Minkälaiset hahmot animaatioissa pitävät valtaa? Arvatenkin kuningaskuntia löytyy lukuisia, ovathan kuninkaat, kuningattaret, prinssit ja prinsessat perinteisten satujen vakiohahmoja. Mutta löytyykö animaatiosta tasavaltoja, joissa hallitsee presidentti? Entäpä löytyykö animaatiovaltioiden johdosta naisia?
Kahdesta tv-sarjasta, kahdesta elokuvasta ja tietysti Jean de Brunhoffin kirjoista tuttu norsukuningas Babar hallitsee vaimonsa mukaan nimettyä Celesten kylää. Lapsuutensa Babar vietti viidakossa, mutta päätyi äitinsä kuoltua kaupunkiin. Ihmisten tavoille oppinut Babar kurvasi takaisin viidakkoon punaisella avoautolla. Vanhan norsukuninkaan kuoltua nuori Babar kruunattiin kuninkaaksi. Apunaan hänellä on kaksi neuvonantajaa, Kornelius ja Pompadour. Vaikka Babar kaipaa välillä poikamaisten kujeiden pariin, hän osoittaa jo nuorena olevansa oikeudenmukainen, päättäväinen ja pätevä kuningas.Vartuttuaan Babar perustaa perheen lapsuudenystävänsä Celesten kanssa. Kuningasperhe asuu kauniissa palatsissa, mutta tuntuu kaikinpuolin tavalliselta ja jopa arkiselta norsuperheeltä. Isänä Babar on lempeä mutta tarvittaessa tiukka, siis hyvin samanlainen kuin kuninkaana. Ulkopolitiikka liittyy olennaisesti kuninkaan toimiin ja tämäkin osa-alue sujuisi Babarilta varmasti varsin hyvin, ellei naapurimaata hallinnoisi oikukas sarvikuonokuningas Rataxes. Rataxes ei voi sietää norsuja ja järjestää maiden välille monenlaisia selkkauksia ja sodan julistuksia. Kuninkaina Babar ja Rataxes ovat toisensa vastakohdat.
Disney on kääntänyt elokuviksi suuren määrän satuja ja lanseerannut prinsessoista alati kasvavan tuoteperheen. Ja vaikka prinsessat pääosassa ovatkin, myös varsinaisia hallitsijahahmoja riittää niin paljon että poimin tähän vain osan.
Robin Hood-elokuvan alkuasetelma on kurja. Oikeamielinen kuningas Richard on poissa ja valtaa pitää ilkeä ja ahne prinssi Juhana. Juhanan kykyjä hallitsijana kuvaa hyvin se, että Richardin kruunu on hänelle kirjaimellisesti liian suuri ja pysyy päässä vain korvia jännittämällä. Juhana on nostanut verot pilviin ja kyykyttää kansaa. Vaikka Juhana on kova ja armoton, on hän myös lapsellinen oikuttelija ja vaikeissa tilanteissa kykenee vain imemään peukaloaan. Lopulta Robin Hood vie Juhanalta rahat, jotka tämä on vienyt kansalta, ja Juhana polttaa päreensä ja linnansa. Juhana päätyy vankilaan ja Sherwoodin metsissä saadaan taas huutaa "Eläköön kuningas Richard!".
Leijonakuninkaita tavataan myös toisessa Disney-filmissä, eli tietysti Leijonakuninkaassa. Tässä elokuvassa käsittelyyn pääsee perimisjärjestys, kun Mufasa-kuninkaan pikkuveli ei ole tyytyväinen jäädessään ilman kruunua. Niinpä Scar päättää järjestää pois pelistä sekä veljensä että pienen veljenpoikansa. Mufasan murha onnistuu suunnitelman mukaisesti, mutta pikku Simba jää eloon. Scar asettaa Simban päälle niin suuret tunnontuskat ja syyllisyyden että pentu häipyy vuosiksi kotiseudultaan. Henkisen kasvun jälkeen nöyrä Simba palaa takaisin kotiin ja ottaa paikkansa oikeana kuninkaana.
Kuninkaaksi voi päätyä muutenkin kuin perimisjärjetyksen kautta. Arttu-poika päätyy tähän tärkeään virkaan vedettyään miekan kivestä elokuvassa Miekka kivessä. Elokuva päättyy hämmentyneen Artun istuessa linnassa ulkona hurraavan väkijoukon saartamana. Pojalle ei ole mitään käsitystä uudesta virastaan, mutta apuun saapuu hänen opettajansa, velho Merlin. Näkemättä jää miten kaksikko alkaa kuningaskuntaa johtaa.
Prinsessa Ruususessa käsitellään yhtä kuninkaallisista kertovien satujen vakio aihetta, aviolittoa. Useissa saduissa prinssi ja prinsessa löytävät toisensa ehkäpä hieman yllättäen, vaikeuksien kautta tai rakastuvat ensi silmäyksellä. Prinsessa Ruususessa avioliitosta sovitaankin kahden kuninkaan, Stefanuksen ja Hubertuksen kesken. Stefanus ja vaille nimeä jäävä kuningatar saavat elokuvan alussa Aurora-tyttären joka luvataan samantien puolisoksi kuningas Hubertuksen Phillip-pojalle. Pahatar aiheuttaa suunnitelmaan mutkia kiroamalla Auroran, sitten salaisessa paikassa varttunut Aurora kohtaa metsässä rakkauden, tietämättä että hänet on jo kehdossa luvattu toiselle. Samoin Phillip kohtaa maalaistytön ja päättää antaa prinsessalle pakit. Tietysti Auroran salainen unesta tuttu rakas on Phillip ja maalaistyttö Aurora ja tosi rakkaus voittaa. Hieman höppänät kuninkaat saavat lähinnä nuoreen pariin keskittyvässä elokuvassa ruutuaikaa järjestellessään lastensa avioliittoa ja haaveillessaan lastenlapsista.Tähän mennessä esittelyssä on ollut Disneyltä vain mieshallitsijoita. Kai niitä naisiakin on?
Ensimmäinen naishallitsija löytyy heti ensimmäisestä elokuvasta, Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Lumikin isän kuoleman jälkeen vallassa on Lumikin äitipuoli, joka tunnetaan nimellä Paha Kuningatar. Elokuvassa ei kerrota minkälainen hallitsija Kuningatar on, mutta jotain kertonee pakkomielle täydelliseen ulkonäköön ja prinsessan asettaminen ensin siivoojaksi, sitten tappolistalle.Toinen vähemmän miellyttävä kuningatar löytyy Ihmemaasta, jossa Liisa kohtaa Herttakuningattaren. Tämä rouva hallitsee sekavaa valtakuntaansa pelolla, eikä kukaan uskalla sanoa helposti kiihtyvälle ja lausahduksesta "Pää poikki!" tunnetulle kuningattarelle vastaan. Kuningaskunnasta löytyy myös kuningas, mutta valta on selkästi kuningattaren käsissä.
Kolmas kuningatar vilahtaa elokuvassa Basil Hiiri mestarietsivä. Englannin kuningatarta mukaileva hiiri-hahmo ei paljon ruutuaikaa saa, mutta vaikuttaa ainakin kahta edellistä naishallitsijaa pätevämmältä virkaansa joten hahmo on pakko nostaa esittelyyn.
Pixarilta löytyy naishallitsija tietysti muurahaisyhdyskunnasta. Ötökkämaailmassa valtaa pitää useimmiten juuri kuningatar.
Viimeistään Nausicaä todistaa epäilijöille naisten kyvyn toimia johtajina. Hän kantaa vastuuta kansastaan ja koko ihmiskunnan tulevaisuudesta nöyränä ja rohkeana. Nausicaä on vasta nuori tyttö, mutta nousee isänsä kuoleman jälkeen Tuulen laakson kansan rakastetuksi johtajaksi. Hänen vahvuuksiaan hallitsijana on suvaitsevaisuus ja uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan.
Disney-elokuvissa esitellään myös muita valtiomuotoja kuin kuningaskuntia. Kiinaa hallitsee tietysti vanha ja viisas keisari. Hieman erilainen keisari löytyy Etelä-Amerikasta, missä nuori inkakeisari Kuzco keskittyy mieluummin pitämään hauskaa kuin hallitsemaan. Arabiassa Aladdin rakastuu höpsön sulttaanin tyttäreen, prinsessa Jasmineen.
Animaatioista löytyy näiden lisäksi myös kalifaatti, jonka kalifiksi kalifin paikalle haluaa Ahmed Ahne. Venäjän viimeinen tsaari ja hänen vallasta syöksemisensä nähdään Anastasia-piirroselokuvassa ja viimeinen šaahi kaatuu Persepolis-elokuvassa. Egyptiä hallitseva faarao näyttäytyy tietysti Egyptin prinssissä.Mutta edelleen puuttuu presidentti.
Moni jo varmaan arvaa mistä tv-sarjasta presidentti ja jopa presidentin vaalit löytyy. Alfred J. Kwak -sarja sisältää muutenkin poikkeuksellisen paljon politiikkaa. Sarjan alussa Vesimaa on kuningaskunta, jota hallitsee Leijonamieli I. Hänen poikansa keskittyy konsolipeleihin ja haaveilee urasta avaruusrosvona, joten ei ole mikään ihme ettei Leijonamieli II:lta hallinnointi sitten lopulta sujukaan. Hän nauttii kylpemisestä limonaadissa tai kaakaossa kun valtion talous on täysin kuralla. Edes isosta määrästä ministereitä ja avustajia ei ole apua.
Korppi näkee hetkensä tulleen ja aloittaa vallankaappauksen. Hän perustaa oman Kansallisen Korppipuolueen joka saa nopeasti taakseen tyytymättömän kansan. Korppi on taitava puhuja ja kerää koko ajan puoluelleen lisää kannattajia ja rahaa. Vastustajansa Korppi raivaa tylysti tieltään ja ajaa lopulta jopa itse kuninkaan pois palatsista. Korppi käyttää itsestään sekä nimitystä presidentti että keisari. Kannattajilleen "Korppi on johtaja!". Korpin hirmuhallinto päättyy kun Alfred ja muut hänen vastustajansa onnistuvat tyhjentämään Korpin rahavaraston. Kannattajat häviät köyhtyneen Korpin ympäriltä ja kuningas palaa takaisin.
Myöhemmin Vesimaa siirtyy monarkiasta tasavallaksi ja maassa järjestetään oikeat presidentin vaalit. Ehdolla ovat mm. talouskasvusta haaveileva Taalavaara ja tasa-arvoa ajava, Alfredin lapsuuden ystävä Olli. Myös Korppi on ehdolla ja on saanut taakseen vanhoja kannattajiaan. Demokratia ei kuitenkaan tunnu sopivan Korpille ja vaalipuheet ja -väittelyt tympivät häntä. Niinpä Korppi päätyy murtamaan padon myrskyn uhatessa ja ilmoittautuu sitten auliisti pelastamaan tulvan uhkaamia ihmisiä, jopa oman kampanjansa uhraten. Tulva vaatii jopa kuolonuhreja mutta avulias Korppi kerää kiitosta. Alfred epäilee alusta asti Korpin osuutta tulvaan ja saa epäilyilleen vahvistuksen Korpin kampanjapäälliköltä Harrilta. Vaalien tulos selviää ja Vesimaan ensimmäiseksi presidentiksi valitaan Olli. Kolmanneksi sijoittunut Korppi saa poliisit peräänsä.
Tässä oli vasta Vesimaan hallintoa, Alfredhan ehtii sarjan aikana tapaamaan myös muiden maiden hallitsijoita ja auttamaan heitä monenlaisissa ongelmissa.Tähän asti olen esitellyt vain kuvitteellisia hallitsijahahmoja, mutta tokihan oikeita hallitsijoita on siirretty animaatioihin, esimerkiksi vierailemaan Simpsoneissa tai South Parkissa. South Parkissa nähdään jopa Suomen päämies, ennenkuin koko maa räjäytetään. Itse valtiaissa on tietysti nähty useitakin Suomen presidenttejä. Mannerheim taas herätti kohua Katariina Lillqvistin nukkeanimaatiossa Uralin Perhonen. Yksi tuoreimpia hallitsija-sarjoja on Norjassa viime vuoden lopulla alkanut kuninkaallisista kertova Monarkiet-sarja.
Lopuksi vielä näyte hyvinkin rennosta hallinnosta Madagascarin kuningas Julienin tyyliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti