Disneyanimaattori Andreas Deja

Andreas Deja on yksi nykypäivän parhaista Disneyanimaattoreista. Hän syntyi Puolassa vuonna 1957, mutta asui lapsuutensa ja nuoruutensa Saksassa.

Deja alkoi haaveilla animaattorin urasta jo kymmenvuotiaana nähtyään Disneyn Viidakkokirjan. Saadakseen alasta tietoa hän lähetti englanninopettajansa avustuksella kirjeen Disneynstudiolle. Studiolta tuli vastaus, jossa neuvottiin opettelemaan elävän mallin piirtämistä ja vierailemaan esimerkiksi eläintarhassa piirtämässä. Nuorukainen noudatti neuvoja ja alkoi harjoitella ahkerasti piirtämistä. Hän myös hakeutui opiskelemaan taidekouluun, jossa tosin ei opetettu animaatioa.

Deja lähestyi Disneyn studiota taas kirjeellä, nyt hän liitti mukaan kopiot parhaista töistään. Veteraanianimaattori Eric Larson oli kouluttamassa studiolle uusia animaattoreita ja piti Dejan töistä ja kutsui hänet studiolle neljän viikon harjoituksiin, joissa testattiin animaattoreiksi haluavien kykyjä. Lopulta Deja aloitti työskentelyn studiolla vuonna 1980, ja hänen ensimmäinen elokuvansa oli Hiidenpata.

Deja on vuosien saatossa vastannut hyvin erilaisista hahmoista. Hän ei ole profiloitunut tietyntyyppisiin hahmoihin, vaan kokeilee mielellään uusia asioita. Tosin 1990-luvulla Deja teki useita pahis-hahmoja ja kieltäytyi lopulta sekä Herkuleksen Hadeksesta ja Notre Damen kellonsoittajan Frollosta koska kaipasi vaihtelua.


Disneyllä jätettiin käsinpiirrettyanimaatio vuonna 2004. Deja on kyllä perinteisen animaatiotekniikan kannattaja, mutta on tutustunut myös CG-animaatioon. Vielä hän ei ole työskennellyt yhdessäkään tietokoneanimaatiossa, ja kaikeksi onneksi Disney teki paluun piirroselokuvaan viime vuonna valmistuneella Prinsessalla ja Sammakolla, johon Deja animoi sokean woodoo-noidan Mama Odien ja tämän Juju-käärmeen. Tällä hetkellä Deja työskentelee niin ikään käsinpiirretynelokuvan parissa, kyseessä on uusi Nalle Puh elokuva, jonka pitäisi valmistua 2011. Deja on Tiikerin pääanimaattori.


Hahmot joiden animaattorina Andreas Deja on työskennellyt:
Purri, Hiidenpata
Hiiri Kuningatar, Basil Hiiri mestarietsivä
Roger Rabbit, Kuka viritti ansas Roger Rabbit
Triton, Pieni merenneito
Gaston, Kaunotar ja Hirviö
Jafar, Aladdin
Scar, Leijonakuningas
Herkules, Herkules
Lilo, Lilo & Stitch
Mama Odie ja hänen käärmeensä, Prinsessa ja Sammakko

Sätkyjä ja tärinöitä

Sätkyjä ja tärinöitä (Grizzly Tales for Gruesome Kids) opettaa lapset hyville tavoille pelottelemalla heitä kauhutarinoilla. Sarja perustuu Jamie Rixin kirjoihin.



Sarjaa on tehty kuusi kautta, jokaisessa kolmetoista 10 minuuttista jaksoa. Lisäksi on 22 minuuttinen erikoisjakso A Grizzly New Year's Tale: The Crystal Eye. Sätkyjä ja tärinöitä on saamassa jatkoa vuonna 2011 otsikolla Grizzly Tales : Cautionary tales for Lovers of Squeam.

Pitkä teatterissa tapahtuva alkutunnari on myöhemmillä kausilla korvattu lyhyellä versiolla, jolla ukko Grizzly toivottaa katsojat tervetulleiksi teatteriinsa. Vaikka tunnari on nukkeanimaatiota, itse sarja oli käsinpiirretty vuoteen 2006 asti, jolloin se muuttui tietokoneanimaatioksi.


Sarja on toteutettu Elephant Productionsin ja Honeycomb Animationin yhteistyönä vuosina 2000-2006. Sen ohjasivat Simon ja Sara Bor yhdessä kirjojen kirjoittajan kanssa. Suomessa on Honeycombin sarjoista esitetty myös Noitia, jättejä ja susihukkia ja Hassu laakso.

Suomessa Sätkyjä ja tärinöitä esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Suomenkielisenä kertojana toimi Ilkka Heiskanen. Sarjaa ei ole julkaistu dvd:llä.

Kippurahännän kertomuksia

Rikkautta on se mielikuvituksen, kun eläimetkin saa satuolemuksen.
Kissa vieköön, iloon ja nauruun käy tie, kissa sun kieltä ei vie.
Kissa vieköön satujen maailmaan, meidät se vie mukanaan.
Puun oksalla katti nostaa häntänsä, seikkailuja se sepittää mielessään.
Vauhdikkaat seikkailut katti sulle kertoilee taas salaisuuteen uuteen pistät pään.
Avaa silmäsi näät uuden kuvituksen. Laula koiralle, saat uuden kumppanuksen.
Kissa vieköön, iloon ja nauruun käy tie, kissa ei kieltä sun vie.
Kissa vieköön, jos tarina miellyttää, paikalles silloin jää, uusia sepittää katti kun kuulijan saa.



Kippurahännän kertomuksia (Les contes du chat perché) on ranskalainen 15-osainen piirrossarja vuodelta 1994. Sarja perustuu Marcel Aymén kirjoihin. Sarjan on ohjannut Jacques Colombat, jonka ohjaama kuusiosainen sarja Robinson Crusoe (Robinson et Compagnie) on esitetty Suomessa 1991.

Sarja kertoo maatilalla vanhempiensa kanssa asuvista siskoksista (Delphine ja Marinette). Tilalla asuu myös joukko eläimiä, jotka osaavat puhua tyttöjen kanssa ja sitä myöten myös aiheuttaa monenlaista hämminkiä.

Yle on esittänyt sarjaa 1990-luvun puolivälissä. Dvd:llä sitä ei ole julkaistu, eikä ilmeisesti videollakaan.



Jaksot erittäin vapaasti suomennettuina:
"Koira" (Le chien)
"Kissan käpälä" (La patte du chat)
"Lehmät" (Les vaches)
"Ongelma" (Le problème)
"Härät" (Les bœufs)
"Riikinkukko" (Le paon)
"Kelvoton hanhi" (Le mauvais jars)
"Ankka ja pantteri" (Le canard et la panthère)
"Lampaat" (Les moutons)
"Elefantti" (L'éléphant)
"Hirvi ja koira" (Le cerf et le chien)
"Joutsenet" (Les cygnes)
"Susi" (Le loup)
"Aasi ja hevonen" (L'âne et le cheval)
"Maalaus" (Les boîtes de peinture)

Televisiosta tulee Vappuna...

Toukokuussa ei teattereissa saa ensi-iltaansa yksikään animaatioelokuva. Tv:stä niitä on sentään tulossa heti Vappuna 1.5.

Paavo Pesusieni elokuva Nelonen kello 10:30
Nickelodeonin suositun tv-sarjan nimihahmo Paavo Pesusieni sai oman elokuvan vuonna 2004.

Dinosaurus Mtv3 kello 15:45
Disneyn ensimmäinen oma tietokoneanimaatio vuodelta 2000 kertoo lemureiden kasvattamasta Aladar -dinosauruksesta.

Subtv esittää kello 10.00-15.00 ensin viisi jaksoa Futuramaa ja sitten viisi jaksoa Simpsoneita.


Sunnuntaina 2.5 Tapaus Punahilkka (Hoodwinked) Tv2 kello 12:50
Tietokoneanimaatio vuodelta 2006 kääntää tutun Punahilkka-tarinan moderniksi rikostarinaksi.

Toukokuun dvd-uutuudet

7.5 Timppa 1: Timpan luokkakuva ja Timppa 2: Timppa leikkii junaa
Aardmanin Timppa (Timmy Time) on tuttu Pikku Kakkosesta. Nyt sarjaa julkaistaan kahdella dvd:llä yhteensä 16 jaksoa.

14.5 Alvin ja pikkuoravat 2
Alvin ja Pikkuoravat -elokuvan vuonna 2009 valmistuneessa jatko-osassa Alvin, Tero ja Simo aloittavat koulun ja kohtaavat siellä kolme tyttöoravaa. Dvd:ltä löytyy elokuvan lisäksi mm. Sing-Along musiikkivideota.


21.5 Ville Vallaton 1-3
Ville Vallaton (The Incredible Dennis the Menace) on vuonna 1996 valmistunut 13-osainen sarja, jota julkaistaan nyt kolme dvd:tä.

Sankarin päivä
Konnat karkuteillä
Ville lähtee sairaalaan

Pikku riiviöt
Poikien juttuja
Pikku riiviöt

Karkuteillä
Robottikoira
Pako päiväkodista
Sikamainen juttu


26.5 Aasi Ja Puolikuun Ritari
Donkey Xote on Jose Pozon elokuva vuodelta 2007. Suomessa on saatavilla myös Pozon animaatio El Cid -legenda vuodelta 2003. Aasi ja puolikuun ritari on toteutettu Espanjan ja Italian yhteistyönä ja se on hilpeä koko perheen elokuva.

Pekka Töpöhäntä parka, häntää ei ollenkaan

Ruotsalaisen Gösta Knutssonin luoman töpöhäntäisen kissahahmon ensi-esiintyminen tapahtui vuonna 1939 kirjassa Pekka Töpöhäntä. Piirroselokuva valmistui vuonna 1981 ohjaajina Jan Gissberg ja Stig Lasseby. Jatko-osa Pekka Töpöhäntä Amerikassa valmistui vuonna 1985.

Elokuva kertoo maalla syntyneen Pekan matkasta kaupunkilaisperheen lemmikiksi Uppsalaan. Vähitellen Pekka tutustuu naapuruston kissoihin, mutta valitettavasti kaikki eivät pidä uudesta tulokkaasta. Monni tekee pilkkaa töpöhäntäisestä kissasta, ja hänen yksinkertaiset hännystelijänsä Pilli ja Pulla komppaavat mukana. Onneksi kiltti Maija Maitoparta tuntuu pitävän Pekasta kovasti ja useimmiten Monnikin saa ansionsa mukaan.


Toiset kissat mahtuu taskuun,
toiset öisin metsästää
ja jos ryhdyt värien laskuun
musta-valko-kremeliini, loppua et nää.
Aina jotain keksii jos kaikkea ei saa
vaikka töpöhäntää voi sentään heiluttaa.

Elokuvassa esiintyykin kirjava joukko kissoja. Hauskana yksityiskohtana on Vapputansseihin buukattu suomalainen tango-orkesteri "Musta kissa".


Suomidubbi on ilmeikkäästi näytelty ja hahmot todella heräävät henkiin. Rooleissa kuullaan mm. Pekka Autiovuorta (Monni), Rabbe Smedlundia (Pilli ja Pulla), Titta Jokista (Maija) ja Tom Pöystiä (Pekka). Dialogiin mahtuu monta elämään jäänyttä lausahdusta.

Pekka kohtaa pihalla pikku eläimiä musisoimassa: Voi pojat mitkä jamit!
Monni käskee Pillin ja Pullan hiljaisiksi: Emme hiiren hiiskahdakkaan.
-Emme kissan karjaisekaan.
Monni kehuskelee Ullalle: Kyllä minulla on Uppsalan mittavin.
Rauhaa yritetään neuvoa päässälaskussa: Jos sul on kaks nakkii, ja sä laitat ne kahtii niin mitä sä saat? -Pyttipannua!
Pekka tapaa käärmeen joka esittelee itsensä: Kalle Kyykäärme, Kankaanpäästä.
Pilli ja Pulla Monnille joka on telonut häntänsä: -Sinulla oli Uppsalan pisin häntä. -Nyt se on paksuinkin.
Monni diskataan urheilukilpailusta huijauksen takia. Pilli ja Pulla: -Monni tiskaa. -Monni kuivaa.


Pekka Töpöhäntä jatko-osineen on julkaistu Suomessa dvd:llä. Se on myös esitetty televisiossa useita kertoja myös viime vuosina.

Siis kehrää maailmalle
Seepran täytetyn jos posti toi
anna suukko leijonalle
ei se kovin väärin olla voi.
Siis kehrää elämälle
kehrää sille kaikkineen
joka vipeltäjälle
kehrää tuuleen jokaiseen.

Richard Scarryn touhukas maailma

Richard Scarryn touhukas maailma (The Busy World of Richard Scarry) perustuu Amerikkalaisen lastenkirjailijan ja kuvittajan Richard Scarryn kirjasarjaan. Siinä ihmismäisesti käyttäytyvät kaikenkarvaiset eläimet asustavat kaupungissa nimeltä Touhula. Kirjat ovat hyvin yksityiskohtaisesti kuvitettuja ja kaupungissa tapahtuu lakkaamatta.

Päähenkilöksi nousee Hessu Kissa jonka perheeseen kuuluvat äiti, isä ja sisko Salli. Hessun paras ystävä on Mato. Kaupungissa asuvat myös Konstaapeli Murina, Hilda Hippo, herra Possula, Pilli-koira, opettajana toimiva neiti Hunaja ja monta muuta eläintä. Toisinaan sarjassa vieraillaan myös Touhulan ulkopuolella esimerkiksi etsivä Couscousin mukana.

Sarjan tuotti Kanadalainen CINAR Animation (joka tunnetaan nykyään nimellä Cookie Jar Company) vuosina 1993-1997 ja se animoitiin Koreassa Hanho Heung-Up -studiolla. Viidellä kaudella jaksoja valmistui 65. Yksi 25. minuutin mittainen jakso sisältää aina useamman tarinan ja mukana on myös laulunumeroita "Kuvittele" ja "Varo vaaraa!" -otsikoilla.

Suomessa sarjaa on esitetty Ylellä useampaan otteeseen. Nykyään Tv2:sella pyörii uusi sarja, vuosina 2007-2009 tehty Touhulan arvoituksia (Busytown Mysteries/Hooray for Huckle!). Touhukasta maailmaa on esitetty myös Juniorilla. Dvd:llä sarjaa ei ole julkaistu.

Looney Tunesin paluu

Warner Brosin lyhytelokuva-sarja Looney Tunes on saamassa jatkoa tv-sarjan muodossa. Uuden The Looney Tunes Show:n on suunniteltu alkavan vuonna 2011 Cartoon Networkilla.

Alkuperäisiä Looney Tunes animaatioita tehtiin vuodesta 1930 aina vuoteen 1969 asti. Niissä esiintyivät mm. Repe Sorsa, Putte Possu ja Väiski Vemmelsääri. Uudessa sarjassa hahmot asuvat samassa naapurustossa ja seikkailevat yhdessä. Lisäksi ohjelmassa on lyhyitä pätkiä, esimerkiksi Merrie Melodies lauluesityksiä sekä tietokoneella toteutettuja Maantiekiitäjän ja Kelju Kojootin kohtaamisia.

Viiru ja Pesonen

Viiru ja Pesonen (Pettson och Findus) ovat ruotsalaisen Sven Nordqvistin lastenkirjoissa esiintyvät kissa ja ukko. Ensimmäinen kirja ilmestyi 1984.

Animaatioelokuvia kaksikosta on tehty neljä. He esiintyvät myös still-kuvin kuvitetuissa piirrossaduissa.


Viirun syntymäpäivä (Kattens och gubbens år) vuodelta 1999 kerää kehyskertomuksen kautta yhteen viisi tarinaa. Viiru ja Pesonen jäävät talvella myrskyn takia igluun suojaan ja muistelevat kuluneen vuoden sattumuksia, mm. Viirun syntymäpäiviä, kanalassa vieraillutta kettua ja Pesosen huonoa päivää.

Viiru ja Pesonen (Postia kuninkaalle) (Pettson och Findus - Kattonauten) on valmistunut vuonna 2000. Viiru kirjoittaa kuninkaalle kirjeen, koska ei usko että Pesosella on oikeus pakottaa hänet siivoamaan.



Viiru ja Pesonen: Joulupuuhat (Pettson & Findus - Tomtemaskinen) vuodelta 2005 kertoo Viirun joulupukin odotuksesta ja siitä kuin Pesonen yrittää toteuttaa kissansa toiveen.

Nämä animaatiot on toteuttanut ruotsalainen Happy Life-studio, jonka muista tuotoksista Suomessa on esitetty mm. Lassen maailma, Da Möb ja Nasse.


Vuonna 2009 valmistui elokuva Viiru ja Pesonen -muisti pätkii (Pettson & Findus - Glömligheter) jossa Pesosen muistinmenetys toimii kehyskertomuksena pienille tarinoille, jotka Viiru kertoo Pesoselle jotta tämän muisti palautuisi. Elokuvan ohjasivat tanskalaiset Jørgen Lerdam ja Anders Sørensen.


Suomessa animaatioita on julkaistu sekä yksittäin että boksissa. Uusinta elokuvaa ei boksilta löydy.

Barbapapat

Barbapapa-perheen loivat ranskalaiset Annette Tison ja Talus Taylor, jotka tekivät hahmoista useita kirjoja.

Barbapapat eli barbat ovat hahmoja, jotka pystyvät muuttamaan muotoaan ja ratkomaan näin tielleen osuvia ongelmia. Barbapapa perheeseen kuuluvat Barbapapa ja Barbamama, sekä heidän seitsemän lastaan.

Barbapaavo pitää urheilusta, Barbapoju luonnosta, Barbapinko tietää kaiken tieteestä ja Barbalala taas musiikista. Barbatipu harrastaa lukemista, Barbapörrö maalaamista ja Barbatipu on keskittynyt kauniisiin asioihin.


Animaatioon barbat siirtyivät Japanissa, Topcraft-studiolla. Ensimmäinen kausi tehtiin vuonna 1974. Jaksot olivat viiden minuutin mittaisia ja niitä tehtiin 45. Seuraava kausi valmistui 1977 ja siinä on 49 jaksoa. Yhteensä ensimmäisessä Barbapapa-sarjassa on 94 jaksoa.


Uusi sarja tehtiin vuonna 1999 japanilaisella Pierrot-studiolla. Senkin jaksot ovat viisiminuuttisia ja kaikkiaan jaksoja on 50. Sarjan otsikko on Barbapapa maailman ympäri (Barbapapa around the world) ja siinä Barbapapa-perhe seikkailee ympäri maailmaa tutustuen luontoon ja eläimiin.

Suomessa Barbapapa-sarjaa on esitetty ensimmäisen kerran vuonna 1979. Ylellä sarjan dubbasivat suomeksi Lars ja Aila Svedberg. Meillä dvd:llä on saatavilla vain uusimman sarjan jaksoja.