Ihmismäiset eläimet ovat animaatioiden vakiintunutta hahmokuntaa. Eläimet käyttävät vaatteita, vaikkakaan eivät välttämättä kokonaisia asua, asuvat taloissa ja käyvät töissä tai koulussa. Yleensä niissä ei ole eläimellisyydestä jäljellä kuin ulkonäkö ja sekin on tyylitelty ja ihmismäistetty.
Se kuinka sisälle ihmisten sivystykseen eläimet ovat päässeet vaihtelee. Kanit saattavat pitää porkkanoista ja oravan talo voi olla rakennettu puuhun, mutta yhtä hyvin eläimet voivat asustaa tiilitalossa asuinalueella ja syödä kaupan valmisruokia. Jossain tapauksessa kani ja kettu voivat olla ystäviä, toisessa sarjassa kettu saattaa vaania kania pahoissa akeissa. Useimmiten eläimet pariutuvat saman lajin edustajan kanssa, mutta sekin menee läpi että eri lajin edustajat perustavat keskenään perheen. Eläinten antropomorfismiin ollaan animaatioissa jo niin totuttu, ettei siinä ole juurikaan kyseenalaistamista ja muuttuviin yksityiskohtiin sopeudutaan nopeasti.
Mutta yksi häiritsevä asia löytyy: eläimet. Eläimillä nimittäin voi olla lemmikkejä tai kotieläimiä tai villit eläimet voivat elää niiden kanssa rinnakkain. Kuinkas se on mahdollista?
Klassisin ongelma jota luultavasti kaikki ovat joskus miettineet tulee Disneyltä. Kerroppa meille Mikki Hiiri, jos paras ystäväsi on koira nimeltä Hessu Hopo, miksi koira nimeltä Pluto on lemmikkisi?
Heluna Ammun kehitys on varsin mielenkiintoinen. Ensimmäisessä lyhärissä (Plane Crazy) jossa Helunan kerrotaan esiintyneen, nähdään vielä neljällä jalalla kävelevä maalaislehmä. Seuraavassa lyhärissä (The Plow Boy) on jo mukana Polle Koninkauluskin, joka kävelee kahdella jalalla ja käyttää hattua. Heluna on edelleen Mikin ja Minnin rinnalla lehmä, Mikki jopa lypsää sitä. Neljännessä lyhärissä (The Karnival Kid) Heluna on saanut hatun, mutta vasta kuudennessa (The Shindig) sen utareet on peitetty esiliinalla. Tässä maailmassa osa eläinyksilöistä voi siis kehittyä ihmismäisiksi, vaikka muut lajitoverit jäävät eläimiksi. Evoluutioteoriaa ei tässä kohdin kannata kai edes miettiä. Parempi oikeastaan olla miettimättä koko aihetta Disneyn osalta tämän enempää, ettei aivan sekoa. Esimerkkejä on nimittäin aivan liikaa.
Hyvä ja suosittu aihe lapsille suunnattuun sarjaan on lasten elämä.
Yksi monen lapsen elämään jossain vaiheessa liittyvä asia on halu saada
oma lemmikki. Mutta entä kun animaation lapsi on eläinlapsi?
Lemmikin kaipuu on iskenyt mm. maasika Arttuun ja kilpikonna Frankliniin. Artulla on lemmikkikoira Kamu. Mutta toisaalla Artulla on koiria myös ystävinään. Vielä lisää hämmennystä aiheuttaa se että muutamassa jaksossa Kamun näytetään puhuvan. Hänen puhettaan eivät tosin ymmärrä kuin muut eläin-eläimet (mm.kissat ja linnut) ja vauvat.
Franklin saa lemmikin heti piirrossarjan ensimmäisessä jaksossa. Franklinilla on lelukoira Sami, mutta eihän se ole oikea, kuten lintu, kissa tai poni. Mutta kun sarjan eläimet eivät käytä vaatteita, eikä suurinta osaa ole edes nimetty (Franklinin ystäviähän ovat mm. Majava, Etana ja Hanhi) alkaa ero lemmikin ja omistajan välillä kaventua vähän liikaa. Onneksi Franklin valitsee itselleen lemmikiksi kultakalan, joka tuntuu edes hieman loogiselta lemmikiltä kilpikonnalle.
Babarissa on jakso, jossa nuori Babar kohtaa viidakossa pahkasian. Hän ottaa possun lemmikikseen, mutta ei tiedä että sillä on jo omistaja. Possu on sarvikuonokuningas Rataxeen vaimon rakas Reginald. Mutta miten norsut ja sarvikuonot voivat pitää pahkasikaa
lemmikkinä? Toisaalta sarjassa viidakon eläinten siirtyminen
ihmismäisiin tapoihin on vielä kesken, ehkä pahkasiat ovat jääneet
kehityksen kelkasta ja niitä on soveliasta pitää lemmikkeinä?
Nalle Luppakorvan maailma ei myöskään ole täysin looginen. Eläinhahmot asuvat taloissa ja käyttävät vaatteita, ainakin suurimmaksi osaksi. Esimerkiksi Luppakorvan koiraystävä Musti nähdään välillä alastomana, asumassa koirankopissa. Toisissa jaksoissa Musti on viimeisen päälle puettu ja käy lastentarhassa. Samaa tekevät puput, oravat ja kissat. Tälläiset vaihtelut eivät kuitenkaan tunnu häiritseviltä, koska eläinten suhtautuminen toisiinsa ei muutu. Musti ei missään vaiheessa ole Luppakorvan koira-lemmikki vaan se esiintyy aina tasavertaisena ystävänä, oli sillä sitten vaatteet tai ei. Miksei sitä voisi välillä käyskennellä alasti metsässä vaikka asuisikin talossa?
Yksi sarjan jaksoista herättää kuitenkin ihmetystä. Siinä Luppakorva ystävineen löytää pienen hauvan. He keksivät ottaa sen mukaansa lastentarhaan, jonne se voisi jäädä kaikkien lasten lemmikiksi. Se sopiikin sekä opettajalle että talonmiehelle, mutta ilo lopuu lyhyeen kun sisään tulee rouva joka etsii kadonnutta koiranpentua. Mutta rouvahan on itsekin koira! Onko pentu siis hänen lemmikkinsä vai lapsensa?
Vekarat-sarjan päähenkilö on possupoika Sasu. Sasun parhaita
ystäviä ovat Torsti-sonni ja Sanna-ankka. Sasu asuu maatilalla jolla
kasvatetaan lampaita ja kanoja. Lampaat kyllä temppuilevat oikeita
lampaita enemmän ja nousevat välillä kahdelle jalalla, mutta ovat silti
maatilan kotieläimiä. Joita porsaat hoitavat. Porsaat, joiden
ystäväpiiriin kuuluu lehmiä ja vuohia ja jopa ankka. Mikä erottaa
lampaat tästä joukosta? Entä mitä eroa on kanoilla ja ankoilla?
Uskaltaako Sanna kyläillä Sasun perheen luona huolettomin mielin vai
onko sekin vaarassa joutua ulkoruokintaan?
Kolme muskettikoiraa kertoo muskettisotureista ja miekkataisteluiden ja "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" -paatoksen lisäksi kuvaan kuuluu se että taistelusta toiseen liikutaan uljaasti ratsain. Mitä muuta Muskettikoirilla voisikaan alla olla kuin hevonen? Polkupyörä? Skootteri? Se olisi huomattavasti typerämpää kuin ihmismäinen koira ratsastamassa hevosmaisella hevosella. Kun sarjan ihmismäiset hahmot ovat lähinnä koiria ja kissoja (Kardinaalin miehissä on yksi possu) tuntuu hevonen hevosena vielä ihan uskottavalta.
Hevosia nähdään myös Matka maailman ympäri -sarjassa. Tälläkin kertaa hevoset ovat tarinan kannalta perusteltuja. Ideahan on että Phileas Fogg kiertää maailmaa vuonna 1872 ja vaikka Fogg matkakumppaneineen on kuvattu eläimiksi on Jules Vernen tarinaan pohjaava sarja muuten melko lailla kiinni realismissa. Hevosvankkurit kuuluvat olennaisesti ajan kulkuneuvoihin. Hevosten lisäksi sarjassa nähdään myös Goa-norsu, joka sekin tuntuu käyvän järkeen aika hyvin.
Jos hevosten asema animaatioissa tuntuu epäreilulta, tasaa tilannetta se että My Little Pony -sarjoissa hevoset ovat määräysvallassa. Tottakai söpöillä poneilla kuuluu olla söpöjä lemmikkejä! Ja koska nämä karkinkirjavat ponit (joista osalla on sarvi tai siivet) ovat jo melko kaukana oikeista poneista eivät lemmikit tunnu niiiin kummalliselta asialta. Mutta vähän kummalliselta silti...
Alfred J. Kwak -sarjassa eläimet pysyvät lähes kokonaan ihmismäisinä. Ainoa oikeasti villiltä vaikuttava eläin on kilpikonna jonka selässä on saari. Vesimaassa taas toinen kilpikonna pitää antiikkikauppaa. Hieman hämmentävää on myös se että sillit osaavat puhua, mutta niitä pyydetään ruuaksi. Samoin valaat osaavat puhua, vaikkakin omaa kieltään. Silti niitäkin jahdataan. Nämä eivät ole kuitenkaan kovin suuria epäkohtia. Onneksi, sillä kun sarjassa käsitellään ankkojen ja hanhien välistä rasismia olisi hieman outoa jos Alfred toisaalla taluttelisi koiraa.
Jaksossa nimeltä "Sirkuksessa" Alfred pestautuu pelleksi sirkukseen. Sirkuksen vetonaula on hirmuinen ihminen jota paimentaa ihmistenkesyttäjä Orhi. Voiko tämän tulkita vitsailuksi eläinten maailman eläinten epäloogisuuksille?
Viimeiseksi esimerkiksi on pakko ottaa Muumilaakson tarinoita. Muumit kasvattavat talonsa ympärille viidakon, jonne Haisuli vapauttaa eläintarhasta joukon puhuvia eläimiä. Ensin eläimet suunnittelevat muumien syömistä, sitten ne ystävystyvät Muumiperheen kanssa. Kun eläimet tahtovat palata takaisin eläintarhaan, lähtevät Muumit saattamaan niitä. Mutta eläintarhasta löytyykin sopiva häkki myös Muumeille, jotka muistuttavat aivan riittävästi virtahepoja.
Onneksi Nuuskamuikkunen, Pikku Myy ja Hemuli hankkivat Tiedeakatemian presidentiltä todistuksen siitä etteivät Muumit kuulu häkkiin. Eläintarha pahoittelee sekaannusta kera kauniiden sanojen ja kukkasin. "Ei pidä arvostella pelkän ulkokuoren perusteella." Toteaa eläintarhanjohtaja.
7 kommenttia:
Tämä oli kyllä mielenkiintoinen ja hauska kirjoitus :) Olen itsekin monien mainitsemiesi sarjojen kohdalla miettinyt ja hieman naureskellut,että miten se nyt niin voi olla,että eläimellä on lemmikkieläin :D
Franklinistä tuon lemmikkijakson muistan myös hyvin,ja minustakin oli jotenkin loogista,että Franklin päätti lopulta valita kalan lemmikikseen,vaikka ajattelin silloin myös,että varmaan se nyt johonkin kalaan tyytyy,kun vaihtoehtona olisi ollut ihana koirakin :D Mutta,ehkä tämä epäloogisuus on jollain lailla häirinnyt myös sarjan tekijöitä,ja sen vuoksi he ovat valinneet mahdollisimman vähän silmiinpistävän lemmikin :D Tosin Franklinistähän löytyy myös pari muutakin jaksoa,jotka käsittelevät lemmikkieläimiä.Toisessa jaksossa Franklin löytää karanneen koiranpennun,ja toisessa taas hoitaa ystävänsä Nallen kanssa Majavan hamsteria.Franklinissä on kuitenkin eroteltu selkeästi villieläimet lemmikkieläimistä,ja ajattelen sen itse niin,että siis tässä sarjassa vain villieläimet voivat hankkia lemmikkejä.Tosin muistan myös Franklinistä kertovan jouluelokuvan,jossa Franklinin perhe vierailee isovanhempiensa luona maalla,jossa he tapaavat myös erään koirapariskunnan..Että se siitä loogisuudesta :D Ja lisäksi olen myös miettinyt sitä,kun ainakin pikkulinnut kuuluvat Franklinissä myös lemmikkieläinten tavoin puhumattomiin eläimiin,niin miten sitten Franklinin luokanopettajana voi toimia pöllö? :D Ja kun muutenkin sarjassa kelpuutetaan vielä lintujakin pienemmät nisäkkäät kuten etanat,ravut,lepakot yms. puhuvien eläinten listalle,niin miksi sitten lintujen kohdalla on tehty poikkeus? :D No mutta pienet epäloogisuudet sikseen! ;) Aivan ihana piirrossarja tämä joka tapauksessa on,yksi lemppareistani! <3
Toinen mainitsemistasi sarjoista,joka minua on myös kovasti huvittanut on tuo Nalle Luppakorva :D Muistan myös hyvin tuon kyseisen jakson,jossa koiranpennun omistajaksi ilmoittautuukin yllättäen hyvin pukeutunut,kahdella jalalla kulkeva sekä "ihmistenkieltä" puhuva KOIRA! :D No mutta Nalle Luppakorva nyt on muutenkin kyllä vaikka mitä epäloogisuuksia sisältävä sarja,joten miksei tämäkin menisi siinä samassa :) Ja lastenohjelmasta kun on kuitenkin kyse niin ei kai kaiken tarvitsekaan olla ihan täysin järkevää :) Opetuksellisuushan se tämän sarjan pääidea taitaa olla :)
Mainitsemiesi sarjojen lisäksi minulle tuli myös mieleen eräs ihan uusi lastenohjelma,jonka satuin kerran katsomaan telkkarista.Se kertoi kahdesta koirasta,jotka asuivat muistaakseni Pariisissa.Näillä koirilla ei ollut sen kummemmin vaatteita,mutta he kävelivät kuitenkin kahdella jalalla ja elivät muutenkin kuin ihmiset.Ja ainakin tässä jaksossa,jonka minä näin,niin heillä tai heidän jollain sukulaisellaan (koira myöskin) oli lemmikkinään neljällä jalalla kulkeva koira! :D Että sellasta..
Ja kyllähän näitä vastaavia varmasti riittää vaikka kuinka ja paljon,mutta yksi on vielä pakko mainita,nimittäin Timo menee esikouluun :D Siinä sarjassahan sekä villieläimet että lemmikkieläimet elävät tasavertaisina,ja kaikki eläinlapset käyvät yhdessä eskaria.Muistan tästä sarjasta kuitenkin yhden jakson,jossa luokkaan tuodaan väliaikaisesti hoitoon lemmikkikala,jota lapset pääsevät vuorotellen hoitamaan.Kalan hoitamisesti keskustellessaan koiralapset heittävät kuitenkin ilmoille kysymyksiä "Pitääks sitä ulkoiluttaa? Tai vaikka kylvettää?",johon pesukarhulapsi vastaa silmiään pyöritellen,että "Se on kala" :D Eli se ei siis vaadi samanlaista hoitoa kuin esim.lemmikkikoira,johon koiralapset puheissaan viittasivat,vaikka ovat itsekin koiria.. :D Tämä lemmikkiasia on kuitenkin haluttu ilmeisesti pitää kyseisessä sarjassa mahdollisimman loogisena,sillä ainakaan minun tietääkseni sarjan eläinlapsilla ei esiinny muita lemmikkejä kuin kaloja sekä myöhemmin myös lemmikkilisko.
Majavan hamsteri :D Itsekin mietin noita lintuja, kun Pöllö tosiaan on opettaja ja Hanhi on Franklinin ystävä... Niin miksi pikku linnut ovat vain lintuja. Ja ehkä eniten ihmettelen sitä miten etana on noussut kaikkien noiden lemmikkieläinten ohitse sivistykseen? :D
Nalle Luppakorvassa oli myös toinen juttu josta meinasin tässä mainita mutta jätin sen pois koska se ei kuitenkaan ihan täysin liittynyt aiheeseen: Jaksossa jossa linnut kärsivät kylmästä talvesta lapset päättävät päiväkodissa ruokkia niitä. Keittäjä antaakin Luppakorvalle ja Pyllerölle muruja ja sian ihraa linnuille viemisiksi. O-ou! :D
Mietin pitkään Timo menee eskariin -sarjaa (samoin Anniina Balleriinaa) että olisiko siinä ollut joku lemmikkijuttu. Hyvä ettei siinä ainakaan koiria ja kissoja näy, koska tosiaan hahmoissakin on koiria ja kissoja.
Tuo yksi sarja taitaa olla Kasper ja Liisa. Siinähän kävelevät ja puhuvat koirat elävät lasten kanssa rinnakkain, mikä taas antaisi aihetta ihan omaan blogitekstiin. "Ihmismäiset eläimet ja ihmiset, miten rinnakkaiselo onnistuu" :D Ehkä joskus...
Tässä blogissa oli kyllä miettimisen aihetta.
Olisiko mahdollista joskus tehdä sellainen blogi, joka käsittelisi niitä sarjoja, joissa eläimet käyttäytyvät vähän realistisemmin esim. Kaukametsän pakolaiset. Eli toisin sanoen eläimet olisivat kuin oikeita eläimiä.
Oli hyvä kirjoitus muuten.
Oli kyllä mahtava kirjoitus! Itse en ole kyllä kyseistä asiaa koskaan tullut edes ajatelleeksi.
Varma en ole siitä, mitkä sarjat olivat pelottavia, mutta veikkaisin että ainakin Kaukametsän pakolaiset.
Mietin, että oletko koskaan kirjoittanut blogissasi The Silver Brumby (Hopeaori / Hopeaharja) -sarjasta? Minusta olisi kiva lukea siitäkin jotain arvostelua/mielipidettä, kun joskus pienenä se yksi lemppareistani oli. :)
Oho. Tulee usein vähemmästäkin miettineeksi, kuinka välillä lasten ajattelua osataankaan aliarvioida.
Jos muuten keksit muita vastaavanlaisisa esimerkkejä, niin kirjoittele ihmeessä lisää!
Itse olen osannut niellä nuo "lemmikki"-eläinomistaja-asetelmat aika mukisematta silloin pienenä YHTÄ poikkeusta lukuunottamatta:
Vekarat.
Muistan siitä erään jakson, jossa oli erittäin kyseenalainen lehmä; eläinmäinen lehmä, joka on navetassa; lehmä, jota muut eläimet hoitavat eläimenä.
Se oli tavallaan aika järkyttävä näky, kun vastaavasti eräässä toisessa jaksossa Torsti-sonni isä hoitaa sepän töitä kuten nyt sepän kuuluukin töitään hoitaa.
Kyllä silloin heräsi kysymys, mitä se Torstin äiti ja kaikki naispuoliset sukulaiset oikein tekivätkään.
Koko asia häiritsi tämän ihmisparan sielua niin paljon, ettei koko sarjan katsomisesta tullut sen jälkeen yhtikäs mitään.
Miten sitä kaikesta voikaan saada traumat! :<
Tämä oli todella hauska postausidea! Monta esimerkkiä olet huomannut. Itse kuitenkin ajattelen aina animaatioiden eläinhahmot ihmisten kuvina, joita luonto ja eläimet yhtä lailla ympäröivät.^^
Realistisemmista eläinkuvauksista on ihan mahdollista tehdä blogitekstiä. Vielä ei kyllä hirveän montaa esimerkkiä tule mieleen, mutta kun alkaa tosissaan ajatella niin eiköhän sellaisiakin sarjoja/elokuvia ihan kiva lista löydy.
Hopeaharjaa on toivottu ennenkin ja olen aloitellut yleisesti hevos-animaatioita käsittelevän tekstin. Mutta koskakohan se mahtaa valmistua, jaa-a... :D
Lähetä kommentti