Animaatioblogi

Tämän blogin aiheena ovat animaatiot: uudet elokuvat, nostalgiset tv-sarjat, dvd-julkaisut, animaatioiden tekijät... kaikki animaatioihin liittyvä.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Joululyhäreitä

Tänä vuonna en ehtinyt tehdä blogiin joulukalenteria parin edellisen vuoden tapaan.



Kun kalenteri jäi nyt väliin, tein pienen esittelyn viidestä joululyhäristä.


  
Ketun joulumetkut (Kingikratt)

Virolainen nukkeanimaatio on valmistunut vuonna 1991 ja se on esitetty Ylellä joskus 1990-luvun alkupuolella. Lyhärin on ohjannut Aarne Ahi. Tarina kertoo viekkaasta ketusta, joka pyörtyneeksi tekeytyneenä pääsee mukaan Joulupukin rekeen. Tilaisuuden tullen kettu varastaa lahjat säkistä ja Joulupukki vie lapsille tietämättään säkillisen lunta. Onneksi Pukin neuvokas tonttu onnistuu pelastamaan tilanteen ja Kettukin saa tekosensa anteeksi.

Tätä animaatiota moni lukija muisteli viime vuonna ja nyt sille löytyi nimi, kiitos Villasukka ja Yle. Ehkä Ylelle voisi lähettää joulutoiveen, että kaivaisivat tämän animaation esitysoikeudet jostakin ensi vuodeksi.

 

Petteri Punakuono (Rudolph the Red-Nose Reindeer)

Vuonna 1964 valmistunut nukkeanimaatio ei ole Suomessa samanlainen jouluklassikko kuin kotimaassaan Yhdysvalloissa.Varsinainen animointi on tehty Japanissa. Animaation tuottaja on Rankin/Bass Productions joka tuli tunnetuksi erityisesti jouluaiheisista nukkeanimaatiosta, Petterin lisäksi mm.The Little Drummer Boy ja Santa Claus Is Comin' To Town jotka pohjaavat Petterin lailla tunnettuihin joululauluihin. Petterin tarina on siis se laulusta tuttu, sillä on loistava punainen nenä josta sitä pilkataan. Joulupukilla on kuitenkin Petterin nenälle käyttöä.



Tuuma (Small One)

Elokuvan nimihahmo on jo heikentyneeseen kuntoon päässyt vanha aasi, jonka köyhällä omistajalla ei ole enää varaa pitää sitä. Omistajan poika on kovin kiintynyt vanhaan aasiin ja lähtee itse myymään sen markkinoille. Hän haluaa löytää aasille mahdollisimman hyvän uuden omistajan. Aluksi tilanne vaikuttaa toivottomalta, mutta lopulta paikalle sattuu kiltin oloinen mies joka tarvitsee aasin kyyditsemään vaimoaan Beetlehemiin.

Lyhäri on tunnistettavaa Disney laatua, vaikka sitä olivat tekemässä useat studion uudet tulokkaat. Tuuma oli myös ohjaajansa esikoistyö ja siinä voikin jo nähdä viitteitä Don Bluthin myöhempiin vaiheisiin.

Moni on varmasti nähnyt ainakin pätkän tästä vuonna 1978 valmistuneesta lyhytelokuvasta, sillä se kuuluu Samu Sirkan joulutervehdyksen vakiopätkiin. Kokonaan elokuva löytyy ainakin Disneyn Joulukalenteri dvd:ltä.



Mikki Hiiren jouluaatto (Mickey's Christmas Carol)

Esittelyn toinen Disneyn joululyhäri on valmistunut vuonna 1983. Sen pääosassa nähdään Mikki Hiiri, jonka aiemmasta teatterielokuvasta oli ehtinyt kulua jo 30 vuotta. Lyhärin on ohjannut Burny Mattinson ja tarina on varsin tuttu Charles Dickensin Saiturin joulu, nyt Disney hahmoilla roolitettuna. Alkuperäisellä ääniraidalla hahmot on nimetty Dickensin romaanin mukaisesti, mutta suomidubissa he esiintyvät omilla nimillään. Roope Ankkahan (Scrooge McDuck) tosin on saanut nimensä juurikin saituri Ebenezer Scroogelta.

Rahanahne ja suorastaan ilkeä Scrooge ei anna joulumielelle sijaa. Hänen työntekijänsä saa raataa, köyhille ei heru apua eikä sukulaisten seura kelpaa. Scrooge joutuu punnitsemaan arvonsa uudelleen kun hän kohtaa kolme joulun henkeä ja näkee mitä on jo menettänyt ja mitä tulee tapahtumaan jos sama meno jatkuu.

Suomidubissa Roopea esittää itse dubin ohjaaja Matti Ranin, kun taas Ankronikassa Roopen roolin vetävä Pekka Autiovuori on Mikki Hiiri. Lyhäri on julkaistu ainakin dvd-kokoelmalla Mikki Hiiren taikajoulu, joka on ilmeisesti ehditty julkaista jo kahdesti. Kolmannelle julkaisulle olisi varmaankin tarvetta sillä tätä kokoelmaa ei ainakaan nettikaupoista enää juuri ole saatavilla.



Lumiukko (Snowman)

Lumiukko on kuulunut suomalaiseen tv-jouluun katkeamattomasti jo vuodesta 1992. Sitäkin ennen tämä vuonna 1982 valmistunut englantilainen elokuva on ehditty esittää meillä kahdesti, ensimmäisen kerran jo 1983. Animaatio perustuu Raymond Briggsin kirjaan ja sen on ohjannut Dianne Jackson. Hahmot ovat mykkiä joten Howard Blaken musiikki on erityisen tärkeässä osassa. Elokuvan ainoasta laulusta, Walkin in the Air on vuosien myötä tullut yksi rakastetuimpia jouluhittejä.

Jouluaatto on luminen ja mitäpä pieni poika silloin tekisi ellei rakentaisi komeaa lumiukkoa. Tässä tarinassa Lumiukko herää henkiin ja vie pojan mukanaan ihmeelliselle lentomatkalle, jonka määränpää on lumiukkojen kokous. Paikalla on jopa itse Joulupukki. Hienon seikkailun jälkeen poika menee nukkumaan. Aamulla hän löytää Lumiukon lähes kokonaan sulaneena. Näinkin haikeasta lopusta on tänä vuonna päästy eteenpäin ja Suomenkin televisiossa nähdään jatko-osa Lumiukko ja lumikoira. Vaan ei taida Lumiukolle käydä sen paremmin uudenkaan lyhärin lopuksi. Myös Briggsin Joulupukki-kirjoista on tehty animaatio, mutta 1991 valmistunut Father Christmas on jäänyt aikalailla Lumiukon varjoon.

Jos Lumiukkoa ei jaksa odottaa jouluaattoon asti, voi sen katsoa myös dvd:ltä. Tällöin pääsee käsiksi myös extramateriaaleihin, eli kuvakäsikirjoituksiin, Animatic-versioon ja vaihtoehtoiseen alkuun.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei,

Mistä animaatioista nuo ylemmän joulukalenterin kuvat 9 ja 12 on? Tuli ihmeellinen deja vú kun näki ne...

Anonyymi kirjoitti...

Oli muuten hyvä jatko-osa toi Lumiukko ja Lumikoira. Ihana katsoa välillä käsin piirettya ja peräti käsin väritttyä piirettyä.

Lyhäreistä puheen ollen Fox näyttää mainoskatkoillaan Dog'y'Dog Christmas nimistä suomessa tehtyä Lyhyt animaatiota.

http://www.dogydogofficial.com/

ja uutinen aiheesta.

http://www.iltasanomat.fi/elokuvat/art-1288524871358.html

NoJopas kirjoitti...

Molemmat joulukalenterikuvat ovat Soyuzmultfilmin elokuvista. Luukun 9 kuva on Lumikuningattaresta. Luukun 12 kuva on lyhäristä Lumiukko postiljoonina. Olen kirjoittanut siitä pienen esittelyn: http://elakoonkuvat.blogspot.fi/2010/12/lumiukko-posteljoonina.html

En vielä aamulla ollut hereillä katsomassa Lumiukon jatko-osaa, mutta aion kyllä katsoa sen. Muitakin ohjelmia on boksilla odottamassa. Dog'y'Dog pätkän näin sattumalta Foxilta. En mitenkään hirveästi kyllä ihastunut.

Joulun ohjelmista ehdin katsoa vähän alkua Mörkylin jatko-osasta, hyvältä vaikutti ja Joulupukkia ja noitarumpua tuli seurattua puolittain.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos! Katsoin tuon Lumikuningattaren tubesta ja oi miten nostalgista oli! Aivan upea animaatio, samoin kuin Soyuzmultfilmin Viidakkokirjakin. Mikä onni jos ne saisi jotenkin dvd:lle, mutta eihän näitä tämmöisiä näytetä enää ikinä missään.

Anonyymi kirjoitti...

Moi!

Olen jo pitkään yrittänyt etsiä yhtä vanhaa lastenohjelmaa tuloksetta. Minulla ei ole mitään käsitystä ohjelman nimestä eikä tunnarista, mutta muisteekseni siinä oli paljon eläinlapsia ja joku pahis, joka yritti siepata niitä lapsia? Hahmot olivat hyvin ihmismäisiä, puhuivat ja käyttivät vaatteita. Yhdessä jaksosssa pahis nappasi yhden eläinlapsen ja lensi lentokoneella sen kanssa ja yhdessä jaksossa pahis sanoi lauseen "pidän lapsista, mutta joskus ne saavat minut suuttumaan". Ja jotenkin minulla on käsitys, että sillä pahiksella oli silinterihattu ja aurinko lasit, pahis taisi myös olla susi tai kettu?

Tykkäsin tuosta sarjasta lapsena ihan hirveesti. Se tuli joskus ehkä vuonna 1997, 1998 tai 1999 arkipäivisin. Olisin hirmu kiitollinen jos osaisit auttaa minua! :)

Anonyymi kirjoitti...

^Ja mainittakoon ettei kyseessä ole ainakaan "seikkailumetsä", sen tiedän. :)

NoJopas kirjoitti...

Seikkailumetsä tuosta lapsia kaappaavasta pahiksesta tuli minulle ensimmäisenä mieleen, mutta pahiksen ulkonäön perusteella tarjoan Sherlock Koiraa: http://www.youtube.com/watch?v=dVXkr6gSxcw

Sarjasta julkaistiin ensimmäiset 13-jaksoa dvd:llä Marraskuussa.

Anonyymi kirjoitti...

Jes! Oli se tuo Sherlock Koira. :) Kiitti, oot paras!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...