussa kuitenkaan mainita, vaan siinä kerrotaan ihanasta Waizan laaksosta jossa pandat asuvat. Idyllistä laaksoa esitellään sarjassa usein laajoissa maisemakuvissa. Rauhallinen ja kaunis laakso vaikuttaa koko sarjan tunnelmaan. Laaksolla on tärkeä osa sarjan viimeisessä jaksossa. Siinä ei poikkeuksellisesti kuulla Panda-muorin tarinaa vaan koko jakso keskittyy Tao Taoon ja muihin eläinlapsiin, jotka miettivät millainen heidän unelmiensa laakso voisi olla. Se on tietysti juuri sellainen kuin Waizan.

Tunnuslaulun on säveltänyt tšekkiläinen Karel Svoboda. Myös Maija Mehiläisen, Peukaloisen retkien ja Pinokkion tunnuskappaleet ovat Svobodan säveltämiä. Suomeksi kappaleen laulaa Satu Vuorjoki. Tunnarin voi löytää myös lastenlaululevyiltä ja vuonna 2003 siitä tuli radiohitti kun Guava-yhtye levytti sen.

3. Pokémon 26 pistettä
-Tykkään kauheasti laulajan äänestä, tunnarin lyriikat ovat sopivan mahtipontiset, sekä kyseinen tunnari aiheuttaa aina valtavan nostalgiaryöpyn.
-Älyttömän hieno biisi tähän ekaan kauteen tehty, kertoo alkujaksoista kaiken: ei vain taistelua ja voittamista vaan ystäviä, matkaamista... Muistoryöppy oikein iski!
-Anssi Känsälän äänestä olen aina tykännyt, ja tämä summaa hyvin yhteen ykköskauden tunnelmaa.
-Laulajal hyvä ääni, menevä rytmi, tätä tuli lapsena laulettuu ja paljon.

Mä tunnen sen jo kasvavan voiman sisälläin.
Uuden haasteen toteutan ja teen sen pystypäin.
Takaa vuortenhuippujen, etsin aina vaan.
Ja Pokémonin jokaisen mä opin tuntemaan.
Pokémon, omakseni saan.
(Kun uskaltaa)
Me yhdessä voitetaan.
Pokémon, oot mun ystäväin
olet aina vierelläin.
Pokémon, omakseni saan.
(Kun uskaltaa)
Niin rohkeus palkan saa.
Toinen toistaan opettaa.
Pokémon.
Omakseni saan, omakseni saan.
Pokémon!

Pokémonia on tehty jo 14 tuotantokautta ja sarjassa on ehtinyt olla myös useita tunnuskappaleita. Tässä kisassa pärjäsi tunnareista ensimmäinen. Sarjan alussa Ash Ketchum ryhtyy pokémonkouluttajaksi ja saa ensimmäiseksi pókemonikseen Pikachun. Sitten alkaakin uusien pokémonien etsintä. Tunnarissa kerrotaan siis melko selkeästi sarjan sisällöstä ja tehdään nimitys Pokémon varmasti tutuksi. Myöhemmissä tunnareissa nimeä ei enää mainita varsinaisessa laulussa yhtä usein.

Ensimmäinen on aina ensimmäinen ja tämä tunnari on sarjan eri tunnuslauluista varmasti tunnetuin. Mutta eniten julkisuutta taisi aikanaan saada sarjassa kuultu Pokérap. Eri pokémonien luetteleminen kuvien kera ja fraasi "Kaikki kerätään, kaikki kerätään" tulkittiin lapsille suunnattuna piilomainostuksena ja räppäysosuus jätettiin jakson lopusta pois.

Suomessa käytetiin samaa tunnuskappaletta kuin Amerikassa, japanilaista tunnaria ei liene käytetty Euroopassa ollenkaan. Suomeksi tunnarin esittää Anssi Känsälä.

4. Maija Mehiläinen 22 pistettä
-Iloinen ja tarttuvahan varsinainen kappale on ja instrumentit puhkeavat mahtavasti kukkaan kertosäkeessä.
-Oon aina pitäny niist rummuist taustalla ja laulajan kerrassaan ihanast äänest.
-Sympaattinen ja kiva laulu.

Oli kerran kauan sitten aivan tuntematon maa.
Siellä asui mehiläinen, josta paljon puhutaan.
Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija.
Tuo pieni sievä mehiläinen Maija.
Maija lentää maailmaan.
Ihmeitä sen katsomaan.
On täällä tänään ystävämme Maija.
Pieni reipas ystävämme Maija.
Maijaa kaikki rakastavat.
Maija, Maija, Maija,
kerro tarinas.

Tämä tunnuslaulu ei jätä epäselväksi päähenkilön nimeä, sehän mainitaan laulussa yhdeksän kertaa. Se on Maija. Myös se käy selväksi että Maija on reipas ja sievä ja mehiläisenä toki myös pieni. Maija on myös utelias ja kiinnostunut kokemaan ja näkemään uusia asioita ja tapaamaan uusia ystäviä. Siitä sarja oikeastaan kertookin ja vaikkei tätä aivan suoraan tunnarissa sanota, tulee sarjan perusidea laulussa selväksi. Menevä kappale on kuin Maija itse: sievä, iloinen ja aika vauhdikas. Tunnarille sopivasti kappele loppuu Maijalle osoitettuun kehotukseen kertoa tarina.

Kuten jo Tao Taon kohdalla mainittiin, Maijan tunnarin on säveltänyt Karel Svoboda. Saksaksi, tšekkiksi ja slovakiaksi tunnarin esittää tunnettu tšekkiläinen laulaja Karel Gott, jolle Svoboda muutenkin sävelsi kappaleita. Tunnari on saavuttanut vankan suosion Gottin esittämänä. Suomeksi tunnarin laulaa ilmeisesti Satu Vuorjoki, joka varmasti laulaa ainakin Tao Taon tunnuslaulun. Vaikkei kappale ole Suomessa samanlainen hitti kuin Saksassa, on se päätynyt lastenlevyille.

5. Alfred J. Kwak 20 pistettä
-Lapsuuden nostalgia ja muutenkin itselle rakkaaksi noussut alkulaulu, jota aina rallattelen itsekseni.
- Alfreddi, Tao Tao sekä Muumilaakson tarinoita saivat kilpailla lapsuudesta tutun tunnuskappaleen paikasta. Lopulta päädyin tähän, koska kyllä kai tämä tuon lapsiäänen myötä kaikkein kaunein ja ilmeikkäin lopulta on.
-Kappaleessa on vahva imu ja persoonalliset soundit.

Minä lennän polskin ja uin.
Sanon sulle kvaak, ystävälle kvaak.
Kvaak sanon teille kaikille.
Ja jos minua huvittaa, lähden merelle tai viidakkon
seikkailemaan.
Minä poika roiskin, lammikossa loiskin
hiukan oottakaa, tulen kohta poiskin.
Minä poika roiskin, lammikossa loiskin,
hiukan oottakaa.
Tulen kohta poiskin.

Laulu ei kerro sarjasta tai edes sen nimihahmosta paljoakaan. Toki Alfred seikkailee sarjassa merellä,viidakossa, ja monessa muussakin paikassa, mutta kuinka paljon hän roiskii lammikossa? Tai oikeastaan, onko roiskiminen ja loiskiminen mainittavampi saavutus kuin rasismin vastustaminen, luonnonsuojelu tai vallankumouksen tekeminen? Sarjan sisältöön nähden tunnuslaulu on hyvin leppoisa, mutta ehkä tarkoitus onkin keventää tunnelmaa. Jos jo tunnuslaulussa esiteltäisiin kaikki mahdolliset ongelmat joita Alfred kohtaa, olisi se ehkä liian ahdistava tapa aloittaa jakso. Kaikissa sarjan jaksoissahan ei käsitellä vakavia aiheita. Sarjan loppulauluna kuultava "On tänään onnenpäivä" tuntuu olevan alkulaulua tunnetumpi. Tässäkin kyselyssä se mainittiin useampaan kertaan.

Hollanniksi ja saksaksi tunnarin esittää Alfredin "isä", Herman van Veen, joka on myös sanoittanut kappaleen. Ilmeisesti Herman van Veen, Erik van der Wurff ja Harry Sacksioni ovat säveltäneet sarjan musiikit yhdessä. Suomalaisen version esittäjästä ei löytänyt varmaa tietoa, mutta sanoitus on Kirsti Luovan.

6.Tontut 19 pistettä
-Keskivälillä on se kiva nopeatempoinen pätkä jota odotan aina kuunnellessani.
-Jotenkin tässä on se tunnelma ja fiilis. Tekisi ihan mieli mennä jonnekkin metsään loikkimaan, niinkuin joku hevonen :D
-Tämä tunnari kuvastaa mielestäni hyvin sarjan tunnelmaa, ja se on kovin kaunis.

7. Sherlock Koira 18 pistettä
-Kamala korvamato joka on soinut säännöllisesti päässä lapsesta asti vaikka näin koko sarjasta silloin vain kaksi jaksoa. Annan anteeksi kummahkon sanoituksen kun on muuten niin hyvä.
-Musiikki jotenkin omaperäisen kuuloista ja sanat jäävät päähän soimaan, kerta kaikkiaan pirteä kappale.

8. Nalle Puhin uudet seikkailut 14 pistettä (2+4+4+4)
-Yksinkertaisesti suloinen ja hyvin sanoitettu laulu.
-Kaunis, laulun tarina saa aikaan lämpimän tunnelman.

9. Vili Vilperi 14 pistettä (2+4+5+2+1)
-Mukavan vauhdikas tempo, banjo ja viulu tuovat hyvän kansanmusiikkipohjan kappaleeseen.
-Tämä tunnari on ihan valloittava!

10. Bambukarhut 9 pistettä (5+4)
-Laulajal on NIIIIN kaunis ääni ja tulkinta onnistunut!

11. Muumilaakson tarinoita 9 pistettä (4+1+4)
-Muumilaakson tarinoihin ei kyllästy koskaan, eikä myöskään tähän tunnariin! Benny Tönröösillä on mukavan pehmeä ääni.
-Tämä vaan on yksi parhaista tunnareista koskaan.

12. Ankronikka 9 pistettä (1+5+1+1+1)
-Ehkä vähän naurettava, mutta joillain tavalla diggaan tstä ;)
-Legenda. Puhdas legenda. Se jää soimaan päähän, eikä lähde koskaan pois.

13. Tiku ja Taku 8 pistettä (3+1+4)
-Introsta tulee hauskasti MacGuyver mieleen, ja sehän sopii sarjaan tismalleen. Alkupuolisko on tunnelmanluontia ja kertsistä tietää että odotettavissa on kunnon perinteinen seikkailusarja.
-Niinkun joku sanokin, että MacGuyver-henkinen. Jotenkin vain tosi "vakuuttava" tunnari.

14. Nalle Luppakorva 8 pistettä (3+2+1+2)

15. Postimies Pate 7 pistettä

6 Pistettä:
Muumien maailma
-Se on reipastahtinen ja iloinen, tekee mieli taputtaa mukana.

5 pistettä:
Urpo ja Turpo
Phineas ja Ferb
-Tunnari on todella hyväntuulinen. Muutenkin sarjassa on panostettu tohon musiikkipuoleen tosi kivasti.
Muskettikoirat
-Puhdas nostalgiapiste.
Dibitassut
-Laulun yksinkertaisista sanoituksista huokuu sama tunnelma kuin sarjastakin; ystävyyden merkitys, lapsuuden huolettomuus ja viattomuus.

4 pistettä:
Hamtaro
Nokkapokka
Kallen kiipeilypuu
Kim Possible
-Suomalaisen version ääni ainakin kuulostaa siltä, että sen esittää Jonna.

3 pistettä:
Inkun päiväkirja
Tabaluga
-Ei perusteluja, tykkään vaan tästä paljon, hieno tunnari..
Muori Pippuri
-Muorin näkökulma tulee tutuksi tunnuslaulussa ja pidän siitä miten sanoituksissa katsojat kutsutaan mukaan jakamaan seikkailun iloa.
Olipa kerran keksijät
-Kappale esittelee hyvin sarjan tematiikkaa, ja Eija Ahvon laulu tuo tähänkin kyllä herkkää värinää.
Viidakkokirja
-Lauletaan vähän silleen hiljasesti, mystinen viidakkotunnelma oikein tulee!

2 pistettä
Puuhapete
Arttu
-Ehkä se on regeevivahde joka tässä toimii.
Keisarin uusi koulu
-Jotenkin tosi hyvin sarjalle sopiva tunnari. Tekee ittekkin mieli hihkasta "TUNNARII!" niinkun Kuczo siinä alussa tekee.
Digimon
-Agapio sikseen, tämä valittiin Japanissa viitisen vuotta sitten parhaaksi openingiksi ikinä, ja syystä.
1 piste:
Pikku ponit
-Päädyin antamaan sen yhden ainoan puhtaan lapsuusnostalgiapisteen tälle.
Varjoankka
-Ihan tarttuva kappale, vaikka sanat ei oikein jääneet mieleen.
Animaaniset
-Iloinen ja menevä.

Instrumentaaleista mainittiin Peukaloisen retket, Tohtori Sykerö, Disneyn välitunti ja Leikkitiikeri Luukas. Jopa pisteitä annettiin, Nooan Saari ja Kaukametsän pakolaiset keräsivät molemmat viisi pistettä. Instrumentaalitunnareita saatetaan joskus laittaa järjestykseen samanlaisen kyselyn voimin, myös alkuperäiset tai vieraskieliset tunnarit olisi hauska ottaa tarkasteluun.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Aladdin

2011-10-18T12:04:00.000+03:00

Disneyn 31. animaatioklassikko Aladdin valmistui vuonna 1992. Se perustuu Tuhannen ja yhden yön tarinoiden satuun Aladdin ja taikalamppu.

Juoni

Agrabahin kaupungin kaduilla asuva Aladdin elättää itsensä varastelemalla. Yhdessä vikkelän Abu apinan kanssa Aladdin huijaa kaupustelijoita ja sulttaanin palatsin vartiomiehiä. Eräänä päivänä Aladdin kohtaa markkinoilla tytön, johon rakastuu ensisilmäyksellä. Tyttö on tosiasiassa sulttaanin tytär Jasmine, joka on lähtenyt salaa pakoon palatsin painostavaa tunnelmaa. Jasminen pitäisi solmia avioliitto mahdollisimman pian, mutta hän ei ole halunnut puolisokseen ketään kosiomatkalla käyneistä pöyhkeistä prinsseistä.

Ensimmäistä kertaa palatsin muurien ulkopuolella oleva Jasmine erehtyy antamaan hedelmäkojusta omenan sitä haikailevalle pojalle. Kauppias vaatii Jasminelta maksua, mutta hänellä ei ole rahaa. Jasmine lupaa hakea rahaa sulttaanilta, mutta kauppias aikoo katkaista varkaalta käden. Aladdin ehtii väliin viime hetkellä ja väittää tytön olevan hänen siskonsa, jota on viemässä lääkäriin. Sisko on nimittäin sekaisin ja harhoissaan pitää Abua sulttaanina.

Aladdin johdattaa Jasminen pois markkinoilta ja esittelee tälle oman piilopaikkansa. Aladdin kertoo vapaasta elämästään, mutta ihailee samalla mahtavaa palatsia. Jasmine kertoo isänsä painostavan häntä naimisiin. Juuri kun Aladdin ja Jasmine ovat päässeet keskustelun alkuun, palatsin sotilaat saapuvat paikalle. Aladdin yrittää auttaa Jasminen pakoon, mutta sotilaat nappaavat hänet. Jasmine yllättää kaikki antamalla sulttaanin tyttärenä käskyn päästää Aladdin vapaaksi. Vartiomiehet eivät voi päästää Aladdinia vapaaksi, koska Aladdinin vangitsemiskäskyn oli antanut sulttaanin neuvonantaja Jafar. Palatsiin palattuaan Jasmine vaatii Jafaria vapauttamaan pidätetty poika. Jafar joutuu kertomaan että Aladdinia syytettiin prinsessan sieppaamisesta ja hänen kuolemantuomionsa on jo toteutettu. Jasmine järkyttyy pojan kohtalosta.

Totuus on tietenkin toinen. Jafar haluaa päästä käsiksi taikalamppuun jonka tietää olevan tallessa mystisessä Ihmeiden onkalossa. Aavikolle ilmestyvään taikaluolaan pääsee sisään vain yksi ihminen, hiomaton timantti. Vankilaan lukittua Aladdinia lähestyy vanha mies, joka lupaa näyttää pakotien ja lisäksi vielä aarteenkin, jos Aladdin nuorempana auttaa häntä sen hakemaan. Niin Aladdin ja Abu laskeutuvat rikkauksien täyttämään Ihmeiden onkaloon, tarkoituksenaan hakea lamppu. Kaikki muu on kiellettyä. Alhaalla he tapaavat Taikamaton, joka johdattaa heidät lampun luo. Aladdinin hakiessa lamppua, Abu menettää itsehillintänsä ja yrittää napata itselleen timantin. Luola alkaa sortua ja kulta muuttuu laavaksi.

Matto kiidättää Aladdinin ja Abun luolan suuaukolle, jossa vanha mies odottaa. Aladdin antaa tälle lampun, mutta ukko pudottaa hänet alas. Luolan suuaukko sulkeutuu ja Abu, Aladdin ja Matto ovat jääneet loukkuun. Ylhäällä Jafar riisuu naamionsa, mutta huomaa ettei lamppu olekaan hänellä. Abu on ehtinyt napata sen takaisin ja alhaalla Aladdin hieroo sitä. Lampusta ilmestyy Henki, joka tutustuttaa uuden herransa taitoihinsa. Aladdin saa kolme toivetta, joihin tosin liittyy muutama ehto. Ketään ei voi pakottaa rakastumaan, ketään ei voi tapattaa eikä herättää kuolleista.

Ovela Aladdin saa Hengen viemään heidät ulos Ihmeiden onkalosta ilman että menettää yhtään toiveistaan. Harkitessaan ensimmäistä toivettaan Aladdin alkaa miettiä Jasminea. Kodittomalla ja köyhällä Aladdinilla ei ole mitään mahdollisuuksia Jasminen suhteen. Mutta entä jos hän olisikin prinssi?

Niin henki muuttaa Aladdinin prinssi Aliksi, joka saapuu Agrabahiin komean paraatin saattelemana. Sulttaani on täysin uuden vävyehdokkaan lumoissa, mutta Jasmineen itsevarman Alin charmi ei pure. Illalla Aladdin menee parvekkeen kautta tapaamaan Jasminea ja tyttö huomaa kuinka paljon prinssi muistuttaakaan markkinoilla ollutta poikaa. Aladdin kiistää asian. Jasmine hermostuu machoon prinssiin ja käskee tämän häipyä. Aladdin alkaa nöyrtyä ja hyppää parvekkeelta, suoraan taikamaton kyytiin. Jasmine vaikuttuu ja Aladdin tarjoutuu viemään hänet lentämään. Nyt Jasmine on varma siitä että Ali ja markkinoiden poika ovat sama henkilö ja suostuu lähtemään Alin mukaan. Jasmine saa Aladdinin ansaan puhumalla Abusta. Aladdin ei halua kertoa totuutta, vaan valehtelee olevansa oikeasti prinssi joka oli vain pukeutunut köyhäksi heidän ensi tapaamisellaan. Jasmine uskoo selityksen.

Lampun menettänyt Jafar on punonut uuden suunnitelman. Hän keksii lakipykälän, jonka mukaan Jasminen on naitava sulttaanin neuvonantaja, eli Jafar, ellei prinssiä löydy määräaikaan mennessä. Alin ilmestyminen uhkaa pilata suunnitelman ja niin Jafar lähettää vartiat naappaaman Aladdinin. He heittävät sidotun Aladdinin mereen, josta Henki pelastaa hänet. Aladdinilla on enää yksi toive jäljellä ja hän on luvannut Hengelle kolmannen toiveensa olevan Hengen vapautuminen lampusta.

Jasmine ilmoittaa isälleen haluavansa puolisokseen Alin, mutta Jafarin hypnotisoima sulttaani ilmoittaa Jasminen menevän naimisiin Jafarin kanssa. Sulttaani tokenee kun paikalle saapuva Aladdin rikkoo Jafarin sauvan ja neuvonantajan petollisuus paljastuu. Ennen pakoaan Jafar huomaa Aladdinilla taikalampun ja tajuaa kuka Ali todellisuudessa on.

Sulttaani riemastuu kuullessaan Jasminen ja Alin rakastuneen. Häiden suunnitelu alkaa heti, eikä kukaan enää murehdi Jafaria. Tulevaan sulttaaniin iskee epävarmuus. Aladdin tuntee olevansa mitätön ilman taikalampun ja Hengen tuomia voimia eikä enää haluakaan vapauttaa Henkeä. Aladdin riitaantuu Hengen ja jopa Abun ja Maton kanssa ja Jafar saa tilaisuuden ottaa lamppu haltuunsa. Jafarista tulee nyt Hengen uusi herra ja ensimmäisenä toiveenaan hän haluaa ottaa sulttaanin paikan. Se ei riitä kauaa ahneelle Jafarille vaan toisena toiveenaan hän muuttuu noidaksi. Jafar paljastaa Jasminelle että prinssi Ali on todellisuudessa köyhä Aladdin joka on koko ajan vain esittänyt prinssiä ja lähettää sitten Aladdin kauas lumisella vuorelle.

Taikamaton avulla Aladdin pääsee takaisin todistamaan Jasminen ja sulttaanin ahdinkoa. Aladdin yrittää siepata lampun itselleen, mutta Jafar ehtii huomata hänen paluunsa. Jafar esittelee noitavoimiaan kamppailussa ja näyttää siltä ettei Aladdin voi voittaa. Sitten Aladdin toteaa Jafarin voimien olevan kuitenkin heikommat kuin ne antaneelle lampun Hengellä ja Jafarin vallanhimo herää taas. Kolmantena toiveenaan hänkin haluaa olla henki. Niin tapahtuu ja Jafar muuttuu maailman mahtavimmaksi hengeksi. Jafar ei kuitenkaan tullut ajatelleeksi että Henkenä hän joutuu lampun vangiksi.

Jafar on lampussa ja Henki lähettää sen Ihmeiden onkaloon. Henki ehdottaa Aladdinille että tämä toivoisi olevansa taas prinssi, mutta Aladdin käyttää kolmannen toiveensa Hengen vapautumiseen. Näyttää siltä etteivät toisiaan rakastavat Aladdin ja Jasmine voi olla yhdessä, mutta Sulttaani hoitaa asian muuttamalla vanhan lain niin että prinsessa saa itse päättää kuka on tarpeeksi arvokas hänen puolisokseen.

Aladdinin ohjauksesta vastasivat John Musker ja Ron Clements. Kumpikin tuli Disneylle alunperin animaattoriksi ja Hiidenpadan kohdalla he siirtyivät tarinapuolelle. Ohjaajiksi kaksikko ryhtyi Basil Hiiren myötä ja tässä elokuvassa oli mukana vielä kaksi muutakin ohjaajaa. Pienen Merenneidon Musker ja Clements ohjasivatkin jo kahdestaan ja Aladdinin jälkeen tämä tiimi on ohjannut Herkuleksen, Aarreplaneetan ja Prinsessan ja Sammakon. Yhteistyö tuntuu siis toimivan. He ovat olleet jokaisessa ohjaamassaan elokuvassa mukana myös käsikirjoittamassa ja Aladdinista eteenpäin tuottajina.

Alkuperäisen tuhannen yön tarinan ja Disneyn elokuvan välillä on eroja. Alunperin Aladdin ei ole orpo ja Disney versioonkin hänelle hahmoteltiin pitkään äitiä. Elokuvassa toiveita on kolme, mutta tarinassa niiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Hengen vapautuminen on täysin Disneyn omaa lisäystä ja hahmon syventämistä. Vaikka tarina perustuu kirjaan ja elokuva tuntuu rennolta, hauskalta ja luontevasti etenevältä, ei tarinan kääntyminen elokuvaksi ollut vaivaton prosessi. Käsikirjoitus oli jo hyvin pitkällä kun todettiin ettei se toimi, ja koko elokuvaa uhkasi hyllyttäminen. Niinpä tarina otettiin uudelleen kriittiseen tarkasteluun ja sitä ryhdyttiin muokkaamaan, hyvin tiukassa aikataulussa. Tällöin poistettiin Aladdinin äiti ja 13-15 vuotiaaksi suunniteltu Aladdin kasvoi 18 vuotiaaksi. Jasminen persoonaa vahvistettiin ja Jagosta tehtiin aiempaa hauskempi. Ensimmäinen papukaijahahmo muistutti ehkä enemmän Leijonakuninkaan arvokasta Zazua.

Ongelmallisen tarinan lisäksi pelkkä Aladdinin hahmo oli haastava. Hän on tarinan sankari, mutta hänen ei haluttu olevan stereotypinen, maskuliininen sankari. Toisaalta myöskään Aladdinin elämäntapaa varkaana kadulla ei haluttu hehkuttaa. Hahmosta piti saada yhtäaikaa itsevarma ja epävarma, poikamainen ja itsenäinen. Ja ennenkaikkea Aladdinin piti sopia uskottavasti yhteen Jasminen kanssa. Mark Henn toimi Jasminen pääanimaattorina. Aiemmin hän oli vastannut Arielista ja Bellestä, ja Jasminen jälkeenkin Henn on animoinut vaikuttavia naishahmoja, Mulanin ja Tianan. Jasminen mallina hän käytti omaa siskoaan.

Ulkoisesti hahmot eivät suoraan muistuta ääninäyttelijöitään, näyttelijöillä ei esimerkiksi ole juuria Lähi-Idässä. Aladdinin ja Jasminen on jopa kritisoitu olevan aksentiltaan ja hahmojen ulkonäön osalta liian länsimaisia, ainakin korostetun itäimaisien sivuhahmojen rinnalla. Henkeä näytellyt Robin Williams on ääninäyttelystä puhuttaessa aivan oma lukunsa. Williams teki hengen roolissa paljon improvisointia ja keksi vitsejä ja imitointeja lennossa. Heitoista valittiin parhaat animoitaviksi. Hengen pääanimaattorina toimi Eric Goldberg, joka oli vasta siirtynyt Disneylle omasta, mainosanimaatioita tuottaneesta studiostaan.

Elokuvan visuaaliseen tyyliin haettiin vaikutteita luonnollisesti arabialaisesta arkkitehtuurista ja kalligrafiasta, mutta yllättävästi myös amerikkalaisen pilapiirtäjän, Al Hirschfeldin tyyli, tai oikeastaan viiva vaikutti elokuvaan. Väreillä on suuri osuus tunnelman luojana ja ne korostavat osaltaan tarinaa: Vaaleat ja kylmät värit ovat hyvishahmojen, tummat ja lämpimät värit kuuluvat Jafarille ja uhkaaviin kohtauksiin.

Aladdin on piirroselokuva, mutta siinä on käytetty tietokonetehosteita. Ehkä selkeimmin tietokoneella tehdyt kohdat näkyvät Aladdinin paetessa halki romahtavan Ihmeiden onkalon. Hieman hienovaraisemmin cgi-animaatiota on käytetty esimerkiksi Taikamaton kuviointiin. Itse matto on animoitu käsin, sillä oli jopa oma hahmo-animaattori, mutta maton kuviointi (jossa on mm.taikalamppuja ja tiikereitä) on istutettu paikalleen tietokoneella. Ihmeiden onkalon tiikeripää on toteutettu cgi-animaatiota, mutta aivan aluksi sen liikkeet on animoitu käsin ja raaka-animaatio on kopioitu tietokoneanimaatioksi.

Aladdin on perinteinen Disneymusikaali, jossa laulut kuljettavat tarinaa. Yhteensä elokuvassa kuullaan kuusi kappaletta. Ne kaikki on säveltänyt Alan Menken, Pienen merenneidon, Kaunottaren ja Hirviön ja Pocahontasin laulujen säveltäjä. Sanoittajana aloitti Howard Ashman joka kuoli vuonna 1991. Tim Rice tuli sanoittajaksi Ashmanin tilalle ja molemmat sanoittivat elokuvan lopullisista kappaleista kolme. Tunnetuin laulu on Aladdinin ja Jasminen duetto, Se on kuin yö (Whole New World). Kappale voitti Oscar-palkinnon. Toisen Oscarin elokuva sai musiikista. Lisäksi Aladdin keräsi monia muitakin palkintoja ja oli vuoden 1992 tuottoisin elokuva.

Jatko-osa Jafarin paluu valmistui vuonna 1994 ja se julkaistiin suoraan videolla. Kun Aladdin ja varkaiden kuningas ilmestyi 1996, muodostivat elokuvat trilogian. Jatko-osien uusina hahmoina nähtiin mm. rosvo Abis Mal ja Aladdinin isä. Lisäksi Aladdinista tehtiin 86 osainen tv-sarja, jota on esitetty Suomessakin.

Elokuva on julkaistu Suomessa dvd:llä kahdesti. Blu-raylla Aladdinia ei ole vielä julkaistu. Aladdinin Suomen ensi-ilta oli 3.12.1993, yli vuoden elokuvan valmistumisen jälkeen. Suomidubin ohjasi Pekka Lehtosaari. Disneyllä ollaan varsin tarkkoja elokuvien dubbausten suhteen ja eri maiden näyttelijöiden tulisi kuulostaa mahdollisimman paljon alkuperäisiltä ääniltä. Tämän lisäksi dubbaus tehdään tietysti hyvin tarkasti käsikirjoituksen ja alkuperäisen äänen mukaisesti. Poikkeus vahvistaa säännön, Vesa-Matti Loiri ja Hengen alkuperäinen ääni Robin Williams eivät kuulosta toisiltaan ja Loiri teki oman roolisuorituksensa Henkenä tavallista vapaammin, ilman että oli pakotettu matkimaan Williamsia. Juuri suomidubbi valittiin Disneyllä Aladdinin dubbauksista parhaaksi.

Rooleissa:
Aladdin Sami Aarva
Jasmine Ulla Hakola
Henki Vesa-Matti Loiri
Jafar Jarkko Rantanen
Jago papukaija Seppo Pääkkönen
Sulttaani Veikko Honkanen
Kauppias Antti Pääkkönen

Animatricks 2011

2011-10-13T16:29:00.000+03:00

Animaatiofestivaali Animatricks käynnistyy tänään Helsingissä ja jatkuu Sunnuntaihin asti. Festareiden tarjontaan ja aikatauluihin voi tutustua tarkemmin tapahtuman sivuilla, mutta tässä seuraa poimintoja tämän vuoden ohjelmistosta:

Nukkeanimaation hurmaa! otsikon alle on koottu mielenkiintoinen kattaus erilaisia nukkeanimaatioita. Kansainväliset herkut sisältää aikuisille suunnattuja lyhytelokuvia mm.Ranskasta, Ruotsista ja Kanadasta. Lapsille on tarjolla oma näytöksensä, Nukkeanimaatioita lapsille. Näytöksessä on kahdeksan lyhytanimaatiota joista suurin osa suomalaista tuotantoa. Virolaisen Nukufilm studion nukkeanimaatioita esitetään omassa näytöksessään. Kyseessä on pohjoismaiden suurin nukkeanimaatiostudio, joka on toiminut jo yli 50 vuotta. Näytökseen kuuluu neljä vuosina 2006-2010 valmistunutta animaatiota, joista pisin kestää 45 minuuttia. Nukkeanimaationa toteutettu australiainen elokuva Mary and Max on esitetty Suomessa jo Rakkautta ja Anarkiaa festivaaleilla ja se on saavuttanut monen palkinnon lisäksi kulttimaineen.

Eroottinen animaatio on kooste seitsemästä lyhytanimaatiosta. Näytös on suunnattu aikuisille. Animaatioiden tyylit ja tekniikat vaihtelevat suuresti, mukana on mm.piirrosanimaatioita ja vaha-animaatioita. Aihetta lähestytään sekä humoristisesti että vakavammin, vihjailevasti tai suoraan ja sievistelemättä.

Pitkät ja komeat tarkoittaa kahta elokuvaa. Peur(s) noiria, kokoelmaa mustavalkoisia, eri tekniikoin toteutettuja kauhulyhäreitä. Ranskalainen kauhukooste on valmistunut vuonna 2007. Toinen elokuva on myös Ranskasta, mutta valmistunut vasta tänä vuonna. Le chat du rabbi perustuu Joann Sfarin Rabbin katti -sarjakuvaan.

Parasta Saksanmaalta näytös esittelee puolentoista tunnin ajan Film Bilder-studion tuotantoa. Studio on perustettu vuonna 1989. Sen tuotantoa ei voi määritellä minkään tietyn tyylin tai tekniikan kautta, vaan skaala on jälleen kerran hyvin laaja. Lisäksi Saksan parhaita animaatioita esitellään neljässä näytöksessä. Yhteen näytökseen on koottu 7-12 vuosina 2000-2007 valmistunutta lyhytanimaatiota.

Lyhyt animaatio nyt! sisältää näytökset kansainvälisille huipuille ja uusille kotimaisille. Uusille kotimaisille jaetaan kunniamainintoja ja Metropolia palkinto. Animatiot ovat kestoltaan 2-13 minuuttia ja tarinat ja tekniikat laidasta laitaan. Animaatiot ovat valmistuneet 2010-2011.

Kansainväliset huiput on koottu vuonna 2010-2011 valmituneista kiinnostavista ja palkituista lyhytanimaatioista. Taas kerran valikoima on laaja ja mukana on toinen toistaan persoonallisempia animaatioita. Kestot vaihtelevat 1-21 minuuttiin.

Lokakuun ensi-ilta animaatiot

2011-10-02T20:25:00.000+03:00

14.10 Elias ja aarrejahti (Elias og jakten på havets gull)

Tässä norjalaisessa cgi-animaatiossa nähdään inhimillisiä aluksia, pääosassa pelastuslaiva Elias. Elias on tuttu jo vuonna 2007 valmistuneesta elokuvasta Elias ja kuninkaan laiva ja vuodesta 2005 asti tehtyä tv-sarjaa on julkaistu Suomessa dvd:llä. Uusimmassa, viime vuonna valmistuneessa elokuvassa laivojen kotisatamaa uhkaa sulkeminen, ellei alkavalla kalastuskaudella saada riittävästi saalista. Samoista kalastusapajista Lunnin sataman pikku kalastusalusten kanssa kilpailevat modernit troolarit. Kalojen lisäksi merenpohjassa on huhujen mukaan myös aarre, joka voisi pelastaa Lunnin sataman.

Elokuvaa esitetään suomeksi dubattuna.

28.10 Kätkijät (Kari-gurashi no Arietti)

Vuonna 2010 valmistunut arvostetun japanilaisen studio Ghiblin piirroselokuva perustuu Mary Nortonin kirjaan. Elokuvan on ohjannut Hiromasa Yonebayashi, joka on työskennellyt Ghiblillä animaattorina jo Prinsessa Mononokesta alkaen. Kätkijät on Yonebayashin ensimmäinen ohjaustyö. Studion legendaarinen ohjaajamestari Hayao Miyazaki on elokuvassa mukana käsikirjoittajana, yhdessä Keiko Niwan kanssa.

Kätkijät kertoo pienen pienistä, ihmisen kaltaisista olennoista jotka asuvat ihmisten tietämättä heidän nurkissaan, lainaten heiltä tavaraa. Tärkein sääntö näiden pienten kätkijöiden elämässä on etteivät he saa tulla huomatuiksi. Idyllisen huvilan lattian alla vanhimpiensa kanssa asuvalle Arietta-tytölle käy kuitenkin juuri näin. Taloon tullut sairas Shō-poika huomaa sen pienet asukkaat ja ystävystyy Ariettan kanssa. Kun kätkijät joutuvat vaaraan Shō alkaa auttaa heitä ja saa samalla itse rohkeutta tulevaan sydänleikkaukseensa.

Elokuvaa esitetään Suomessa sekä originaaliversioina että suomeksi dubattuna. Suomidubin on ohjannut Pekka Lehtosaari. Ariettaa näyttelee Satu Pikkusaari ja Shõta Antti L.J Pääkkönen.

Lokakuun leffalevykkeet

2011-10-02T20:20:00.003+03:00

5.10 Mimun maailma 1

Tv2:lta tuttu tv-sarja 12-vuotiaasta Mimu-tytöstä. Dvd:ltä löytyy viisi jaksoa: Päiväkirja, Nimetön kissa, Oman elämänsä nyhveröt, Taikanukke ja Pyjamabileet.

5.10 Arthur ja kaksi maailmaa

Arthur-pojasta ja minimoneista kertovan trilogian päätösosa julkaistaan sekä Dvd:llä että Blu-raylla. Kummallaan levyllä ei näytä olevan extroja ja kielivaihtoehdot ovat englanti tai suomi.

6.10 Naapurini Yamadat

Tämä Studio Ghiblin piirroselokuva vuodelta 1999 on Isao Takahatan toistaiseksi viimeisin ohjaustyö. Dvd:llä on japaninkielinen ääniraita ja tekstitys suomeksi. Yamadoiden myötä kaikki Studio Ghiblin elokuvat on viimein julkaistu Suomessa, tietysti ensi-iltansa tässä kuussa saavaa Kätkijöitä ja viime kesänä valmistunutta Kokuriko Zaka-Karaa lukuunottamatta.

7.10 Late Lammas boksi 2

Ensimmäinen kausi Aardmanin Late Lammasta on boksitettu jo kaksi vuotta sitten. Nyt ilmestyvällä kakkosboksilla on kaikki toisen kauden 40 jaksoa.

12.10 Legend of the millenium dragon

Hirotsugu Kawasakin ohjaama elokuva, alkuperäiseltä nimeltään Onigamide kertoo pojasta joka joutuu 1200-vuotta ajassa taaksepäin, keskelle ihmisten ja demonien sotaa. Studio Pierrotin elokuva on saanut Japanissa ensi-iltansa vasta tänä vuonna, joten suomijulkaisu ilmestyy huikean nopeasti. Elokuva ilmestyy sekä dvd:llä että Blu-raylla.

28.10 Leijonakuningas

Jo aika päiviä sitten loppuunmyyty Disneyn menestyselokuva Leijonakuningas tulee taas, sekä Dvd:llä että Blu-raylla. Amerikassa erittäin hyvin menestynyt leffan 3D versio saatetaan lisäksi nähdä Suomessakin teattereissa. Sitä mahdollisuutta odotellessa Simban nousun Jylhäkallion kuninkaaksi voi kuitenkin tuijotella kotisohvalla.

Blu-raylle on koottu extroiksi mm. kommenttiraita, poistettuja kohtauksia, kuvia ja musiikkia. Dvd:ltä taas löytyy jonkinlainen tuottaja Don Hahnin muisto elokuvasta. Diamond edition on siis ehkä hieman liioiteltu nimitys tälle dvd-julkaisulle, joka jää kauas juhlajulkaisun extramateriaalien paljoudesta. Kielivaihtoehtoja sentään on molemmissa julkaisuissa runsaasti.

Lisäksi Nukkumattia ja Muumien maailmaa saadaan taas pari dvd:tä lisää. Blu-raylla julkaistaan Arthur ja Minimoit ja Legenda Suojelijoista elokuvan 3D-versio.

Pocahontas

2011-09-22T22:52:00.002+03:00

Disneyn 33. klassikko-sarjaan laskettava piirroselokuva valmistui vuonna 1995. Studio otti tällöin ensimmäistä kertaa piirroselokuvan aiheeksi todellisen henkilön, vuosina 1595-1617 eläneen Pocahontas intiaanitytön.

Juoni
On vuosi 1607 ja laiva lähtee Englannista kohti Uutta Maailmaa. Joukkoa johtava kuvernööri Ratcliffe haaveilee rikkauksista, kokenut uudisraivaaja kapteeni John Smith seikkailuista. Laiva saapuu Amerikkaan ja englantilaiset valtaavat uuden alueen ja nimittävät sen James Towniksi. Kaikki ovat tietoisia siitä että alueella saattaa jo olla asukkaita. Kultaa etsivät uudisasukkaat ovat kuitenkin valmiita raivaamaan intiaanit pois tieltään.

Läheisessä intiaanikylässä on huomattu vieraiden saapuminen. Kun päällikkö Powhatan pitää neuvonpitoa shamaaninsa ja sotureidensa kanssa, hänen tyttärensä Pocahontas tarkkailee maastoa tutkivaa John Smithiä.

Pocahontas on leikkisä ja utelias, mutta epävarma elämänsä suunnasta. Hän on päällikön tytär ja siten vastuussa kansastaan, toisaalta hän on luonnonlapsi ja kulkee tuulen mukana. Heimon urhein soturi Kocoum haluaisi hänet vaimokseen ja isä on mielissään vakaasta ja turvallisesta vävystä. Pocahontasta epäilyttää avioliitto vakavan soturin kanssa ja hän on hakenut tilanteeseensa neuvoa vanhalta puunhengeltä, Kaarnamuorilta. Unessaan Pocahontas on nähnyt pyörivän nuolen ja Kaarnamuori uskoo sen osoittavan Pocahontaksen oikean polun.

Vähitellen Smith huomaa jonkun seuraavan häntä ja piiloutuu. Hyökätessään piilostaan ase valmiina Smith kohtaakin tyynen rauhallisen Pocahontasin. Häkeltynyt Smith yrittää lähestyä tyttöä, mutta tämä pakenee. Kun Smith juoksee Pocahontasin kiinni tahtoen keskustella, Pocahontas ei aluksi ymmärrä. Sitten hän noudattaa Kaarnamuorin neuvoa ja kuuntelee sydämellään ja pystyy kommunikoimaan vieraan kanssa.

He tutustuvat toisiinsa ja toistensa tapoihin. Smith on valmiina sivistämään villi-ihmisiä, mutta oppii lopulta itse enemmän Pocahontasilta. Pocahontasin mukaan maassa ei ole kultaa ja Smith välittää tiedon muille uudisraivaajille. Ratcliffe uskottelee intiaanien pimittävän kultaa itsellään. Kun Smith livahtaa jälleen tapaamaan Pocahontasta hän saa peräänsä nuoren Thomasin. Kocoum taas seuraa Pocahontasta. Kun toisiinsa rakastuneet Pocahontas ja John Smith suutelevat, mustasukkainen Kocoum hyökkää. Tapahtumia seurannut Thomas ampuu Smithiä veitsellä uhkaavan intiaanisoturin. Smith jää intiaanien vangiksi Thomasin paetessa.

Intiaanien ja uudisasukkaiden jo valmiiksi tulehtuneet välit muuttuvat nyt sodaksi. Powhatan aikoo teloittaa Smithin ja Ratcliffe yllyttää joukkojaan hyökkäykseen. Vain Pocahotas voi estää sodan, mutta tehtävä tuntuu mahdottomalta. Hän hakee epätoivoonsa lohtua Kaarnamuorilta ja saa käsiinsä Smithin kompassin. Hän tunnistaa kompanssin nuolen unestaan ja saa vahvistuksen sille että on hänen tehtävänsä estää sota. Viime hetkillä Pocahontas menee isänsä ja Smithin väliin ja saa isänsä luopumaan tappamisesta. Kun uudisraivaajat huomaavat että Smith vapautetaan, he laskevat aseensa. Ahne Ratcliffe ei ole valmis luovuttamaan, vaan yrittää ampua Powhatanin. Smith hyppää päällikön eteen ja saa itse osuman.

Haavoittuneen Smithin ainoa toivo parantumisesta on lähteä takaisin Englantiin. Uudisraivaajat lastaavat laivaa ja intiaanit tuovat heille ruokaa. Pocahontas tulee hyvästelemään Smithin ja tämä pyytää häntä mukaansa. Pocahontas tekee vaikean päätöksen, hänen paikkansa on oman kansansa luona.

Elokuva kertoo todella eläneistä ihmisistä, mutta se tuskin perustuu tositapahtumiin. Pocahontasin ja John Smithin suhteesta liikkuu monenlaisia tarinoita ja Disneyn elokuva pohjaa yhteen näistä legendoista. Varmaa lienee vain että Powhatan-intiaanien heimoon kuulunut päällikön tytär Matoaka, josta käytettiin lempinimeä Pocahontas, tapasi uudisraivaaja John Smithin. Siitä pelastiko Pocahontas todella John Smithin hengen ja oliko heillä romanssi ei ole varmuutta.

Elokuvaa varten tehtiin taustatyötä paitsi juuri Pocahontasin legendasta, yleensä Amerikan alkuperäiskansojen elämästä ja tavoista. Alkuperäisellä ääniraidalla kaikissa intiaanirooleissa näyttelee intiaani. Powhatanin roolissa on Russell Means, joka tunnetaan intiaanien oikeuksien puolustajana ja poliitikkona. Häntä konsultoitiin elokuvan yksityiskohdista ja Means oli lopulliseen elokuvaan erittäin tyytyväinen. Toisaalta Powhatan-heimon jäsenien mielestä Disney vääristeli historiaa pohjaamalla elokuvan Pocahontasin ja Smithin väitettyyn rakkaustarinaan. Elokuva myös esitti uudisraivaajat, etenkin John Smithin, liian hyvässä valossa.

On hyvä muistaa että elokuva on Disneyn versio Pocahontasin legendasta omine vapauksineen ja tulkintoineen, mutta "satua" pohjustaa mittava taustatyö intiaanien ja uudisraivaajien historiasta.

Pocahontaksen ohjaajina toimivat Mike Gabriel ja Eric Goldberg. Gabrielin ensimmäinen Disneyelokuva oli vuonna 1985 valmistunut Hiidenpata, jossa hän toimi animaattorina. Bernard ja Bianca Australiassa elokuvan myötä Gabriel siirtyi ohjaajaksi. Hiiriseikkailun valmistuttua Gabriel esitteli uuden elokuvaidean, "Kaunis intiaaniprinsessa rakastuu eurooppalaiseen uudisraivaajaan. Hän joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen, kun hänen isänsä haluaa tuhota raivaajat ja hän itse haluaa auttaa heitä." Idea hyväksyttiin ja elokuva otettiin tuotantoon. Studiolla oli suuret odotuksen Pocahontasin suhteen, suuremmat kuin samaan aikaan tuotannossa olleesta Leijonakuninkaasta, johon oli jopa vaikea saada tekijöitä. Moni työskenteli mieluummin Pocahontaksessa.

Eric Goldbergin ura Disneyllä oli alkanut vasta Aladdinin parissa, animaatioita hän oli toki tehnyt jo pitkään. Alku studiolla oli melkoisen komea, Goldberg nimittäin toimi Hengen pääanimaattorina. Pocahontaksessa hän kuitenkin hyppäsi animaattorista ohjaajaksi. Goldberg on tämän jälkeen ollut ohjaamassa jaksoja Fantasia 2000 elokuvaan, mutta muuten hän on pitäytynyt animaattorina.

Elokuvan taiteellisena johtajana toimi Michael Giaimo. Taiteellinen johtaja vastaa visuaalisen tyylin säilymisestä yhtenäisenä läpi animaation. Pocahontasille on tyypillistä kylmät värisävyt ja Prinsessa Ruususeen verrattava pystylinjojen korostaminen. Ihmishahmot ovat realistisia, eläimetkään eivät tässä elokuvassa juttele. Elokuvan tekeminen kesti viisi vuotta.

Pocahontaksen pääanimaattorina toimi Glen Keane, jonka edellinen työ oli ollut Kaunottaren ja Hirviön Hirviö. Aiemmin hän oli vastannut mm. Bernard ja Bianca Australiassa elokuvan upeasta kotkasta, Oliverin ja kumppaneiden Pultsista ja Basil Hiiren arkkivihollisesta Ratiganista. Listalta löytyy myös pieni merenneito Ariel, joten ihan tuntemattomalle alueella Keane ei Pocahontasissa hypännyt. Pocahontasin hahmossa on kuitenkin aivan erilaista varmuutta ja ylväyttä kuin muissa Disneyn naishahmoissa. Pocahontasin ääninäyttelijä Irene Bedard toimi myös hahmon mallina.

Kuten monessa muussakin Disneyanimaatiossa, Pocahontasissakin kuljetetaan tarinaa eteenpäin laulunumeroilla. Elokuvan tunnetuin kappale on Tuulen värit. Se on myös ensimmäinen laulu joka elokuvaa varten valmistui. Kappale palkittiin Oscarilla, Grammylla ja Golden Globella. Elokuvan musiikit on säveltänyt Alan Menken, monesta muustakin Disneyanimaatiosta (mm. Pieni merenneito, Kaunotar ja Hirviö ja Aladdin) tuttu säveltäjä. Menkenin ura Disneysäveltäjänä on jatkunut myös Pocahontaksen jälkeen, tuoreimmat sävelet löytyvät 2010 valmistuneesta Kaksin karkuteillä elokuvasta.

Pocahontasin roolissa kuullaan alkuperäisellä ääniraidalla kahta näyttelijää, lauluosuudet nimittäin esittää Judy Kuhn. John Smithin roolissa on Mel Gibson. Suomidubin roolitus on listattu tämän tekstin loppuun.

Elokuvaan oli tehty myös kappale If I Never Knew You. Pocahontasin ja John Smithin oli tarkoitus esittää rakkauslaulu kohtauksessa jossa Pocahontas menee tapaamaan vangittua Smithiä. Kohtauksen animointi oli pitkällä ja sitä näytettiin jo testiyleisölle, kun säveltäjä Menken ehdotti laulun jättämistä pois sillä se hidasti elokuvaa liikaa. Kappale laitettiin silti lopputeksteihin ja julkaistiin singlenä. Vuonna 2005 julkaistua juhladvd:tä varten laulukohtaus animoitiin valmiiksi ja se on mahdollista katsoa osana elokuvaa.

Pocahontaksen tarinaa jatkettiin vuonna 1998 valmistuneessa jatko-osassa Matka uuteen maailmaan, jossa Pocahontas lähtee Englantiin, mutta ei suinkaan John Smithin vaan John Rolfen kanssa. Pocahontaksen oikea elämä oli pohjana tällekin elokuvalle, mutta vaikka tosielämän Pocahontas vaihtoi Smithin Rolfeen, tuntuu heilan vaihtaminen ehkä hieman vesittävän alkuperäistä elokuvaa. Pocahontas on muuten ainoa Disneyprinsessojen sarjassa jonka on esitetty vaihtaneen "prinssiä."

Pocahontasin suomidubin ohjasi Pekka Lehtosaari.

Suomidubin roolitus:
Pocahontas Arja Koriseva
John Smith Santeri Kinnunen
Powhatan Tapani Perttu
Kaarnamuori Rauha Rentola
Ratcliffe Veikko Honkanen
Kocoum Peter Franzén
Nakoma Mari Vainio
Thomas Jarkko Tamminen
Lon Vesa Vierikko
Ben Heikki Sankari
Wiggins Ari-Matti Hedman
Kekata Tommi Rinne
Tuuli Leena Liimatainen

Rakkautta ja Anarkiaa 2011

2011-09-16T09:17:00.000+03:00

24. Rakkautta ja Anarkiaa festivaali järjestetään Helsingissä 15.-25.9.2011. Tänä viikonloppuna on nähtävillä monenlaisia elokuvia, tietysti myös animaatioita.

Elokuvaa esitetään festareilla japaniksi ja suomeksi, mutta traileria en löytänyt nyt kuin englanniksi.

Kätkijät (Karigurashi no Arrietty)

Japanilaisen Studio Ghiblin viime kesänä valmistunut elokuva on tulossa Lokakuussa laajempaan levitykseen. Monen muun Ghibli-elokuvan tapaan se nähdään kuitenkin ensin R&A:lla. Elokuva perustuu Mary Nortonin kirjaan ja animaation on ohjannut Hiromasa Yonebayashi. Hän on työskennellyt Ghiblillä jo pitkään animaattorina mutta on nyt ensimmäisen kerran ohjaajana. Studion tunnetuin ohjaaja Hayao Miyazaki on elokuvassa mukana käsikirjoittajana.

Naapurini Yamadat (Hohokekyo tonari no Yamada-kun)

Ohjelmistossa on toinenkin Ghibli elokuva, mutta Naapurini Yamadat on valmistunut jo vuonna 1999. Elokuvan on ohjannut Isao Takahata. Visuaalisesti Yamadat poikkeaa muista Ghibli-animaatioista suuresti. Tarina on peräisin Hisaichi Ishiin mangasta ja elokuvan piirrostyyli on lennokas, jopa luonnosmainen. Yamadat on myös studion ensimmäisen täysin tietokoneella piirretty elokuva. Elokuva ei tule Suomessa laajempaan teatterilevitykseen, vaan se julkaistaan dvd:llä jo Lokakuussa.

Tatsumi

Eric Khoon ohjaama elokuva kertoo japanilaisen sarjakuvataiteilijan, Yoshihiro Tatsumin elämästä. Hän on ollut aikuisille suunnatun, realistisen sarjakuvan uranuurtaja. Elokuvassa käsitellään Tatsumin elämäntarinaa ja urakehitystä ja siihen on sisällytetty myös tarinoita hänen tuotannostaan. Vuonna 1935 syntynyttä Tatsumia kuullaan elokuvan kertojana. Elokuvassa Tatsumi tapaa muuten legendaarisen Osamu Tezukan, joka sarjakuvien lisäksi tunnetaan animaatioistaan. Elokuva on valmistunut tänä vuonna.

Kotimaisen elokuvan viikolla esitetään myös kaksi animaatiota, jo dvd:lläkin julkaistu Eetu ja konna ja 16.9 myös koko maan levitykseen tuleva Ella ja Aleksi -yllätyssynttärit. Kotimaisia lyhytanimaatioita esitetään otsikolla Kotimaista animaatiota, lyhyesti. From year zero taas pitää sisällään kolmetoista tšekkiläisiä lyhytanimaatiota 2000-luvulta.

Paha Paavo sulattaa lasten aivot

2011-09-13T12:58:00.000+03:00

Iltalehden sivuilta löytyi tänään juttu amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan Paavo Pesusieni ei sovi perheen pienimmille. Tutkimuksen tulokset eivät tule ihan puun takaa, sillä tutkimukseen osallistuneet nelivuotiaat eivät edes kuulu sarjan kohderyhmään.

Tutkimuksessa oli kolme kahdenkymmenen lapsen ryhmää, joista yksi ryhmä katsoi Paavo Pesusientä, yksi Suomessakin tuttua Kaapoa ja kolmas sai piirrellä itsekseen. Pesusieni ryhmä suoriutui muita heikommin tuijottelutuokion jälkeisestä keskittymiskokeesta. Tutkijat pääsivät kokeen jälkeen tulokseen, jonka mukaan mielikuvituksellisessa ja nopeatempoisessa sarjassa oli nelivuotiaiden aivoille liian paljon informaatiota.

Ilman tutkimustakin olisi ollut melko helppo todeta, että nelivuotiaat ovat lähempänä Kaapon kuin Paavon kohderyhmää. Koko tutkimus on siis helppo sivuuttaa toteamalla, ettei nelivuotiaiden edes kuulu katsoa Paavo Pesusientä. Mutta he katsovat. Tämän vuoden aikana 1.74 miljoonaa alle 14 vuotiasta (amerikkalaista) on katsonut sarjaa. 39% lapsista oli 2-5 vuotiaita.

Tämän tutkimuksen uutisointi tuntuu osoittelevan jatkuvasti pahaan Paavoon. Käännetäänpä sormi ruudusta kotiin päin. Miksi ihmeessä kaksi- tai kolmevuotias katsoo Paavoa Pesusientä?

Lasten suhdetta televisioon ja televisio-ohjelmiin on tutkittu ja pohdittu runsaasti. Moni osaa mieltää haitalliseksi väkivallan tai tunti tolkulla töllön ääressä istumisen. Silti edelleen elää mielikuva siitä että animaatiot ovat lastenohjelmia ja vanhemmilla ei ole juuri muuta vastuuta kuin laittaa piirretyt ruutuun. On kanavien, studioiden ja Paavo Pesusienen vastuulla että ohjelmat ovat juuri sille omalle lapselle sopivia. Oli hän sitten iältään tai luonteeltaan millainen tahansa.

Avaruusboltsit

2011-09-05T21:52:00.001+03:00

Mtv3 näyttää Avaruusboltsit (Spaceballs)-animaatiosarjaa maanantain ja tiistain välisenä yönä tästä viikosta alkaen. Sarjaa on tehty vain 13 jaksoa (+kaksiosainen pilotti). Ensimmäisen kerran sitä on esitetty kotimaassaan Amerikassa vuonna 2008.

Mel Brooksin ohjaama Avaruusboltsit -elokuva valmistui jo vuonna 1987. Sarja perustuu samaan ideaan kuin elokuva, eli siinä tehdään pilaa Star Warsista, Star Trekistä ja muista scififilmeistä, tosin sarjaan on päässyt mukaan myös 1990- ja 2000-lukujen elokuvia, tv-sarjoja, pelejä ja muita ilmiöitä laidasta laitaan. Elokuva on noussut jonkinlaiseen klassikkomaineeseen, sarja taas ei ole saavuttanut kovin hyviä arvioita. Brooks on kuitenkin ollut mukana myös animaatioversiossa, tuottamassa,käsikirjoittamassa ja jopa ääninäyttelijänä.

Jaksot:
Sitheen kosto (Revenge of the Sithee)
Grand Theft Avaruusalus (Grand Theft Starship)
Taru sipulirenkaiden herrasta (Lord of the Onion Rings)
Steroidinosauruspuisto (Watch Your Assic Park)
Outbreak
Hairy Putter and the Gopher of Fire
Mighty Meteor
Spaceballs of the Caribbean
Fishfinger
The Skroobinator
Deep Ship
Druidian Idol
Spidermawg

Neljä elokuvaa Syyskuulle

2011-09-01T10:02:00.000+03:00

Taitaa olla jonkinlainen ennätys käsillä kun neljä animaatioelokuvaa saa ensi-iltansa kuukauden aikana. Ja kun mukana on kaksi piirroselokuvaa ja yksi kotimainen animaatio, alkaa jo tuntua epätodelliselta...

2.9 Illusionisti

Sylvain Chomet'n viime vuonna valmistunut piirroselokuva (L'illusionniste) saapuu viimein Suomeen. Tarina kertoo ikääntyneestä taikurista, jonka edustama taidemuoto on jäämässä uusien viihdykkeiden varjoon. Taikuri päätyy Ranskasta Skotlantiin ja tutustuu tyttöön, joka vielä uskoo illuusioihin.

Illusionisti on voittanut useita palkintoja. Chomet´n edellinen animaatio oli Bellevillen kolmoset.

2.9 Smurffit

Ensimmäistä kertaa cgi-animoidut Smurffit smurffaavat nyt New Yorkissa. Velho on häätänyt Smurffit pois Smurffikylästä ja ne ovat siirtyneet portaalin kautta ihmisten joukkoon. Elokuvassa esiintyykin oikeita näyttelijöitä animoitujen hahmojen rinnalla.

Elokuvan takana on Sony Pictures ja sen on ohjannut Raja Gosnell jonka aiemmista ohjauksista löytyy mm. Scooby-Doo leffoja. Seuraava Smurffi-elokuva on jo tekeillä ja sen pitäisi valmistua vuonna 2013.

Näyttää siltä että Suomessa Smurffeja esitetään ainoastaan dubattuna, mutta sekä 3D että 2D versioina. Suomidubissa näyttelevät mm. Risto Aaltonen, Anna Puustjärvi ja Jukka Voutilainen.

16.9 Ella ja Aleksi -Yllätyssynttärit

Lasten levyiltä tutut Ella ja Aleksi on jo aiemmin nähty animoidussa musiikkivideossa. Nyt suositun duon laulujen ympärille on koottu 50 minuuttinen elokuva. Ohjaajana on toiminut Juuso Syrjä ja pääanimaattorina Janne Roivainen. Aleksia ja Ellaa ääninäyttelevät Antti Luusuaniemi ja Malla Malmivaara ja mukana elokuvassa ovat tietysti Lenni Lokinpoikanen ja Mc Koppakuoriainen.

23.9 Nalle Puhin elokuva - uudet seikkailut Puolen hehtaarin metsässä

Uusi Disneyn piirroselokuva saapuu ensi-iltaan jopa hieman varkain. Ehkä hiljaisuus johtuu elokuvan aiheesta, Nalle Puh elokuvia ja tv-sarjoja on nähty jo useita ja ehkä sitä ei heti miellä viime vuosien Disney klassikkojen Prinsessa ja sammakko ja Kaksin karkuteillä seuraajaksi. Nalle Puhia on kuitenkin työstänyt Disneyn studion kärki, ohjaajina Don Hall ja Stephen Anderson ja animaattoreina mm. Andreas Deja, Eric Goldberg ja Mark Henn.

Nalle Puhin elokuva perustuu kolmeen A. A Milnen tarinaan ja siihen on tavoiteltu samaa henkeä kuin vuoden 1977 klassikko-Puhiin. Elokuvaa esitetään suomeksi dubattuna ja Nalle Puhin roolissa on siihen jo vakiintunut Jarmo Koski.

Syyskuussa julkaistaan

2011-09-01T10:00:00.001+03:00

9.9 Rio

Blue Sky studiosin tänä vuonna valmistunut Rio De Janeiroon sijoittuva seikkailu, jonka pääosassa on Blu-papukaija. Dvd:n extroina musiikkivideo, poistettu kohtaus ja Angry Birdsin Rio -version pelejä. Lisäksi elokuva julkaistaan tietysti Blu-rayna ja edellämainittujen extrojen lisäksi tältä julkaisulta löytyy mm. toinenkin musiikkivideo, Rion äänet, Koosteita ja mahdollisuus tehdä omia postikortteja Riosta. Elokuvasta tulee vielä kolmas julkaisu, joka on tietysti 3D. Tämä julkaisu itseasiassa sisältää myös Dvd:n ja Blu-rayn ja elokuvan sekä 2D:nä että 3D:nä.

9.9 Pikku kummitus Lapanen ja setä Riukuliini

Keväällä teattereissa pyörähtänyt lyhyistä episodeista koostettu ruotsalainen elokuva. Dvd:ltä löytyy sekä suomen että ruotsinkielinen ääniraita, mutta ei minkäänlaisia tekstityksiä. Ehkä tämän uutuusjulkaisun innoittamana jo aiemmin julkaistuja Pikku kummitus Lapanen dvd:eitä julkaistaan nyt uudelleen.

21.9 Tapaus Punahilkka 2

Vasta Heinäkuussa Suomen ensi-iltansa saanut animaatiokomedia julkaistaan jo nyt Dvd:llä ja Blu-rayna. Minkäänlaista extramateriaalia ei kummaltakaan julkaisulta löydy.

Myös Muumien maailmaa julkaistaan uudelleen, syyskuussa osat 1 ja 2. Kuvanlaatu on nyt aiemmasta poiketen HD:ta, ja julkaisujen numerointi ja jaksojen järjestys poikkeavat sarjan ensimmäisistä dvd-julkaisuista mikä tuntuu hieman sekavalta.

22.9 Laputa: linna taivaalla

Tämä Hayao Miyazakin ohjaama elokuva on jo julkaistu dvd:llä ja nyt se julkaistaan Blu-rayna. Blu-raylta löytyy kohtuullisesti extroja elokuvan teosta.

En malta olla vielä vihjaamatta kuukauden päähän, Lokakuussa julkaistaan nimittäin lisää Ghibliä, ohjaajana vaihteeksi Isao Takahata...

Paras tunnuslaulu?

2011-08-31T00:30:00.001+03:00

Syyskuun ajan kysyn mielipiteitä parhaasta animaatio-sarjan tunnuslaulusta. Koska Eläköön kuvat! on suomalainen blogi, niin laulujenkin tulee olla suomenkielisiä. Ja koska valinnan varaa on riittävästi ja varmaan liikaakin, nyt haetaan nimenomaan sarjojen alussa kuultavia lauluja.

Tv-sarjoja en rajoita minkään aikakauden tai tekniikan mukaan, eli omaksi suosikkitunnarikseen voi valita minkä tahansa animaatiosarjan alkulaulun. Nyt ei tarvitse pohtia tunnarin visuaalista mahtavuutta vaan ainoastaan kuunnella kappaletta ja arvioida esimerkiksi sen tarttuvuutta, sarjan hengen tavoittamista, tunnelmaa, esitystä ja suomenkielisiä sanoja. Lapsuusnostalgiastakin saa antaa pisteitä. :)

Jokainen vastaaja saa nimetä viisi tunnaria. Tunnuslaulut numeroidaan 1-5 niin että se kaikkein paras saa 5 pistettä, toiseksi paras 4 ja... Eiköhän tämä ole aika selvä. Näin saadaan toivottavasti nostettua parhaat tunnarit esiin.

Osallistua voi jättämällä kommentin tähän viestiin tai lähettämällä pisteytyksensä elakoonkuvat@gmail.com -sähköpostiin. Vastauksensa saa perustella ja poimin mielelläni pohdintoja biiseistä kyselyn tulosten esittelyyn, sitten aikanaan. Vastausaikaahan on koko kuukausi.

Mikä on paras animaatiosarjan tunnuslaulu?

Omat viisi suosikkiaan voi siis valita vapaasti, kunhan kyseessä on animoidun tv-sarjan suomenkielinen tunnari. Tässä seuraa kuitenkin muutama esimerkki:

Tohtori Sykerön keksinnöt

2011-08-24T12:55:00.000+03:00

Tohtori Sykerö kehittelee monenlaisia koneita ja keksintöjä omassa Vekkuliverstaassaan. Apunaan hänellä on joukko eläimiä ja Maltti-mäyrä toimii Sykerön oikeana kätenä. Maltti vastaa suunnittelukoneen käytöstä, sillä valmistetaan keksintöjen piirustuksia. Sykerö käyttää keksintöjensä valmistamiseen paljon kierrätysmateriaaleja ja tekee monet koneensa muiden auttamiseksi.

Tässä listaus kymmenestä Tohtori Sykerön keksinnöstä

10. Sykeröbiili

Tohtori Sykerön kuorma-auto liikkuu maalla, ilmassa ja jopa laavassa. Auton matkustamon katosta ponnahtaa tarvittaessa propelli jonka avulla Sykeröbiilillä voi lentää. Autosta löytyy myös aura ja muita lisälaitteita. Auton lavalla Sykerö kuljettaa keksintöjään.

9. Aurinkoinen hymykone

Koneen tarkoitus oli tehdä vihaiseksi muuttuneesta Maltti-mäyrästä taas entisensä, mutta kone toimi liian tehokkaasti ja Maltista tuli jopa liian ystävällinen. Toisaalta hymykone auttoi Malttia hoitamaan tullutta Tohtori Paniikkapilleriä, joka lopetti vauhkoamisen ja muuttui rauhalliseksi ja onnelliseksi.

8. Hukkaantumiskone

Hukkaantumiskoneen kyydissä ei koskaan tiedä minne joutuu, paitsi tietysti hukkaan. Koneen avulla Tohtori Sykerö etsi mystisesti kadonneita neiti Nokkosta ja rouva Sumppisuuta joiden olinpaikasta ei saatu tiedoksi kuin että he olivat joutuneet hukkaan.

7. Timanttikone

Untamo-kamelin neuvosta Tohtori Sykerö rakentaa Timanttikoneen. Hän kumoaa koneeseen kaikki omat jalokivensä joita on etsinyt ympäri maailmaa. Kone valmistaa niistä yhden jättimäisen timantin, niin suuren että sinne mahtuu jopa sisälle. Timantti voi myös kasvaa halutessaan ja näin se estää varkaita viemästä itseään.

6. Tulenkestoliuos

Kun Elli Etikan tulitaika ryöstäytyi käsistä oli Tohtori Sykerön kiirehdittävä apuun. Taian aikaansaamat tuliolennot, Kipunat, olivat vähällä aiheuttaa lukuisia tulipaloja ja niiden lämpö rikkoi hellerajoja tavallisesti lumisessa vuoristossakin. Kipunoiden kanssa pärjätäkseen Tohtori Sykerö kehitti tulenkestoliuoksen. Liuoksella suihkutetut ihmiset, eläimet ja esineet kestävät kuumuuden ja liekit. Kipunoillekin löytyi lopulta sopiva koti kun Sykerö houkutteli ne tulivuorelle.

5. Sateenkaarenkorjauskone

Kun sateenkaaren värit ovat haalistuneet tarvitaan Sateenkaarenkorjauskonetta. Sen energialähteenä toimii Timanttikoneella valmistettu jättimäinen timantti ja kone lähettää värisäteitä joilla sateenkaaren värit voi maalata uudelleen.

4. Matobiili/Aikabiili

Matobiili on kuin konemato, se porautuu maan läpi. Matobiili on kätevä kulkuväline silloin kun on päästävä maapallon toiselle puolelle. Kun Matobiilin asennettiin Avaruuskatin avaruusaluksen moottori, se muuttuikin Aikabiiliksi. Ajassa päästään taaksepäin ajamalla pitkin sateenkaarta valonnopeudella.

3. Pum Pum raketti

Pum Pum raketti ei ehkä ole ihan uusinta teknologiaa, mutta se vie matkaajat minne maailman kolkkaan vain ja tietysti sen kyydissä pääsee avaruuteen asti. Tohtori Sykerö ystävineen on käynyt raketilla mm.kasviplaneetalla ja vesiplaneetalla Loiskujen luona. Eniten vierailuja lienee tehty sateenkaarelle, Untamo-kamelin asuttamaan Laventelilullaan.

2. Etsintäkone

Vekkuliversaan lattian alta nousee kampea vääntämällä esiin etsintäkone. Kun sen päälle tai sisään laittaa jotakin etsittyyn asiaan liittyvää, kone näyttää etsijöille kuvaa esimerkiksi etsityn kohteen sijainnista. Aina etsintäkone ei pysty antamaan kaivattua apua, mutta usein sen avulla päästään ongelman ratkaisussa ainakin alkuun.

1. Matilda -robotti

Sykerö sunnitteli robotti-tytön alunperin ylityöllistetyn kotiapulaisensa Neiti Nokkosen avuksi. Alku näiden kahden yhteistyössä oli hankala, mutta lopulta Neiti Nokkonen ja Matilda ystävystyivät. Matilda auttaa muissakin puuhissa kuin kotiaskareissa ja Sykerö kysyy siltä tosinaan myös neuvoja ongelmiinsa. Matilda ei puhu, vaan sylkee suustansa lappusia joiden avulla se kommunikoi. Herttaisen ja auttavaisen robotin rinnassa ei syki sydän, vaan Sykerön vanha herätyskello Tikittäjä.

Pixarin elokuvat

2011-08-22T17:10:00.001+03:00

Nyt kun Pixarin uusin elokuva on saanut Suomessa ensi-iltansa, voisi olla hyvä hetki listata tämän tietokoneanimaatioiden edelläkävijän tuotokset.

Amerikkalainen Pixar animaatiostudio on perustettu vuonna 1986. Se on alusta asti keskittynyt tekemään cgi-animaatioita ja studiolla onkin ollut suuri vaikutus tämän tekniikan kehittymisessä. Myös tietokoneanimaatioiden nykyinen suursuosio lienee isolta osalta Pixarin ansiota.

Pixar on Steve Jobsin ja Edwin Catmullin perustama ja yhtiön alkuaikoina Pixar teki paljon muutakin kuin animaatioita. John Lasseterilla on ollut ehkäpä eniten vaikutusta siihen että Pixar löi läpi juuri animaatiostudiona. Ja juuri Lasseterin lyhytelokuvat ovat raivanneet tien pitkien animaatioelokuvien tuotannolle, ja Lasseter on ohjannut myös merkittävän osan studion menestyselokuvista. Disney on tuottanut kaikki Pixarin elokuvat ja se osti Pixarin lopulta vuonna 2006. Pixar toimii silti edelleen omana studionaan, ja Disney puolestaan tekee edelleen omia cgi-animaatioita. Lasseter vastaa taiteellisena johtajana sekä Disneyn että Pixarin animaatioista.

Toy Story 1995
Ohjaus John Lasseter

Lelucowboy Woody menettää paikkansa Andy-pojan lempileluna uudelle toimintalelulle Buzz Lightyearille. Itseään oikeaksi avaruusrangeriksi luulevan Buzzin ja katkeran Woodyn välinen jännite johtaa vaaralliseen seikkailuun kaukana Andyn huoneesta. Paluumatkalla takaisin Andyn ja tuttujen lelujen luo Woody ja Buzz hiljalleen ystävystyvät ja Andyn ihka uudessa huoneessa on lopulta tilaa molemmille.

Toy Story on maailman ensimmäinen pitkä cgi-animaatioelokuva. Tästä syystä elokuvalle myönnettiin erikois-Oscar.

Ötökän elämää (Bug´s life) 1998
Ohjaus John Lasseter ja Andrew Stanton

Heinäsirkat pakottavat muurahaisyhteisön lahjoittamaan itselleen ruokaa. Muurahaiset ovat taas tehneet työtä käskettyä ja saaneet lahjukset kasaan. Sitten nuori ja innokas keksijä Flik onnistuu tuhoamaan lahjaruuat ja muurahaiset ovat pulassa. Filk lupaa hyvittää kaiken ja päättää etsiä apua taistelijaötököiltä mutta väärinkäsityksen jälkeen tuokin muurhaisten avuksi värikkään joukon sirkustaiteilijoita.

Ötökän elämää on kaikkiaan kolmas cgi-elokuva. Sen ja Toy Storyn väliin ennätti DreamWorksin Antz, Muurahaizet. DreamWorks jopa aikaisti elokuvansa ensi-iltaa lähes puolella vuodella ja pääsi näin julkaisemaan oman muurahaisseikkailunsa hieman ennen Ötökän elämää. Pixarin muurahaistuotanto oli kuitenkin aloitettu Antzia aiemmin.

Toy Story 2 1999
Ohjaus John Lasseter, Lee Unkrich ja Ash Brannon

Woody joutuu epäonnisten sattumien kautta kirpputoritavaroiden laatikkoon ja sieltä lelukaupan omistajan varastamaksi. Paljastuu että Andyn cowboynukke onkin harvinainen ja arvokas lelu, jopa keräilyesine. Andyn muut lelut lähtevät Buzz Lightyearin johdolla pelastamaan Woodya, mutta matka on pienille leluille pitkä. Woody alkaa pohtia haluaako hän kuitenkin olla turvallisessa museossa ihailtavana vai Andyn leluna. Mitä leluille tapahtuu kun Andy kasvaa? Elokuvassa esitellään ensimmäisestä Toy Storysta tuttujen hahmojen lisäksi mm.Woodyn ratsu Napakymppi ja lehmityttö Jessie.

Alunperin Toy Story 2 piti julkaista suoraan videolle. Muunmuassa Disneyn toiveesta se suunnattiinkin teatteriin. Pixarilla ei oltu täysin tyytyväisiä elokuvan käsikirjoitukseen ja se päätettiin laittaa kesken tuotannon kokonaan uusiksi vaikka aikataulu ja välit Disneyn kanssa kiristyivät. Disneyn ja Pixarin välejä hiersi myös sopimus, jonka mukaan Disney toimisi viiden Pixarin elokuvan levittäjänä. Disneyn johto ei ollut halukas laskemaan jatko-osaa kolmanneksi elokuvaksi vaan sen katsottiin tehdyn eri sopimuksella. Pixar ja Disney olivat vuonna 2004 jo välirikon partaalla, mutta Disneyn johdon vaihduttua ongelmat saatiin ratkaistua.

Monsterit Oy (Monsters, Inc.) 2001
Ohjaus Peter Docter, Lee Unkrich ja David Silverman

Onko lastenhuoneiden kaapeissa tosiaan hirviöitä?Lasten komerot ja kaapit toimivat portaalina hirviöiden asuttaman kaupungin ja ihmisten maailman välillä. Lasten pelottelusta hirviöt saavat käyttöönsä energiaa kaupunkinsa pyörittämiseen. Vain erityisen hyvät ja asiansa osaavat monsterit tekevät tätä arvokasta työtä. Parhain kaikista on Tare Karvanen joka yhdessä avustajansa Masi Pallopään kanssa he tekee energiayhtiölle huipputulosta. Sitten pieni tyttö seuraa Tarea hirviöiden maailmaan. Hirviöt pelkäävät tyttöä enemmän kuin hän hirviöitä ja Tare ja Masi yrittävät epätoivoisesti palauttaa "Boon" takaisin tämän omaan huoneeseen. Ajanmyötä Tare huomaa ettei Boo oikeastaan kovin vaarallinen, vaan itseasiassa vaarassa.

Edellisten Pixar elokuvien tapaan myös Monsterit Oy menestyi taloudellisesti hyvin. Se esimerkiksi nousi Japanin katsotuimmaksi amerikkalaiseksi animaatioksi. Elokuva muuten kääntyi Japanissa myös mangaksi, tekijänä Hiromi Yamafuji. Monsterit Oy saa jatkoa kesällä 2013. Monsters University kertoo Taren ja Masin opiskelijaelämästä, eli se tapahtuu ennen ensimmäistä elokuvaa.

Nemoa etsimässä (Finding Nemo) 2003
Ohjaus Andrew Stanton ja Lee Unkrich

Klovnikala Marlin on ylihuolehtivainen isä. Onhan Nemo kaikki mitä hänellä on jäljellä yli 400 munasta ja rakkaasta vaimosta. Nemoa isän holhous ahdistaa ja vastoin tämän ohjeita hän livahtaa kerran liian kauas kotiriutalta. Silloin sukeltaja nappaa pienen kalan ja Marlinin on lähdettävä epätoivoisella pelastusretkelle. Vaikealle matkalle hän saa avukseen sympaattisen Doryn. Nemo taas uiskentelee Sydneyläisen hammaslääkärin akvaariossa muiden vangittujen kalojen kanssa suunnittelemassa pakoa. Poikaansa etsivästä Marlista ja isäänsä kaipaavasta Nemosta tulee hiljalleen kuuluisia meren asukkaiden keskuudessa, mutta miten pieni perhe löytää toisensa suuresta merestä?

Elokuvan ohjaaja Andrew Stanton innostui ajatuksesta meressä tapahtuvasta elokuvasta käytyään merimaailmassa katsomassa akvaarioita. Nemo ja Marlin ovat klovnikaloja, Suomessa virallisesti vuokkokaloja, joita on siis oikeasti olemassa. Nähtyään kuvan kahdesta klovnikalasta Stanton ihastui heti. Kuultuaan faktoja kalojen elämästä symbioosissa merivuokon kanssa, klovnikalat tuntuivat täydelliseltä valinnalta elokuvan päähahmoiksi.

Ihmeperhe (The Incredibles) 2004
Ohjaus Brad Bird

Entiset supersankarit, Herra Ihme ja Neiti Rajaton elävät tavallista arkea herra ja rouva Vaarana kolmen lapsensa kanssa. Perheen isä ei kuitenkaan pysty vastustamaan supersankari-luontoaan ja tekee salaa supersankarikeikkaa. Sitten hän saa salaperäisen tehtävän kaukaisella saarella. Kyseessä onkin ansa. Elli Vaara alkaa epäillä miehensä tekemisiä ja saa selville tämän olevan vaarassa. Niinpä rouvan täytyy lähteä pelastusretkelle, mutta mukana seikkailussa on pian koko supersankariperhe.

Brad Birdin edellinen ohjaus oli Rautajätti vuodelta 1999. Tämän piirroselokuvan tuotti Warner Bros. Samoin piti menetellä Ihmeperheen kanssa, mutta Warner lopetti animaatiotuotantonsa. John Lasseter ja Bird olivat entisiä opiskelutovereita ja Bird siirtyi ideoineen Pixarille ja Ihmeperheen tuotanto saatiin taas käyntiin. Ohjauksen lisäksi Bird teki elokuvassa myös ääniroolin Eira Kuosina.

Autot (Cars) 2006
Ohjaus John Lasseter ja Joe Ranft

Kilpa-auto Salama McQueen on suuren menestyksen kynnyksellä. Liika itsevarmuus koituu kuitenkin sen kohtaloksi tärkeässä kilpailussa ja matkalla revanssiin se saa osakseen lisää epäonnea. Salama eksyy ja joutuu pieneen Syyläri Cityyn, jossa se aiheuttaa hieman tuhoja. Kaupungin asukkaat eivät päästä kilpuria noin vaan menemään, vaan sen on korvattava ensin aiheuttamansa vahingot. Salama yrittää hoitaa tehtävän mahdollisimmaan nopeasti jotta pääsisi jatkamaan matkaansa, mutta ehtii tutustua kaupungin autoihin ja samalla itseensä.

Brittiläinen Jake Mandeville-Anthony on syyttänyt Pixarin varastaneen hänen ideansa puhuvista autoista. Hän oli jo 90-luvulla kiertänyt eri animaatiostudioilla esittelmässä ideaansa jossa on kuulemma hyvin paljon samoja piirteitä kun Pixarin Autoissa. Julkisuuteen Mandeville-Anthonyn syytökset tulivat vasta Autot 2 ensi-illan alla, mutta asiaa on kuulemma puitu salassa jo pidemmän aikaa. Toisaalta taas brasilialainen animaatiostudio on tehnyt Pixarin autoja muistuttavan lyhytelokuvien sarjan nimeltä Os Carrinhos eli "pikku autot". Ensimmäinen cgi-animoidun sarjan elokuvista ilmestyi Pixarin Autojen kiertäessä teattereita. Kauaa ei tarvitse miettiä kumpi studio tässä tapauksessa on kopioinut kumpaa, Vídeo Brinquedon tuotoksista löytyy nimittäin myös elokuva Ratatoing.

Rottatouille (Ratatouille) 2007
Ohjaus Brad Bird ja Jan Pinkava

Remy ei ole mikään tavallinen rotta. Hänellä on erittäin kehittyneet haju- ja makuaisti ja epätyypillinen haave: ryhtyä kokiksi. Remyn tehtävä on kuitenkin haistella roskien joukosta rotanmyrkkyä ja turvata näin rottaperheen elanto. Turvallinen elämä loppuu kun rotat ajetaan pois kodistaan. Remy joutuu muista erilleen ja päätyy Pariisiin. Näyttää siltä että hänen on aika toteuttaa omia haaveita. Tullakseen kokiksi, rotta tarvitsee hieman apua. Ja kuuluisan keittiön kömpelö keittiöpoika Linguini taas kaipaa apua tullakseen kokiksi. Näin saa alkunsa omituinen mutta yllättävän toimiva yhteistyö.

Jan Pinkava kehitteli alunperin hahmot ja tarinan. Tarinaan ei kuitenkaan oltu täysin tyytyväisiä ja Pinkavan tilalle ohjaajaksi vaihtui Brad Bird. Elokuvassa oli jälleen uusia haasteita animaattoreille, tällä kertaa erityistä huomiota vaati ruoka. Animaattorit laitettiin kokkikursseille ja elokuvaa varten konsultoitiin sekä ranskalaisia että amerikkalaisia keittiömestareita.

WALL-E 2008
Ohjaus Andrew Stanton

Tulevaisuudessa maapallolla ei asu enää ihmisiä. Pahasti saastuneelle ja roskatulle planeetalle ovat jääneet vain WALL-E -siivousrobotit joiden tehtävä on tehdä maasta taas asumiskelpoinen. Kun aika kuluu robotit lakkaavat toimimasta, kaikki paitsi yksi. Viimeinen WALL-E elää torakoiden kanssa ja tutkailee ihmisiltä jääneitä tavaroita. Eräänä päivänä robotti löytää jotain merkillistä, vihreän kasvin. Sitten saapuu EVE, uutuuttaan kiiltävä robotti, jonka tehtävänä on etsiä maasta merkkejä myrkkyjen vähenemisestä, eli jonkinlaista uutta elämää. WALL-E rakastuu tulokkaaseen, mutta viileä EVE ei vastaa sen tunteisiin. Sitten WALL-E näyttää EVElle löytämänsä kasvin. EVEn tehtävä on näin suoritettu ja se lukittuu valmiustilaan. Kun alus saapuu hakemaan EVEn lähtee WALL-E rakkaansa mukaan.

Ben Burtt antoi roboteille äänet. Pitkän ja maineikkaan uran tehnyt Burtt on toiminut äänisuunnittelijana esimerkiksi Star Warsissa ja E.T:ssä. Äänisuunnittelun merkitystä korostaa entisestään se etteivät WALL-E ja EVE varsinaisesti puhu, ja elokuvan ensimmäiset puoli tuntia kuluvat ilman dialogia.

Up -kohti korkeuksia (Up) 2009
Ohjaus Peter Docter ja Bob Peterson

Carl on jäänyt leskeksi ja asuu pienessä talossaan kaupungin puristuksessa. Oikeus määrää Carlin vanhainkotiin, mutta pappa karkaa omalaatuisella tavalla. Entinen ilmapallokauppias nostaa koko talonsa perustuksiltaan pallojen avulla. Carl lähtee kohti paratiisiputouksia ja seikkailuja, joita hän ei koskaan vaimonsa kanssa heidän suunnitelmistaan huolimatta ehtinyt toteuttaa. Carl saa retkelleen ei-toivottua seuraa kun lentävän talon kuistille on jäänyt partiopoika Rasmus.

Up on omistettu kolmelle Disneyllä uransa tehneelle mestarianimaattorille, Frank Thomasille, Ollie Johnstonille ja Joe Grantille. Ohjaaja Peter Docter näet piti yhteyttä näihin kolmeen veteraanianimaattoriin ja tämä ystävyys vaikutti tarinan kehittymiseen, vaikkei kukaan kolmikosta ollutkaan elokuvan Carlin varsinainen esikuva. Valitettavasti Thomas, Johnston ja Grant eivät ehtineet nähdä elokuvaa valmiina. Grant ehti lukea käsikirjoituksen ja antaa sille hyväksyntänsä ja korosti vielä Docterille elokuvan tunteikkaan puolen tärkeyttä, vaikka mukana onkin huimia seikkailuja. Upia onkin kiitelty juuri sen koskettavuudesta.

Toy Story 3 2010
Ohjaus Lee Unkrich

Elokuvasarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa Andy-poika on lähdössä opiskelemaan ja lelut odottavat pelokkaina kohtaloaan. Pelkäämänsä kaatopaikan sijaan ne päätyvätkin päiväkotiin, joka vaikuttaa aluksi ihan mukavalta paikalta. Karu totuus sekä päiväkodin lapsista että muista leluista paljastuu ja lelut alkavat suunnitella pakoa takaisin Andyn luo.

Toy Story 3 tekeminen lähti varsin oudosti käyntiin. Siitä ei nimittäin meinannut tulla Pixar elokuvaa ollenkaan. Disneyn ja Pixarin silloisen sopimuksen mukaan Disney omisti oikeudet Pixarin luomiin hahmoihin ja määräsi näin mahdollista jatko-osista. Kun Toy Story 3 ryhdyttiin suunnittelemaan eivät Disney ja Pixar päässet yksimielisyyteen ja Disney ilmoitti tekevänsä elokuvan ilman Pixaria. Kun Disney sitten vuonna 2006 osti Pixarin, palautui Toy Story 3 projekti taas Pixarille joka aloittikin sen puhtaalta pöydältä ja ensi-ilta siirtyi vuoteen 2010.

Autot 2 (Cars 2) 2011
Ohjaus John Lasseter ja Brad Lewis

Salama McQueen osallistuu ekobensaa -markkinoivaan kilpailuun jota käydään ympäri maailmaa ja jonka voittaja julistetaan maailman nopeimmaksi autoksi. Mukaan maailmalle lähtee hinausauto Martti, joka nouseekin tarinan pääosaan. Marttia näet luullaan salaiseksi agentiksi ja niinpä hän päätyy seikkailuun oikeiden agenttien kanssa. Samalla Salama jatkaa outojen onnettomuuksien varjostamaa kilpailua.

Autot 2 sai Suomen ensi-iltansa reilu viikko sitten. Elokuvan näki avausviikonloppuna 70 411 suomalaista, mikä on paras avaus Disney animaatiolle Suomessa. Verrattuna ensimmäisen Autot -elokuvan aloitukseen katsojia oli nyt tuplasti.

Brave 2012
Ohjaus Mark Andrews ja Brenda Chapman

Pixarin ensimmäinen satu-elokuva valmistuu kesällä 2012. Tarinan pääosassa on ensimmäistä kertaa naishahmo, prinsessa Merida ja tapahtumapaikkana Skotlanti. Elokuvan on kuvailtu olevan aiempia Pixarin elokuvia synkempi. Kahden jatko-osan jälkeen Pixar on siis taas tekemässä monelle tapaa itselleen uudenlaista elokuvaa.

Braven jälkeen seuraa Monsterit Oy:n jatko-osa kesällä 2013. Pixar on antanut hieman tietoa myös seuraavista, vuosiksi 2013 ja 2014 suunnitelluista elokuvistaan. Ensimmäinen liittyy dinosauruksiin ja toisessa liikutaan ihmismielessä.

Lyhytelokuvia Pixar on tehnyt koko ajan ja niitä ilmestyy useimmiten pitkän elokuvan yhteydessä tai dvd-julkaisujen extroina. Pitkien elokuvien tapaan myös Pixarin lyhytelokuvia on palkittu mm.Oscareilla. Suomessa lyhäreitä on julkaistu Pixar short films vol 1 -dvd:llä ja elokuvien julkaisujen lisukkeina. Martin tarinatalli -sarjan 9 osaa on julkaistu omalla dvd:llä.

Pixarin lyhärit:
1984 Andrén ja Wally B:n seikkailut (The Adventures of André and Wally B.)
1986 Luxo Jr.
1987 Redin uni (Red's Dream)
1988 Tin Toy
1989 Knick Knack
1991 Light & Heavy
1991 Yllätys (Surprise)
1997 Gerin peli (Geri's Game)
2000 Lintuset (For the Birds)
2002 Masin uusi auto (Mike's New Car)
2003 Rytmisatu (Boundin)
2005 Jaskan isku (Jack-Jack Attack)
2005 Yhden miehen yhtye (One Man Band)
2006 Martti ja aavevalo (Mater and the Ghostlight)
2006 Siepattu (Lifted)
2007 Rotta, ystävä (Your Friend the Rat)
2008 Presto
2008 BURN-E
2009 Puolipilvistä (Partly Cloudy)
2009 Dogin salainen tehtävä (Dug's Special Mission)
2008-2010 Martin tarinatalli (Cars Toon: Mater's Tall Tales) sisältää 9 osaa.
2010 Päivä ja Yö (Day & Night)
2011 Toy Story: Havaijilainen loma (Hawaiian vacation)

Aardmanin iso animaatio

2011-08-05T23:24:00.001+03:00

Kuka muistaa vielä Dotin, maailman pienimmän animaation? Aardman animationsin Nokian N8 kännykän kameralla kuvaaman stop-motion animaation päähenkilö Dot oli vain 9 millimetrin mittainen ja animointiin tarvittiin pinsettejä.

Nyt Aardman on tehnyt samaisella Nokian puhelimella kuvaten toisenkin animaation. Uusi Gulp vain on hieman eri kaliiperia. Sen kuvauspaikalla oli mittaa 3,35 kilometriä, minkä johdosta se sai itselleen maailman suurimman animaation tittelin.

Animaatio on toteutettu hiekkarannalla, nosturista kuvaten. Venettä ympäröivät tapahtumat on piirretty hiekkaan. Kalastaja ei ole nukke, vaan animaatio on piksillaatiota. Kalastajalla on siis näyttelijä, mutta häntä animoidaan samalla tavalla kuin venettä ja muita animaatiossa nähtäviä tavaroita.

Tämän kokoiseen projektiin tarvittiin tietysti paljon tekijöitä. Mukana oli Aardman työntekijöiden ja hiekkataitelijoiden lisäksi nuoria animaattoreita ympäri Englantia. Kuvauspäiviä kertyi seitsemän. Kalan vatsassa tapahtunut osuus on kuvattu myös samalla rannalla, mutta yöllä.

Paitsi että näin suuren ihmismäärän ja mittavan kuvauspaikan hallinta on varmasti ollut melkoinen koitos, tuo tietysti ulkona oikealla rannalla kuvaaminen projektiin aivan omat haasteensa. Mutta lopputulos näyttää ihan onnistuneelta ja Gulpissa on kaiken visuaalisen kivan lisäksi myös hauska tarina.

Elokuun dvd-julkaisut

2011-08-01T13:01:00.000+03:00

11.8 Karhuherra Paddington 3 & 4

Sekä Yleltä että Juniorilta tuttu piirrosversio karhuherra Paddingtonista pääsi Suomessa dvd:lle ensimmäisen kerran alkukesästä. Sarjaa julkaistaan taas kahden dvd:n verran. Kolmannella dvd:llä on 30 jaksoa ja neljännellä 27. Suomidubissa Paddingtonia näyttelee Jarmo Koski, eli kyseessä ei ole Ylellä kuultu dubbi.

12.8 Pingu, kausi 5 & 6

Pingun julkaisu tuotantokausittain on ollut hieno juttu. Nyt mennään jo kausissa viisi ja kuusi, jotka muuten ovatkin ne viimeiset. Kummallakin dvd:llä on parisen kymmentä jaksoa.

19.8 Eetu ja konna

Viime keväänä ensi-iltansa saanut kotimainen piirroselokuva julkaistaan nyt dvd:llä. Luonnollisesti elokuvassa puhutaan suomea, muita kielivaihtoehtoja tai tekstityksiä ei dvd:llä näytä olevan. Extrana making of dokumentti ja traileri.

24.8 Hop

Pääsiäisenä teatterikierroksen aloittanut Hop julkaistaan sekä dvd:nä että Blu-raynä. Pääsiäispupun itsetutkiskelun voi katsoa englanniksi, suomeksi tai ruotsiksi, myös tekstitysvaihtoehtoja riittää.

Lisäksi mm.Anniina Ballerina (cgi-versio), Dinojuna ja Nukkumatti saavat sarjaansa lisää julkaisuja.

Muumi ja punainen pyrstötähti julkaistaan Blu-raylla 12.8.

Ajaako Autot elokuviin?

2011-08-01T13:00:00.001+03:00

Elokuussa Suomen ensi-iltansa saa yksi animaatioelokuva. Syyskuussa valikoima onkin sitten suurempi, mutta eipäs mennä vielä asioiden edelle.

12.8 Autot 2 (Cars 2)

Pixarin vuonna 2006 valmistunut Autot saa nyt jatkoa. Pixarin johtohahmo John Lasseter on vastannut ohjauksesta. Ensimmäisestä elokuvasta tutut kilpuri Salama McQueen ja hinausauto Martti matkaavat ympäri maailmaa World Grand Prix -kilpailun merkeissä. Maailman nopeimman auton -tittelin havittelemiseen tulee mutkia kun Martti sotkeutuu salaiseen agenttioperaatioon.

Elokuvaa esitetään sekä 3D:nä että normaaliversiona. Vaikka elokuva on Pixarin viime vuosien elokuvia selkeämmin suunnattu lapsille, elokuvaa esitetään Suomessakin dubatun version lisäksi originaaliäänin.

Uusia mainosanimaatioita

2011-07-29T11:56:00.002+03:00

Toukokuussa kokosin yhteen vanhoja suomalaisia mainosanimaatioita, nyt on vuorossa uudemmat mainokset.

Presidentti kahvin animaatio on Anima Vitaen tuotantoa. Ohjaajana Mikko Pitkänen.

Finnairin mainos on myös Anima Vitaen tekosia.

Ifin nukkeanimaatiot on toteuttu kansainvälisten huippuanimaattoreiden voimin. Pjotr Sapegin, Jens Gulliksen, Martin Gant ja Andrew Spradbery ovat aiemmin työskennelleet kukin nimekkäiden elokuvien tai sarjojen parissa.

Tästä on jäänyt päähän varmaan ainakin lauluhokema "fiksuaa, fiksuaa..."

Laulusta puheen ollen.

3D Artsin mainos Pandalle. Pandan vanhempaa mainostyyliä oli nähtävillä aiemmin.

Vanhojen mainosten esittelyssä oli myös Mehukatti-mainos. Tämän päivän Mehukatti mainokset ovat Leena Jääskeläisen ohjaamia. Näistä mainoksista en löytänyt linkitettäviä videoita mutta niitä ja muitakin hauskoja mainospätkiä voi katsoa Animaatiokoplan sivuilta: http://www.animaatiokopla.fi/palvelut/tv-mainokset/

Pöllöt mainostavat tietysti Maikkaria. Myös pöllöanimaatiot ovat Anima vitaen tuotantoa ja niidenkin ohjaajana on ollut Mikko Pitkänen. Kyseisen pätkän on animoinut Antti Haikala.

Mansikka-Marjan muodonmuutos

2011-07-26T21:36:00.002+03:00

Amerikkalainen Mansikka-Marja (Strawberry Shortcake) syntyi vuonna 1977 ystävänpäiväkorttien kuvitukseksi. Hahmon suunnitteli Muriel Fahrion, joka on ollut mukana myös alkuperäiset Halinalle-kortit luoneessa työryhmässä. Mansikka-Marja siirtyi Halinalle-klaanin tapaan postikorteista muihin painotuotteisiin, leluihin ja lopulta animaatioihin saaden ympärilleen lisää hahmoja ja oman marjaisen maailmansa. Jo yli kolmekymppinen Mansikka-Marja on tasaisesti päivitetty uuteen kuosiin.

Vuosien 1980-1985 välillä tehtiin kuusi 20-minuuttista Mansikka-Marja piirrettyä. Niitä tehtiin niin Amerikalaisilla, Kanadalaisilla että Japanilaisilla studioilla. Visuaalisesti kaikki nämä piirretyt ovat silti alkuperäisten postikorttien kanssa samaa sarjaa, vaikka studioiden tyyleissä on myös eroja. Näitä Mansikka-Marja animaatioita on esitetty Suomessa televisiossa.

Vuonna 2003 valmistunut tv-sarja sisältää 45 jaksoa. Se on DIC Entertainmentin tuotantoa. Tätä sarjaa on Suomessa julkaistu usealla dvd:llä ja esitetty Subtv:llä ja Juniorilla. Sarja on piirretty ja Mansikka-Marja on saanut uuden kampauksen (hänellä nähdään sekä lyhyt polkkatukka että pitkät hiukset) ja vaatteet, mutta on vielä mittasuhteiltaan lähellä alkuperäistä. Vuonna 2006 valmistunut elokuva toteutettiin sarjasta poiketen cgi-animaationa, mutta hahmon ulkomuoto ei muuttunut.

Uuden ja entistä selkeämmän muutoksen Mansikka-Marja koki hyvin pian edellisen uudistumisen jälkeen, jo vuonna 2009. Hahmon vaatteet menivät taas vaihtoon, kampaus muuttui pidemmäksi ja hiusten väri punertavasta pinkiksi. Olemus muuttui aiempaa vanhemmaksi ja laihemmaksi. Vihreävalkoraidallisen sukat tosin ovat paluu postikortti-tyyliin. Tässä muodossa Mansikka-Marja on ehtinyt esiintyä jo kolmessa elokuvassa ja 26-osaisessa tv-sarjassa. Ilmeisesti nämä animaatiot eivät ole vielä ehtineet Suomeen. Kaikki animaatiot on toteutettu cgi-animaationa, mutta hahmosta on myös piirrosversio, jota käytetään oheistuotteissa.

Maailma muuttuu ja nähtävästi Mansikka-Marja siinä mukana. Mutta vaaditaanko hahmolta uudistumista, vai voisiko alkuperäinen Mansikka-Marja vedota vielä tämän päivän lapsiin? Onhan animaatiohahmoja jotka ovat Mansikka-Marjan tapaan olleet olemassa jo vuosikymmenet eivätkä ne silti ole muuttuneet juuri ollenkaan. Miksi juuri tämä hahmo on kokenut näinkin suuria muutoksia?

Voiko syynä olla se, että hahmo ja sen seikkailut on suunnattu ensisijaisesti tytöille? Ovathan esimerkiksi Turtlesitkin saaneet osakseen jonkinlaista päivitystä, mutta verrattuna Mansikka-Marjaan, Pikku poneihin tai Halinalleihin väitän että uudistus on ollut pieni. Ehkä maskuliiniset hahmot ovat olleet jo alun alkujaan niin korostetun miehekkäitä, ettei testosteronia ole voinut enää lisätä. Tytöille suunnatut hahmot taas ovat olleet alkujaan ennemmin suloisia kuin naisellisia. 2000-luvun tyttöhahmot taas ovat olleet söpöyden lisäksi myös huomattavan naisellisia, ja entinen Mansikka-Marja näyttää tälläisten hahmojen rinnalla lähinnä mummolta.

Kilpailu on kovaa. Siinä missä ulkonäköpaineet ja vanheminen kalvavat oikeita naisia, mikseivät niistä voisi kärsiä myös animaatiohahmot. Mutta miten tälläiset asiat vaikuttavat Mansikka-Marjan kohderyhmään, pieniin tyttöihin?

Uutta studio Ghibliltä: Kokuriko-Zaka Kara

2011-07-16T12:18:00.000+03:00

Studio Ghibli on saanut jälleen yhden piirroselokuvan valmiiksi. Goro Miyazakin ohjaaman Kokuriko-Zaka Kara -leffan Japanin ensi-ilta on tänään. Elokuvan englanninkielinen nimi on From Up On Poppy Hill. Tällä kertaa elokuvan teossa koettiin aivan uusia vastoinkäymisiä, nimittäin Maaliskuussa Japania koetellut maanjäristys ja siitä seuranneet muut ongelmat. Tästä huolimatta studiolla ahkeroitiin elokuva ajoissa valmiiksi.

Elokuvaa on verrattu Ghiblin Sydämen kuiskaukseen. Kyseessä ei siis ole fantasiaelokuva vaan kuvaus tavallisten nuorten elämästä vuonna 1963, juuri ennen Tokion olympialaisia. Tapahtumapaikkana on Yokohama ja pääosassa Umi ja Shun, jotka haluavat pelastaa vanhan kerhotalon purkamiselta. Samalla he tutustuvat toisiinsa, mutta mikään tavallinen tarina nuorten ihastuksesta elokuva ei kuitenkaan ole.

Tuttuun tapaan Suomen ensi-iltaa saadaan vielä odottaa, mitä ilmeisemmin vuoden verran. Pitkää odotusta keventää se, että vuosi sitten valmistunut Ghiblin Karigurashi no Arrietty saa Suomen ensi-iltansa 28.10.2011 nimellä Kätkijät.

Tämän päivän tv-sarjoja: Viidakon väkeä

2011-07-14T23:07:00.000+03:00

Välillä tuntuu ettei lastenohjelmiin panosteta enää ollenkaan samalla tavalla kuin ennen. Toisaalta vanhoja animaatiosarjoja tulee muisteltua sellaisella kaiholla että vaikea niille on yleensäkään löytää vastusta. Onneksi välillä törmää myös uusiin ihaniin sarjoihin.

Tinga Tinga tarinat (Tinga Tinga Tales) on tuttu Pikku Kakkosesta. Sarjan visuaalinen ilme ja nimi ovat peräisin tansanialaisesta taidesuuntauksesta, jossa usein kuvataan elämiä. Tinga tinga tarinoissa esiintyykin koko viidakon ja savannin runsas elämistö. Parhaiten tutuiksi tulevat norsu, kilpikonna, leijona, virtahepo ja kolme pikku apinaa. Tarinat ovat afrikkalaisia kansansatuja, joissa usein kerrotaan siitä miten kukakin eläin on omat erikoispiirteensä tai ominaisuutensa saanut: norsu kärsänsä tai piikkisika piikkinsä. Afrikka on läsnä myös musiikissa ja jopa suomidubissa.

Sarjaa on tehty vuosina 2008-2010 yhteensä 52 jaksoa. Yksi jakso kestää reilun kymmenen minuuttia. Animaation on tuottanut englantilainen Tiger Aspect Productions, joka löytyy myös esimerkiksi Samun ja Sallan takaa. Alunperin sarja on tehty BBC:lle ja sitä on esitetty myös Disneyn kanavilla.

Tätä seuraavaa huumorillaan ja piirrosjäljellään itseäni kovasti viehättänyttä sarjaa esittää Juniori.

Taikaleppis (La fée Coquillette) saattaa ideana kuulostaa vähän pöhköltä: Haltijahenkinen leppäkerttu tarkastelee viidakon elämää omalta pinkiltä pilveltään. Epäkohtia huomatessaan hän rientää toteuttamaan muiden eläinten toiveita. Elämä ei kuitenkaan muutu paremmaksi aivan helposti, vaan muutos vaatii vaivannäköä sekä taidoiltaan vielä kömpelöltä Leppikseltä, että eläimiltä itseltään. Tässä viidakossa asustaa varsin sekalainen eläinjoukko: apinat, aasi, karhu ja koala mahtuvat hyvin samoille asuinsijoille.

Sarja on peräisin Ranskasta. Sen esittäminen on alkanut vuonna 2010 ja seitsemän minuutin mittaisia jaksoja on valmistunut 78. Taikaleppis perustuu Didier Lévyn ja Benjamin Chaudin kirjoihin.

Studio Killers

2011-07-07T13:19:00.000+03:00

Chubby Cherry, Goldie Foxx ja Dyna Mink ovat suht tuoreet muusikkouralle lähteneet animaatiohahmot. Bändi on nimeltään Studio Killers ja animaatiohahmojen nimissä musisoivat ihmiset tulevat Tanskasta, Englannista ja -kas vain, Suomesta.

Ode To The Bouncer on yhtyeen ensimmäinen sinkku:

Vaikka Studio Killersin tarkoituksena on mitä ilmeisemmin pysyä hahmojen takana, ei mennyt kauaa kuin laulaja Chubby Cherryn ääneksi alettiin arvailla Teemu Brunilaa.

Mitä tulee visuaaliseen puoleen, on ainakin ensimmäisessä musiikkivideossa yhdistetty näyttävästi eri tekniikoita ja saatu aikaan oikein laadukasta ja kiintoisaa jälkeä. Ilman persoonallisia hahmoja ja oikeasti tasokasta animaatioita animaatiobändi ei pärjäisi, vaikka musiikissa ei mitään vikaa olisikaan. Siksi olisi kiva tietää kuka hahmot on suunnitellut ja kenelle kunnia animoinnista kuuluu.

Uusi sarja: Oktonautit

2011-07-06T13:15:00.000+03:00

Pikku Kinossa pyörähtää huomenna käyntiin taas uusi sarja. Oktonautit (Octonauts) nähdään Tv2:lla torstaisin.

Sarjan hahmoja ovat Kapteeni Valkonen, Kwazii, Tessa, Viivi, Peso ja Professori Vihi. He ovat meren syvyyksissä toimivan Oktopodin miehistöä. Sarjassa tutustutaan tietysti meren elämään. Sarjan teossa on ollut mukana oikeita meribiologeja.

Tv-sarjaa on tehty 50 11-minuuttista jaksoa, tai kuten Suomessa sarjaa esitetään, 25 kaksiosaista jaksoa. Animointi on tehty vaihteeksi Irlannissa. Brown Bag Films on toiminut jo vuodesta 1994. Studio on ollut mukana tekemässä Pikku Kakkosessa esitettyä Olivia Possusta kertovaa sarjaa ja Lelumaan Niksun cgi-versiota. Studion Granny O'Grimm's Sleeping Beauty -lyhäri oli myös Oscar-ehdokkaana.

Oktonauteista on tehty myös kirjoja. Omaa silmää kirjojen kuvitus miellyttää suuresti, ja olisi ollut hienoa jos sama tyyi olisi sellaisenaan toistunut animaatiossakin. Tv-sarja on kuitenkin toteutettu cgi-animaationa.

Heinäkuussa leffaan

2011-07-01T13:19:00.001+03:00

1.7 Savannijengi (Konferenz der Tiere)

Vuonna 2010 valmistunut saksalainen cgi-animaatio perustuu Erich Kästnerin kirjaan. Elokuvan tapahtumapaikkana on Afrikassa sijaitseva Okavangon suisto, jossa eläimiä uhkaa kuivuus kun joka vuotinen tulva ei tulekaan. Kuivuuden syyksi paljastuu liikemiehen pykäämä pato. Savannin eläimet, ja muutama kauempaakin tullut vieras, päätyvät järjestämään konferenssin (elokuvan alkuperäinen nimihän on eläinten konferenssi) jotta ongelma saataisiin ratkaistua. Trailerien perusteella eläimet luottavat kuitenkin enemmän toimintaan kuin pohdintaan.

Elokuvaa esitetään sekä normaaliversiona että 3D:nä. Suomidubissa näyttelee mm. Antti L. J. Pääkkönen.

8.7 Tapaus Punahilkka 2 (Hoodwinked Too! Hood vs. Evil)

Vuonna 2005 valmistunut Tapaus Punahilkka on saanut jatko-osan. Punahilkka saa tehtäväkseen ratkaista Hannun ja Kertun kidnappauksen. Leffassa tehdään pilaa kaikesta mahdollisesta: saduista, elokuvista, tv-sarjoista ja muista animaatioista. Mike Disan ohjaaman elokuvan takaa löytyy Kanbar Entertainment.

Elokuvaa esitetään 3D:nä eikä sitä ole dubattu suomeksi.

Heinäkuun julkaisut

2011-07-01T13:17:00.000+03:00

13.7 Ressun seikkailut - Happiness is Snoopys Adventure

46 minuuttia Ressua tv-spesiaalien ja Charlie Brown and Snoopy Show -jaksojen muodossa. Dvd:llä pitäisi olla puhe sekä englanniksi että suomeksi.

15.7 Mörkyli

Oscar-ehdokkuuden ansainnut englantilainen lyhäri (Gruffalo) kertoo hiiren hirmuisesta mielikuvitusystävästä. Julia Donaldsonin kirjaan perustuva cgi-animaatio on dubattu suomeksi.

20.7 Rango

Vasta viime Maaliskuussa Suomen ensi-iltansa saanut lännenfilmi, jossa sheriffin virkaa hoitaa Rango-kameleontti. Dvd:ltä ja Blu-rayltä löytyvät samat extrat: mm. kommentteja ja poistettuja kohtauksia. Jostain syystä Dream Worksin elokuvia mainostetaan trailereilla, vaikka Rangohan ei ole kyseisen studion tuotos. Ilmeisesti syy on samassa jakelijassa, Paramount Picturesissa.

29.7 Gnomeo & Julia

Niinikään Maaliskuussa meillä teattereissa pyörinyt puutarhatonttujen rakkaustarina. Dvd:ltä löytyy useita kielivaihtoehtoja ja ainakin Elton Johnin musiikkiin liittyviä extroja. Blu-ray julkaistaan samaan aikaan ja ilmeisesti se sisältää dvd:ltä enemmän extroja elokuvan tekemiseen liittyen.

Näiden lisäksi palomiehet ovat ilmeisen pop, sillä Veeti Paloauto -sarjaa julkaistaan kymmenellä dvd:llä (1-10) ja Palomies Sami seikkailee kahdella dvd:llä.

Uusi sarja: Anton Siilinen ratkaisee

2011-06-28T12:40:00.000+03:00

Tv2:lla alkaa tänään uusi sarja. Tiistaisin Pikku Kakkosta edeltävässä Pikku Kinossa esitetään kanadalais-ranskalaista piirrossarjaa Anton Siilinen ratkaisee (The Mysteries of Alfred Hedgehog/Les Mystères d'Alfred).

Sarjan pääosassa on siis Anton Siilinen, joka ystävineen ratkaisee erilaisia mysteerejä kotimetsässään. Etsiväkolmikko tuntuu perinteisten kaavojen mukaan rakennetulta: Anton on neuvokas ja rohkea johtohahmo, arka Niilo hassuttelee ja tyttövahvistuksena mukana on pirteä saparopää Kati. Myös vastapuolella on tutulta tuntuva hahmo: hienosteleva, turhamainen ja suorastaan kanamainen tyttö. Mysteerien ratkontaa vauhditetaan nykytekniikalla. Kuitenkin arvoitukset liittyvät usein luontoon ja sarjasta voi tietysti myös ottaa oppia ja kehittää omaa päättelykykyään.

Kaksiosaisia jaksoja on tähän mennessä valmistunut 26. Sarjan takaa löytyy ranskalainen Alphanim-studio joka on ollut mukana myös mm. Franklinin, Hillittömän hotellin ja Kauhulan koulun teossa.

Teinityttöjä televisiosta

2011-06-19T22:06:00.000+03:00

On mukavaa että myös nuorille tehdään animaatioita, ei ainoastaan lapsille tai aikuisille. Ja on mukava huomata, että piirrossarjakin voi kertoa suht tavallisista ja samaistuttavista nuorista, joilla ei ole supervoimia tai yliluonnollisia kykyjä. Ja vieläpä erityisen mukavaa on kun sarjan päähenkilö on persoonallinen ja omaa tietään kulkeva teinityttö.

Alkujaan Daria oli sivuhahmo sarjassa Beavis ja Butt-head, mutta vuonna 1997 kyyninen lukiolaistyttö sai nimiinsä oman sarjan MTV:lle Glenn Eichlerin ja Susie Lewis Lynnin toimesta. Sarjaa tehtiin 65 jaksoa vuoteen 2002 mennessä. Lisäksi sarja poiki kaksi tv-elokuvaa. Is It Fall Yet? valmistui vuonna 2000 ja toinen elokuva Is It College Yet? toimi sarjan päätöksenä vuonna 2002.

Daria käy periamerikkalaista lukiota eikä tosiaan ole koulun suosituin tyttö. Mutta tuskinpa haluaisi ollakaan. Daria on älykäs ja rehellinen, eikä esitä mitään tai hae hyväksyntää. Tunteitaan Daria ei näytä juuri koskaan, vaan hänet tunnetaan sekä lakonisesta puhetavasta että ilmeettömyydestä. Darian kanssa samanalaisen sarkastisen maailmankatsomuksen ja huumorin jakaa paras ystävä Jane. Jane on taiteellinen ja hieman Dariaa avoimempi. Yhdessä he luovivat läpi lukion kohti collegea, minkä alkamiseen sarja päättyy.

Myös Darian perhe esiintyy sarjassa. Pikkusisko Quinn on Darian täydellinen vastakohta. Hän on pinnallinen ja kiinnostunut lähinnä muodista, eikä mielellään tunnusta Dariaa siskokseen. Työnarkomaani äiti tekee uraa ja isää kalvavat lapsuuden traumat. Myös Janen isoveli Trent on keskeinen hahmo sarjassa ja on Daria salaa ihastunut häneen.

Daria on katsottu ja kehuttu sarja, sitä on kiitelty huumorin lisäksi mm. aidosta nuorisokuvauksesta ja Daria ja Jane ovat tarjonneet samaistumiskohteen monelle valtavirtaa vierastavalla tytölle. Visuaalinen puoli on saanut moitteitakin, mutta Darialle vähäeleinen animointi ja yksinkertainen piirrostyyli tuntuu sopivan täydellisesti.

Inkun päiväkirja (As Told by Ginger) on amerikkalaisen Klasky-Csupon tv-sarja. Sitä tehtiin kolme tuotantokautta vuosina 1999-2003. Jaksoja valmistui 60. Suomessa sarjaa on esittänyt Yle. Inkun päiväkirjaan kuuluu neljä tv-elokuvaa, jotka on laskettu myös osaksi sarjaa.

Inkku elää tavallista nuoren tytön elämää. Hän asuu yhdessä yksinhuoltajaäitinsä ja pikkuveljensä Kallen kanssa. Hän käy Lucky Junior High -koulua, Amerikassa kun ollaan. Koulun asettamat sosiaaliset paineet rassaavat Inkkua. Toisaalta hän toivoo olevansa suosittu, toisaalta pelkää huomiota. Inkulla on kaksi hyvää ystävää, suulas Pipsa ja varovaisempi Maisa. Inkku kaveeraa myös koulun suosituimman tytön, Oonan kanssa, mitä Oonan ystävät eivät katso hyvällä. Inkun elämään kuuluu myös ihastumisia: naapurinpoika osoittautuu enemmän kuin ystäväksi, ainakin hetkeksi.

Sarjassa ei elätä pysäytyneessä tilassa, vaan aika kuuluu niin että Inkku ystävineen jättää yläasteen taakseen ja siirtyy lukioon. Vaikka jokaisessa jaksossa on oma juonikuvionsa, on mukana myös jatkuvuutta, eikä menneitä tapahtumia unohdeta. Iän lisäksi myös hahmojen ulkonäkö muuttuu, Inkku ystävineen jopa vaihtaa vaatteita ja kampausta jaksojen välillä, mikä ei piirrossarjoissa ole kovin tavallista.

Claire Bretécherin sarjakuvaan perustuva Agrippina (Agrippine) on ranskalaista tuotantoa. 26 osaisen sarja valmistui vuonna 2001 ja sitä on esitetty Suomessa Ylellä. Sarjakuvia ei tietääkseni ole suomennettu ja tämä hauska tv-sarjakin on jäänyt aika vähälle huomiolle.

Agrippina noin 15 vuotias. Agrippinan suurin syy angstata on oikeastaan se, ettei syitä ahdistukseen juuri ole. Mutta eihän teini-ikä ole mitään ilman kapinaa ja ahdistusta. Agrippina omaa Darian tapaan melko kyynisen tavan katsoa maailmaa. Teini-ikä on ranskalaisneidolle tunteiden kanssa tasapainoilua, välillä valtaa epävarmuus, välillä tuntuu jopa onnelliselta.

Teinitytön arki tuntuu samanlaiselta ollaan sitten Amerikassa tai Ranskassa, eiköhän myös suomalaisnuori voi helposti samaistua ystävyyden, ihastumisen ja koulun kiemuroihin. Harmi ettei näitä sarjoja ole viime vuosina tv:ssä nähty eikä myöskään dvd:llä suomeksi julkaistu.

Kesäkuun ensi-ilta: Kung Fu Panda 2

2011-06-07T13:33:00.002+03:00

DreamWorksin Kung Fu Panda 2 saa Suomen ensi-iltansa 10.6. Elokuva saapuu teattereihin sekä dubattuna että alkuperäisäänin. Sen voi katsoa 3D:nä kummallakin kielellä, dubattu myös normaaliversiona. Suomidubissa näyttelevät mm. Tuomas Uusitalo ja Ismo Kallio.

Ensimmäinen Kung Fu Panda -elokuva valmistui vuonna 2008. Siinä Po-panda valittiin kaikkien yllätykseksi ja omien unelmiensa täyttymykseksi lohikäärmesoturiksi ja hän joutui Shifu-mestarin koulutuksen jälkeen kohtaamaan pahaksi kääntyneen Tai Lungin.

Kakkososassa Po elää haavettaan todeksi lohikäärmesoturina, kunnes Kiinaa ja koko Kung-Futa uhkaa tuho. Asialla on jotain tekemistä myös Pon menneisyyden kanssa ja hän joutuu selvittämään omat juurensa ennen kuin voi löytää sisäisen rauhan ja voittaa Lordi Shenin.

Kakkososan on ohjannut Jennifer Yuh Nelson, joka on työskennellyt DreamWorksilla aiemmin mm.kuvakäsikirjoitusten parissa. Näin oli myös Kung-Fu Pandan kohdalla, ja tällöin Nelson palkittiin työstään Annie-palkinnolla. Nyt hän on noussut ohjaajaksi ensimmäistä kertaa.

Kung Fu Pandalle on lupailtu jatkoa vielä tämänkin jälkeen, hurjimpien huhujen mukaan elokuvia tulisi kaikkiaan jopa kuusi.

Kesäkuun julkaisut

2011-06-01T17:54:00.009+03:00

8.6. Kaksin karkuteillä

Disneyn 50. klassikkoelokuva perustuu Grimmin satuun torniin vangitusta Tähkäpäästä. Tässä tarinassa Tähkäpää saa seurakseen rosvo Flynnin ja jättää tornin jossa on kasvanut.

Dvd:ltä löytyy sekä Lauri Tähkän ja Maria Ylipään tähdittämä suomidubbi että alkuperäinen englanninkielinen ääniraita. Extroja ei juuri ole, Disneyklassikot esitellään videokoosteessa. Blu-ray ilmestyy samana päivänä ja se sisältää mm.poistettuja kohtauksia ja enemmän kielivaihtoehtoja.

10.6 Alfa ja Omega

Vuonna 2010 valmistunut cgi-animaatio ei päässyt Suomessa teatterikierrokselle lainkaan. Amerikkalainen elokuva kertoo kahdesta sudesta, Hannusta ja Katista, omega-uroksesta ja alfa-naaraasta jotka joutuvat matkaamaan yhdessä takaisin kotiseudulleen ja tulemaan toimeen erilaisuudestaan huolimatta.

Blu-ray julkaistaan samana päivänä. Kummallakaan julkaisulla ei näytä olevan extramateriaalia. Suomidubin lisäksi molemmissa on mukana myös alkuperäinen ääniraita.

15.6 Jogi Karhu

Ihmisnäyttelijöitä ja animaatiohahmoja yhdistelevä elokuva on valmistunut viime vuonna. Jogi Karhu on yksi Hanna-Barbera -studion tunnetuimmista hahmoista. Blu-ray julkaistaan dvd:n kanssa samaan aikaan.

Lisäksi Pixarin elokuvat Ötökän elämää, Monsterit Oy ja Autot julkaistaan uudelleen dvd:llä. Autot ilmestyy lisäksi Blu-rayna. Ihmeperhe taas julkaistaan nyt vain Blu-rayna.

Don Bluthin ja Gary Goldmanin ohjaama Anastasia on julkaistu Blu-rayllä ilmeisesti jo Toukokuun lopulla. Blu-ray sisältää hyvin extramateriaalia, mm. ohjaajien kommenttiraidan ja dokkareita.

Roinaa

2011-05-24T14:44:00.010+03:00

Bloggaaminen on valitettavasti viime aikoina jäänyt muiden puuhien varjoon. Viimeinen ponnistus kevätkiireissä on muutto. Pakkaillessa tavaroita kasaan alkoi tehdä mieli koota pikainen päivitys animaatioaiheisista kirppislöydöistä.

Tehotyttösuosikkini Poppana.

Kyllä meni sydän kurkkuun kun Alfred ja Mauri pilkistivät lelupussista. Olisipa minulla lapsena ollut tälläisiä! Nils Holgerssonin Hamsteri kölli jonkun lelulaatikon pohjalla ja on niin kummallisen näköinen että se oli pakko ostaa.

Keltaisella autolla päästelevä Babar oli jotenkin yksinkertaisen tyylikäs. :D

Peltipurkkeja tulee haalittua muutenkin, ja kun aiheena on vielä ihana Petteri Kaniini niin tämä oli pakko-ostos. Kyseessä on säästölipas.

En ollut aiemmin nähnyt Kanan lento-tavaraa missään joten nappasin Rocky-kukon kirppispöydästä mukaan. Vaikka onhan sen tuijotus vähän karmiva...

Myyrät eivät kyllä ole kirpparilta, vaan pipopään olen saanut lahjaksi ja toinen tuli dvd-boksin mukana. Myyrästä on tehty kyllä aivan ihania tuotteita, mutta kirpparilla niitä ei ole tullut vastaan.

Vielä olen aika hyvin pystynyt vastustamaan kauppojen animaatioleluja ja muuta krääsää, mutta kirpputoreilta on vaikeampi jättää ostamatta eteen osuvia animaatioaiheisia tavaroita, jos ne tuntuvat vähänkin harvinaisemmilta. Disneytavaraakin löytyy kotoa jonkinverran, mutta sen kohdalla kiusaus haalimiseen ei ole niin suuri, koska Disneyä on maailma pullollaan. Nuhjuuntuneet kirppislelut taas on melkeinpä pakko roudata kotiin.

Hintavat patsaat ja figuurit eivät ole omissa haaveissa, mutta varmaan jossain vaiheessa alkaa hyllylle kerääntyä kirppislöytöjen lisäksi jotain muoviukkoja tai pehmoleluja myös uusina tai vartavasten huuto.netistä tai ebaysta hankittuina. Etenkin Pingu, Tao Tao, Nalle Luppakorva ja Nukkumatti ovat sellaisia hahmoja jotka olisi melkeinpä pakko saada itselle.

Mutta nyt takaisin pakkaamaan. Blogin pariin palailen kun olen kotiutunut ja saanut netin toimimaan. Kivaa kesän alkua kaikille!

Mainioita mainoksia

2011-05-04T12:21:00.000+03:00

Jos animaatioiden tekemiseen on nykyään vaikea saada rahoitusta, ei se helppoa ollut ennenkään. Tilaustyöt ovat olleet tietysti mainoksia. Mainosanimaatioita on Suomessa tehty 1920-luvulta asti. Tässä muutamia helmiä:

Saippuamainos 30-luvun lopulta.

Felix Forsmanin ohjaama ranskankielen oppitunti vuodelta 1958. Forsman on tehnyt merkittävän uran elokuva-alalla kuvaajana ja on toiminut Fennada filmin mainososaston johtajana.

Kultapossukerhon kuoron on animoinut Onni Rivakka. Vuonna 1929 syntynyt Rivakka aloitti animaatioiden tekemisen 50-luvulla. Hän toimi Filmitalon animaatio-osaston johtana ja on ollut vaikuttamassa tuhansiin animaatioihin. Tämä mainos on ilmeisesti vuodelta 1964.

Rivakka voitti New Yorkin mainosfilmifestivaaleilla Esso-mainokseksestaan pääpalkinnon. En tiedä onko tämä kyseinen mainos juuri tuo voittofilmi. Ilmeisesti tämä kuitenkin on juuri Rivakan animoima ja vuodelta 1960.

Heikki Tiiaisen mainos Valion Piimästä on vuodelta 1962. Myös Tiiainen aloitti animaatioiden tekemisen 1950-luvulla ja toimi Filmitalossa animaattorina.

"Aina tarjoo Panda-karhu herkkusuille makeita. Huah Huah!"

Pepsodenttia ja lakritsia.

Mehukatti ja Naminami ovat näihin muihin verrattuna aika uusia, mutta laitetaan nyt vielä katsottavaksi nekin.

Toukokuussa dvd:lle

2011-05-02T20:37:00.012+03:00

6.5 Dinojuna -Nopeat ystävät
Kuusi jaksoa Dinojuna sarjasta, jossa Kamu tutustuu erilaisiin dinosauruksiin. Sarjaa on juuri esitetty Ylellä.

6.5 Anniina Ballerina: Tule tanssimaan
Viisi jaksoa uudesta Anniina Ballerina animaatiosarjasta, joka on pyörinyt juuri Ylellä.

19.5 Tao Tao 7-10
Kaikki aiemmin julkaisemattomat jaksot, eli osat 27-52.

19.5 Pasila 3.kausi
Kotimaisen poliisianimaation kolmas kausi.

26.5 Karhuherra Paddington 1 & 2
Nelvanan piirrossarja Paddington karhusta. Jaksojen määrää ei löytynyt mutta lisää Paddington dvd:eitä on tulossa loppu kesästä.

Lisäksi 6.5 julkaistaan Timppa-sarjasta viides osa ja Paavo Pesusieni seikkailee yhdeksän jakson verran otsikolla Paavo Pesusieni E.K.

Elokuvateattereissa

2011-04-29T18:49:00.002+03:00

Huhtikuun ensi-illoista jäi pois ruotsalainen Pikku Kummitus Lapanen ja setä Riukuliini, koska se ilmestyi Finnkinon sivuille vasta kuluvan kuun aikana. No, elokuvaahan ei kovin monena Huhtikuun päivänä ehditä esittää, joten sen jääminen pois varsinaisesta Huhtikuun elokuvien esittelystä ei niin haittaa. Varsinkin kun Toukokuussa ei ole yhtään animaatioelokuvan ensi-iltaa! (Ainakaan Finnkinon sivuilta ei ensi-iltoja löytynyt.)

29.4 Pikku Kummitus Lapanen ja setä Riukuliini (Var inte rädd, Långa Farbrorn)

Ruotsalainen piirroselokuva koostuu kuudesta lyhyestä episodista, jotka on koottu yhteen Annan ja setä Riukuliinin elokuvahetkellä. Elokuvalla on mittaa 43 minuuttia, mikä on varmaan kohderyhmällä aivan riittävä kesto. Hahmot ovat peräisin Inger ja Lasse Sandbergin kirjoista. Tämä on jo viides Lapanen-elokuva ja myös aiemmat filmit on koottuu lyhyistä jaksoista. Niitä on esitetty Suomessakin tv-sarjana.

Lapanen asuu Hyvän huomenen linnassa yhdessä kummitusvanhempiensa ja Lapaniina siskonsa kanssa. Linnassa suu myös prinssi Lurkki vanhempineen. Elokuvassa on myös oma jaksonsa Annalle ja setä Riukuliinille.

Jänöjä, pupuja ja kaneja

2011-04-22T14:40:00.003+03:00

Tänä Pääsiäisenä esittelyyn pääsevät tietysti animaatioiden jänöjussit.

Osku Kani on Ub Iwerksin and Walt Disneyn luomus, jonka ura lyhytelokuvissa alkoi 1920-luvun lopulla. Epäreilun tuotantosopimuksen seurauksena Disney menetti oikeudet hahmoon ja sen tilalle kehitettiin Mikki Hiiri. Universal Studio jatkoi Osku piirrettyjen tekemistä, mutta kani ei pärjännyt Mikki Hiirelle. Nykyään Osku Kanin oikeudet ovat jälleen Disneyllä.

Warner Brosin lyhäreiden tähtikaartiin kuuluvan Väiski Vemmelsäären ensi-esiintyminen tapahtui lyhytelokuvassa A Wild Hare vuonna 1940. Sen esiaste nähtiin kuitenkin lyhäreissä jo 1930-luvun lopulla. Väiski on nähty paitsi lukuisissa lyhäreissä, myös elokuvissa ja tv-sarjoissa. Uusi The Looney Tunes Show alkaa televisiossa tänä vuonna. Hahmo on muuten seikkaillut Suomessa sarjakuvissa myös nimellä Pelle Pupu. Tässä yhteydessä mainittakoon myös Väiskin heila Lola Vemmelsääri sekä Tiny toonsin tähdet Viivi ja Veli.

Rober Rabbit on Väiskin tapaan epärealistinen ja koominen jänishahmo. Kuka viritti ansan Roger Rabbit valmistui vuonna 1988. Elokuvassa piirroshahmot elävät omaa elämäänsä ihmisten rinnalla, asuvat Toontownissa ja näyttelevät animaatioissa. Elokuvassa vierailevat mm. Mikki Hiiri ja edellä mainittu Väiski.

Ruohometsän kansa on elokuva kaniinijoukosta, joka jättää yhdyskuntansa ja lähtee etsimään uutta kotipaikkaa. Pähkinä, Viikka, Isopää ja muut kaniinit löytävätkin uuden miellyttävän asuinpaikan, mutta tarvitsevat sinne myös lisää asukkaita, erityisesti naaraskaneja. Hirmuisen Ratamon johtamassa Efrafassa naaraita olisi, mutta Ratamo ei halua päästää ketään lähtemään yhdyskunnasta. Elokuva perustuu Richard Adamsin kirjaan.

Kaukametsän pakolaisiin kuuluu sekä jäniksiä että kaniineja. Sarjan jänispariskunta on järkevä, jopa hieman koppava ja kanit taas helposti panikoivia ja hermoheikkoja. Pelokkaat kaniinit yrittävät rauhoitella itseään hokemalla "Pelko pois" mutta temppu harvoin toimii.

Rumpali on Bambin puhelias puputoveri, joka vastaa elokuvan huumorista ja hauskoista lausahduksista. Pupu-äiti saa säännöllisesti muistuttaa vilkasta poikaansa hyvistä tavoista. Muita Disneyklassikoiden kaneja ovat Robin Hoodin pupuperhe, Liisa Ihmemaassa -elokuvan valkoinen Pekka-kani ja hullun Hatuntekijän yhtä hullu toveri Jänis sekä tietysti Nalle Puhin kiivas Kani.

Nalle Luppakorvan ystäväpiiriin kuuluu possu Pyllerön lisäksi Pikku-Puput ja Iso-Jussi. Iso-Jussi on vilkas ja impulsiivinen, eikä aina ehdi miettiä tekojensa seurauksia. Häseltävä Iso-Jussi tarkoittaa kuitenkin aina hyvää ja hänestä löytyy myös vastuuntuntoa ja rehellisyyttä. Pikku-Puput ovat kaksoset, jotka asuvat äitinsä kanssa. Pienet Puput eivät aina osaa erottaa oikeaa ja väärää ja keppostelevat itsensä hankaluuksiin.

Petteri Kaniinista kertova kirja oli Beatrix Potterin esikoisteos ja se on julkaistu jo vuonna 1902. Animaatioksi Potterin tarinat päätyivät 1990-luvun alkupuolella. Yhdeksästä animaatiosta kaniini-hahmoja nähdään kahdessa. Ensimmäinen kertoo Petteristä, kaniinipojasta joka menee salaa Vänskän isännän puutarhaan. Tarinassa esiintyvät myös Petterin äiti ja sisaret sekä Petterin serkku Penna Pupu ja tämän isä. Toisessa animaatiossa Penna ja Petterin sisko ovat perustaneet perheen ja uusi sukupolvi mellastaa edellisen tapaan Vänskän puutarhassa.

Petteri Kaniinin kanssa samaa tyyliä edustaa Alison Uttleyn Pieni Harmaakani, josta kertova kirja ilmestyi vuonna 1929. Kirjoista tehtiin piirrossarja vuonna 2000. Kanin kanssa samassa taloudessa asuvat Ottilia Orava ja Jänis Härmäkorva. Toisin kuin Kaukametsän pakolaisissa, tässä sarjassa kani-hahmo on järkevä ja tasapainoinen persoona ja jänis holtiton ja ajattelematon.

Hollantilainen Dick Bruna loi Milla-kanin vuonna 1955. Soma Milla esiintyy sekä kirjoissa että animaatioissa ja monenlaisissa oheistuotteissa. Ensimmäinen animaatio valmistui vuonna 1992. Tässä piirrossarjassa on 82 jaksoa. Tämän jälkeen Milla on esiintynyt ainakin vaha-animaatiosarjassa ja tekeillä on myös elokuva. Sen pitäisi valmistua jo tänä vuonna.

Kaneilla ja muilla pitkäkorvilla on tunnetusti suuret perheet. Animaatioissakin nähdään pupujen perhe-elämää.

Tiina on puputyttö sarjasta Seikkailu metsä. Tiinan perheeseeseen kuuluvat isosisko, pikkusisko, äiti ja isä. Tiinan isä saa posteljoonin työn Vaahterakaupungista, jonne koko perhe sarjan ensimmäisessä jaksossa muuttaa.

Pupu Pitkäkorva sarjassa isä-pupu kasvattaa yksin viittä lastaan. Myös tämä sarja alkaa perheen muutolla uuteen kotiin. Villit pupulapset on yksilöity melko perinteisiin rooleihin: on urheiluhullua ja älykköä ja poikueen kuopusta hemmotellaan.

Pikkusisko Kaniini lyhytelokuvassa puidaan kanien kautta sisaruussuhdetta ja isompien lasten vastuuta pienimmistä sisaruksistaan. Miten pikkusiskon hoito sujuu, kun vauva kiukuttelee eikä syö velliään ja samaan aikaan kaverit leikkivät ulkona?

Yksi erikoisimmista pupu-hahmoista taitaa olla Jenkki-Jänis, jonka mukaan nimetty elokuva on valmistunut vuonna 1986. Siinä pupu-poika omaa kyvyn muuttua juostessaan Jenkki-Jänikseksi. Jenkki-Jäniksellä on supervoimat ja sen menoa vauhdittavat rullaluistimet.

Melko erikoinen on myös Wallacen ja Gromitin kohtaama hirviömäinen ihmiskani, jonka kanssa he joutuvat tekemisiin elokuvassa Kanin kirous.

Tuorein pupuelokuva on tänään Suomen ensi-iltansa saava HOP. Elokuvan pääosassa on pääsiäispupun poika E.B, joka lähtee seikkailemaan Hollywoodiin ihmisten joukkoon.

Hauskaa Pääsiäistä!

Millaista animaatiota toivoisit televisioon?

2011-04-15T15:44:00.001+03:00

Blogissa oli kuukauden ajan kysely aiheesta Millaista animaatiota toivoisit televisioon? Vastaajia oli huikeat 174 ja yhdestätoista vaihtoehdosta oli mahdollista valita vaikka kaikki itselle mieluisat vaihtoehdot. Näin vastaukset jakaantuivat:

Lastenohjelmien uusintoja: 136
Klassikkoelokuvia: 55
Animaatioaiheisia dokumentteja: 44
Enemmän elokuvia: 41
Lyhytelokuvia: 30
Tuoreita elokuvia: 27
Nuorille suunnattuja tv-sarjoja: 27
Aikuisten tv-sarjoja: 26
Kotimaista animaatiota: 23
Uusia lastenohjelmia: 13
Mainoksia: 4

Se että kärjessä ovat lastenohjelmien uusinnat ja klassikkoelokuvat ei ole ainakaan minulle yllätys, vanhojen sarjojen uusintaa haikaillaan monilla keskustelupalstoilla ja asian puolesta kerätään jopa adresseja. Dokumenttien sijoittuminen kolmen kärkeen taas oli pienoinen yllätys. Toisaalta, kerrotaanhan tässä blogissakin animaatioiden taustoista ja tekemisestä aina kun tietoa löytyy, joten se että blogin lukijat katsoisivat myös animaatiodokkareita on oikeastaan aika loogista.

Mainosten jäämistä viimeiselle sijalle osasin odottaa, itse kyllä tykkään nähdä tv:ssä animaatiomainoksia. Osa on kieltämättä ärsyttäviä tai huonoja, mutta joukossa on myös oivaltavia ja hauskoja animaatioita. Ja mainosten joukossa on kotimaista tuotantoa varmaan eniten kun vertaa kotimaisen animaation osuutta television animaatioelokuvista tai -sarjoista. Kotimaista animaatioita toivoi televisioon 13% kyselyyn vastanneista. Itse toivoisin kanavien panostavan kotimaisiin animaatioihin rohkeammin, eli esittävän (ja siis ostavan) muutakin kuin pienille lapsille suunnattuja sarjoja. Pasila on hyvä esimerkki siitä että Suomessakin tehdään ja katsotaan monenlaisia, eri ikäisille suunnattuja animaatioita.

Mitä televisiossa sitten esitetään?

Animaatioita esittää maksuttomasti Ylen Tv1, Tv2, FST ja Yle Teema, Mtv3 ja Subtv, Nelonen ja Jim, SuomiTv, TvViisi ja Tv7. Lisäksi Maikkarilla on maksullinen Juniori ja Nelosella Nelonen Perhe. Muitakin maksullisia kanavia on, mutta ne jätän tästä jutusta pois.

FST esittää luonnollisesti ruotsinkielisiä ohjelmia ja animaatiot ovat lapsille suunnattuja. Usein samoja ohjelmia on näytetty myös Tv2:sen puolella. Tv7 esittää välillä uskonnollisia animaatioita.

Yle on jakanut ohjelmistonsa niin että lastenohjelmia esittää Tv2. Tv1 puolella animaatioita esitetään säännöllisesti kevätkauden Uusi Kino-ohjelmapaikalla. Uusi Kino esittää sekä kotimaisia että ulkomaisia lyhytelokuvia, ja mukana on suhteellisen paljon animaatioita. Animaatioiden joukossa on sekä aikuisille suunnattuja että myös lapsille sopivia ja eri tekniikoita ja tyylilajeja on runsaasti.

Tv2:lla animaatiot ovat suurimmaksi osaksi lapsille suunnattuja. Niiden joukossa on myös aikuisiin uppoavia sarjoja, esimerkiksi Late Lammas. Arkiaamuisin ohjelmaa tulee parisen tuntia, mutta kaikki tässä putkessa tulevat ohjelmat eivät ole animaatioita. Arki-iltaisin animaatioita tulee vajaan tunnin ajan, ensin Pikku Kinossa 20 minuutin ohjelma, sitten Pikku Kakkosessa lyhyitä ohjelmia. Viikonloppuisin ohjelmaa tulee aamuisin. Tv2:sen ainoa selkesäti aikuisille suunnattu animaatio on Pasila, joka on myös yksi sen kotimaisista animaatioista. Elokuvia esitetään yleensä vain juhlapyhinä.

Tv2 esittää paljon uusia tai melko uusia ohjelmia, mutta ohjelmistosta löytyy aina myös jonkun vanhan ohjelman uusinta tai uusintoja. Olen pitänyt todella paljon siitä että vanhoja sarjoja on esitetty viikonloppuisin. (Tao Tao, Alfred J. Kwak, Peukaloisen retket ja Matka maailman ympäri) Toivottavasti tämä tulee jatkumaan ja ruutuun saadaan näiden jälkeenkin hartaasti toivottuja uusintoja.

Yle Teema esittää opettavaisia animaatioita, esimerkiksi Olipa kerran... -sarjoja, dokumentteja ja elokuvia. Tosin viimeksi mainittuja aika harvoin, mutta silloin kun Teema dokumentin tai elokuvan esittää katsominen kyllä kannattaa. Muut kanavat esittävät animaatioista "näin tehtiin" -tyylisiä dokkareita, Teemalla on perehdytty mm.propaganda-animaatioihin ja Disneyn ja eurooppalaisen taiteen suhteeseen.

Mtv3 ei esitä arkisin animaatioita lainkaan. Viikonloppuaamujen animaatiot ovat sekä uusia että uusintoja ja suunnattu ehkä enimmäkseen kouluikäisille. Subtv:ltä tulee animaatioita myös arkiaamusin. Arki-iltaisin Subtv esittää Simpsoneita ja yleensä viikonloppuisin tulee joku aikuisille suunattu komedia-animaatio, mikä tarkoittaa Futuramaa tai Kukkulan kuningasta.

Mtv3 esittää Lauantaisin perheleffan, joka on usein animaatio. Elokuvat ovat lähinnä amerikkalaisia, Disneyklassikoita tai tuoreempia cgi-animaatioita. Joskus perheleffan tilalla on esitetty usea jakso Madagascarin pingviinit -sarjasta ja tällä hetkelä perheleffan jälkeen tulee Clone Wars-sarja mikä on yksi harvoja nuorille suunnattuja animaatiosarjoja tämän hetken ohjelmakartalla.

Nelonen esittää animaatioita arkiaamuisin, mutta ei viikonloppuisin. Vielä jokin aika sitten Nelonen näytti Sunnuntaisin animaatioelokuvia, mutta nyt kanavalla ei ole vakituista ohjelmapaikkaa nimenomaan animaatioelokuville. Sekä Mtv3 että Nelonen esittävät animaatioelokuvia juhlapyhinä. Ongelmana elokuvien suhteen on, että samat filmit tuntuvat pyörivän uudelleen ja uudelleen. Myös TvViisi esittää toisinaan animaatioelokuvia, mutta ongelma samojen elokuvien pyörittämisessä on vielä pahemmassa jamassa kuin muilla kanavilla.

Maksullinen Juniori esittää ohjelmaa lapsille lähes koko päivän ja sen animaatiotarjonta on melko kattava. Vaihtelevilla tekniikoilla ja tyyleillä toteutettua ohjelmaa on monenikäisille lapsille. Pitkä miinus Juniorille on että sen kotimainen animaatiotarjonta on olematonta verrattuna siihen että ohjelmaa tosiaan tulee pitkin päivää. Juniori näyttää myös vanhoja sarjoja, mutta osan vanhemman katsojakunnan nostalgiasta vie se että Juniori joutuu dubbaamaan sarjat uudelleen, jos ne on aiemmin esitetty Ylellä.

Nelonen Perhe on suht uusi maksukanava ja se esittää koko perheelle sopivaa ohjelmaa. Animaatiot ovat Neloselta tuttuja, mm. Puuha-Pete. Animaatioita tulee aamuisin, lisäksi kanavalla esitetään paljon perhe-elokuvia, ja niiden joukossa on välillä myös animaatioita.

Mitä ohjelmistosta sitten puuttuu? Mielestäni nuorille suunnatut animaatiot ovat kadonneet lähes kokonaan, jos niitä ikinä on kovin paljon ollutkaan. Nelosen aamuohjelmissa on nähty vielä vähän aikaa sitten esimerkiksi Kim Possible, Tehotytöt ja Avatar, mutta juuri nyt Neloseltakaan ei tunnu nuorille sopivaa ohjelmaa löytyvän. SubTv on joskus esittänyt nuorille/aikuisille suunnattuja animesarjoja, mutta tällä hetkellä tälläisiä sarjoja ei sen ohjelmistoon kuulu.

Aikuisille suunnattuja animaatioitakin saisi olla enemmän, muutakin kuin Simpsoneita. Ei olisi yhtään pahitteeksi osoittaa myös televisiossa etteivät animaatiot ole vain lapsille, vaan myös aikusille tehdään esimerkiksi elokuvia. Parin viime kuukauden aikana Subtv on esittänyt maanantaileffanaan animaation, mikä on ollut ihan virkistävää. Animaatioelokuvia voidaan siis esittää muutenkin kuin "lauantain perheleffana". Kolmesta kyselyn elokuvia koskevasta vaihtoehdosta suosituin oli "klassikkoelokuvia". Minusta tv:ssä on esitetty aika sopivassa suhteessa uusia ja vanhoja elokuvia.

Se miten korkealle sijalle dokumentit toivelistalla nousivat ei mene ollenkaan yksiin tarjonnan kanssa. Siis lisää dokumentteja! Myös lyhärit olivat kyselyssä suositummalla sijalla mitä niiden osuus television animaatiotarjonnasta nyt on.

Finnpanelin sivuilta löytyy tilastoja television katselusta. Nyt kun on käyty läpi kyselyn tulokset siitä millaisia animaatioita ihmiset haluaisivat katsoa ja toisaalta tutkittu millaista ohjelmaa televisio tarjoaa, niin tarkastellaanpa nyt tilastojen avulla sitä mikä television animaatiotarjonnasta on ollut eniten seurattua puolen vuoden aikana, eli Lokakuusta Maaliskuuhun.

Valitsin ohjelmaryhmistä ensin lastenohjelmat, mikä pitää sisällään eniten animaatioita. Tässä lista kolmesta suosituimmasta animaatiosta kuukausittain. Galaxia tai Pikku Kakkosta en nyt laske animaatioiksi, koska niissä on muutakin sisältöä.

Lokakuu 2010
(1.Pikku Kakkonen)
2. Pauli
3. Milli ja Molli
4. Lulu ja lehmä

Marraskuu 2010
(1. Pikku Kakkonen)
(2. Galaxi)
3. Milli ja Molli
4. Pauli
5. Dinojuna

Joulukuu 2010
(1. Joulukalenteri)
(2. Pikku Kakkonen)
(3. Tytti ja sätkynukke)
(4. Joulupukin kuumalinja)
5. Dinojuna
6. Hupsisen perhe: Hupsisten joulu
7. Lumiukko

Tammikuu 2011
1. Milli ja Molli
2. Late Lammas
(3. Galaxi)
4. Remakat ritarit

Helmikuu 2011
1. Martta puhuu
2. Late Lammas
3. Remakat ritarit

Maaliskuu 2011
1. Martta puhuu
(2. Pikku kakkonen)
3. Pikku Nikke
4. Hotelli ulappa

Sitten samalta ajalta elokuvat. Löytyykö 20. katsotuimman elokuvan joukosta animaatioita?

Joulukuu 2010
17. Röllin sydän

Helmikuu 2011
10. Kung Fu Panda
15. Karvinen 2

Maaliskuu 2011
15. Simpsons Movie

Entäs kotimainen fiktio?

Helmikuu 2011
19. Uusi kino: Viimeinen elefantti

Lastenohjelmien kohdalla suosituimpia näyttäisivät olevan uudet animaatiot, joita blogin lukijat eivät arvostaneet yhtä paljon kuin vanhojen ohjelmien uusintoja. Eron selittänee se että lastenohjelmien kohderyhmä (4-14 vuotiaat) ja blogin lukijat eivät ole ihan samaa porukkaa. Kuitenkin myös Muumilaakson tarinoita ja Matka maailman ympäri ovat tilastoissa 20. katsotuimman ohjelman joukossa. Ja Late Lampaan ja Remakoiden ritarien sijoittuminen tilastoissa kärkeen on minusta selvä viesti siitä että aikuisetkin katsovat animaatioita.

Kung Fu Panda ja Simpsons Movie olivat muuten juuri ne elokuvat jotka esittettiin SubTv:llä maanantai-iltana. Aiemminhan kirjoitin siitä miten mukavaa on ettei animaatioita esitetä ainoastaan perheleffoina ja se näkyy myös tilastossa. Tämäkin voisi viestiä siitä että aikusille voisi tarjota enemmänkin animaatioita katsottavaksi.

Olin yllättänyt ettei Pasilaa löytynyt 20. katsotuimman joukosta kotimaisen fiktion kohdalta. Positiivinen yllätys olikin sitten Uuden Kinon suosio. Uuden Kinon lyhärit olivat keränneet katsojia kuukausittain ja joukosta löytyi myös yksi animaatio. Tämä menee yksiin sen suhteen että blogin lukijat toivoivat televisioon lyhytelokuvia.

Yhteenvetona sanoisin että kanavien olisi syytä muistaa etteivät animaatiot kiinnosta vain lapsia. Aikuisille voisi olla tarjolla monipuolisemmin lyhytelokuvia ja elokuvia, sekä animaatioaiheisia dokumentteja. Vaikka vanhojen lastenohjelmien uusinnat eivät olisi lasten keskuudessa suosituimpia ohjelmia, ne saavat kyllä katsojia myös aikuisista.