Aladdin

Disneyn 31. animaatioklassikko Aladdin valmistui vuonna 1992. Se perustuu Tuhannen ja yhden yön tarinoiden satuun Aladdin ja taikalamppu.

Juoni

Agrabahin kaupungin kaduilla asuva Aladdin elättää itsensä varastelemalla. Yhdessä vikkelän Abu apinan kanssa Aladdin huijaa kaupustelijoita ja sulttaanin palatsin vartiomiehiä. Eräänä päivänä Aladdin kohtaa markkinoilla tytön, johon rakastuu ensisilmäyksellä. Tyttö on tosiasiassa sulttaanin tytär Jasmine, joka on lähtenyt salaa pakoon palatsin painostavaa tunnelmaa. Jasminen pitäisi solmia avioliitto mahdollisimman pian, mutta hän ei ole halunnut puolisokseen ketään kosiomatkalla käyneistä pöyhkeistä prinsseistä.

Ensimmäistä kertaa palatsin muurien ulkopuolella oleva Jasmine erehtyy antamaan hedelmäkojusta omenan sitä haikailevalle pojalle. Kauppias vaatii Jasminelta maksua, mutta hänellä ei ole rahaa. Jasmine lupaa hakea rahaa sulttaanilta, mutta kauppias aikoo katkaista varkaalta käden. Aladdin ehtii väliin viime hetkellä ja väittää tytön olevan hänen siskonsa, jota on viemässä lääkäriin. Sisko on nimittäin sekaisin ja harhoissaan pitää Abua sulttaanina.


Aladdin johdattaa Jasminen pois markkinoilta ja esittelee tälle oman piilopaikkansa. Aladdin kertoo vapaasta elämästään, mutta ihailee samalla mahtavaa palatsia. Jasmine kertoo isänsä painostavan häntä naimisiin. Juuri kun Aladdin ja Jasmine ovat päässeet keskustelun alkuun, palatsin sotilaat saapuvat paikalle. Aladdin yrittää auttaa Jasminen pakoon, mutta sotilaat nappaavat hänet. Jasmine yllättää kaikki antamalla sulttaanin tyttärenä käskyn päästää Aladdin vapaaksi. Vartiomiehet eivät voi päästää Aladdinia vapaaksi, koska Aladdinin vangitsemiskäskyn oli antanut sulttaanin neuvonantaja Jafar. Palatsiin palattuaan Jasmine vaatii Jafaria vapauttamaan pidätetty poika. Jafar joutuu kertomaan että Aladdinia syytettiin prinsessan sieppaamisesta ja hänen kuolemantuomionsa on jo toteutettu. Jasmine järkyttyy pojan kohtalosta.

Totuus on tietenkin toinen. Jafar haluaa päästä käsiksi taikalamppuun jonka tietää olevan tallessa mystisessä Ihmeiden onkalossa. Aavikolle ilmestyvään taikaluolaan pääsee sisään vain yksi ihminen, hiomaton timantti. Vankilaan lukittua Aladdinia lähestyy vanha mies, joka lupaa näyttää pakotien ja lisäksi vielä aarteenkin, jos Aladdin nuorempana auttaa häntä sen hakemaan. Niin Aladdin ja Abu laskeutuvat rikkauksien täyttämään Ihmeiden onkaloon, tarkoituksenaan hakea lamppu. Kaikki muu on kiellettyä. Alhaalla he tapaavat Taikamaton, joka johdattaa heidät lampun luo. Aladdinin hakiessa lamppua, Abu menettää itsehillintänsä ja yrittää napata itselleen timantin. Luola alkaa sortua ja kulta muuttuu laavaksi.

Matto kiidättää Aladdinin ja Abun luolan suuaukolle, jossa vanha mies odottaa. Aladdin antaa tälle lampun, mutta ukko pudottaa hänet alas. Luolan suuaukko sulkeutuu ja Abu, Aladdin ja Matto ovat jääneet loukkuun. Ylhäällä Jafar riisuu naamionsa, mutta huomaa ettei lamppu olekaan hänellä. Abu on ehtinyt napata sen takaisin ja alhaalla Aladdin hieroo sitä. Lampusta ilmestyy Henki, joka tutustuttaa uuden herransa taitoihinsa. Aladdin saa kolme toivetta, joihin tosin liittyy muutama ehto. Ketään ei voi pakottaa rakastumaan, ketään ei voi tapattaa eikä herättää kuolleista.

Ovela Aladdin saa Hengen viemään heidät ulos Ihmeiden onkalosta ilman että menettää yhtään toiveistaan. Harkitessaan ensimmäistä toivettaan Aladdin alkaa miettiä Jasminea. Kodittomalla ja köyhällä Aladdinilla ei ole mitään mahdollisuuksia Jasminen suhteen. Mutta entä jos hän olisikin prinssi?

Niin henki muuttaa Aladdinin prinssi Aliksi, joka saapuu Agrabahiin komean paraatin saattelemana. Sulttaani on täysin uuden vävyehdokkaan lumoissa, mutta Jasmineen itsevarman Alin charmi ei pure. Illalla Aladdin menee parvekkeen kautta tapaamaan Jasminea ja tyttö huomaa kuinka paljon prinssi muistuttaakaan markkinoilla ollutta poikaa. Aladdin kiistää asian. Jasmine hermostuu machoon prinssiin ja käskee tämän häipyä. Aladdin alkaa nöyrtyä ja hyppää parvekkeelta, suoraan taikamaton kyytiin. Jasmine vaikuttuu ja Aladdin tarjoutuu viemään hänet lentämään. Nyt Jasmine on varma siitä että Ali ja markkinoiden poika ovat sama henkilö ja suostuu lähtemään Alin mukaan. Jasmine saa Aladdinin ansaan puhumalla Abusta. Aladdin ei halua kertoa totuutta, vaan valehtelee olevansa oikeasti prinssi joka oli vain pukeutunut köyhäksi heidän ensi tapaamisellaan. Jasmine uskoo selityksen.

Lampun menettänyt Jafar on punonut uuden suunnitelman. Hän keksii lakipykälän, jonka mukaan Jasminen on naitava sulttaanin neuvonantaja, eli Jafar, ellei prinssiä löydy määräaikaan mennessä. Alin ilmestyminen uhkaa pilata suunnitelman ja niin Jafar lähettää vartiat naappaaman Aladdinin. He heittävät sidotun Aladdinin mereen, josta Henki pelastaa hänet. Aladdinilla on enää yksi toive jäljellä ja hän on luvannut Hengelle kolmannen toiveensa olevan Hengen vapautuminen lampusta.

Jasmine ilmoittaa isälleen haluavansa puolisokseen Alin, mutta Jafarin hypnotisoima sulttaani ilmoittaa Jasminen menevän naimisiin Jafarin kanssa. Sulttaani tokenee kun paikalle saapuva Aladdin rikkoo Jafarin sauvan ja neuvonantajan petollisuus paljastuu. Ennen pakoaan Jafar huomaa Aladdinilla taikalampun ja tajuaa kuka Ali todellisuudessa on.

Sulttaani riemastuu kuullessaan Jasminen ja Alin rakastuneen. Häiden suunnitelu alkaa heti, eikä kukaan enää murehdi Jafaria. Tulevaan sulttaaniin iskee epävarmuus. Aladdin tuntee olevansa mitätön ilman taikalampun ja Hengen tuomia voimia eikä enää haluakaan vapauttaa Henkeä. Aladdin riitaantuu Hengen ja jopa Abun ja Maton kanssa ja Jafar saa tilaisuuden ottaa lamppu haltuunsa. Jafarista tulee nyt Hengen uusi herra ja ensimmäisenä toiveenaan hän haluaa ottaa sulttaanin paikan. Se ei riitä kauaa ahneelle Jafarille vaan toisena toiveenaan hän muuttuu noidaksi. Jafar paljastaa Jasminelle että prinssi Ali on todellisuudessa köyhä Aladdin joka on koko ajan vain esittänyt prinssiä ja lähettää sitten Aladdin kauas lumisella vuorelle.

Taikamaton avulla Aladdin pääsee takaisin todistamaan Jasminen ja sulttaanin ahdinkoa. Aladdin yrittää siepata lampun itselleen, mutta Jafar ehtii huomata hänen paluunsa. Jafar esittelee noitavoimiaan kamppailussa ja näyttää siltä ettei Aladdin voi voittaa. Sitten Aladdin toteaa Jafarin voimien olevan kuitenkin heikommat kuin ne antaneelle lampun Hengellä ja Jafarin vallanhimo herää taas. Kolmantena toiveenaan hänkin haluaa olla henki. Niin tapahtuu ja Jafar muuttuu maailman mahtavimmaksi hengeksi. Jafar ei kuitenkaan tullut ajatelleeksi että Henkenä hän joutuu lampun vangiksi.

Jafar on lampussa ja Henki lähettää sen Ihmeiden onkaloon. Henki ehdottaa Aladdinille että tämä toivoisi olevansa taas prinssi, mutta Aladdin käyttää kolmannen toiveensa Hengen vapautumiseen. Näyttää siltä etteivät toisiaan rakastavat Aladdin ja Jasmine voi olla yhdessä, mutta Sulttaani hoitaa asian muuttamalla vanhan lain niin että prinsessa saa itse päättää kuka on tarpeeksi arvokas hänen puolisokseen.


Aladdinin ohjauksesta vastasivat John Musker ja Ron Clements. Kumpikin tuli Disneylle alunperin animaattoriksi ja Hiidenpadan kohdalla he siirtyivät tarinapuolelle. Ohjaajiksi kaksikko ryhtyi Basil Hiiren myötä ja tässä elokuvassa oli mukana vielä kaksi muutakin ohjaajaa. Pienen Merenneidon Musker ja Clements ohjasivatkin jo kahdestaan ja Aladdinin jälkeen tämä tiimi on ohjannut Herkuleksen, Aarreplaneetan ja Prinsessan ja Sammakon. Yhteistyö tuntuu siis toimivan. He ovat olleet jokaisessa ohjaamassaan elokuvassa mukana myös käsikirjoittamassa ja Aladdinista eteenpäin tuottajina.


Alkuperäisen tuhannen yön tarinan ja Disneyn elokuvan välillä on eroja. Alunperin Aladdin ei ole orpo ja Disney versioonkin hänelle hahmoteltiin pitkään äitiä. Elokuvassa toiveita on kolme, mutta tarinassa niiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Hengen vapautuminen on täysin Disneyn omaa lisäystä ja hahmon syventämistä. Vaikka tarina perustuu kirjaan ja elokuva tuntuu rennolta, hauskalta ja luontevasti etenevältä, ei tarinan kääntyminen elokuvaksi ollut vaivaton prosessi. Käsikirjoitus oli jo hyvin pitkällä kun todettiin ettei se toimi, ja koko elokuvaa uhkasi hyllyttäminen. Niinpä tarina otettiin uudelleen kriittiseen tarkasteluun ja sitä ryhdyttiin muokkaamaan, hyvin tiukassa aikataulussa. Tällöin poistettiin Aladdinin äiti ja 13-15 vuotiaaksi suunniteltu Aladdin kasvoi 18 vuotiaaksi. Jasminen persoonaa vahvistettiin ja Jagosta tehtiin aiempaa hauskempi. Ensimmäinen papukaijahahmo muistutti ehkä enemmän Leijonakuninkaan arvokasta Zazua.

Ongelmallisen tarinan lisäksi pelkkä Aladdinin hahmo oli haastava. Hän on tarinan sankari, mutta hänen ei haluttu olevan stereotypinen, maskuliininen sankari. Toisaalta myöskään Aladdinin elämäntapaa varkaana kadulla ei haluttu hehkuttaa. Hahmosta piti saada yhtäaikaa itsevarma ja epävarma, poikamainen ja itsenäinen. Ja ennenkaikkea Aladdinin piti sopia uskottavasti yhteen Jasminen kanssa. Mark Henn toimi Jasminen pääanimaattorina. Aiemmin hän oli vastannut Arielista ja Bellestä, ja Jasminen jälkeenkin Henn on animoinut vaikuttavia naishahmoja, Mulanin ja Tianan. Jasminen mallina hän käytti omaa siskoaan.

Ulkoisesti hahmot eivät suoraan muistuta ääninäyttelijöitään, näyttelijöillä ei esimerkiksi ole juuria Lähi-Idässä. Aladdinin ja Jasminen on jopa kritisoitu olevan aksentiltaan ja hahmojen ulkonäön osalta liian länsimaisia, ainakin korostetun itäimaisien sivuhahmojen rinnalla. Henkeä näytellyt Robin Williams on ääninäyttelystä puhuttaessa aivan oma lukunsa. Williams teki hengen roolissa paljon improvisointia ja keksi vitsejä ja imitointeja lennossa. Heitoista valittiin parhaat animoitaviksi. Hengen pääanimaattorina toimi Eric Goldberg, joka oli vasta siirtynyt Disneylle omasta, mainosanimaatioita tuottaneesta studiostaan.

Elokuvan visuaaliseen tyyliin haettiin vaikutteita luonnollisesti arabialaisesta arkkitehtuurista ja kalligrafiasta, mutta yllättävästi myös amerikkalaisen pilapiirtäjän, Al Hirschfeldin tyyli, tai oikeastaan viiva vaikutti elokuvaan. Väreillä on suuri osuus tunnelman luojana ja ne korostavat osaltaan tarinaa: Vaaleat ja kylmät värit ovat hyvishahmojen, tummat ja lämpimät värit kuuluvat Jafarille ja uhkaaviin kohtauksiin.

Aladdin on piirroselokuva, mutta siinä on käytetty tietokonetehosteita. Ehkä selkeimmin tietokoneella tehdyt kohdat näkyvät Aladdinin paetessa halki romahtavan Ihmeiden onkalon. Hieman hienovaraisemmin cgi-animaatiota on käytetty esimerkiksi Taikamaton kuviointiin. Itse matto on animoitu käsin, sillä oli jopa oma hahmo-animaattori, mutta maton kuviointi (jossa on mm.taikalamppuja ja tiikereitä) on istutettu paikalleen tietokoneella. Ihmeiden onkalon tiikeripää on toteutettu cgi-animaatiota, mutta aivan aluksi sen liikkeet on animoitu käsin ja raaka-animaatio on kopioitu tietokoneanimaatioksi.



Aladdin on perinteinen Disneymusikaali, jossa laulut kuljettavat tarinaa. Yhteensä elokuvassa kuullaan kuusi kappaletta. Ne kaikki on säveltänyt Alan Menken, Pienen merenneidon, Kaunottaren ja Hirviön ja Pocahontasin laulujen säveltäjä. Sanoittajana aloitti Howard Ashman joka kuoli vuonna 1991. Tim Rice tuli sanoittajaksi Ashmanin tilalle ja molemmat sanoittivat elokuvan lopullisista kappaleista kolme. Tunnetuin laulu on Aladdinin ja Jasminen duetto, Se on kuin yö (Whole New World). Kappale voitti Oscar-palkinnon. Toisen Oscarin elokuva sai musiikista. Lisäksi Aladdin keräsi monia muitakin palkintoja ja oli vuoden 1992 tuottoisin elokuva.

Jatko-osa Jafarin paluu valmistui vuonna 1994 ja se julkaistiin suoraan videolla. Kun Aladdin ja varkaiden kuningas ilmestyi 1996, muodostivat elokuvat trilogian. Jatko-osien uusina hahmoina nähtiin mm. rosvo Abis Mal ja Aladdinin isä. Lisäksi Aladdinista tehtiin 86 osainen tv-sarja, jota on esitetty Suomessakin.

Elokuva on julkaistu Suomessa dvd:llä kahdesti. Blu-raylla Aladdinia ei ole vielä julkaistu. Aladdinin Suomen ensi-ilta oli 3.12.1993, yli vuoden elokuvan valmistumisen jälkeen. Suomidubin ohjasi Pekka Lehtosaari. Disneyllä ollaan varsin tarkkoja elokuvien dubbausten suhteen ja eri maiden näyttelijöiden tulisi kuulostaa mahdollisimman paljon alkuperäisiltä ääniltä. Tämän lisäksi dubbaus tehdään tietysti hyvin tarkasti käsikirjoituksen ja alkuperäisen äänen mukaisesti. Poikkeus vahvistaa säännön, Vesa-Matti Loiri ja Hengen alkuperäinen ääni Robin Williams eivät kuulosta toisiltaan ja Loiri teki oman roolisuorituksensa Henkenä tavallista vapaammin, ilman että oli pakotettu matkimaan Williamsia. Juuri suomidubbi valittiin Disneyllä Aladdinin dubbauksista parhaaksi.

Rooleissa:
Aladdin Sami Aarva
Jasmine Ulla Hakola
Henki Vesa-Matti Loiri
Jafar Jarkko Rantanen
Jago papukaija Seppo Pääkkönen
Sulttaani Veikko Honkanen
Kauppias Antti Pääkkönen