Animaatioblogi

Tämän blogin aiheena ovat animaatiot: uudet elokuvat, nostalgiset tv-sarjat, dvd-julkaisut, animaatioiden tekijät... kaikki animaatioihin liittyvä.

sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Tonttujen tarinoita

Metsätontun sä opit kohta tuntemaan.
Pienen pieni niin mä oon, mahdun onkaloon.

Metsätontun taas tarinoita kerrotaan.
Olen hiippalakkinen ja onnellinen.
Oon seitsemän kertaa vahvempi sua, katso mua.
Voi koukkuselkä suorentua.
Metsätontun voi nähdä vain se ihminen,
jol on sydän kultainen ja uskollinen.
Metsäntontun, on unelmana rauha maas.
Hiivin illoin ikkunaas, ja katon taas.
Ja kettu mut kauas turvaan kantaa jos mua vainotaan.
Kas ainahan ystävä apua antaa jos sitä tarvitaan.
Ja siksi mä peikolle kintaalla viskaan, en ole peloissain.
Vaan vaara jos uhkaa silloin mä vislaan auttaja saapuu ain.
Oon seitsemän kertaa vahvempi sua, usko mua.
Voi vanhakin näin nuorentua.



Tontut (David el Gnomo) on Espanjalaisen BRB Internacionalin piirrossarja. Vaikka sarja luotiin espanjassa, animoinnista vastasi kanadalainen Cinar-studio, joka tunnetaan nykyään nimellä Cookie Jar Entertainment. 26-osainen sarja valmistui vuonna 1985.


Pääosassa on Taavi-tonttu joka on lääkäri. Hän kiertää metsissä auttamassa eläimiä ratsastaen Viuhu-nimisellä ketulla. Peikot aiheuttavat Taaville ja eläimille hankaluuksia.


Toinen tontuista kertova sarja valmistui vuonna 1987 ja on alkuperäiseltä nimeltään La llamada de los gnomos. Tässäkin sarjassa on 26 jaksoa. Sarjassa keskitytään tuomarina toimivaan Klaus-tonttuun ja tämän punapartaiseen Danny apulaiseen. He kiertelevät sovittelemassa ongelmia ympäri maita ja mantuja Henri-joutsenen selässä.


Tontut on yritetty herättää henkiin vuonna 1997 tv-sarjassa El nuevo mundo de los Gnomos/The New world of the Gnomes. Alkuperäisten sarjojen tunnelma jää valitettavan kauas.


Tarinat perustuvat Wil Huygen kirjoittamiin ja Rien Poortvlietin kuvittamiin teoksiin Suuri tonttukirja ja Tonttujen kutsu.


Tontut esiintyvät kolmessa elokuvassa, jotka on leikattu kasaan tv-sarjoista.
Taavi-tontun huikeat seikkailut (The Great Adventure of the Gnomes)
Seikkailu Lumessa (The Gnomes in the Snow)
Tonttujen ikimuistoiset matkat (The Gnomes' Amazing Journeys)

Nämä kolme tarinaa on julkaistu Suomessa dvd:llä. Kumpaakaan tv-sarjaa ei ole julkaistu Suomessa sarjamuodossa.

Kumpaakin alkuperäistä tonttu-sarjaa on esittänyt Yle. Suomidubissa näyttelivät mm.Rainer Kaunista, Kaija Kiiski, Rauno Ahonen, Jarmo Koski, Erkki Saarela, Vesä Mäkelä ja Ari-Matti Hedman.


Taavi, nyt kun nousee taivaalle kuu levolle laskeutuu.
Taavi, kohta saapuu taas kertomaan meille seikkailujaan.
Tiedät kuinka auttaa voivat luonnon lääkkeet rohdot oivat.
Tiedät miltä mahla maistaa ja sen milloin päivä paistaa
Taavi, iloisesti tervehtii näin ystävää yllättäin.
Taavi, kohta saapuu taas kertomaan meille seikkailujaan.
Taavi aina vaarat voittaa vaikka peikot estää koittaa.
Avun löydät vaikka mistä, aina eläinystävistä.
Taavi, nyt kun nousee taivaalle kuu levolle laskeutuu.
Taavi, kohta saapuu taas uudestaan meille tarinoimaan.
Taavi, tahdon seikkailemaan mä vaan, kauas tuntemattomaan kanssasi Taavi.

lauantai 29. toukokuuta 2010

Kesäkuuksi katsottavaa

Kesäkuussa ei elokuvateattereissa pyöri yhtään uutta animaatioelokuvaa. Dvd:eitä sentään ilmestyy.


2.6 Poutapilviä ja lihapullakuuroja (Cloudy with a Chance of Meatballs, 2010)
Sony Pictures Animation tuore elokuva nuoresta keksijästä jonka ansiosta taivaalta alkaa sataa ruokaa. Extramateriaaleihin on koottu mm. ohjaajan kommenttiraita, dokumentti elokuvan tekemisestä, pois jääneitä kohtauksia ja musiikkivideo.

4.6 Prinsessa ja sammakko (The Princess and the Frog, 2009)
Tuorein Disneyklassikko on perinteisesti käsinpiirretty. Extroina poistettuja kohtauksia, kommenttiraita ja peli.

4.6 Pörri Orava 1 & 2
Tv-sarja kissan kasvattaman oravanpojan sopeutumisesta metsään. Sarjaa on esitetty sekä Ylellä että Juniorilla. Kummassakin dvd:ssä on kaksi jaksoa. Kokonaisuudessaan sarja on 26. osan mittainen.


23.6 Aurinkoprinsessa (La reine soleil, 2007)
Philippe Leclercin ohjaamassa elokuvassa prinsessa Akhesa etsii äitiään Egyptissä.

tiistai 25. toukokuuta 2010

Musiikkivideoita

Tässä muutama suomalainen animaatiomusiikkivideo. Joitain mieleen tulleita suosikkeja ei youtubesta valitettavasti löytynyt. Esimerkiksi Pmmp:n sympaattista Tässä Elämä on -videota ei ollut.


Ohjaus: Pete Veijalainen


Ohjaus: Juuso Syrjä ja Eliza Jäppinen


Ohjaus: Tommi Pietiläinen

Mitä muita hienoja animaatiomusiikkivideoita Suomessa on tehty?

maanantai 24. toukokuuta 2010

Tyttöjen matka mielikuvitukseen


Animaatioelokuvia joissa tyttö joutuu omasta tahdostaan tai puolivahingossa mielikuvitukselliseen, uuteen ulottuvuuteen löytyy useita.

Varmasti tunnetuin ja monille ensimmäisenä mieleen tuleva elokuva on Liisa Ihmemaassa (Alice in Wonderland). Lewis Carrolin kirjasta "Liisan seikkailut ihmemaassa" on tehty useita animaatioita.


Disney alkoi työstää tarinaa animaatioksi 1930-luvun lopulla, mutta elokuva valmistui lopulta vasta 1951. Liisan kesäpäivän vietto katkeaa hänen kohdatessaan valkoisen kanin, joka valittelee kiirettään. Utelias Liisa seuraa kania ja päätyy Ihmemaahan, joka on täynnä outoja otuksia ja järjettömiä tapahtumia. Lopulta Liisa herää samalta niityltä kuin elokuvan alussa, ja tajuaa vain nähneensä unta.


Matka Ihmemaahan tuntuu Liisasta epäuskottavalta ja oudolta, hän ehtii myös tuskastua moneen kertaan tapaamiinsa kummallisuuksiin ja paikan järjettömyyteen. Loppua kohden meno muuttuu aina vain ahdistavammaksi kun Liisa pakenee Herttakuningatarta ja tämän sotilaita halki Ihmemaan.

Jo elokuvan alussa käy ilmi että Liisa on hieman hajamielinen eikä osaa keskittyä sisarensa tavoin kirjoihin vaan haaveilee mieluummin. Ehkä Ihmemaan on tarkoitus opettaa Liisalle lisää kärsivällisyyttä. Matkansa aikana hän myös toteaa uteliaisuuden johtavan usein ikävyyksiin.


Japanissa matkaaminen todellisuudesta toisaalle ei ole mikään harvinainen aihe animaatioissa. Esimerkeiksi valitsin kuitenkin kaksi Studio Ghiblin elokuvaa.

Vuonna 2002 valmistunut Kissojen valtakunta (Neko no ongaeshi) on Hiroyuki Moritan esikoisohjaus. Haru on koulutyttö, joka eräänä päivänä pelastaa kissan jäämästä rekan alle. Kissa onkin Kissojen valtakunnan prinssi jonka pelastumisesta kissat ovat Harulle kovin kiitollisia. Haru saa kotiinsa lahjoja ja yöllä kissojen kuningas saapuu kulkueensa kanssa kiittämään poikansa pelastajaa.


Yhdeltä kissalta Haru saa kuulla olevansa toivottu vieras Kissojen valtakuntaan. Kissa kertoo myös suunnitelmasta Harun ja kissojen prinssin avioitumisesta. Ajatusta kissan kanssa naimisiin menosta tyttö kauhistuu, mutta toisaalta leikkii ajatuksella lokoisista kissanpäivistä.

Lopulta Haru suorastaan kaapataan Kissojen valtakuntaan, mutta onneksi hän saa apua herrasmiesmäiseltä Paronilta, lihavalta Muta-kissalta ja Toto-varikselta. Vaikka Haru alkaa jopa muuttua kissaksi, hän oppii matkallaan luottamaan itseensä ja arasta koulutytöstä tulee itsevarmempi.


Hayao Miyazakin Henkien kätkemä (Sen to Chihiro no kamikakushi) vuodelta 2001, kertoo Chihirosta, joka joutuu salaperäiseen maailmaan työskentelemään kylpylässä, jonka asiakkaita ovat erilaiset henget.

Tämä tarina poikkeaa ensin mainituista siinä että Chihiron vanhemmat tulevat toiseen maailmaan tytön mukana. Paikka vaikuttaa ensin autiolta huvipuistolta, jossa vanhemmat intoutuvat ahmimaan löytämiään herkkuja. Sen seurauksena he muuttuvat sioiksi ja Chihiron pitää yrittää vapauttaa vanhempansa lumouksesta.


Alun kauhistuksen jälkeen Chihiro sopeutuu melko hyvin henkien maailmaan. Hän saa apua Haku-pojalta ja tapaa myös muita mukaviksi osoittautuvia otuksia. Kaikki eivät olekaan sellaisia miltä ensisilmäyksellä vaikuttavat. Saadessaan työn kylpylästä, Chihiro joutuu luopumaan nimestään ja saa uudeksi nimekseen Sen. Myös tässä tarinassa tyttö joutuu pitämään kiinni omasta identiteetistään, Haru alkoi muuttua fyysisesti, Chihiron on pidettävä mielessä oikea nimensä ja siaksi muuttuneet vanhempansa.


Coraline ja toinen todellisuus on Henry Selickin ohjaama, vuonna 2009 valmistunut nukkeanimaatio. Coralinen on muuttanut kiireisten vanhempiensa kanssa syrjäiseen taloon. Yksinäinen tyttö löytää oven takaa tunnelin joka johtaa täsmälleen samanlaiseen paikkaan, jossa Coraline asuu. Asiat vain tuntuvat olevan niin paljon paremmin tunnelin toisella puolella.

Erona oikeaan maailmaan on toisen todellisuuden paremmuuden lisäksi myös se että ihmisillä on silmiensä tilalla napit. Pikkuhiljaa alkaa paljastua etteivät asiat olekaan niin täydellisesti kuin miltä vaikuttaa. Coralinen uusi äiti onkin noita, joka tahtoisi ommella napit myös Coralinen silmiin.


Coralinen kokemukset toisen maailmaan vaaroista opettavat hänet arvostamaan tavallista arkielämää. Myös Coralinen kiireiset ja tyttärensä vähälle huomiolle jättävät vanhemmat joutuvat mukaan toisen ulottuvuuden noidan juoniin ja Coraline joutuu Chihiron tapaan pelastamaan vanhempansa.


Coraline ja Liisa kulkevat uuteen ulottuvuuteen tunnelin läpi. Liisan seikkailu paljastuu lopulta vain uneksi ja Coraline siirtyy usein unen kautta toisesta todellisuudesta oikeaan maailmaansa. Chihiro vanhempineen kulkee rakennuksen läpi tyhjään huvipuistoon, jonne henget ilmestyvät. Harun kaappaa joukko kissoja jotka kuljettavat hänet mukanaan valtakuntaansa. Pois pääsee tornin huipulla olevasta aukosta, joka johtaa ihmisten maailmaan, tosin ylhäälle taivaalle.

Esitellyt tytöt ovat iältään 10-17 vuotiaita. Mielikuvitusmaailmassa seikkaileminen antaa heille itsevarmuutta kohdata todellinen maailma, joka on ehkä tylsä mutta ainakin turvallinen. Liisalle ja Chihirolle uusi maailma oli aluksi ahdistava paikka, mutta varsinkin Chihiro oppi pärjäämään henkien kanssa hyvin.

Haru suhtautui Kissojen valtakuntaan mielenkiinnolla, vaikkei pitänytkään ajatuksesta joutua kissalle morsiameksi. Tosin Haru ihastuu Paroniin, elävään kissapatsaaseen. Oikeassa elämässä Haru on ihastunut varattuun poikaan, mutta Kissojen valtakunnasta palattuaan hän suhtautuu seurusteluun ja poikiin aiempaa rennommin.

Coraline on tytöistä omapäisin ja valmiiksi itsevarma. Uusi maailma onkin hänelle unelmien täyttymys, mutta lopulta tytön on myönnettävä että todellisuus on kuitenkin tarua parempi vaihtoehto.

lauantai 22. toukokuuta 2010

Piirrettyjä Ruotsista

Happy Life oli Ruotsin suurin animaatiostudio vuosina 1997-2005. Studiolla työskentelivät mm. Magnus Carlsson, Sören Olsson ja Anders Jacobsson. Viimeksi mainitut ovat kirjoittaneet Suomessakin suosittuja lasten- ja nuortenkirjoja. Magnus Carlsson on tehnyt animaatioita vuodesta 1988.



Happy Life ehti suhteellisen lyhyen olemassaolonsa aikana tehdä kunnioitettavan määrän animaatioita. Studio ei tehnyt pelkästään lapsille suunnattuja piirrettyjä. Etenkin Magnus Carlssonin tuotantoon sisältyy myös animaatioita jotka eivät sovi lapsille lainkaan.





Studion tuotantoa:
Kauhulan koulu (Creepschool)
Meg och Mog
Nasse
Viiru ja Pesonen (Pettson och Findus)
Da Möb
Lassen maailma (Sune och hans värld)
De tre vännerna och Jerry
Lisa
Robin
Storasyster och lillebror
Lennart
Loranga, Masarin och Dartanjang



Yle on esittänyt Happy Lifen sarjoja niin TV2:lla kuin FST:llä. Dvd:lle ovat päätyneet ainakin Viiru ja Pesonen, Lassen maailma, Kauhulan koulu ja Nasse.

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Piirrettyä propagandaa

Hieman lyhyellä varoitusajalla vinkkaan, että Yle esittää tänään 19.05.2010 ensimmäisen osan dokumentista Piirrettyä propagandaa (Animated Soviet Propaganda). Kanava Tv1 ja aika 22.30. Dokumentin toinen osa tulee viikon päästä, 26.05.2010, Tv1 kello 22.30. Dokumentti on esitetty Teemalla muutama vuosi sitten.

Propagandafilmit ovat Venäläisen (Neuvostoliittolaisen) Soyuzmult-studion tekemiä. Dokumentti on Amerikkalainen.

tiistai 18. toukokuuta 2010

He-Man, Universumin vahvin mies


Vuonna 1980 kauppoihin ilmeistyi Mattelin lelusarja, Masters of the Universe. Sarjan keskushahmo oli He-man, oikealta nimeltään Prinssi Adam, kuningas Randorin ja kuningatar Marlenan poika. He hallitsevat planeetta Eterniaa. He-Manin kaksoisisko on nimeltään She-Ra.

He-Manin tehtävä on suojella pääkalloa muistuttavaa Harmaakalliolinnaa, jonka Velhottarelta hän on saanut voimansa. Skeletor on He-Manin vihollinen ja havittelee mm.taikamiekkaa jonka avulla Prinssi Adam muuttuu He-Maniksi lausumalla "By the power of Grayskull... I have the power!" Myös He-Manin lemmikkitiikeri Cringer muuttuu taistelukissaksi, jolla He-Man voi ratsastaa.



Amerikkalaisen Filmation animaatiostudion tv-sarja He-Man and the Masters of the Universe tehtiin 1983-1985. Jaksoja valmistui yhteensä 130. He-Man oli jo 1960-luvulla perustetun studion suosituin sarja.

1985-1987 He-Man vaihdettiin kaksoissiskoonsa She-Raan ja syntyi She-Ra: Mahdin prinsessa (She-Ra Princess of Power). He-man oli menestynyt hyvin ja She-Ra suunnattiin nyt tytöille. Vaikka animaation taso oli parantunut sarja eivätkä sen oheistuotteet kuitenkaan saavuttaneet samanlaista suosiota He-Manin kanssa ja Filmation meni lopulta konkurssiin.


He-Man teki 65-jakson mittaisen paluun DiC Enterprisesin tuottamassa sarjassa The New Adventures of He-Man eli Super He-Man 1990-1991. Sarja ei menestynyt toivotulla tavalla.

He-Man yritettiin herättää henkiin vielä 2000-luvulla sarjassa He-Man and the Masters of the Universe. Mike Young Productions teki sarjaa vuosina 2002-2004.

He-Manista on tehty myös elokuvia. She-Ra esiteltiin elokuvassa The Secret of the Sword. Se ja He-Man and She-Ra - A Christmas Special valmistuivat vuonna 1985.

Suomessa He-Mania esitettiin kolmoskanavalla ensi kerran 1987. Myös He-Man lelut olivat suosittuja. Suomessa ei ole julkaistu sarjaa dvd:llä, mutta videoita on ilmestynyt yhteensä seitsemän, kolme dubattuna ja neljä tekstitettynä. She-Raa julkaistiin viisi videota tekstitettynä. Sitä ei esitetty televisiossa.

maanantai 17. toukokuuta 2010

Muumien maailmanvalloitus

Uusin Muumi-elokuva Muumi ja punainen pyrstötähti on saanut ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla. Sitä markkinoidaan yli sadantuhannen euron budjetilla ja toiveissa on että muumeista tulisi maailmalla katsotuin suomalainen elokuva. Suomessa elokuvan pääsee näkemään 6.8.2010.

Puolalaisen Se-Ma-For animaatiostudion 1977–1982 valmistuneesta tv-sarjasta Muumien maailma (Opowiadania Muminków) on suomalaisin voimin koostettu nyt toinen elokuva. Muumi ja Vaarallinen juhannus sai ensi-iltansa 2008. Molemmat elokuvat on ohjannut Maria Lindberg.

Aiempaan elokuvaan ja alkuperäiseen sarjaan on erona 3D. Alunperinkin eri tasoilla liikkuvat puolitetut nukkehahmot on muokattu entistä kolmiulotteisemmiksi Japanissa. Kyseessä on Pohjoismaiden ensimmäinen 3D-elokuva.


Tove Janssonin luomat muumilaakson asukit täyttävät tänä vuonna 65-vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Päivälehden museossa Helsingissä voi katsastaa näyttelyn Suuri seikkailu – Muumiperhe 65 vuotta. Tampereen taidemuseon Muumilaakso on käymisen arvoisa paikka vuodesta toiseen.

Muumit ovat matkanneet myös Belgiaan, jonka sarjakuvamuseossa on tänä keväänä avattu suuri muuminäyttely. Museossa vierailee vuosittain jopa neljännesmiljoona kävijää, joten muumien maineen luulisi kasvavan entisestään.

lauantai 15. toukokuuta 2010

Samu ja Salla


Samu ja Salla (Charlie and Lola) ovat englantilaiset lastenkirjailijan ja kuvittajan Lauren Childin luomat sisarukset. Ensimmäinen kirja I Will Not Ever Never Eat a Tomato ilmeistyi vuonna 2001.



Englantilainen Tiger Aspect Productions siirsi Samun ja Sallan piirrossarjaan vuonna 2005. Animaation tyyli on kirjailijan kuvituksille uskollista kollaasianimaatiota jossa yhdistellään 2D-animaatiota paperileikkeisiin, valokuviin ja aitoihin kangas- ja pintatekstuureihin.

Jakson kesto on 11 minuuttia ja sarjaa on tehty jo neljä tuotantokautta, yhteensä 81 jaksoa. Sarja on saanut useita palkintoja ja viihdyttää myös aikuisia katsojia, vaikka onkin suunnattu alle kouluikäisille.


Suomessa Samua ja Sallaa on esitetty Tv2:lla. Tällä hetkellä sarja tulee maanantaiaamuisin.

Sarjasta on julkaistu neljä dvd:tä jotka sisältävät 6-7 jaksoa.
Samu ja Salla: Minä en syö tomaattia
Samu ja Salla: Tämä on minun kirjani
Samu ja Salla: En se ollut minä
Samu ja Salla: Heiluva hammas


perjantai 14. toukokuuta 2010

Nukkumatti 2/2, Nukkumatin aatteet

Nukkumatin tehtävä oli toivottaa lapsille hyvää yötä ja nukuttaa heidät unihiekalla.

Sarjan tarinoissa oli aina lapsia jotka olivat menossa nukkumaan ja Nukkumatti tuli heidän luokseen erilaisilla liikkumisvälineillä kuhunkin jaksoon sopivasti.

Nukkumatti matkasi lasten luo ympäri maapalloa, ja esimerkiksi Intiassa käydessään hän liikkui norsulla tai riksalla. Eri maat ja kansallisuudet olivatkin yksi tarinoiden kestosuosikkiaihe. Toinen suosittu ja paljon käytetty aihe olivat tutut ja perinteiset sadut, erityisesti Grimmin veljesten tuotannosta. Aikuisia sarjassa näkyi harvoin ja silloinkin satuhahmoina, kuten Lumikki tai seitsemän pienen kilin äiti.

Nukkumatin seikkailujen haluttiin myös heijastavan todellisuutta. Nukkumatti oli läsnä Itä-Saksan ajankohtaisissa ilmiöissä ja elämässä. Sarjassa nähtiin avaruuden valloituksen ohella. myös lähiöiden rakennusta ja Nukkumatti osallistui mm. Itä-Saksan 20-vuotis juhliin, sekä maassa järjestettyyn maailman nuorisofestivaaliin. Myös pikku pioneerien toimintaan Nukkumatti osallistui ahkerasti.

Kuitenkin 80-luvulla Nukkumatin maailman ja todellisen Itä-Saksan välinen ero kasvoi aina vain suuremmaksi. Kansalla ei ollut rahaa, eikä kyllä ostettavaakaan, Nukkumatti sen sijaan kuljetti tavaraa ihmisten kotioville. Nukkumatin oli vaikea ihannoida omaa aikaansa, joten ohjelman aiheet siirrettiin menneisyyteen tai satuihin.

Nukkumatin jaksoista voi löytää myös mahdollisia poliittisia kannanottoja. Eräässä jaksossa Nukkumatti harrasti riippuliitoa, mikä oli DDR:ssä kiellettyä. DDR:n 40-vuotisjuhlapäivänä Nukkumatti seurasi kuinka tyhjiö syntyy.

Nukkumatin itä-saksalaisuus näkyy myös hänen ideologiassaan. Nukkumatti oli sosialismin sympaattinen sanansaattaja.

Suomessakin huomattiin Nukkumatin vierailut pioneerileireillä, joissa lapset odottivat häntä punaiset huivit kaulassa. Nukkumatin avaruusraketin kyljessä luki tietysti CCCP eikä Neuvostoliiton lippujen liehunta ollut sarjassa kovin harvinainen näky.

Nukkumatin kasvatuksellisista ajatuksista tärkeimpiä, olivat aikaisen nukkumaan menon lisäksi ystävällisyys, solidaarisuus, toisten auttaminen ja ymmärtäminen. Nämä periaatteet näkyvät jaksoissa. Lapset auttavat toisiaan, etenkin pienempiään, ja eläimiä. Eri kansallisuuksia edustavat lapset odottavat Nukkumattia sulassa sovussa.

Saksojen yhdistyessä 1990 Itä-Saksan televisio lopetettiin. Tämä oli koitua Nukkumatin kohtaloksi. Jokailtaiset lähetykset aiottiin lopettaa 30-vuoden jälkeen.

Sarjan suuri suosio kuitenkin pelasti Nukkumatin ja sen tekemistä jatkettiin, nyt idän ja lännen yhteistyönä. Nukkumatti oli ainoa itäsaksalainen ohjelma joka jäi elämään yhdistymisen jälkeen sellaisenaan. Syy oli pitkälti taloudellinen, sarjan tuotto oli huikea, mutta sehän johtuu juuri sarjan suosiosta.

Nukkumatin suuri suosio tuli ilmi viimeistään protestiliikkeistä, jotka syntyivät kun sarja uhattiin lopettaa. Ihmisten reaktio osoitti myös kuinka tärkeä Nukkumatti oli (entisten) itä-saksalaisten identiteetille. Nukkumatti muistutti heitä menneestä, DDR:n liittyi myös hyviä muistoja.

Yhdistymisen jälkeen Nukkumatin tärkeimmäksi aatteeksi nousi erilaisuudesta iloitseminen, vastapainona sosialismin yhtenäisyysajatukselle.


Suomen televisioon Nukkumatti saapui vuonna 1973, TV2:n silloisen johtajan Hannu Lemilän toimesta. Ehkä huolellinen animaatio oli vakuuttanut Lemilän, mutta syynä ohjelmavalintaan saattoi olla myös Suomen hyvin lämpimät välit Itä-Saksaan.

Aluksi Nukkumatti johdatti lapset katsomaan iltasatu-ohjelmaa ja Pikku Kakkosen aloitettua 1977, Nukkumatista tuli yksi ohjelman rakastetuimmista kasvoista. Suomenkielisen laulun sanoitti ja esitti Jukka Siikavire.

Mikään ei kuitenkaan ole ikuista, ja suosiostaan huolimatta ei Nukkumattia enää Pikku Kakkosessa nähdä, ainakaan tällä hetkellä. Syyksi on kerrottu sarjan laadun huonontuminen vuosien myötä, sekä aiheiden ja kulkuvälineiden muuttuminen utopistisempaan suuntaan. Myös raha vaikutti, tässäkin asiassa.


Nukkumatti kävi maailman matkoillaan myös Suomessa. Suomijaksot käsikirjoitti Taina Repo, joka oli 80-luvun alussa haastattelemassa Gerhard Behrendtiä suomalaiseen lehteen. Behrendt pyysi häneltä käsikirjoitusta kahteen Suomijaksoon, toinen tapahtuisi kesällä ja toinen talvella.

Televisiossa nähtiinkin Nukkumatti hiihtämässä talvisessa maisemassa porojen keskellä ja melomassa kajakilla pitkin lapin puroja. Jaksojen teossa ilmeni jälleen kerran tekijöiden omistautuminen sarjalle. Repo sai tehtäväkseen valita suuren orkesterin soittamista musiikkipätkistä suomalaisimman vaihtoehdon ja toimia makutuomarina, kun erilaisista sienistä ja maaleista valmistettiin jäkälää. Osa työryhmästä tarkkaili Berliinin eläintarhassa peurojen liikkeitä, jotta poroista saataisiin mahdollisimman aitoja.

Satu päättyi näin ja lapset käyvät, jo nukkumaan - siis hyvää yötä.

torstai 13. toukokuuta 2010

Nukkumatti 1/2, Nukkumatin synty

Nukkumatti, Nukkumatti lasten, illoin kulkee, heittää unihiekkaa. Päivän leikit aika lopettaa on, kun TV:n iltasatu alkaa.

Jo vuodesta 1973 suomalaiset ovat saaneet jännittää millaisella kulkuvälineellä nukkeanimaatiohahmo Nukkumatti saapuu tällä kertaa lankahiuksisten lasten luo, katsomaan televisiosta aluksi iltasatua ja myöhemmin koko Pikkukakkosen lähetystä.

Vuonna 1959 Länsi-Saksan ja Itä-Saksan välille kehkeytyi kilpailu lastenohjelmien teossa. Länsi-Saksalta oli tulossa Nukkumatin tervehdys lapsille-niminen ohjelma ja Itä-Saksan televisiolle tuli kiire valmistaa sille oma vastine. Deutscher Fernsehfunk:ssa (DDR:n televisioyhtiö DFF) animaatioiden parissa työskennellyt Gerhard Behrendt sai tehtäväkseen suunnitella ja valmistaa pikaisesti nuken, josta tulisi tähti DDR:n televisioon. Tuosta hetkestä Nukkumatin ensi-iltaan kului noin kolme viikkoa.

Aluksi Behrendt toimi itse Nukkumatti-jaksojen käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja animaattorina. Lopulta Nukkumattia tehtiin kuitenkin jopa 50 ihmisen voimin. Behrendt loi myöhemmin myös muita Nukkehahmoja, mutta Nukkumatti oli hänen elämäntyönsä.

Nukkumattiin panostettiin täysillä. Työ oli hyvin tarkkaa ja perusteellista, niinpä yhden kaksi minuuttisen tarinan kuvaaminen kesti jopa kolme kuukautta. Animaatiot kuvattiin suurella, noin kaksi kertaa kolme metriä pitkällä pöydällä, johon kunkin tarinan lavasteet oli huolella rakennettu. Materiaalien keräämiseen ja esineiden valmistukseen oli erikoistunut suuri määrä työntekijöitä.

Myös Nukkumatin ajopelit, jotka vaihtuivat aina joka jaksossa, suunniteltiin ja toteutettiin tarkasti ja huolellisesti. Sopivan kulkuvälineen valinta ja rakentaminen vaati myös paljon taustatutkimusta. Tekijöiden piti tutustua eri maissa käytettyihin kulkuneuvoihin tai jos mukana oli eläin, esimerkiksi hevonen vetämässä kärryjä, piti tekijöiden tutustua hevosen liikkeisiin, jotta siitä saatiin uskottavan ja aidon näköinen.

Nukkumatin suosiossa olivat ajankohtaiset ja modernit kulkuvälineet. Kotimaassaan
DDR:ssä Nukkumatti sai testattavakseen uusimmat junamallit sekä metron. Berliinin Pionerparkissa oleva lasten pienoisjunarata oli Nukkumatin kulkuneuvona useasti.

Hän pääsi myös avaruuteen, samanlaisella avaruussukkulalla kuin DDR:läinen kosmonautti Jahn. Ensimmäisen kerran Nukkumatti kävi avaruudessa 1961. Hän laskeutui myös kuuhun vuonna 1973. Nukkumatin uraa kosmonauttina hillittiin, ettei hän vaikuttaisi paremmalta kosmonautilta kuin neuvostoliittolaiset kollegansa.

Nukkumatin hahmo on muuttunut hieman vuosien saatossa. Yksi muutos liittyy televisioteknologiaan, aluksi sarja oli mustavalkoinen. Nykyisin käytössä oleva lempeä sini- tai punanuttuinen nukke, on ollut käytössä jo vuosikymmeniä ja on se kaikkein tutuin Nukkumatti. Hahmon pitkä parta kuvastaa iän tuomaa viisautta, mutta Nukkumatti on kuitenkin kiltti ja lapsenomainen.

Animaatiossa Nukkumatti heittää unihiekkaa joka jakson lopuksi. Unihiekan tekeminen oli oma vaikeahko prosessinsa, siihen käytettiin mm. foliota ja kimmeltävää hilettä. Ironista on, että useimmat lapset sulkivat silmänsä tai karkasivat television äärestä unihiekan ulottumattomiin, aikaisen nukahtamisen pelossa.

Musiikki oli tärkeä osa Nukkumattia, hahmot eivät nimittäin puhu lainkaan. Nukkumatin alkuperäisen tunnussävelmän sävelsi Wolfgang Richter, aikaa työhön kului kolme tuntia. Saksankielisessä versiossa laulun laulavat lapset.

Nukkumatti, Nukkumatti, ei kiirettä meillä vielä.
Kaunis toivotus hyvänyön, kohta päättää päivän työn.
Viivythän vielä hetken?
Nukkumatti, Nukkumatti, ei kai kiirettä sulla vielä?
Tänne saavuit varta vasten, iloks kaikkien pienten lasten.
Ole vieraanamme täällä.


Joka jaksossa kuullaan tunnussävelmän lisäksi myös teemaan sopivaa muuta musiikkia, esimerkiksi maasta jossa Nukkumatti kyseisessä jaksossa vierailee.

Kirjoitin Nukkumatista pienoistutkielman osana lopputyötäni joitain vuosia sitten, joten aineistoa riittää. Siksipä jaan aiheen kahteen osaan. Seuraavassa tekstissä käsitellään Nukkumatin ideologiaa ja Suomi-suhdetta.

tiistai 11. toukokuuta 2010

Simpsoneiden 20.kausi alkaa Suomessa

Simpsoneiden Suomessa ennennäkemättömät jaksot Subtv:llä maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin kello 20.30

Suomessa aletaan esittää tänään Simpsoneiden "uusia" jaksoja. Amerikassa tämä 20. tuotantokausi on alkanut pyöriä jo syksyllä 2008 ja siellä esitetään tällä hetkellä jo 21. kauden viimeisiä jaksoja. Suomessa saamme seurata Simpsoneita siis pienellä viiveellä, tosin tosifanit lienevät nähneet nämäkin jaksot netistä jo hyvän aikaa sitten.



Subtv esittää Simpsoneita Helatorstaina 13.5 kuuden jakson verran kello 11.00 eteenpäin. Aamuihmiset voivat avata tv:n jo kello 8.50 jolloin näytetään viisijaksoa Futuramaa.

Lisäksi Subtv näyttää kolme Simpsonit dokumenttia.
To 13.5. klo 13.45 Simpsonit: Julkkisfrendit (The Simpsons: Celebrity Friends)
Pe 14.5. klo 19.30 Simpsonit: Sattuu ja tapahtuu (The Simpsons: Mischief and Mayhem)
Ma 17.5. klo 19.30 Simpsonit: Pintaa syvemmältä (The Simpsons: Access All Areas)

Helatorstain tv-elokuvat

Helatorstaina 13.5 voi vapaapäivän aloittaa animaatioelokuvilla.


Valiant
Tv2 kello 9.00
Vuonna 2005 valmistunut CGI-animaatio kertoo nuoresta kyyhkysestä joka Toisen maailmansodan melskeissä haluaa liittyä sankarillisiin kyyhkysjoukkoihin jotka kuljettavat tärkeitä viestejä sotatantereelta.


Robin Hood
Nelonen kello 11.10
Wolfgang Reithermanin ohjaama Disneyklassikko vuodelta 1973. Tuttu tarina Sherwoodin metsässä majaansa pitävästä Robin Hoodista, joka joukkoineen ryöstää rikkailta ja antaa rahat köyhille nähdään nyt eläinten esittämänä.

maanantai 10. toukokuuta 2010

Nukkeanimaatioita Woodland animationsin tyyliin.

Ivor ja Josiane Wood perustivat animaatiostudio Woodland animationsin vuonna 1975. Se oli erikoistunut nukkeanimaatioihin ja sen suurin hitti oli Postimies Pate. Studio myytiin vuonna 2001.

Ivor Wood syntyi Englanissa vuonna 1932. Hänen isänsä oli englantilainen ja äitinsä ranskalainen. Perhe muutti Englannista Ranskaan ja Wood opiskeli taiteita Pariisissa ja aloitti uransa mainosalalla. Yhdessä ranskalaisanimaattori Serge Danotin kanssa Wood teki animaatiosarjan The Magic Roundabout. Sarja menestyi myös Englannissa ja Wood jatkoi animaattorin uraansa siellä työskennellen mm. Simo piirtää (Simon in the Land of Chalk Drawings) ja Paddington -sarjojen parissa kunnes perusti oman animaatiostudionsa.

Woodland animationsin tv-sarjat:
Kalle Kalkki, Charlie Chalk
Tuomas veturi, Thomas the Tank Engine & Friends
Mummo, Gran
Postimies Pate, Postman Pat
The Wombles
Bertta, Bertha

lauantai 8. toukokuuta 2010

Elokuva: Apinan tarina

Jean-Francois Laguionien ohjaama Apinan tarina (Le château des singes/Monkey's Tale) on eurooppalaisena yhteistyönä vuonna 1999 valmistunut piirroselokuva.


Tarina kertoo kahdesta apinaheimosta, jotka ovat aikojen saatossa joutuneet eroon toisistaan. Toiset asuvat ylhäällä puihin rakennetussa kylässä ja toiset veden rannalla kaupungissa. Kom putoaa ylhäältä alas viidakkoon, josta toisen heimon kuningas joukkoineen löytää hänet. Kom tutustuu toisen heimon elämään ja huomaa etteivät he ole kovinkaan erilaisia.

Kom tutustuu nuoreen Gina-tyttöön ja viisaaseen Martiin. He opettavat Komille omaa kulttuuriaan ja tapojaan. Kuningas kiinnostuu Komista ja tämän maailmasta, vaikka hänen neuvonantajansa eivät suvaitse muukalaista. Kuninkaan tytär on pahasti sairas ja kuningas menehtyy onnettomuudessa, kun hän on matkalla jään yli tutkimaan uusia maita. Gina ja Kom ehtivät paljastaa neuvonantajan juonen sairastuttaa prinsessa juuri ajoissa ja hän pääsee nousemaan valtaistuimelle isänsä jälkeen.


Apinan tarina on julkaistu dvd:llä suomeksi puhuttuna. Suomidubissa näyttelevät mm.Petteri Summanen ja Kiti Kokkonen. Elokuva on esitetty myös televisiossa.

perjantai 7. toukokuuta 2010

Leikkitiikeri Luukas


Leikkitiikeri Luukas (Tygtigern Lukas äventyr) on vuonna 1985 valmistunut 13-osainen pala-animaatio. Sen käsikirjoitti Christina Anderson ja Clara ja Bettina Hongelin piirrokset animoi Bettina Hongell. Suomenkielisen version lukijana toimi Ahti Jokinen. Kyseessä on suomalainen animaatio, vaikka alkuperäinen kieli on ruotsi.


Luukas on lelutiikeri jonka asuttamalle hyllylle ilmestyy eräänä päivänä ärsyttävä Milla-nukke. Luukas pakkaa laukkuunsa mm.herneitä, peilin, kiiltokuvan ja kaulahuivin ja lähtee maailmalle. Hän ehtii juuri ja juuri tutustua pieneen Tintti-puukeijuun ennenkuin molemmat joutuvat Sarato-nimisen partasuun vangeiksi.


Sarato kuljettaa vankinsa kultaisella ilmalaivallaan linnaansa, jonka puutarha on täynnä kultaisia patsaita. Linnassa kuljeskelee lintuja jotka vartioivat vankeja ja ikkunoissa roikkuu verhoina lintuperhosia. Tinttiä ja Luukasta vartioimaan saapuu Korkki, joka paljastuukin Tintin kadonneeksi isäksi. Sarato oli vanginnut hänet ja sulkenut hänen muistinsa laatikkoon, josta se vapautui Luukaksen laitettua avaimenreikään herneitä jotka itäessään mursivat laatikon.


Kolmikko alkaa yhdessä suunnitella pakoa. He harhailevat linnassa ja yrittävät päästä lintuvartijoiden ohi. Pikku hiljaa he käännyttävät linnan muut asukkaat puolelleen ja onnistuvat jopa muuttamaan puutarhan kultaiset patsaat eläviksi. Kaikki juhlivat ja päättävät suostutella Saraton lopettamaan pahat tekosensa.


Sarato lupautuukin kiltiksi ja tunnustaa ettei sillä alunperin ollutkaan pahoja aikeita, se vain oli niin ujo ettei uskaltanut puhua kenellekään vaan muutti kaikki mieluummin patsaiksi. Pidetään iloiset puutarhajuhlat ja kaikki on lopulta hyvin. Luukas palaa seikkailunsa jälkeen takaisin kotiin Maria-tytön luokse.


Elektroniset musiikit ja vinkeät äänitehosteet luovat animaatiolle omalaatuisen tunnelman. Niiden takana ovat Tom Salomonsen ja Åke Andersson. Myös tarinan juoni on hieman epätyypillinen lastenohjelmalle, siinä on hyvin ahdistaviakin hetkiä. Kaikkiaan Luukaksen tarina on kuitenkin mielikuvituksellinen ja persoonallinen kokonaisuus.

Sarjaa on esitetty Ylellä sekä suomeksi että ruotsiksi. Tuorein uusinta lienee tullut Buu-klubbenissa muutama vuosi sitten. Dvd:lle Luukaksen seikkailu ei ole päätynyt.


Jaksot, yhden jakson kesto n.10 minuuttia:
1. Luukas muuttaa
2. Hyökkäys
3. Lintuperhoset
4. Korkki
5. Pako
6. Herneiden voitto
7. Tassutuksia yössä
8. Vartijalinnut heräävät
9. Helmeri
10. Takaa-ajo puistossa
11. Kaapin salaisuudet
12. Sarato kylvyssä
13. Loppu hyvin, kaikki hyvin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...