Animaatioblogi

Tämän blogin aiheena ovat animaatiot: uudet elokuvat, nostalgiset tv-sarjat, dvd-julkaisut, animaatioiden tekijät... kaikki animaatioihin liittyvä.

maanantai 28. helmikuuta 2011

Oscarit nyt ja ennen

Oscar-palkinnot on taas jaettu. Ensin esittely tuoreista voittajista, sitten hieman animaatioelokuvien Oscar-historiaa.



Parhaan animaation palkinnon sai Pixarin Toy Story 3. Lisäksi elokuva palkittiin parhaasta laulusta.



Paras lyhytanimaatio oli Shaun Tanin ja Andrew Ruhemannin ohjaama The Lost Thing.


Parhaan lyhytanimaation palkinto on jaettu jo vuodesta 1931. Kaikkien aikojen ensimmäinen Oscarilla palkittu animaatio olikin tuon pystin napannut Disneyn Kukkia ja puita. Eniten parhaan lyhytanimaation palkintoja ovat saaneet Disneyn Hullunkuriset sinfoniat ja Tom ja Jerry, molemmat seitsemän.

Walt Disney on saanut 31 Oscar-palkintoa, enemmän kuin kukaan muu. Kaikki palkinnot eivät tosin ole tulleet animaatioelokuvista. Palkinnoista merkittävimpiä ovat erikoisoscarit Mikki Hiiren luomisesta ja Lumikki ja Seitsemän kääpiötä -elokuvasta. Lumikin kohdalla myös Oscarpatsas oli erikoinen, tavallisen patsaan seurana oli seitsemän pientä patsasta. Nämä patsaat oli mahdollista nähdä Suomessa vuonna 2009 Disney ja Euroopan taide -näyttelyssä.

Lumikki oli ensimmäinen Oscarilla palkittu piirroselokuva ja myös sen musiikki oli Oscar-ehdokkaan. Pinokkio palkittiin sekä parhaasta musiikista että parhaasta laulusta ja Dumbo parhaasta musiikista. Fantasia on palkittu kahdella kunniaoscarilla. Vasta Kaunotar ja Hirviö oli ehdokkaana parhaaksi elokuvaksi, vuonna 1992. Toistaiseksi yksikään animaatioelokuva ei ole tätä palkintoa voittanut, edes ehdokkaaksi ei ole päässyt kuin kolme.

Parhaan animaatioelokuvan palkinto on vielä suhteellisen uusi. Ensimmäisen kerran siitä kisattiin vuoden 2002 gaalassa. Palkinto jaettiin nyt siis 10. kerran. Vaikka animaatioelokuvilla on nykyään oma palkintonsa, ne voivat olla ehdolla myös vuoden parhaaksi elokuvaksi. Näin on käynyt kahtena viime vuonna, jolloin ehdokkaiksi pääsivät Up -kohti korkeuksia ja Toy Story 3.
Parhaan animaatioelokuvan Oscar-palkinto jaetaan niinä vuosina kun Los Angelesin elokuvateattereissa on esitetty vähintään kahdeksaa pitkää animaatioelokuvaa. Tällöin Oscar-ehdokkaiksi valitaan kolme elokuvaa. Jos elokuvia on esitetty vähintään kuuttatoista, on ehdokkaita viisi. Tähän mennessä palkintoa ei ole jätetty kertaakaan jakamatta ja kahtena vuonna ehdokkaita on ollut viisi.


Eniten parhaan animaation palkintoja on kahminut Pixar. Studio on voittanut Oscareita myös muissa kategorioissa. Parhaan animaatiolyhärin palkinnon Pixar nappasi ensimmäisen kerran vuonna 1986 ja kaikkiaan se on saanut niitä yhdeksän. Lisäksi Pixarin Toy Story palkittiin erikoisoscarilla, sen oltua ensimmäinen pitkä tietokoneanimaatio.

Voittajaelokuvista suurinosa on cgi-animaatioita. Henkien kätkemä on ainoa palkinnon voittanut piirroselokuva ja Wallace ja Gromit ainoa vaha-animaatio. Nämä ovat myös ainoat ei-amerikkalaiset voittajaelokuvat. Ainoastaan kerran animaatio on kilpaillut sarjassa Paras vieraskielinen elokuva. Waltz with Bashir jäi kuitenkin ilman palkintoa.

Eniten voittoja animaatioelokuvat ovat "omien" kategorioidensa ulkopuolella saaneet musiikista: Paras laulu on ollut animaatioelokuvassa nyt kymmenen kertaa ja musiikki seitsemän kertaa.

Ville Varpunen


Ville Varpunen (Vili, a veréb) on vuonna 1989 valmistunut unkarilainen piirroselokuva. Elokuvan on ohjannut József Gémes ja se on toteutettu PannóniaFilm -studiolla. Samalla studiolla ovat valmistuneet myös orvoksi jäävästä ketunpojasta kertova Vuk ja Ville Varpusen tapaan Gemesin ohjaama Prinsessa ja vuorenpeikot.

Juoni:
Ville on 12-vuotias villi ja kuriton poika. Elokuvan alussa Ville on tekeytynyt sairaaksi ja lukittautunut huoneeseensa. Ville huvittelee kiusaamalla perheen kissaa ja tähtäilemällä ikkunasta kiväärillä varpusia.

Varpusten haltija Verbena huomaa tämän ja lähtee ojentamaan Villeä. Puolivahingossa Ville muuttuu varpuseksi ja saa heti peräänsä kostonhimoisen kissan ja joutuu ulos. Muut varpuset ihmettelevät tulokasta joka ei osaa lentää eikä tunnu tietävän mitään varpusena olemisesta. Vanhin varpunen ottaa Villen luokseen ja lupaa opettaa tälle lentämistä. Kun Ville kertoo olevansa ihminen, varpunen pyytää häntä vastapalvelukseksi opettamaan hänet lukemaan.


Opittuaan lentämään Ville pääsee mukaan varpusten porukkaan. Varpusten suosikki paikka on ravirata, jossa on tarjolla yllinkyllin kauroja, mutta toisaalta vahtia pitää suuri kollikissa. Tälläkin retkellä se on valppaana ja varpuset joutuvat vaaraan. Vanha varpunen suuttuu Villelle tämän seikkailusta ja alkaa syyttää tätä valehtelusta ja ihmisten tietojen pimittämisestä.

Seuraavaksi Ville saa haasteen varpusporukan johtajalta, joka syyttää Villeä raviradan tapahtumista. Ville osoittaakin olevansa varpusista vahvin ja nousee niiden johtajaksi. Ville haluaa valloittaa raviradan varpusille ja siellä koetaankin tiukka taisto varpusten ja kissan välillä. Lopulta väliin tulee Verbena joka muuttaa Villen takaisin pojaksi ja päättää vetäytyä itse eläkkeelle. Ville on osoittanut olevansa sopiva henkilö hänelle seuraajaksi.


Villen tarina on lähtökohdiltaan hyvin samankaltainen Peukaloiseksi muuttuvan Nils Holgerssonin seikkailun kanssa. Piirrostyyliltään animaatio on perinteinen ja miellyttävä katsoa, mutta tarina jää kevyeksi.

Elokuvan alussa on muutama hämmentävä kohta: Se että Villen pikkusisko kuivaa veljensä kasteleman kissan pesukoneessa on aika huono vitsi. Kun Ville hakee kaapista kiväärin ja alkaa tähtäillä sillä ikkunasta on kuvakulma pitkään aseen tähtäimessä, ja sen kautta nähdään leikkiviä lapsia ja puiston mummoja.

Elokuva on julkaistu Suomessa dvd:llä. Suomidubbi on kohtalainen, mutta käännöksessä tuntuu olevan epäkohtia ja kömpelyyttä.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Pikku Kinon uusi ohjelma: Viidakkokirja



Tv2:sen Pikku Kino -ohjelmapaikalla alkaa pyöriä tiistaisin uusi sarja Viidakkokirja. Saksalainen sarja on 52 osainen ja toteutettu cgi-animaationa. Joka jaksossa nähdään kaksi tarinaa.

Rudyard Kipling kirjoittama Viidakkokirja ilmestyi jo vuonna 1894. Susien kasvattaman Mowglin tarinasta on tehty useita animaatioita ja niitä on esitelty blogissa Intian viidakoista -tekstissä.

torstai 17. helmikuuta 2011

Ystävyyden talvi

Ystävyyden talvi (The First snow of winter) on vuonna 1998 valmistunut lyhytelokuva. Piirrostyyliltään ja tarinaltaan hyvin perinteisen animaation kesto on puolisen tuntia.

Juoni:
Otto ankanpoika hukkaa perheensä kesken syysmuuton ja joutuu viettämään talven yksin. Koti löytyy vanhasta kengästä ja vesimyyrä auttaa parhaansa mukaan ennen vetäytymistään talviunille. Myös Oton ystävä, Lenni-lunni on jäänyt talven armoille ja yhdessä he alkavat odottaa kevättä. Heitä uhkaa paitsi pakkanen, myös nälkäinen kettu.

Vaikka animaatio panostaa paljon koskettavuuteen, on siinä myös huumoria. Hulvaton Riverdance -kohtaus jää mieleen siinä missä yksinäisen ankanpojan ahdinko.



Animaation on käsikirjoittanut ja ohjannut englantilainen Graham Ralph. Tämän varsin tuotteliaan ohjaajan töitä ovat esimerkiksi Hylätyt lelut, Hämähäkki ja Harri ja Dinot.

Animaatio on saavuttanut menestystä festivaaleilla ja kerännyt palkintoja: mm. Kinderfilmfest Tokyo - Grand Prize, Best Short Film ja 1999 BAFTA Award - Best Animation. Lyhärin ensiesitys televisiossa oli BBC:llä Jouluna 1998 ja se keräsi ruudun ääreen 5.2 miljoonaa katsojaa.

Elokuva on omistettu Dermot Morganin muistolle. Hän ääninäytteli englantia irlantilaisella aksentilla vääntävää sympaattista vesimyyrää, mutta kuoli ennen animaation valmistumista.

Elokuva on julkaistu Suomessa dvd:llä ja esitetty televisiossa. Suomidubbia siihen ei ilmeisesti ole tehty, ainakaan dvd:ltä ei dubbia löydy.

tiistai 15. helmikuuta 2011

Animoidut ihastukset

Kyselyyn ihastusta aiheuttaneista animaatiohahmoista tuli paljon vastauksia, iso kiitos kaikille! Vain muutama hahmo mainittiin useamman kerran joten hahmojen skaala on laaja: sankareita, pahiksia, ihmisiä, eläimiä... Monen hahmon nimeämistä osasin odottaa, mutta mukana on myös minulle aivan uusia hahmoja.


Robin Hood
Ahnetta Prinssi Juhanaa vastustava Robin Hood auttaa kurjuudessa elävää kansaa Disneyn klassikkopiirretyssä. Robin on myös romantikko, lainsuojattomalla sankarilla on rikkailta ryöstämisen lisäksi mielessään myös ihana Marian-neito.


Phileas Fogg
Vaikka Matka maailman ympäri -sarjan Phileas Fogg on pannut vedonlyönnissä koko omaisuutensa ja kunniansa likoon, hän ei pyri voittoon rahankiilto silmissään ja muista välittämättä. Fogg on aina valmis auttamaan muita ja palkitsee avokätisesti häntä auttaneet. Herrasmiesleijona on yleensä tyyni ja rauhallinen mutta on tarpeen vaatiessa valmis opettamaan öykkäreille käytöstapoja.


Sandokan
Vanhempansa ja tulevan valtaistuimensa lapsena menettänyt Sandokan kiertää meriä keräten itselleen kannattajajoukkoja. Oikeudenmukaisen ja rehellisen merirosvon tavoitteena on kukistaa valtaa pitävä paha rajah ja kostaa vanhempiensa kohtalo.

Sherlock Koira
Nimestään huolimatta Sherlock on kettu. Se sopiikin hahmolle hyvin: hänhän on ovela, älykäs ja kylmähermoinen. Sherlock on paitsi etevä etsivä, myös suorastaan nero monilla tieteenaloilla. Paheenaan hänellä on piipun polttelu.


Kettu
Ketut olivat suosiossa tässä kyselyssä. Kaukametsän pakolaisten karismaattinen johtaja huolehtii laumansa hyvinvoinnista joskus jopa oman henkensä kaupalla. Edes naarasketun tapaaminen ei saa uskollista Kettua hylkäämään matkatovereitaan.


Phoebus
Notre Damen kellonsoittajasta tuttu kapteeni Phoebus pelastaa neidon pulasta ja lapset palavasta talosta. Vaikka Phoebus pukeutuu univormuun, hän ei hyväksy kaikkia annettuja määräyksiä vaan on oikeudenmukainen ja hyväsydäminen mies.
"Kuka voisi vastustaa univormupukuista, rehtiä sotilasta?" -Mujeril


Aladdin
Hiomaton timantti, kadulla elävä Aladdin on joutunut oppimaan pärjäämään oveluutensa avulla. Huolettomasta katupojasta kehkeytyy sankari, kun hän törmää torilla kotoa karanneeseen prinsessaan, löytää taikalampun ja saa vastaansa Jafarin.


John Smith
Seikkailija John Smith tunnetaan rohkeana uudisraivaajana, joka ei intiaaneja pelkää. Tavattuaan Pocahontaksen, John oppii katsomaan maailmaa toisesta näkökulmasta.


Erik
Pieni Merenneito Ariel rakastuu prinssi Erikiin ensisilmäyksellä niin palavasti, että on valmis sopimukseen merinoita Ursulan kanssa päästäkseen rakkautensa luo.

Myös edellä mainittujen Disneyherrojen daameja nimettiin, tosin ennemmän ihailun kuin ihastuksen kohteina.


Cornelius
Kapinallinen keijuprinssi Cornelius hurmaa Peukaloliisan laulamalla tälle "Olen siivet sun" ja viemällä tytön lentomatkalle Don Bluthin ohjaamassa elokuvassa Peukaloliisa. Myöhemmin Cornelius etsii kadonnutta rakastaan väsymättömästi ja kohtaa monet vaarat pelastaakseen Peukaloliisan.
"Jotenki hyvällä tavalla narsisti ja hauska + laulaa ihanasti ja antaa siivet." -Anonyymi

Hauru
Hayao Miyazakin Liikkuvan linnan isäntä hurmaa neidon kuin neidon, vaikka onkin turhamaisuuteen ja itsesääliin taipuvainen. Haurusta löytyy elokuvan aikana lopulta myös vastuullisuutta ja rohkeutta.


Topi
Topi-Kettu Disneyn klassikosta kokee kovia, mutta kasvaa kelpo ketuksi. Topi pysyy uskollisena ystävänä Tessu-koiralle, vaikka tästä kasvaa ajokoira.


Kovu
Simban tytärtä Leijonakuningas 2 -elokuvassa heilasteleva Kovu ei ole mikään suosikkivävy. Kovu kuuluu nimittäin Simban pahissetä Scarin seuraajiin. Kovu joutuukin valitsemaan kahden lauman väliltä.
"Rohkee, epävarma, uskollinen, vähän masentunut silleen ja ennen kaikkea muuttuu leffan aikana luonteeltaan ja tavoitteiltaan." -Anonyymi


Passepartout ja Tiko
Phileas Foggin palveluksessa oleva entinen sirkustaitelijakaksikko arvostaa ystävyyttä ja uskollisuutta. Tiko on supliikki espanjalainen, joka pienestä koostaan huolimatta rakastaa ruokaa. Passepartout on hyväkäytöksinen ja lojaali pariisilaiskissa, joka todistaa rohkeutensa pelastamalla prinsessa Romyn roviolta.

Hahmon ei välttämättä tarvitse olla persoonaltaan ihastuttava vaan myös pahishahmot saavat punan nousemaan poskille.


Transfer
Matka maailman ympäri -sarjan Transfer on palkattu seuraamaan Phileas Foggia ja estämään tämän yritys kiertää maailma 80.päivässä. Transfer on mestarinaamioituja ja häikäilemätön ja sinnikäs kehitelleessään juonia Foggia vastaan. Transferin ominaispiirteenä on juonittelun lomassa kiiluva silmä.


Korppi
Alfred J. Kwakin arkkivihollisen elämää saadaan seurata lapsuuspäivistä alkaen. Epävarma koulukiusaaja päätyy pikkurikolliseksi kunnes kiinnostuu politiikasta. Korppi on karismaattinen ja onnistuu keräämään itselleen kannattajia ja nousee Korppipuolueensa avulla hetkellisesti Vesimaan johtoon. Vaikka valtakausi jää lyhyeksi, Korppi ei lannistu vaan pyrkii myöhemmin presidentiksi keinoja kaihtamatta.
"Moni asia vaan minua kiehtoo tässä hahmossa. Luonne, persoonallisuus, ulkonäkö (ja kuinka se muuttuu sarjan aikana) ja suomenkielinen ääni (Pekka Autiovuori tosiaan osaa hommansa). " -Henriak
"Alkujaksojen Korppi oli myös niin arkkityyppi kunnon woobie-hahmosta (esittää kovaa, oikeasti aika nyhverö, satuttaa itsensä, yhdellä ainoalla kommentilla viitattu kurja perhetausta) että vieläkin pääsee epämääräisiä kiljahduksia." -Anonyymi


Sephiroth
Final Fantasy IV -pelin pääpahis esiintyy myös elokuvissa Final Fantasy VII: Advent Children ja Last Order: Final Fantasy VII.


Luutnantti Gabriel
Ylimielinen ja julma luutnantti Gabriel jahtaa Zorroa japanilaisessa Zorro-sarjassa Kaiketsu Zorro.

Beelzemon
Demonilordi Digimonista.
"Ensimmäiseksi kiinnitin huomioni hänen cooliin ulkonäköönsä, ja ihastuin sitten hänen luonteeseensa. Pidän siitä miten hän kehittyy sarjan aikana, ja miten aluksi yksinomaan vallan- ja voimanhimoiselta pahikselta vaikuttavasta hahmosta paljastuu syvällinen ja rakastettava puoli, ja miten Beelzemon lopulta tajuaa virheensä ja alkaa taistella hyvisten puolella. Isona plussana hänessä on se, että hänellä on japaninkielisessä dubissa aivan tajuttoman ihanaääninen ääninäyttelijä (eli Hiroki Takahashi"

-Anonyymi

James
Pokemonissa pakkomielteisesti Pikachua jahtaavan, usein varsin epäonnisen Rakettiryhmän James on lähtöisin rikkaasta perheestä. Vaikka James nyt kuuluukin rikollisjärjestöön eikä ehkö ole terävin kaveri, on hän kuitenkin pohjimmiltaan huomaavainen ja huolehtii hyvin pokemoneistaan.
"Pokemonin James taas on yhäkin vakiona mun 2D-haaremissa, huonot vitsit ja vihjailevat jutut. Ja hänen äänenään Ranta, siinäkin taianomainen vetovoima." -Anonyymi


Abraham Gray
Aarresaari -kirjaa perustuva animesarja Takarajima on valmistunut vuonna 1978.
"Vaitonainen mutta rohkea irkkusankari, joka vaihtaa sarjan aikana merirosvojen puolelta hyvisten puolelle on kuin joku olisi tehnyt listan kaikista suosikkielementeistäni ja koonnut niistä hahmon." -Vampirenaomi

Myös poikamainen charmi puree:


Jim Hawkings
Disneyn Aarreplaneetan päähenkilö on uhmakas ja seikkailunjanoinen nuorimies, joka joutuu helposti vaikeuksiin. Aarreplaneetan etsintämatkalla Jim pääsee osoittamaan kykynsä, löytää itsensä ja aikuistuu.


Filuri
Oliver ja kumppanit -elokuvan Filuri on koirajoukon pomo. Se on itsevarma hurmuri, joka puolustaa Pultsia ja tovereitaan epäröimättä.


Kulkuri
Kulkuri tunnetaan rankkurin kiusana ja narttujen kaatajana, jota huolet eivät paina. Rakastuttuaan Kaunottareen sekaroituinen kulkukoira on valmis jättämään villin ja vapaan elämänsä ja siitä tulee huolehtiva puoliso ja isä.


Tulio ja Miguel
DreamWorksin Tie El Doradoon elokuvan kaksikko harrastaa pikku huijauksia, kunnes eteen aukeaa tie El Doradon kultaiseen kaupunkiin. Tumma Tulio on järkevä realisti ja jopa laskelmoiva. Vaalea Miguel on Tuliota optimistisempi ja taipuvainen haaveiluun. El Doradossa Tulio löytää naisen, mutta Miguel rakastuu kaupungin ihmisiin ja kulttuuriin. Lopulta kumpikin haluaa suojella kaupunkia valloittajilta, vaikka alunperin he havittelivat sieltä kultaa ja leppoisaa elämää.


Prätkähiiret
Prätkähiirten Motoa ei tällä kertaa kyselyssä mainittu, mutta kaikille kolmelle Marsilaiselle motoristille luultavasti riittää faneja. Prätkähiiriä johtaa Turbo, joka on lähes sokea mutta kylmäpäinen ja viisas. Motossa on eniten voimaa, mutta samalla hän on myös Prätkähiiristä tunteellisin. Vinski on joukon nuorin, uhkarohkea ja kapinoiva.


Yamato
Omaa tietensä kulkeva Yamato on Digimonin ensimmäisellä kaudella 11-vuotias. Hän on hyvin suojelevainen pikkuveljeään kohtaan, mikä luultavasti johtuu heidän vanhempiensa erosta. Toisella kaudella rennoksi 14-vuotiaaksi kasvanut poika osoittaa musikaalisen lahjakkuutensa ja hurmaa tyttöjä The Teenage Wolves -bändissä.
"Kai se oli se kylmä ja viehettävä persoona." -MultiNeontiger


Ken Ichijouji
Hyvän ja pahan välillä häilyvä Digimonkeisari.
Digimonkeisari eli Ken Ichijouji oli myös sitä niin surkuteltavaa woobieta että oli pakko rakastaa.
-Anonyymi


Hadji
Vuosina 1996-1997 valmistuneen The Real Adventures of Jonny Quest -sarjan Hadji on kotoisin Intiasta. Tämä 16-vuotias on kiinnostunut arkeologiasta, antropologiasta ja paranormaaleista ilmiöistä ja hänellä itselläänkin on yliluonnollisilta tuntuvia kykyjä.


Kreivi Duckula
kasvissyöjäankkavampyyri Transylvaniasta. Kreivi harrastaa matkustelua ja janoaa kasvisten lisäksi kuuluisuutta.


Panchito Pistoles
Meksikolaiskukko on tuttu Disneyn The Three Caballeros -elokuvasta. Siinä Panchito ja Jose Carioca esittelevät Aku Ankalla Etelä-Amerikkaa.
"Kuumaverinen latino" -Anonyymi


Eppu
Tenavien filosofi ja Suuren Kurpitsan sanansaattaja. Eppu on Jaska Jokusen paras ystävä ja Tellun pikkuveli. Huolimatta viisaista, kypsistäkin pohdinnoistaan Eppu ei ole onnistunut pääsemään irti sinisestä rievustaan.
"Oikea kunnon filosofi ja aina heikompien puolella." -Anonyymi

Naishahmoja nimettiin huomattavan vähän ja esittelyyn päässyt naiskaksikko poikkeaa aikalailla toisistaan.


Jessica Rabbit
Roger Rabbitin vaimo toteaa ulkomuodostaan"I'm not bad, I'm just drawn that way" ja huhu kertoo että Jessican rehevyys on peräisin animaattoreiden haluasta kokeilla kuinka pitkälle hahmon voi viedä ennenkuin Kuka viritti ansan Roger Rabbit? -elokuvan teossa mukana ollut Disney vetää rajan. Lopputuloksena on yksi seksikkäimmistä animaatiohahmoista.


Aliisa
Muumilaakson tarinoista tuttu Aliisa opiskelee isoäitinsä opastamana noidaksi. Aliisan ja muumitalon väen ystävystyminen rassaa Noita-mummoa. Aliisa on tunnollinen eikä halua vaarantaa opintojaan, mutta haluaa myös säilyttää ystävyytensä Muumeihin.


Omista ihastuksistani mainittiin jo valmiiksi Robin Hood, Passepartout ja Hauru. Listaan haluan vielä lisätä Alfred J. Kwakin Hanskin. Korppi houkuttelee kaverinsa kokeilemaan koulun kolmiottelussa dopingia ja vartuttuaan Hanski hengailee Harrin kanssa biljardisalilla, kunnes Korppi vetää hänet mukaan puoluetoimintaansa. Koppipuolueen kadotessa myös Hanski häviää sarjasta.

Ihan Ystävänpäiväksi en tätä juttua saanut kasaan, mutta ihanista animaatiohahmoista voi kyllä nauttia vuoden ympäri.

lauantai 12. helmikuuta 2011

Oliver, Olivia ja lintujen sota

Korkealla puiden yllä kaksi pientä linnunpoikaa leikkii.
Saavat hyvän lentotaidon, pöllövanhus heitä tarkkaan vahtii.
Juttelevat niitä näitä. Liitelevät siellä täällä.
Ovat parhaat ystävykset, ne leikkii ja kinastelee.
On hulluna Oliver Oliviaan,
myös Olivia Oliverin hurmaa.
Yhdessä auringon alla, yhdessä päivästä toiseen.
Oliver ja Olivia, Oliver ja Olivia.


Tanskalaisen animaation mestariohjaajan Jannik Hastrupin elokuva Oliver ja Olivia (Fuglekrigen i Kanøfleskoven) valmistui vuonna 1990.

Juoni:
Paha Fagin terrorisoi metsässä asuvia lintuja, kukaan ei ole siltä turvassa. Eräänä päivänä se nappaa saaliikseen tuoreet lintuvanhemmat, joiden pesästä jää jäljelle vain yksi muna. Betty varpunen alkaa hautoa munaa äkäisen Pöllön pesäpuussa. Kun poikanen kuoriutuu, Pöllö nimeää sen Oliveriksi ja omituisesta parista tulee Oliverin kasvattivanhemmat.

Varpunen kantaa poikaselle ruokaa. Kun se on kaupungissa ruuanhaussa, se pelastaa vielä toisenkin linnunpoikasen. Sanavalmis Olivia osaa jo lentää ja on Oliveria kokeneempi ja nokkelampi. Kasvattiveljelleen se opettaa parhaat kirosanat, sitten pussailun alkeet.


Oliver ja Olivia tapaavat metsässä hiiriveljekset Fredrikin ja Ingolfin. Ingolf on saanut päähänsä että se ei olekaan hiiri vaan lintu ja harjoittelee lentämistä ja pitää munankuorta hattunaan. Fagin on vienyt hiiriltä äidin ja joukko on yhtämieltä siitä että Faginista on päästävä.

Oliver alkaa johtaa kapinaa, lintusotaa Faginia vastaan. Mutta kukaan ei hiiriä lukuunottamatta ole halukas auttamaan, ja metsän linnut alkavat kääntyä Oliveria ja Oliviaa vastaan. Sisukkaat kapinalliset kehittävät kuitenkin suunnitelman, jolla saada Fagin pois päiviltä, mutta se epäonnistuu täysin. Aivan kuin Fagin olisi tiennyt juonesta. Oliver on vähällä päästä hengestään, mutta Varpunen uhrautuu sen puolesta.


Tilanne alkaa vaikuttaa toivottomalta, Oliver ja Olivia ovat menettäneet taas äitinsä Faginin takia ja Pöllökin on kadoksissa. Vihdoin Olivia saa Oliverin unohtamaan hetkeksi sotasuunnitelmat ja huomaamaan rakkautensa Oliviaan. Linnut saavat myös tietää kuka toimii Faginin vakoojana: aina kummallisesti käyttäytyvä Kyyhkynen.

On viimeisen taistelun aika. Suunnitelmana on saada Fagin vangittua verkkoon. Hiiret ovat saaneet käsiinsä tulitikkuja ja hölmö Ingolf syttyttää vanhan kasvihuoneen palamaan. Fagin saapuu paikalle ja nappaa Oliverin kiinni. Nyt Kyyhkynen ryhdistäytyy ja kääntyy Faginia vastaan, se tarttuu suuren linnun kaulaan kiinni ja vetää sen alas, palavaan kasvihuoneeseen. Myös Oliver putoaa liekkeihin. Fredrikin onnistuu pelastaa Oliver viime hetkillä.

Lintusota on ohi, Faginista on päästy. Metsässä on taas kevät ja Pöllön pesäpuuhun on asettunut tuttu nuoripari. Olivian ja Oliverin pesässä on vain yksi muna, mutta siitä kuorituu kaksi äänekästä poikasta.


Ensi kuulemalla piirroselokuva puhuvista linnuista jotka yrittävät päihittää metsää piinavan pahiksen kuulostaa perinteiseltä lastenelokuvalta.

Elokuvassa on kuitenkin paljon asioita joihin harvemmin piirroselokuvissa törmää. Jo ennen elokuvan alkutekstejä Pöllö ihmettelee kuka on korkannut hänen aamiaispullonsa. Pöllöä nimitetään vanhaksi juopoksi, ja yönsä se viettääkin kantapaikassaan Putkessa. Tosin pöllö väittää paikkaa yliopistoksi. Kiroilevat linnunpoikaset hieman hämmentävät, kirosanat kun eivät ole tasoa "pentele" vaan "kusipää" ja "paskanaama."


Myös lauseet "mennään kiusaamaan lihavaa kyyhkystä, se saa siitä mielenterveysongelmia" tai "raitis varpunen etsii savutonta pöllöä" saattavat saada kulmat kohoamaan, ellei ole jo tässä vaiheessa tottunut elokuvan sievistelemättömään tyyliin. Lopulta ronski huumori ja perinteisesti tämän tyylisistä piirroselokuvista poikkeava kielenkäyttö ja suoruus tuntuvat aika raikkailta.

Vanhemmille kuitenkin tiedoksi, että jos lapsiaan haluaa edellä mainittujen kaltaisilta asioilta varjella, kannatta valita toinen elokuva. Mutta keillä pipo ei turhaan kiristä, saattaa Oliver ja Olivia tehdä vaikutuksen.


Visuaalisestikin elokuvan tyyli on rosoinen ja persoonallinen. Taustoissa on paljon harmaata ja tummaa vihreää, mutta hahmot ovatkin saaneet väreikseen täysin luonnosta poikkeavia värejä: hiiret ovat sinisiä, varpuset violetteja ja itse sankari pinkki. Taustamaalaukset on tehty tyylitellysti ja niihin on jätetty usein näkyviin myös valkoista. Realistiselta metsä ei vaikuta, mutta tunnelmallinen se on.

Elokuvassa kuullaan neljä laulua.






Yle on esittänyt elokuvan televisiossa 90-luvulla suomeksi dubattuna. Dubbauksen ohjasi Tiina Harpf ja nimirooleissa olivat Mietti Harpf ja Silja Sorvali. Oliver ja Olivia on julkaistu dvd:llä esimerkiksi Ruotsissa, mutta ei valitettavasti Suomessa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...