Animaatioblogi

Tämän blogin aiheena ovat animaatiot: uudet elokuvat, nostalgiset tv-sarjat, dvd-julkaisut, animaatioiden tekijät... kaikki animaatioihin liittyvä.

tiistai 31. tammikuuta 2012

Homma hallinnassa

Presidentinvaalien toinen kierros on käynnissä ja pakkohan aiheeseen on tarttua hieman blogissakin.

Minkälaiset hahmot animaatioissa pitävät valtaa? Arvatenkin kuningaskuntia löytyy lukuisia, ovathan kuninkaat, kuningattaret, prinssit ja prinsessat perinteisten satujen vakiohahmoja. Mutta löytyykö animaatiosta tasavaltoja, joissa hallitsee presidentti? Entäpä löytyykö animaatiovaltioiden johdosta naisia?

Kahdesta tv-sarjasta, kahdesta elokuvasta ja tietysti Jean de Brunhoffin kirjoista tuttu norsukuningas Babar hallitsee vaimonsa mukaan nimettyä Celesten kylää. Lapsuutensa Babar vietti viidakossa, mutta päätyi äitinsä kuoltua kaupunkiin. Ihmisten tavoille oppinut Babar kurvasi takaisin viidakkoon punaisella avoautolla. Vanhan norsukuninkaan kuoltua nuori Babar kruunattiin kuninkaaksi. Apunaan hänellä on kaksi neuvonantajaa, Kornelius ja Pompadour. Vaikka Babar kaipaa välillä poikamaisten kujeiden pariin, hän osoittaa jo nuorena olevansa oikeudenmukainen, päättäväinen ja pätevä kuningas.

Vartuttuaan Babar perustaa perheen lapsuudenystävänsä Celesten kanssa. Kuningasperhe asuu kauniissa palatsissa, mutta tuntuu kaikinpuolin tavalliselta ja jopa arkiselta norsuperheeltä. Isänä Babar on lempeä mutta tarvittaessa tiukka, siis hyvin samanlainen kuin kuninkaana. Ulkopolitiikka liittyy olennaisesti kuninkaan toimiin ja tämäkin osa-alue sujuisi Babarilta varmasti varsin hyvin, ellei naapurimaata hallinnoisi oikukas sarvikuonokuningas Rataxes. Rataxes ei voi sietää norsuja ja järjestää maiden välille monenlaisia selkkauksia ja sodan julistuksia. Kuninkaina Babar ja Rataxes ovat toisensa vastakohdat.

Disney on kääntänyt elokuviksi suuren määrän satuja ja lanseerannut prinsessoista alati kasvavan tuoteperheen. Ja vaikka prinsessat pääosassa ovatkin, myös varsinaisia hallitsijahahmoja riittää niin paljon että poimin tähän vain osan.

Robin Hood-elokuvan alkuasetelma on kurja. Oikeamielinen kuningas Richard on poissa ja valtaa pitää ilkeä ja ahne prinssi Juhana. Juhanan kykyjä hallitsijana kuvaa hyvin se, että Richardin kruunu on hänelle kirjaimellisesti liian suuri ja pysyy päässä vain korvia jännittämällä. Juhana on nostanut verot pilviin ja kyykyttää kansaa. Vaikka Juhana on kova ja armoton, on hän myös lapsellinen oikuttelija ja vaikeissa tilanteissa kykenee vain imemään peukaloaan. Lopulta Robin Hood vie Juhanalta rahat, jotka tämä on vienyt kansalta, ja Juhana polttaa päreensä ja linnansa. Juhana päätyy vankilaan ja Sherwoodin metsissä saadaan taas huutaa "Eläköön kuningas Richard!".

Leijonakuninkaita tavataan myös toisessa Disney-filmissä, eli tietysti Leijonakuninkaassa. Tässä elokuvassa käsittelyyn pääsee perimisjärjestys, kun Mufasa-kuninkaan pikkuveli ei ole tyytyväinen jäädessään ilman kruunua. Niinpä Scar päättää järjestää pois pelistä sekä veljensä että pienen veljenpoikansa. Mufasan murha onnistuu suunnitelman mukaisesti, mutta pikku Simba jää eloon. Scar asettaa Simban päälle niin suuret tunnontuskat ja syyllisyyden että pentu häipyy vuosiksi kotiseudultaan. Henkisen kasvun jälkeen nöyrä Simba palaa takaisin kotiin ja ottaa paikkansa oikeana kuninkaana.

Kuninkaaksi voi päätyä muutenkin kuin perimisjärjetyksen kautta. Arttu-poika päätyy tähän tärkeään virkaan vedettyään miekan kivestä elokuvassa Miekka kivessä. Elokuva päättyy hämmentyneen Artun istuessa linnassa ulkona hurraavan väkijoukon saartamana. Pojalle ei ole mitään käsitystä uudesta virastaan, mutta apuun saapuu hänen opettajansa, velho Merlin. Näkemättä jää miten kaksikko alkaa kuningaskuntaa johtaa.

Prinsessa Ruususessa käsitellään yhtä kuninkaallisista kertovien satujen vakio aihetta, aviolittoa. Useissa saduissa prinssi ja prinsessa löytävät toisensa ehkäpä hieman yllättäen, vaikeuksien kautta tai rakastuvat ensi silmäyksellä. Prinsessa Ruususessa avioliitosta sovitaankin kahden kuninkaan, Stefanuksen ja Hubertuksen kesken. Stefanus ja vaille nimeä jäävä kuningatar saavat elokuvan alussa Aurora-tyttären joka luvataan samantien puolisoksi kuningas Hubertuksen Phillip-pojalle. Pahatar aiheuttaa suunnitelmaan mutkia kiroamalla Auroran, sitten salaisessa paikassa varttunut Aurora kohtaa metsässä rakkauden, tietämättä että hänet on jo kehdossa luvattu toiselle. Samoin Phillip kohtaa maalaistytön ja päättää antaa prinsessalle pakit. Tietysti Auroran salainen unesta tuttu rakas on Phillip ja maalaistyttö Aurora ja tosi rakkaus voittaa. Hieman höppänät kuninkaat saavat lähinnä nuoreen pariin keskittyvässä elokuvassa ruutuaikaa järjestellessään lastensa avioliittoa ja haaveillessaan lastenlapsista.

Tähän mennessä esittelyssä on ollut Disneyltä vain mieshallitsijoita. Kai niitä naisiakin on?

Ensimmäinen naishallitsija löytyy heti ensimmäisestä elokuvasta, Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Lumikin isän kuoleman jälkeen vallassa on Lumikin äitipuoli, joka tunnetaan nimellä Paha Kuningatar. Elokuvassa ei kerrota minkälainen hallitsija Kuningatar on, mutta jotain kertonee pakkomielle täydelliseen ulkonäköön ja prinsessan asettaminen ensin siivoojaksi, sitten tappolistalle.

Toinen vähemmän miellyttävä kuningatar löytyy Ihmemaasta, jossa Liisa kohtaa Herttakuningattaren. Tämä rouva hallitsee sekavaa valtakuntaansa pelolla, eikä kukaan uskalla sanoa helposti kiihtyvälle ja lausahduksesta "Pää poikki!" tunnetulle kuningattarelle vastaan. Kuningaskunnasta löytyy myös kuningas, mutta valta on selkästi kuningattaren käsissä.

Kolmas kuningatar vilahtaa elokuvassa Basil Hiiri mestarietsivä. Englannin kuningatarta mukaileva hiiri-hahmo ei paljon ruutuaikaa saa, mutta vaikuttaa ainakin kahta edellistä naishallitsijaa pätevämmältä virkaansa joten hahmo on pakko nostaa esittelyyn.

Pixarilta löytyy naishallitsija tietysti muurahaisyhdyskunnasta. Ötökkämaailmassa valtaa pitää useimmiten juuri kuningatar.

Viimeistään Nausicaä todistaa epäilijöille naisten kyvyn toimia johtajina. Hän kantaa vastuuta kansastaan ja koko ihmiskunnan tulevaisuudesta nöyränä ja rohkeana. Nausicaä on vasta nuori tyttö, mutta nousee isänsä kuoleman jälkeen Tuulen laakson kansan rakastetuksi johtajaksi. Hänen vahvuuksiaan hallitsijana on suvaitsevaisuus ja uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan.
Disney-elokuvissa esitellään myös muita valtiomuotoja kuin kuningaskuntia. Kiinaa hallitsee tietysti vanha ja viisas keisari. Hieman erilainen keisari löytyy Etelä-Amerikasta, missä nuori inkakeisari Kuzco keskittyy mieluummin pitämään hauskaa kuin hallitsemaan. Arabiassa Aladdin rakastuu höpsön sulttaanin tyttäreen, prinsessa Jasmineen.

Animaatioista löytyy näiden lisäksi myös kalifaatti, jonka kalifiksi kalifin paikalle haluaa Ahmed Ahne. Venäjän viimeinen tsaari ja hänen vallasta syöksemisensä nähdään Anastasia-piirroselokuvassa ja viimeinen šaahi kaatuu Persepolis-elokuvassa. Egyptiä hallitseva faarao näyttäytyy tietysti Egyptin prinssissä.

Mutta edelleen puuttuu presidentti.

Moni jo varmaan arvaa mistä tv-sarjasta presidentti ja jopa presidentin vaalit löytyy. Alfred J. Kwak -sarja sisältää muutenkin poikkeuksellisen paljon politiikkaa. Sarjan alussa Vesimaa on kuningaskunta, jota hallitsee Leijonamieli I. Hänen poikansa keskittyy konsolipeleihin ja haaveilee urasta avaruusrosvona, joten ei ole mikään ihme ettei Leijonamieli II:lta hallinnointi sitten lopulta sujukaan. Hän nauttii kylpemisestä limonaadissa tai kaakaossa kun valtion talous on täysin kuralla. Edes isosta määrästä ministereitä ja avustajia ei ole apua.

Korppi näkee hetkensä tulleen ja aloittaa vallankaappauksen. Hän perustaa oman Kansallisen Korppipuolueen joka saa nopeasti taakseen tyytymättömän kansan. Korppi on taitava puhuja ja kerää koko ajan puoluelleen lisää kannattajia ja rahaa. Vastustajansa Korppi raivaa tylysti tieltään ja ajaa lopulta jopa itse kuninkaan pois palatsista. Korppi käyttää itsestään sekä nimitystä presidentti että keisari. Kannattajilleen "Korppi on johtaja!". Korpin hirmuhallinto päättyy kun Alfred ja muut hänen vastustajansa onnistuvat tyhjentämään Korpin rahavaraston. Kannattajat häviät köyhtyneen Korpin ympäriltä ja kuningas palaa takaisin.

Myöhemmin Vesimaa siirtyy monarkiasta tasavallaksi ja maassa järjestetään oikeat presidentin vaalit. Ehdolla ovat mm. talouskasvusta haaveileva Taalavaara ja tasa-arvoa ajava, Alfredin lapsuuden ystävä Olli. Myös Korppi on ehdolla ja on saanut taakseen vanhoja kannattajiaan. Demokratia ei kuitenkaan tunnu sopivan Korpille ja vaalipuheet ja -väittelyt tympivät häntä. Niinpä Korppi päätyy murtamaan padon myrskyn uhatessa ja ilmoittautuu sitten auliisti pelastamaan tulvan uhkaamia ihmisiä, jopa oman kampanjansa uhraten. Tulva vaatii jopa kuolonuhreja mutta avulias Korppi kerää kiitosta. Alfred epäilee alusta asti Korpin osuutta tulvaan ja saa epäilyilleen vahvistuksen Korpin kampanjapäälliköltä Harrilta. Vaalien tulos selviää ja Vesimaan ensimmäiseksi presidentiksi valitaan Olli. Kolmanneksi sijoittunut Korppi saa poliisit peräänsä.

Tässä oli vasta Vesimaan hallintoa, Alfredhan ehtii sarjan aikana tapaamaan myös muiden maiden hallitsijoita ja auttamaan heitä monenlaisissa ongelmissa.



Tähän asti olen esitellyt vain kuvitteellisia hallitsijahahmoja, mutta tokihan oikeita hallitsijoita on siirretty animaatioihin, esimerkiksi vierailemaan Simpsoneissa tai South Parkissa. South Parkissa nähdään jopa Suomen päämies, ennenkuin koko maa räjäytetään. Itse valtiaissa on tietysti nähty useitakin Suomen presidenttejä. Mannerheim taas herätti kohua Katariina Lillqvistin nukkeanimaatiossa Uralin Perhonen. Yksi tuoreimpia hallitsija-sarjoja on Norjassa viime vuoden lopulla alkanut kuninkaallisista kertova Monarkiet-sarja.



Lopuksi vielä näyte hyvinkin rennosta hallinnosta Madagascarin kuningas Julienin tyyliin.

lauantai 14. tammikuuta 2012

Ihan oma Nukkumatti

Olen kahden päivän aikana törmännyt kolmesti Nukkumatti-tuotteisiin, joten nyt on pakko tehdä materialistinen Nukkumatti-oheistuotteiden hehkutus ja haaveilu kirjoitus.

Ihan ensin huomasin Kodin Ykkösessä lasten Nukkumatti-pussilakanoita. Suomessahan on aikojen saatossa myyty ainakin paria erilaista Nukkumatti-kuosista lasten lakanaa, mutta jos ei tälläisiä ole sattunut kirpparilta löytämään niin nyt Nukkumattia on siis saatavana uutenakin.

Kuvaa ei valitettavasti löydy kaupan sivuilta enkä enää muista lakanoiden ulkonäköä niin tarkasti että uskaltaisin etsiä niiden kuvia muualta (ja muistaa ehkä ihan väärin). Paketissa oli Nukkumatti-logo ja siitä tuli jotenkin sellainen aavistus että saman sarjan muitakin tuotteita voisi olla tulossa myyntiin, tai niitä voi jo ollakin. En pahemmin ole Nukkumatteihin kaupoissa törmännyt, siis ennen näitä paria päivää, joten tämä oli mielenkiintoinen bongaus.

Seuraavana päivänä huomasin ihanassa pienessä liikkeessä nimeltä Pieni Kamari Nukkumatti-kellon. En taas uskalla varmaksi sanoa oliko se kuva-aiheeltaan juuri tämä. Samassa paikassa oli myös pienen pieni peltirasia jossa oli Nukkumatin piirroskuva ja jotain pientä sisällä... Mutta en päässyt kysymään mitä tuo sisältö on. Unihiekkaako? Täytyy kysäistä seuraavalla kerralla kun kaupassa käy, ja varmaan hankkia yksi rasia omaksi.

Harjun Paperi-kaupassa taas huomasin jo ovelta Nukkumatti postikortin. Kortti on aika erikoinen, takana lukee "Suomenlinna Toy Museum, Helsinki". Tämän kortin ostin itselleni, olen nimittäin alkanut keräilemään Nukkumatti-postikortteja. Niistä ja muista postikorteista kirjoitan lisää myöhemmin.

Nämä mainitut ihanat pikku putiikit sijaitsevat muuten Jyväskylässä.

Kun nyt pääsin vauhtiin niin oli pakko katsoa mitä kaikkea Nukkumatti-kamaa netistä löytyy. Ja sitähän muuten löytyy! Nämä taitavat kaikki olla saksalaisilta sivuilta, mutta Suomestakin on saatavilla noiden omien bongausteni lisäksi mm. pehmoleluja.

Avaimenperä, figuuriukko, (ilmeisesti) pinssi ja magneetti. Toisiinsa nähden nämä eivät ole kuvassa oikeissa mittasuhteissa.

Nukkeja (tai pehmoleluja) löytyy käsinukeista alkaen monenlaisia ja eri kokoisia. Olisi todella vaikea valita omaa Nukkumatti-nukkea, mutta se voisi olla jompikumpi näistä. Tosin enemmän haaveilen löytäväni kirpputorilta vanhan Nukkumatin.


Boing!

Googlekääntäjän mukaan tässä on pullo kylpyvaahtoa ja jonkinlainen taikapyyhe.


Lumisadepallo.

Nukkumatti yllätysmunia! Joku on kyllä munannut kun näitä ei myydä Suomessa. Myös muita Nukkumatti-makeisia on olemassa, esimerkiksi suklaalevyjä.
Ja jos on makeisia niin miksei myös vaikka teetä. Olisi loogista jos tämä tee rentouttaa ja auttaa saamaan unen... Tiedä sitten miten on.

Pussikeitto ei tulisi ihan ensimmäisenä mieleen Nukkumatista. Ehkä sitä on helppo valmistaa reissulla?

Esittelin Marraskuussa animaatio-aiheisia naamiaisasuja, mutta tämä puku ei tullut silloin vastaan. Parta tästä kyllä puuttuu.

Ja viimeisenä laukku. Minusta tässä on yksinkertaistettu Nukkumatti onnistuneesti 2D-hahmoksi. Väritkin ovat ihan Nukkumattia.

Tästä päästäänkin kysymykseen jonka haluan esittää kaikille Nukkumatti-faneille.

Kumpi on suosikkinne: puna-asuinen vai sinipukuinen Nukkumatti?

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Lisää aikaa lastenohjelmille

Yle järjestelee tänä vuonna kanaviansa uudelleen. Tv2 esimerkiksi suunnataan entistä enemmän nuorille. Lastenohjelmat ovat kuuluneet kakkosen puolelle jo pitkään ja lastenohjelmiinhan television animaatiotarjonta suurimmaksi osaksi sisältyy.

Uudistuksen myötä lastenohjelman määrä lisääntyy hieman. Arkiaamuihin lastenohjelmat tulivat jo Tammikuussa 2008 ja nyt on uudistettu arki-iltojen ohjelmat. Pikku Kakkonen on vuoden alusta asti alkanut hieman aiempaa aikaisemmin, kello 17:00. Ohjelman kestokin on tuplaantunut tunniksi. Näin ollen Pikku Kino on pudonnut pois. Mikään varsinainen ohjelma Pikku Kino ei ole ollutkaan, vain otsikko jonka alla on esitetty monenlaisia sarjoja. Sarjojen kohderyhmäkin on vaihdellut eikä aina ole tuntunut kovin loogiselta että isompien lasten ohjelmaa tulee ennen pienten Pikku Kakkosta.

Uudistuksen myötä päästäänkin loogisempaan lopputulokseen: Pikku Kakkosen jälkeen seuraa ohjelmaa koululaisille. Maanantaista Tiistaihin Galaxi kestää tunnin, loppu viikolla puoli tuntia. Galaxi on tuttu aamuista ja Pikku Kakkosen tapaan sekin pitää sisällään monenlaista ohjelmaa, myös animaatioita. Galaxin iltalähetykset alkavat 9.1.2012.

Tässä muutamia poimintoja tämän hetkisestä arki-iltojen animaatiotarjonnasta:

Maanantaisin
Pikku Kakkosessa: Stella ja Sami
(Stella and Sam)
Piirretyssä sarjassa esiintyvät isosisko Stella ja pikkuveli Sami.
Galaxissa: Kapteeni Kari
(Commander Clark)
Ryhmä eläimiä tutkii avaruutta ja suojelee sen asukkaita johtajanaan itsensä Laika-koiran jälkeläinen.
Galaxissa: Loma! (Stoked)
Kesällä 2010 Summerissa esitetyssä sarjassa teinijoukko viettää kesää töiden ja surffauksen merkeissä.

Tiistaisin
Pikku Kakkosessa: Noksu
Mikko Kunnaksen ohjauksessa syntynyt Noksu kertoo pikku ankan ja tämän ystävien arkielosta.
Pikku Kakkosessa: Lulu kilpikonna
(Lulu Vroumette)
Kilpikonnatyttö Lulu ystävineen seikkailee ranskalais-belgialaisessa cgi-animaatiossa.
Galaxissa: Velhot, Jätit ja susihukkaset

Vuosina 1995-1999 tehtyä sarjaa on mielestäni esitetty Suomessa myös nimellä Noitia, jättejä ja susihukkia.


Keskiviikkoisin

Pikku Kakkosessa: Hupsu pikku pupunen (Silly bitty bunny/Petit Lapin Blanc)
Maisa-sarjaa ulkoisesti muistuttava sarja pienen pupun arjesta.

Pikku Kakkosessa: Kasper ja Liisa (Gaspard et Lisa)
Koirakaverusten elämää Pariisissa.


Torstaisin
Pikku Kakkosessa: Metkat mesiläiset
(The Hive)
CGi-animaatio mehiläiskennossa asuvasta mehiläisperheestä.
Galaxissa: Raimo
(Raymond)

Sarjan pääosassa on kekseliäs koululainen nimeltä Raimo.

Perjantaisin:
Pikku Kakkosessa: Ystävykset
(Ein Fall für Freunde)
Eläinten elämää Mansikkamäessä. Saksalainen piirretty.
Galaxissa: Hillitön Hotelli (Zombie Hôtel)
Zombiekaksoset asuvat kammottavassa hotellissa ja käyvät koulua tavallisten lasten kanssa.


Osaa näistä ohjelmista esitetään myös aamuisin. Toivottavasti samoja jaksoja ei kuitenkaan pyöritetä sekä aamuisin ja iltaisin.

Uusinnat sopivat kaikista genreistä parhaiten juuri lastenohjelmiin. Koko ajan tulee uusia lapsia, pienimmät kasvavat koululaisiksi. Katsojakunta muuttuu nopeasti. Uusinnat eivät ole uusintoja ollenkaan, vaan ohjelmat katsotaan ensimmäisen kerran. Tuntuu kuitenkin, että Yle pyörittää turhan paljon samojen ohjelmien uusintoja. Kun ohjelmaan on tietty määrä esityskertoja, ne heitetään ruutuun vähintään vuoden välein, ehkä nopeamminkin. Niin mieluusti kuin Nalle Luppakorvaa tai Muumilaakson tarinoita katsonkin, niin ei näitä ohjelmia tarvitse joka vuosi tuutata. Välissä voisi näyttää sellaisia uusintoja joita ei vuosikymmeniin ole nähty.

Lastenohjelmien määrän lisääntyminen on tietysti positiivista. Perinteisesti Ylen ohjelmia on kiitelty myös laadusta, mutta parantamisen varaa on aina. Erityisesti kotimaisen animaation toivoisi nousevat takaisin samalle laatutasolle mitä se on 70-90-luvuilla ollut.

Ulkomailta tulevat sarjat tuntuvat olevan hyvä sekoitus eurooppalaista ja amerikkalaista alkuperää. Aasia taitaa olla ohjelmistossa mukana vain animoinnin alihankintamaana, mutta olivathan 80- ja 90-luvun japanilaissarjatkin (Matka maailman ympäri, Alfred J. Kwak) yhteistuotantoa eurooppalaisten kanssa. Yleä täytyy kiitellä myös siitä että televisiossa näkee eri tekniikoilla toteutettuja animaatioita. Ohjelmien sisällön suhteen kaipaisin yhtä paljon vaihtelevuutta kuin mitä visuaalisesti jo löytyy.

Eläin- tai ihmislapsi joka ystävineen hämmästelee arkielämän tapahtumia rauhallisesti ja turvallisesti on ihan kiva aihe sarjaan tai toiseenkin, mutta Pikku Kakkonen tuntuu jo tursuavan tälläistä ohjelmaa. Näistä lähtökohdista on toki tehty todella hyviä ja persoonallisia ohjelmia, mutta valittavan monta onttoa yritelmää. Lastenohjelmissakin saa olla särmää.

perjantai 6. tammikuuta 2012

Apinatasavalta



Lauantaina 7.1 alkaa Tv1:llä uusi Apinatasavalta-sarja. Jaksoja on luvassa 18 ja yksi osa kestää viisitoista minuuttia. Sarjan aiheena on Suomi ja suomalaiset apinat. Vuonna 2010 Shanghain maailmannäyttelyssä esitettiin Daily Ape Showta. Apinakaksikko Mauri ja Pekka kommentoivat Suomea ja suomalaisuutta seitsemässä pätkässä, jotka on nähty myös Ylellä. Daily Ape Show on epäilemättä pohjustanut Apinatasavaltaa ja Mauri ja Pekka esiintyvät myös uudessa sarjassa, monen muun kädellisen kera. Puissa asustaa melkoinen joukko apinoita ja sarjassa on siis myös melkoinen joukko ääninäyttelijöitä. Vakuuttavalta listalta löytyvät mm. Antti Litja, Pekka Autiovuori, Petteri Summanen ja Antti Pääkkönen...

Tyylilajina on poliittinen satiiri, tosin sarjaa luonnehditaan myös hupianimaatioksi. Edellinen animoitu poliittinen satiiri Itse Valtiaat nousi lasten suosioon ja päätyi elokuvaksi, joka ei oikeastaan ollut Itse Valtiaat elokuva lainkaan, vaan jonkinlainen lasten satu pääosassaan Paavo Lipposen näköinen ukkeli. Apinatasavallan vakuutellaan olevan suunnattu aikuisille, mutta jää nähtäväksi kuinka osuvaa tai pistävää satiiria Suomesta on saatu apinoiden voimalla aikaan.

Sarjan animaatiosta vastaa Anima Vitae, jolla on Itse Valtiaiden lisäksi kokemusta aikuisille suunnatuista animaatioista isoksi hitiksi nousseen Pasilan kautta. Apinatasavaltaa käsikirjoittavat mm. Sami Hantula ja Kalle Määttä.

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Tammikuun ensi-illat ja uudet julkaisut.

Olen yleensä kirjoittanut dvd-julkaisuille ja ensi-ilta elokuville omat tekstinsä, mutta tämä kuukausi näyttää kovin köyhältä julkaisujen osalta.

Disneyn
Karhuveljeni Koda tulee dvd:lle 13.1. Kansi ja extrat näyttävät olevan identtiset edellisen julkaisun kanssa. Elokuvaa ei ole vielä julkaistu Blu-raylla, eikä julkaista nytkään.

Tässä Tammikuun dvd:t. Ensi-ilta elokuvia saadaan sentään vuoden alkuun kaksi. Tosin vain toinen on oikeasti ensi-illassa. Mutta tuskinpa Leijonakuninkaan paluu teattereihin on mikään pettymys.



20.1 Leijonakuningas 3D

Disneyn piirrosklassikko Leijonakuningas saapuu teattereihin uutena 3D-versiona. Vuonna 1994 valmistunutta elokuvaa esitetään suomeksi dubattuna. Rooleissa kuullaan mm. Christopher Rombergia Simbana, Jukka-Pekka Paloa Scarina ja Pirkka-Pekka Peteliusta Timonina.



27.1 Saapasjalkakissa

DreamWorksin Shrek-elokuvissa hurmannut Saapasjalkakissa on saanut oman elokuvan (Puss In Boots). Elokuva kertoo Saapasjalkakissan taustasta ja sankariteoista ennen aiempia elokuvia. Suomeen saapuu sekä originaali että dubattu versio. Suomidubissa näyttelevät mm.Heikki Sankari ja Petra Karjalainen. Elokuvaa esitetään ainoastaan 3D-versiona.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...