Animaatioblogi

Tämän blogin aiheena ovat animaatiot: uudet elokuvat, nostalgiset tv-sarjat, dvd-julkaisut, animaatioiden tekijät... kaikki animaatioihin liittyvä.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Animaatioiden isät

Äitienpäivänä esittelyssä oli kahdeksan animaatioiden äitiä, eipä siis liene yllätys että isänpäivänä listaan kahdeksan animaatioiden isää.

Barbapapa

Barbapapojen perheen pää, vaaleanpunainen Barbapapa on seitsemän lapsen isä. Suurperheen lapsia kannustetaan heidän omien mielenkiinnon kohteidensa pariin ja jokaisen omaa persoonallisuutta tuetaan. Barbapapa näkee jokaisen lapsensa yksilönä ja kaikille riittää rakkautta. Barbapapa-perheellä onkin lämmin ja hyvä yhteishenki.

Barbapapa on varsin mukautuva isä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että hän pystyy muuttamaan muotoaan tarpeen tullen vaikka taloksi.


Gru

Grun tie isäksi käy adoption kautta. Superrikollisen motiivit lastenhankintaan eivät ole kaikkein kunniakkaimmat, vaan Margo, Edith ja Agnes ovat osa Grun suunnitelmaa varastaa kuu. Suloisten tyttöjen tehtävä on hämätä Grun kilpailijaa, mutta loppujen lopuksi se onkin itse ilkimys joka tyttöjen pauloihin kietoutuu.

Perheen isäksi heittäytyminen ei käy aivan helposti ja Grukin saa kasvaa uuteen roolinsa hiljalleen ja jopa ansaita sen. Lopulta Grukin sisäistää niin iltasatujen kuin teekutsujenkin hienoudet ja yrmystä pahiksesta tulee tytöille kelpo isä. Itse ilkimys 2 saa ensi-iltansa Amerikassa ensi Heinäkuussa ja oletettavasti silloin nähdään miten Gru kasvattajana pärjäilee.

Stressi-Erkki

Erkki on kahden lapsen isä, joka kärsii jatkuvista paineista niin kotona kuin töissäkin. Eronneen Erkin lapset asuvat hänen kanssaan ja lisäksi Erkki saa hyysätä juoppoa au pairia ja yrittää tulla toimeen ex-vaimonsa kanssa. Hänen lapsensa eivät ole siitä helpoimmasta päästä: tytär on allerginen lukuisille asioille aina eläimistä mausteisiin ja apaattisella pojalla on oppimisvaikeuksia. Erkki tekee kaikkensa lapsiensa eteen ja yrittää kyllä parhaansa. Hyvät yritykset vain tuppaavat kääntymään katastrofeiksi.

Claire kuvailee isäänsä kaikesta tämän sähläämisestä huolimatta näin: "Hän on tosi kiva, hyvä isä ja todella todella vastuullinen."

Mikko Mallikkaan isä

Mikko Mallikkaan isä ei aikoinaan (ensimmäinen Mikko kirja julkaistiin 1972) ollut mikään tavanomainen ilmestys. Mikolla ei nimittäin ole äitiä vaan isä on yksinhuoltaja. Nykyään tätä ei osaa pitää kummallisena, kummallisempaa on se että isä polttaa piippua ja vieläpä sisätiloissa. Maailma muuttuu.

Mikon isä on rauhallinen mies, joka ei helposti hermostu. Ei edes silloin kun Mikko jättää lelunsa levälleen, viivyttelee aamulla tai juoksuttaa isää pitkin iltaa hakemassa vesilasillista tai hammasharjaa. Mielikuvitusystävä Mulperikin saa isältä tarvitsemansa huomion. Isä keskustelee mielellään Mikon kanssa poikaa vaivaavista asioista ja vaikka hän nauttiikin lehden lukemisesta nojatuolissaan, liikenee aikaa myös leikkeihin. Mikon ja isän kotona on turvallinen ja kodikas tunnelma.

Muumipappa

Muumipeikon isä on muistelmakirjailija ja seikkailija. Muumipappa on valmis suojelemaan perhettään vaaroilta vaikka tussari kourassa. Hän on joutunutkin uhmaamaan niin lihansyöjäkasveja, Mörköä kuin Muumitalon luona hiippaillutta jättimäistä mysteerihirviötäkin. Suojelevan puolen lisäksi Muumipapasta löytyy myös epävarmuutta. Muumipapan taiteellinen kriisi on johtanut koko perheen asumaan karulle majakkasaarelle. Muita päähänpistoja ovat olleet mm. ikuisen nuoruuden tavoittelu siirtymällä elämään yöaikaan, rikkaan tädin välttely niin että muu perhe joutui valehtelemaan Papan puolesta ja ompa hän kerran jopa jättänyt lapset oman onnensa nojaan ja lähtenyt salaa yön selkään seikkailuja etsimään.


Vaikka Muumipapan tempaukset ajoittain koettelevat perhe-elämää, on hänen innokkuudestaan, luovuudestaan ja spontaaniudestaan yleensä iloa. Parhaimmillaan Muumipappa johtaa perheen unohtumattomiin seikkailuihin. Muumipappa saattaa vaikuttaa kasvattajana jopa lepsulta ja välinpitämättömältä, mutta Pappa on Muumimammaa useammin huolissaan lasten puolesta. Yleensä huolen takana on kylläkin halu päästä mukaan retkille ja leikkeihin.

Muumipappa itse on löytölapsi, joka hylättiin paperipussissa lastenkodin portaille. Isäksi tultuaan Muumipappa ei ole ottanut käyttöönsä lastenkodista tuttuja kasvatustapoja. Muumipeikko ja muut perheeseen kuuluvat lapset kunnioittavat Muumipappaa ilman että tämän tarvitsisi korostaa auktoriteettiään.

Babar

Norsujen kuningas Babar on neljän lapsen isä. Babarilla on hyvät ja lämpivät välit niin poikiinsa Alexanderiin ja Pomiin kuin tyttäriinsä Loreen ja Isabellaan. Hän on kärsivällinen ja ymmärtäväinen, mutta ei lepsuile vaan pitää toisinaan varsin villeihin tempauksiin ajautuville lapsilleen myös kuria. Babarin kurinpito perustuu keskusteluihin. Babar ratkoo kiistat ja ongelmat puhumalla ja on aina valmis kuuntelemaan lapsiaan.


Vaikka kyseessä on kuningasperhe, on norsujen elo melko tavallista. Lapsia ei ole hemmoteltu ja heillä on samanlaiset säännöt kuin muillakin lapsilla. Toisinaan Babar kyllä joutuu heitä tästä muistuttamaan. Perheellä on tapana kerääntyä yhteen kuuntelemaan tarinoita, joita Babar kertoo omasta lapsuudestaan.

Uudessa Babar ja Badun seikkailut -sarjassa päästään näkemään millainen Babar on isoisänä.

Mufasa

Leijonakuningas Mufasa on kunnioitettava hahmo. Simba ihailee isäänsä ja tämän kuninkuutta varauksetta, eikä meinaa ymmärtää että myös Mufasan on noudatettava sääntöjä ja hänelläkin on heikkouksia. Suurin Mufasan heikkous on tietenkin Simba, jota Mufasa suojelee viimeiseen asti.


Mufasa vaikuttaa kaikessa arvokkuudessaan jopa jäykältä, mutta poikansa seurassa hän on rento ja leikkisä isä. Mufasa yrittää keskustella poikansa kanssa tärkeistä elämään ja kuninkuuteen liittyvistä asioista, mutta pikku Simba ei aina jaksa keskittyä näin vakaviin aiheisiin. Luulisi ettei kukaan uskalla uhmata Mufasan sanaa, mutta Simban uteliaisuus vie isän auktoriteetistä voiton kun kyseessä on esimerkiksi seikkailu norsujen hautausmaalla. Mufasan pettymys poikaansa on melkein musertavaa katsottavaa, mutta hän ei ole tarpeettoman ankara. Rajat ovat rakkautta.

 Mauri Myyrä

Mauri Myyrä otti ystävänsä Joonaksen Alfred-pojan hoiviinsa kun koko muu ankkaperhe koki surullisen kohtalon liikenneonnettomuudessa. Alfredille Mauri onkin ainoa ja oikea isä ja Mauri on ottanut isän roolin haltuunsa ihailtavasti. Kaikki eivät suhtaudu erilaiseen perheeseen suopeasti ja Alfred joutuu koulukiusatuksi erilaisen isänsä takia. Alfred ei itse missään vaiheessa kyseenalaista Maurin isyyttä tai häpeile erilaista perhettään.

Isän ja pojan välit säilyvät läheisinä vielä Alfredin aikuistuttua ja muutettua omaan kotiinsa. Usein Alfredin luona kyläilevä Mauri ei holhoa aikuista poikaansa vaan heistä tulee ajan myötä tasavertaiset kumppanit. Isä ja poika luottavat toisiinsa täysin puolin ja toisin. Tämä onkin tärkeää, sillä he ovat joutuneet kokemaan yhdessä monia vaikeita ja vaarallisia tilanteita. Aina Mauri ei ole asioista samaa mieltä poikansa kanssa, mutta kunnioittaa tämän mielipiteitä. Riitoja heidän välillään nähdään hyvin harvoin, mikä johtunee mutkattomista väleistä ja molemminpuolisesta arvostuksesta.



 Onnellista Isänpäivää!

1 kommentti:

Toukkero kirjoitti...

Tykkäsin tästä jutusta ihan hirveästi! <3

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...