Jatko-osat jakavat mielipiteet

Kesällä blogin lukijat saivat kertoa mielipiteensä aiheesta elokuvien jatko-osat. Kyselyyn oli mahdollista osallistua valitsemalla sopivat väittämät annetuista vaihtoehdoista tai nimetä suosikki ja inhokki elokuviaan kommentin muodossa. Yleistä pohdintaa mm. jatko-osien onnistumisesta, epäonnistumisesta ja tarpeellisuudesta tuli myös mukavasti (tästä osoituksena lukuisia lainauksia). Jatko-osat todella jakavat mielipiteet. Toinen tykkää, toinen ei voi sietää.

Jatko-osista puhuttaessa esille nousee nopeasti Disney. Ensimmäinen klassikkosarjaan kuuluvan elokuvan jatko-osa oli vuonna 1990 valmistunut Bernard ja Bianca Australiassa. Ensimmäisen kerran pelastusjärjestön hiiret oli nähty vuonna 1977 pelastamassa Penny tyttöä, uudessa elokuvassa Bernard ja Bianca lähetettiin Australiaan auttamaan Tonia. Perusidea on sama, hiirikaksikko auttaa ihmislasta. Tapahtumapaikka ja seikkailu eroavat kuitenkin niin paljon toisistaan että vaikutelmaa toistosta ei tule. Ensimmäisessä elokuvassa Bernard oli varovaisen ihastunut Biancaan, kakkososassa hän kerää rohkeutensa ja pääsee jo kosimaan. Myös Bernard ja Bianca Australiassa kuuluu klassikkosarjaan ja se on toteutettu aivan samalla laadulla kuin sitä edeltänyt Pieni merenneito tai sitä seurannut Kaunotar ja Hirviö. Miten niin jatko-osissa on jotain pahaa?

Yleinen mielipiteeni on, että jatko-osat ovat hyvä asia, jos niihin jaksetaan panostaa. Tosiasiahan on, että ei kukaan rupea animoimaan upeasti tai säveltämään muistettavaa musiikkia, jos vähemmällä vaivallakin voi tienata.

Seuraavaa jatko-osaa ei enää tuottanutkaan Walt Disney Animation Studios. 1980-luvun lopulla perustettiin Disneyn studiot Australiaan, Japaniin ja Ranskaan. Näillä studioilla tehtiin piirrossarjoja televisioon. Elokuvien tekeminen alkoi loogisesti Ankronikka tv-sarjaan pohjautuvalla elokuvalla, Ankronikka: Kadonneen lampun metsästäjät joka valmistui vuonna 1990. Sitten siirryttiin tekemään jatkoa klassikkoelokuville, ensimmäisenä vuoroon pääsi Aladdinin tarina. Jafarin paluuta ei esitetty teatterissa, vaan se julkaistiin suoraan videolle vuonna 1994. Vuonna 1996 valmistui Aladdinin kolmasosa, Aladdin ja varkaiden kuningas. 1990-luvun aikana valmistui jatkoa myös saman vuosikymmenen klassikkoelokuville Kaunotar ja Hirviö, Pocahontas, Leijonakuningas ja Herkules. Nalle Puh elokuvien sarja aloitettiin vuonna 1997 ja uusin Puh-elokuva (tällä kertaa klassikko) valmistui viime vuonna.

Vuonna 2000 valmistui jatko-osa Pienelle merenneidolle, hieman yli kymmenen vuotta alkuperäisen elokuvan jälkeen. Seuraavana vuonna valmistunut jatko-osa Kaunottarelle ja Kulkurille taas ottaakin jo yli neljänkymmenen vuoden harppauksen alkuperäisen elokuvan ja jatko-osan välillä. Vanhoja Disneyklassikkoja julkaistaan jatkuvasti uudelleen, joten vanhatkin elokuvat ovat katsojilla tuoreessa muistissa. Miksi siis tehdä jatkoa vain viime vuosina valmistuneille elokuville. Myös Peter Pan, Tuhkimo, 101 Dalmatialaista ja Viidakkokirja saivat jatko-osat. Vuonna 2002 valmistunut Peter Panin jatko Paluu mikä-mikä-maahan poikkeaa muista jatko-osista sillä että se pääsi ennen videolevitystä myös teattereihin. Samoin toimittiin seuraavana vuonna Viidakkokirja 2:sen kohdalla.

2000-luvun aikana jatko-osia tehtailtiin sekä uudemmille että vanhemmille Disney klassikoille kunnes DisneyToon Studioksi muuttunut Australian studio päätettiin lakkauttaa vuonna 2006. Japanin ja Ranskan studiot oli suljettu jo vuonna 2004. DisneyToon jatkaa kuitenkin edelleen toimintaansa, nyt Kaliforniassa. Studiolla ei kuitenkaan tehdä jatko-osia, vaan esimerkiksi spinoffeja. Esimerkiksi Helinä-keiju elokuvasarja on ToonDisneyn tuotantoa. Viimeinen jatko-osa klassikolle valmistui vuonna 2008 ja se oli Pienen merenneidon kolmas osa, Arielin tarina. Jatko-osat Dumbolle, Aristokateille, Pikku Kanaselle ja Riemukkaalle Robinsonin perheelle jäivät suunnitelmiksi.

Mutta Disney ei toki ole ainoa jatko-osia tuottanut studio. Don Bluthin ohjaama Fievel matkalla Amerikkaan vuodelta 1986 sai jatkoa vuonna 1991. Fievel matkalla villiin länteen kiersi teatterilevityksessä, seuraavat kaksi Fievelin seikkailua julkaistiin suoraan videolle. Myös Bluthin Rouva Brisby ja hänen salainen maailmansa, Maa aikojen alussa ja Kaikenkarvainen Charlie saivat jatkoa. Tuskin on tarpeellista edes mainita etteivät jatko-osat ole Bluthin teoksia. Sen sijaan Anastasian jatko-osan Bartok Suurenmoinen Bluth ohjasikin itse.

Vuonna 1994 valmistuneessa Richard Richin Joutsenprinsessassa riitti tarinaa useampaan elokuvaan. Rich toimi myös Joutsenprinsessa ja taikavuoren salaisuus ja Joutsenprinsessa ja lumottu valtakunta elokuvien ohjaajana. Balto-koirallekaan ei riittänyt ensimmäisen elokuvan sankariteot, vaan elokuvia tehtiin kaksi lisää. FernGully -Viimeinen sademetsä sai nimestään huolimatta jatko-osan. Tähän mennessä mainitut ovat olleet amerikkalaisia elokuvia, mutta jatkoa on saanut myös naapurin Pekka Töpöhäntä sekä tanskalainen Viidakkovekara Juuso. Ja ihan kotimaisen jatko-osan voi mennä katsomaan ensi jouluna, kun Niko 2 -lentäjäveljekset saa ensi-iltansa.

Tästä päästäänkin siirtymään piirroselokuvista cgi-animaatioihin ja tietysti Pixariin. Jo Pixarin kolmas, vuonna 1999 valmistunut elokuva oli jatko-osa, Toy Story 2. Se oli tarkoitus julkaista suoraan videolle, mutta levittäjä Disneyn kannustuksesta elokuva pääsi teatterikierrokselle. Seuraavaa jatko-osaa saatiinkin odottaa kymmenisen vuotta. Toy Story 3 sai ensi-iltansa 2010 ja sen ainakin piti olla lelujen elämän päätös. Huhuja neljännestä Toy Storysta on kuitenkin ollut ilmassa. Toy Storyn jälkeen Pixar julkaisi Autot 2:sen ja Monsterit Oy tulee jatkumaan ensi vuonna. Hirveän montaa jatko-osaa Pixar ei ole loppujen lopuksi tehnyt, kolmestatoista elokuvasta jatko-osia on ollut vain kolme.

DreamWorks on julkaissut tähän mennessä kahdeksantoista cgi-animaatiota. Näistä kuusi on jatko-osia ja yksi spinoff -elokuva. Shrekin on luvattu jäävän neljään osaan, Madagascar elokuvia on valmistunut jo kolme ja seuraavaksi luvassa on pingviini spinoff. Tulevina vuosina nähdään Kung Fu Panda 3 ja Näin koulutat lohikäärmeesi 2 ja 3. Kaikki DreamWorksin jatko-osat ovat olleet teatterilevityksessä.

Myös muut cgi-animaatioita tuottavat studiot ovat ottaneet tavaksi tehdä jatko-osia. Kesällä nähtiin jo neljäs Ice Age -elokuva ja Blue Sky studios jatkaa myös Rion tarinaa. Arthur poika seikkaili minimoiden kanssa kolmen elokuvan verran. Myös Tapaus Punahilkka, Karvakamut ja Happy Feet saivat jatkoa. Tulevaisuudessa nähdään miten jatkuu Poutapilviä ja lihapullakuuroja ja Puutarhatontut Gnomeo ja Julia saavat jatko-osan otsikolla Sherlock Gnomes.

Jatko-osat näyttävät tänä päivänä olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Onko yksittäinen elokuva vaarassa hukkua elokuvasarjojen joukkoon? Jatko-osia tuskin tehdään jos ensimmäinen elokuva ei tuota tarpeeksi rahaa, ovatko jatko-osattomat elokuvat siis epäonnistuneita eivätkä ansaitse jatkoa? Vai onko niissä tarina päinvastoin onnistuttu tiivistämään niin että jatkoa ei tarvita? Vuonna 2009 Suomessa teatterilevityksessä olleista elokuvista jatkoa eivät ole saaneet (vielä) esimerkiksi Discomadot, Bolt, Desperon taru, Mörön vastaan muukalaiset ja Coraline ja toinen todellisuus.

Tanskalaisten Discomatojen tuottajaksi on nimetty Discomadot niminen tuotantoyhtiö. Tässä tapauksessa onkin vaikea sanoa oliko matojen varalle kenties muitakin suunnitelmia kuin yksi elokuva. Disney ei ole vielä tehnyt jatko-osia cgi-animaatioilleen, joten Bolt on jäänyt luontevasti vaille jatkoa. Desperon tarun toinen ohjaaja Sam Fell on siirtynyt uuden tarinan pariin, ParaNorman sai juuri Suomen ensi-iltansa. Ja ParaNormanin studiohan muistetaan Coraline ja toinen todellisuus -elokuvasta. Näyttää siltä ettei kumpikaan näistä elokuvista ole tarvinnut jatkoa ja tekijöilläkin on ollut vielä muita tarinoita kerrottavana.

Jos leffa päättyi tosi hyvin, ei odota tarinan paranevan tai jos leffa oli huono, ei välitä jatkosta.
Möröt vastaan muukalaiset taas on saattanut hyvinkin jäädä suositumpien DreamWorks elokuvien jalkoihin ja jäädä tästä syystä jatko-osattomaksi. Sitä edeltänyt Kung Fu Panda ja sen jälkeen valmistunut Näin koulutat lohikäärmeesi nimittäin jatkuvat. DreamWorks on muuten jättänyt jatko-osattomiksi kaikki 1998-2003 valmistuneet piirroselokuvansa. Tämä johtunee siitä että studio keskittyi tästä eteenpäin cgi-animaatioihin ja vuonna 2004 valmistuikin jo ensimmäinen jatko-osa Shrekille.

Ghiblillä on hyvä periaate, että jatko-osia ei tehdä, vaikka elokuva olisi ollut kuinka hyvä ja menestynyt.

Jatko-osattomuudesta voi tehdä myös tavaramerkin. Studio Ghibli ei tee jatko-osia. Tässä kohdin ei ainakaan tarvitse epäillä etteivätkö studion elokuvat olisi tarpeeksi menestyneitä. Tosin Hayao Miyazakin seuraavan elokuvan on huhuttu liittyvän Porco Rossoon. Ghibli saattaa siis kuitenkin olla tekemässä ensimmäistä jatko-osaelokuvaansa.


Elokuvan menestyminen ei siis riitä syyksi jatko-osan tekemiselle. Toisaalta se on myös jatko-osan edellytys, sillä eihän flopanneelle elokuvalle ole mitään järkeä tehdä jatkoa. Löytyisikö jatko-osien avain sittenkin ensimmäisen elokuvan tarinasta?

 
Usein leffojen jatko-osia tulee, jos ykkösosassa ei ollut rakkaustarinaa. Eli toisen elokuvan idea on saada päähenkilölle pari. Karhuveljeni Koda on tällainen, ja en pitänyt. Tässä on kuitenkin onnistunut mm. Ice Age 2 ja Kaikenkarvainen Charlie 2.

Ja jos ensimmäinen elokuva on ollut rakkaustarina, on pääparin jälkikasvu varsin houkutteleva aihe jatko-osaksi. Ja lapsethan ottavat tietysti pesäeron vanhempiinsa ja tekevät kaiken päinvastoin kun nämä. Draamaahan tästä ainakin saa.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta jatko-osasta:) 
Pieni merenneito taas on silkkaa rahastusta, tarina toisin päin, jee?

Tarinaa voidaan myös jatkaa lähes suoraan siitä mihin ensimmäinen elokuva jäi. Madacasgarin eläinjoukko lähti New Yorkista, kävi Afrikassa ja harhailee kolmannessa osassa jo Euroopassa. Fievel pääsi ensin Amerikkaan, mutta sepä ei riittänyt vaan hiiriperhe jatkoi matkustelua uudella mantereella. Toy Storyt kertoivat paitsi lelujen elämästä, myös Andy-pojasta joka ei viimeisessä osassa enää ollutkaan poika vaan kotoa muuttava, aikuistuva nuori mies.

Elokuvasarjana onnistunein on ehdottomasti Toy Storyt. Niiden tyyli pysyy samana, kolmonen on myös minun lempparini, ensimmäistä ja toista osaa en osaa sijoittaa niin selvästi. Niillä on myös selkeä aikajana, joka seuraa samalla Andyn kasvua ja kolmosessa ihastuin tapaan, jolla yhteinen matka päättyy. Eheä sarja!

Mutta jos eteenpäin ei pääse, voi palata taakse päin. Tai ainakin takaisin päin. Pixarin tuleva Monsterit Oy sijoittuu aikaan ennen Monsterit Oy:ta, mutta enemmän jatko-osia on sijoitettu alkuperäisen elokuvan sisälle, niin oudolta kuin se kuulostaakin.

Eniten minua risoo jatko-osat, jotka koitetaan sijoittaa ensimmäisen tarinan keskelle. Tarinaa jatkavat saattavat kestää loogisen tarkastelun, mutta keskeltä.. Topi ja Tessu 2 oli niin irrallinen söpistelyelokuva, etten oikein tiedä mitä siitä ajattelisin.

Esimerkiksi alkuperäisessä elokuvassa nopeasti aikuiseksi kasvaneen hahmon lapsuutta on helppo tarkastella lähemmin jatko-osassa. Mutta entä ajatus kertoa ensimmäisen elokuvan tarina uudelleen, toisesta näkökulmasta? Tähän ideaan ovat tarttuneet jo Leijonakuninkaassa shown lähes varastaneet Timon ja Pumba.

Kolmas leijonakuningas on mahtava muuten, mutta inhoan sitä, miten siihenkin koitetaan tunkea hieno opetus. Se olisi muuten mahtava timon ja pumba- hurvittelu, mutta ei..

Jatko-osan voi siis tehdä täysin huolimatta siitä miten ensimmäinen elokuva päättyy. Jatko-osan ei tarvitse olla edes nimensä mukaisesti jatkoa. Olisiko se sitten suomeksi ennakkoa tai välikköä... Englanniksi termit ovat prequel ja midquel. 

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta elokuvasarjasta:)
Maa aikojen alussa. Ensimmäinen elokuva oli kaunis, koskettava ja upea. Mutta sitten.. Ainoa asia mitä voin tähänkin sanoa; MIKSI SE EI LOPU?!

Kuinka kauan jatkoa sitten voidaan tehdä? Pakkohan tarinan on joskus loppua. Vai onko? Maa aikojen alussa sarjaan on tehty kolmetoista elokuvaa. Eikä mennyt muuten edes kahtakymmentä vuotta. Elokuviahan olisi hyvin voinut ehtiä tehdä tässä ajassa enemmänkin. Pókemon elokuvia on sentään tehty neljässätoista vuodessa viisitoista.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta elokuvasarjasta:)
Pokémon: muutama ekaa leffaa menee mutta loput ovat sitten surkeita kuten itse sarjakin on mennyt surkeammaksi 10 vuoden aikana. Voisi se sarjakin jo loppua niin loppuisi myös leffatkin. 

Kun jatko-osat tänä päivänä ovat varsin tavallisia, on ilmeisesti myös aika tavallista sopia useamman elokuvan sarjasta jo ennen ensimmäisenkään elokuvan valmistumista. Tämä antaa mahtavat puitteet kehittää paitsi yhden elokuvan mittainen draaman kaari myös elokuvasta toiseen kestävä ja kasvava tarina.

Vuosina 2006-2010 valmistuneet Arthur ja mimimoit -elokuvat perustuvat ohjaajansa Luc Bessonin omiin kirjoihin ja voisi ainakin olettaa että näillä edellytyksillä jo ensimmäistä elokuvaa tehdessään Bessonilla on ollut mielessä myös jatko-osat. Sarjan osat 2 ja 3 tehtiinkin yhtä aikaa ja viimeinen osa jatkuu suoraan siitä mihin kakkososa päättyi.


Yleisesti ottaen jatko-osat eivät ole kovin hyviä, ellei niiden tekeminen ole etukäteen suunniteltua.

Sitten varsinaisen kyselyn tuloksia.

Elokuvien jatko-osat...
Ääniä yhteensä 150. (Mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja.)

ovat yleensä laaduttomia 76 (50%)
ovat vanhoilla ideoilla rahastusta 64 (42%)
pilaavat alkuperäisen tarinan 49 (32%)
voivat olla ensimmäistä elokuvaa parempia 38 (25%)
syventävät tarinaa ja hahmoja 35 (23%)
viihdyttävät siinä missä muutkin elokuvat 34 (22%)
ovat merkki menestyksestä 32 (21%)
ovat nykyään parempia kuin ennen 29 (19%)
eivät kuulu elokuvateattereihin 21 (14%)
eivät ole vakavasti otettavia elokuvia 19 (12%)
ovat aliarvostettuja 19 (12%)
eivät ole kiinnostavia 16 (10%)

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta jatko-osasta:) 
Pieni merenneito 2 ja pocahontas 2 ovat myös kamalia. Varsinkin jos katsoo heti ykkösleffan jälkeen kakkosen, muutoksen laadussa huomaa heti.

Puolet vastaajista piti jatko-osien laatua heikkona. Yleinen käsitys onkin että jatko-osat tehdään alkuperäiseen elokuvaan nähden halvalla ja nopeasti. 1990-luvun suoraan videolle -jatko-osien suhteen tämä ainakin pitää paikkansa. Nykyään jatko-osan esittäminen elokuvateatterissa taas on normaali käytäntö ja laatu on jo jatkuvan teknisen kehityksenkin takia mahdollisesti vain parantunut. Kyselyn väite jonka mukaan jatko-osat eivät kuulu elokuvateattereihin sai kuitenkin kannatusta 21 äänen verran.

Toiseksi eniten kannatusta sai ajatus jatko-osien olevan vanhoilla ideoilla rahastusta. Näin vastasi 64 äänestäjää.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta jatko-osasta:) 
Ne jatko-osat joiden pääosissa on/ovat ensimmäisen leffan päähenkilöiden lapsi/lapset joka/jotkat oppii/oppivat saman, mitä tämän/näiden vanhemmat oppivat jo ekassa leffassa.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta jatko-osasta:)
Heti ensimmäisenä sanon, että en edes ala luottelemaan kaikkia huonoja Disneyn jatko-osia. Kaikille on jo päivänselvää kuinka luokatonta rahastusta ne ovat.

Jatko-osaa ei tietystikään voi täysin irtosanoa alkuperäisestä elokuvasta. Eihän kyseessä olisi jatko-osa, jos mukana ei olisi samoja hahmoja. Mutta hyvässä jatko-osassa hahmot kehittyvät, heidän tarinaansa syvennetään ja he joutuvat aivan uusiin tapahtumiin. Mutta jos ensimmäisen elokuvan maailmasta poiketaan liiaksi ja varsinkin jos sen arvot ja opetukset hylätään, ei lopputulos ole hyvä silloinkaan.

Tarinan pitää olla omanlaisensa; sillä pitää olla oma juonensa muttei kuitenkaan saa täysin hylätä ensimmäisen tarinaa kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Sen pitää pysyä jalona ykköselle, joka toi alunperin kunniaa (ja rahaa) ja potkua luoda jatkoa, kuitenkin ilman, että toistaisi sitä.

(Vastauksia kysymyseen huonoimmasta jatko-osasta:)

Secret of NIMH 2 joka pilasi aiemman osan hahmot, tarinan, tunnelman..ihan kaiken!

Balto 2. Pilaa niin totaalisesti ensimmäisen leffan tunnelman surkealla juonella, sekavuudella, huonoilla ääninäyttelijöillä (ainakin suomalaisversiossa) ja ennen kaikkea myös laaduttomalla piirrosjäljellä. Ensimmäinen elokuva Baltosta on todella upea, koskettava ja kaunis. Siinä Balto on vaatimaton, rohkea ja urhea. Kakkosessa sen sijaan erittäin ärsyttävä ja omahyväinen.

Notre Damen kellonsoittaja 2. Tehtiin varmasti sen takia että Quasi sai naisen. Plus se Quasimodo ihastuu siihen muijaan koska se on kaunis. Siis mitä VATTUA?

Kaikista karmein on Pocahontas 2. Pocahontas ja John Smith kuuluu yhteen. 

Väite siitä että jatko-osat pilaavat alkuperäisen tarinan saikin kannatusta 49:ltä äänestäjältä. Etenkin Disneyn Pocahontas 2 on monille isku vasten kasvoja. "Olen aina sinun" vannoo Pocahontas John Smithille ja katsoja saa pidätellä kyyneleitä kun rakastavaiset joutuvat elokuvan lopussa eroon toisistaan. Niin kaunista, niin liikuttavaa. Ikuista rakkautta. Sitten Disneyltä kerrotaan ihan elokuvan muodossa että eihän se Pocan ja Johnin juttu sitten ollutkaan ikuista. Moni pettyy rakkauteen oikeassa elämässä, mutta olisi luullut että edes Disneyyn voi tässä asiassa luottaa.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta jatko-osasta) 
Henkilökohtaisella tasolla mua riipii ja raastaa edelleen Pocahontas 2, jossa sabotoidaan ykköselokuva täysin. Ikuiset traumat.

Myös neutraali suhtautuminen jatko-osiin on mahdollista.

Usein kuulee, että jatko-osat pilaavat alkuperäisen elokuvan. En itse lähde allekirjoittamaan tätä, sillä olen aina osannut ajatella jatko-osat omina yritelminään. Ne eivät pääse pilaamaan olemassaolollaan ainakaan omaa katselukokemustani ensimmäisestä elokuvasta.

32 vastaajaa suostui myöntämään että jatko-osat voivat olla jopa alkuperäistä elokuvaa parempia. Tästä väitteestä moni antaa todisteeksi Pixarin Toy Story -sarjan kolmannen osan.

(Vastaus kysymykseen parhaasta jatko-osasta:) 
Toy Story 3. 2 on suht. kehno mutta kolmas osa on sarjan paras.

(Vastaus kysymykseen parhaasta jatko-osasta:) 
Bernard ja Bianca Australissa on ehdottomasti paras jatko-osa, sillä se on huomattavasti parempi kuin sarjan ensimmäinen elokuva. Toy Story 3 oli myös piristävä yllätys, sillä sekin on mielestäni melkein ensimmäistä Toy Storya parempi, tai ainakin ihan samaa tasoa.

(Vastaus kysymykseen parhaasta jatko-osasta:)
Kunfu Panda 2: hieno tarinnan kerronta, erinomainen pahis ja meno on jopa parempaa kuin ykkösessä. Lisäksi Hurja Viisikko pääsi isompaan roolin tässä, vaikka enemmän olisi saannut olla esillä.

35 vastaajaa oli sitä mieltä että jatko-osa voi onnistua syventämään ensimmäisessä elokuvassa alkanutta tarinaa ja siinä nähtyjä hahmoja.

(Vastauksia kysymykseen parhaasta jatko-osasta:)
  
Ehdottomasti Lilo & Stitch 2. Tarina jatkoi siitä mihin ensimmäinen jäi mutta ei kuitenkaan toistanut tarinaa vaan kulki omalla tarinallaan ja syvensi vähän lisää Stitchin syntymätarinaa.

Pieni Merenneito 3. Tämä elokuva selittää mukavasti sen, miksi Arielin isä niin vihaa ihmisiä.

Paras jatko-osa omasta mielestäni on Viidakkovekara Juuso 2- Elokuvasankarina. Vaikka se ei suinkaan ole animaatio- ja piirroslaadultaan yhtä hyvä kuin ensimmäinen elokuva, jokin siinä kiehtoo. Se jatkaa tarinaa siitä mihin jäätiin (ja itseasiassa minusta on vaan ihan hyvä, että Juuso ja Riitta lopulta saavat toisensa, koska ensimmäisen loppu pisti vain itkettämään), hahmoihin syvennytään enemmän samalla kun uusia hauskoja hahmoja lisätään.

(Vastauksia kysymykseen parhaasta elokuvasarjasta:)

Pidän myös paljon Viidakkovekara Juuso- leffoista, hahmojen kasvaessa myös tarina tuli syvemmäksi.

Aladdin. Tosin Jafarin paluu on huonosti animoitu (näin kauniisti sanottuna) mutta tykkäsin että Jago sai siina paljon hahmokehitystä. 

(Vastaus kysymykseen parhaasta jatko-osasta:)
Bambi 2. Alkupeäisessä leffassa Bambin isä tuntui hyvin julmalta hahmolta, ja oli hienoa miten jatko-osa keskittyi heidän suhteensensa.

Lähes samoihin kannatuslukemiin edellisen ajatuksen kanssa pääsivät myös väitteet siitä että jatko-osat viihdyttävät siinä missä muutkin elokuvat (34 ääntä) ja että jatko-osat ovat merkki menestyksestä (32 ääntä). Kauas ei jäänyt myöskään toteamus että jatko-osat olisivat nykyään parempia kuin ennen (29 ääntä).

Mielenkiintoista kyllä väite siitä että jatko-osat olisivat aliarvostettuja ja että jatko-osat eivät ole vakavasti otettavia elokuvia saivat yhtä paljon kannatusta (19 ääntä).

Vähiten myötämielisiä äänestäjiä (16) löytyi väitteelle että jatko-osat eivät olisi kiinnostavia. Elokuvan kiinnostavuus ei siis riipu siitä onko kyseessä jatko-osa vai ei, aihe ratkaisee.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta elokuvasarjasta:) 
En oikein ole Dreamworks-elokuvien ystävä Shrekkejä lukuunottamatta, siltä puolelta löytäisin ehkä helpoiten huonoimman elokuvasarjan, jos niitä olisin katsonut. Esim. Ice Age-sarjasta, Madagascar-elokuvista saati Kung Fu-pandoista en voi sanoa mitään, sillä en ole halunnut katsoa ensimmäistäkään sarjan elokuvista.

Paras jatko-osa
Kung-Fu Panda 2
Shrek 2
Bambi 2
Toy Story 2 ja 3
Leijonakuningas 2 ja 3
Pieni Merenneito 3
Fantasia 2000
Fievel matkalla villiin länteen
Bernard ja Bianca Australiassa
Pekka Töpöhäntä Amerikassa
Viidakkovekara Juuso elokuvasankarina
Saku Sammakko ja salainen disketti

Huonoin jatko-osa
Pocahontas 2
Pieni merenneito 2
Kaunotar ja Kulkuri 2
Bambi 2
Atlantis 2
Balto 2
Secret of NIMH 2
Notre Damen kellonsoittaja 2
Karhuveljeni Koda 2
Joutsenprinsessa 2 ja 3
Leijonakuningas 2 ja 3
Shrek 3 ja 4
Jafarin paluu
vanhojen klassikoiden jatko-osat

Paras elokuvasarja
Toy Story
Shrek
Asterix
Aladdin
Ice Age
Lilo & Stitch

Huonoin elokuvasarja
Ice Age
Shrek
Balto
Autot
Tuhkimo
Pieni merenneito
Madagascar 
Karvakamut
Alvin ja pikkuoravat
Maa aikojen alussa

Mille elokuvalle olisi pitänyt tehdä jatko-osa?
Muumipeikko ja pyrstötähti
Painajainen ennen joulua
Miekka kivessä
Aristokatit
Oliver ja kumppanit
Rottatouille
Ihmeperhe
Ötökän elämää
Kaunotar ja Hirviö
Kaksin karkuteillä
Aarreplaneetta
Tarzan Legenda suojelijoista
Disney välitunti Tehtävä pelastakaa kesäloma
9

(Vastauksia kysymykseen mille elokuvalle olisi pitänyt tehdä jatko-osa:)

Jatko-osan voisi kyllä periaatteessa tehdä melkein kaikille elokuville, jos ne vain tehtäisiin kunnolla..

Miekka kivessä. Arthurin ja pyöreän pöydän ritarien tarina olisi ollut kiva disneyn kertomana.

Miekka kivessa. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä miten Arttu ja Merlin hoitivat sitä Englannin kuningaskuntaa. Arisokatit. Olisi kivaa tietää mitä Edgarille kävi.

Tarzanille voisi ihan hyvin kehitellä "oikean kakkososan",missä Tarzanilla ja Janella voisi olla lapsi,joka vartuttuaan haluaa tavata muita ihmisiä,löytää kumppanin ja päästä sivistyksen pariin. 

Mielestäni 9 ansaitsisi jatko-osan (HYVÄN sellaisen). Se on yksi lempielokuviani ikinä ja itseasiassa lopetus antoi sellaisen käsityksen, ettei tarina pääty siihen. Videopeliä kuulemma suunniteltiin, mutta sen työstö lopetettiin jostain syystä ja nyt on huhuttu sen sijaan jatko-osasta. Joten, sitä odotellessa.

Legenda suojelijoista saisi puolestani saada vielä jatkoa, koska elokuvaan oli tungettu yhteen kolme kirjaa = ihan hirveästi jäi kaikkea pois. Ja koska kirjoja vielä on lisääkin, niin tarinaa voitaisiin ihan hyvin jatkaa.

Toisaalta olen iloinen, ettei Studio Ghibli tee jatko-osia (lyhyttä ”Mei and the Kittenbus”-animaatiota lukuunottamatta, jonka haluaisin kovasti nähdä!), mutta toisaalta olisi mielenkiintoista nähdä tulevaisuuden tapahtumia esim. Kikin lähettipalvelulle. Mutta ehkäpä on parempi, että Ghibli antaa katsojien keksiä itse elokuvien jälkeiset jatkotapahtumat. 

Ja mielenkiintoista ois myös nähdä Kaunotar ja Hirviö jatko-osa, jossa hahmot yrittävät parantua lumouksen aiheuttamista psykologisista traumoista, mutta se ei taida olla ihan Disney-kamaa.

 Suurkiitokset kaikille kyselyyn osallistuneille!