Animaatioblogi

Tämän blogin aiheena ovat animaatiot: uudet elokuvat, nostalgiset tv-sarjat, dvd-julkaisut, animaatioiden tekijät... kaikki animaatioihin liittyvä.

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Pohjolan animaatiot: Ruotsi

Ruotsi tunnetaan laadukkaasta lastenkulttuurista. Ruotsissa on kirjoitettu hyviä lastenkirjoja ja tehty uskottavia lastenelokuvia. Ruotsi olikin maailman johtavia lastenelokuvien tuottajia 1940-luvulta 1970-luvulle. Ruotsalaisilta on syntynyt myös oivallisia lapsille suunnattuja animaatioita. Mutta ensin hieman historiaa.


Ensimmäinen ruotsalainen animaatio on ilmeisesti vuonna 1915 valmistunut Trolldrycken. Aikuisille suunnatun animaation ohjasi taitelija ja kuvittaja Victor Bergdahl. Vuonna 1916 hän loi Kapteeni Groggin, josta teki 13 lyhytelokuvaa. Elokuvista tuli hyvin suosittuja. Bergdahl sai pian seuraajia kun animaatio alkoi kiinnostaa muitakin ruotsalaisia taiteilijoita. Arvid Olson oli tunnetuin ja ehkä tuotteliainkin mainosanimaatioiden tekijä. Hän teki yli sata animoitua mainosta.

Vuonna 1934 valmistui Robert Högfeldt ohjaama Så tuktas ett troll, satuelokuva peikoista ja keijuista. 10-minuutin mittainen elokuva menestyi hyvin ja johti Disneyn innoittamiin haaveisiin ensimmäisestä pitkästä ruostsalaisesta animaatioelokuvasta. Aiheeksi valittiin Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket, mutta projekti päättyi kirjailijan kuolemaan. Ensimmäinen kokonaan animoitu pitkä elokuva oli lopulta Agaton Sax och Byköpings gästabud vuodelta 1976. Sen ohjasi Stig Lasseby.


Ruotsalainen animaatioelokuva aloitti nousunsa 1970-luvulla. Oikeita näyttelijöitä ja animaatiota yhdistelevä I huvet på en gammal gubbe oli Per Åhlinin esikoiselokuva. Hän jatkoi animaation ja näytelmäelokuvan yhdistämistä myös seuraavassa elokuvassaan Tuulihattu (Dunderklumpen) vuonna 1974. Sittemmin Åhlin animoi Mikko Mallikasta ja Pikku kummitus Lapasta. Hän on tehnyt myös pitkät elokuvat Matka Meloniaan (Resan till Melonia, 1989) ja Mysteeri Koirahotellissa (Hundhotellet. En mystik historia, 2000).


Myös Johan Hagelbäck teki perinteisiä piirrosanimaatioita ja hän on yksi monipuolisimmista animaattoreista Ruotsissa. Kuka Lohduttaisi Nyytiä? perustuu tietenkin Tove Janssonin kuvakirjaan. Animaatio valmistui 1979. Kuinka sitten kävikään? animoitiin myös Ruotsissa, ohjaajana oli Jaromir Weseley ja valmistumisvuosi 1993. Tv-sarjojen Kallen Kiipeilypuu (Kalles Klätterträd) vuodelta 1975, Farbrorn som inte vill va' stor vuodelta 1979 ja Magister Flykt vuodelta 1984 takana ovat Olof Landström ja Peter Cohen.

Stig Lasseby ja Jan Gissberg ohjasivat Pekka Töpöhännästä kokoillan elokuvan vuonna 1983. Elokuva menestyi todella hyvin ja on edelleen suosittu. Vuonna 1985 valmistui jatko-osa Pekka Töpöhäntä Amerikassa.


Gissbergin ura animaatioiden parissa jatkui sammakosta ja heinäsirkasta kertovilla tarinoilla. Vuonna 1987 valmistui Herra Heikki ja S. Makkonen (Kalle Stropp och Grodan Boll) ja vuonna 1991 Saku Sammakko ja salainen disketti (Kalle Stropp och Grodan Boll på svindlande äventyr). Suomessa hahmoista on yleensä käytetty nimiä Herra Heikki ja S. Makkonen, mutta myös Saku Sammakko nimitystä on käytetty.

Jonas Odell, Stig Bergqvist ja Martti Ekstrand perustivat Filmtecknarna -studion vuonna 1981. Studion ensimmäinen merkittävästi menestynyt animaatio oli Här är karusellen vuonna 1994. Studio on nykyään yksi Pohjoismaiden maineikkaimpia.

Magnus Carlssonin ura lähti nosuun tv-sarja Robinin myötä vuonna 1994. Animaatio sai huomiota myös kansainvälisesti ja Carlsson teki musiikkivideon Radioheadille. Carlsson työskenteli Happy life -studiolla vuoteen 2000 asti. Happy life tuotti monia menestyksekkäitä tv-sarjoja, joita on levitetty laajasti myös Ruotsin ulkopuolelle.


Tuoreita Ruotsalaisia animaatioelokuvia ovat Mimmi Lehmä ja Varis (Mamma Mu och Kråkan) vuodelta 2008, Viiru ja Pesonen -elokuvat (Pettson och Findus) ja tietokoneanimaatio Metropia vuodelta 2009.

Ruotsissa on tehty animaatioita genrerajoista piittaamatta. Dokumentaarisia animaatioitakin on tehty useita, esimerkiksi Johan Hagelbäckin Hasses dagbok ja Hasse och dödens lammunge joissa seurataan alkoholistivanhempien pojan elämää.

Vaikka myös aikuisille suunnattuja animaatioita on löytyy, loistavat lastenelokuvat silti joukossa parhainpina. Tuntuu etteivät ruotsalaiset arvota tekniikkaa liian korkealle, vaan panostavat mieluummin tarinoihin ja tunnelmaan. Vielä nykyäänkin Ruotsissa tehdään piirrosanimaatioita, vaikka Amerikan mallin mukaisesti olisi pitänyt siirtyä muodikkaaseen CGI-animaatioon. Suomessa näin tuntuu käyneen ja tarinoidenkin suhteen ollaan laskelmoivempia kuin Ruotsissa. Ruotsalaiset tuntuvat ottavat animaatioiden teon sopivan rennosti.

Ei kommentteja:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...