Animaatioblogi

Tämän blogin aiheena ovat animaatiot: uudet elokuvat, nostalgiset tv-sarjat, dvd-julkaisut, animaatioiden tekijät... kaikki animaatioihin liittyvä.

maanantai 5. heinäkuuta 2010

Pohjolan animaatiot: Suomi


Suomalainen animaatio on ollut viime vuosina nousussa. Tv-sarja Pasila on ollut katsojien suosikki ja sarjaan tehdään jo kolmatta tuotantokautta. Elokuva Niko lentäjän poika, jonka tekemisessä tosin olivat mukana myös Saksa, Tanska ja Irlanti, on laajimmalle levitetty suomalainen elokuva ja se voitti myös Jussi-palkinnon vuoden 2008 parhaana elokuvana. Tänä vuonna saa ensi-iltana Antti Haikalan ohjaama tietokoneanimaatio Maaginen kristalli.

Suomalaisen animaation juuret ovat 1920-luvulla. Harald Salenin Aito sunnuntaimetsästäjä valmistui vuonna 1924. Mainosanimaatioita ensimmäisenä Suomessa teki ilmeisesti Hjalmar Löfving. Sen jälkeen useimmat animaattorit ovat ansainneet leipänsä juuri mainosanimaatioilla.


Ensimmäinen suomalainen tietokoneanimaatioelokuva on vuonna 2006 valmistunut Keisarin salaisuus. Pitkiä animaatioelokuvia on kuitenkin tehty aiemminkin. Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin Seitsemän veljestä valmistui vuonna 1979. Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva Joulupukki ja noitarumpu on tehty yhteistyössä Unkarin kanssa vuonna 1996. Elokuvasta on tullut joka jouluinen perinne.

Allu Tuppuraisen Rölli-hahmosta tehtiin kolmas elokuva vuonna 2007. Röllin sydän on ensimmäinen Rölli-animaatio ja myös ohjaaja Pekka Lehtosaaren esikoiselokuva. Tämän elokuvan tekemiseen apuja saatiin Venäjältä.

Suomea viedään maailmalle muumien voimin, mutta Tove Janssonin hahmoista ei ole tehty yhtään suomalaista animaatiota. Tove Jansson on toki ollut mukana niin puolalaisen Muumien maailman, kuin japanilaisten muumianimaatioiden tekemisessä, mutta suomalaisiksi animaatioiksi niitä on siltä hyvin vaikea mieltää.


1960-luvun lopulla alkoi lapsille suunnattujen animaatioiden kultakausi. Silloin syntyivät sellaiset klassikkohahmot kuin Kössi Kenguru ja Käytöskukan porsaat Hinku ja Vinku. Camilla Mickwitz aloitti animaatoriuransa. Kahdenkymmenen vuoden aikana hän teki mieleenpainuneita pala-animaatioita. Suomalaisesta vaha-animaatiosta on vastannut Tuula Pukkila 1970 luvulta asti. Mikko Kunnaksen piirrosanimaatioita nähtiin Pikku Kakkosessa 1990-luvulla. Sittemmin suomalaisen lastenanimaation määrä ja laatu on tuntunut hiipuvan.


Ylen ensimmäinen oma nukkeanimaatio oli Heikkopeikko. Nallekarhut Urpo ja Turpo animoitiin virolaisella studiolla. Maailmalla tunnetuin suomalainen nukkeanimaattori on Katariina Lillqvist, jonka animaatiot ovat saaneet paljon tunnustusta, mm. Hopeisen Karhun Berliinin elokuvajuhlilla. Vuonna 2008 Uralin Perhonen herätti paljon keskustelua ja kohua, koska animaatiossa Mannerheimin rakastettu oli kirgiisiläinen poika.

Suomessa on tehty animaatioita myös aikuisille. Poliittista satiiria Itse Valtiaita tehtiin vuosina 2001-2008. Tosin sarja kolahti myös lapsikatsojiin. Suomessa tehdään paljon aikuisille suunnattuja lyhytelokuvia, jotka eivät valitettavasti pääse suuren yleisön tietoisuuteen vaan pyörivät lähinnä festivaaleilla. Yle esittää toisinaan animaatiota Uusi Kino -ohjelmapaikalla.

Suomalainen animaatio on siis tänäkin päivänä melko pienimuotoista. Pitkien elokuvien määrä on 2000-luvulla lähtenyt nousuun. Hyvinkin kotoisilla aineksilla varustetut elokuvat ovat menestyneet maailmallakin kohtuullisesti, tosin niiden tekemiseen on myös tarvittu apua ulkomailta.

Tv-animaatioilla tuntuu menevän varsinkin lastenohjelmien puolella aiempia vuosikymmeniä huonommin. Pasila ei suosiostaan huolimatta joudu kilpailemaan aikuiskatsojista. Tekijöitä ja mielenkiintoisia lyhytelokuvia riittää, mutta niiden saaminen kaiken kansan näkyville on vaikeaa. Suomi on pieni maa, rahat animaatioiden, ja elokuvien tekemiseen yleensäkin, ovat tiukilla. Mutta ovatko muut Pohjoismaat sen suurempia? Ja millaista animaatiotuotantoa Suomen naapureilta löytyy?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nämä sinun kirjoituksesi ovat helmiä!
Jatka samaan malliin.

TV: Harrastelija

NoJopas kirjoitti...

Kiitos!

Eiköhän jatkoa seuraa, on vielä niin paljon animaatioita joista kirjoittaa.

Azu kirjoitti...

Pasila on todellakin mestariteos! Onneksi yhden uuden kauden sijasta tuleekin kaksi kautta :). Olisiko muuten mahdollista, että tulisi joskus vähän laajempi blogiteksti Pasilaan liittyen?

NoJopas kirjoitti...

Pasilasta on tarkoitus kirjoittaa joskus ihan oma tekstinsä. Viimeistään sitten kun uudet jaksot alkavat tv:ssä olisi varmaan aika tarttua aiheeseen.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...