Nukkumatti 1/2, Nukkumatin synty

Nukkumatti, Nukkumatti lasten, illoin kulkee, heittää unihiekkaa. Päivän leikit aika lopettaa on, kun TV:n iltasatu alkaa.

Jo vuodesta 1973 suomalaiset ovat saaneet jännittää millaisella kulkuvälineellä nukkeanimaatiohahmo Nukkumatti saapuu tällä kertaa lankahiuksisten lasten luo, katsomaan televisiosta aluksi iltasatua ja myöhemmin koko Pikkukakkosen lähetystä.

Vuonna 1959 Länsi-Saksan ja Itä-Saksan välille kehkeytyi kilpailu lastenohjelmien teossa. Länsi-Saksalta oli tulossa Nukkumatin tervehdys lapsille-niminen ohjelma ja Itä-Saksan televisiolle tuli kiire valmistaa sille oma vastine. Deutscher Fernsehfunk:ssa (DDR:n televisioyhtiö DFF) animaatioiden parissa työskennellyt Gerhard Behrendt sai tehtäväkseen suunnitella ja valmistaa pikaisesti nuken, josta tulisi tähti DDR:n televisioon. Tuosta hetkestä Nukkumatin ensi-iltaan kului noin kolme viikkoa.

Aluksi Behrendt toimi itse Nukkumatti-jaksojen käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja animaattorina. Lopulta Nukkumattia tehtiin kuitenkin jopa 50 ihmisen voimin. Behrendt loi myöhemmin myös muita Nukkehahmoja, mutta Nukkumatti oli hänen elämäntyönsä.

Nukkumattiin panostettiin täysillä. Työ oli hyvin tarkkaa ja perusteellista, niinpä yhden kaksi minuuttisen tarinan kuvaaminen kesti jopa kolme kuukautta. Animaatiot kuvattiin suurella, noin kaksi kertaa kolme metriä pitkällä pöydällä, johon kunkin tarinan lavasteet oli huolella rakennettu. Materiaalien keräämiseen ja esineiden valmistukseen oli erikoistunut suuri määrä työntekijöitä.

Myös Nukkumatin ajopelit, jotka vaihtuivat aina joka jaksossa, suunniteltiin ja toteutettiin tarkasti ja huolellisesti. Sopivan kulkuvälineen valinta ja rakentaminen vaati myös paljon taustatutkimusta. Tekijöiden piti tutustua eri maissa käytettyihin kulkuneuvoihin tai jos mukana oli eläin, esimerkiksi hevonen vetämässä kärryjä, piti tekijöiden tutustua hevosen liikkeisiin, jotta siitä saatiin uskottavan ja aidon näköinen.

Nukkumatin suosiossa olivat ajankohtaiset ja modernit kulkuvälineet. Kotimaassaan
DDR:ssä Nukkumatti sai testattavakseen uusimmat junamallit sekä metron. Berliinin Pionerparkissa oleva lasten pienoisjunarata oli Nukkumatin kulkuneuvona useasti.

Hän pääsi myös avaruuteen, samanlaisella avaruussukkulalla kuin DDR:läinen kosmonautti Jahn. Ensimmäisen kerran Nukkumatti kävi avaruudessa 1961. Hän laskeutui myös kuuhun vuonna 1973. Nukkumatin uraa kosmonauttina hillittiin, ettei hän vaikuttaisi paremmalta kosmonautilta kuin neuvostoliittolaiset kollegansa.

Nukkumatin hahmo on muuttunut hieman vuosien saatossa. Yksi muutos liittyy televisioteknologiaan, aluksi sarja oli mustavalkoinen. Nykyisin käytössä oleva lempeä sini- tai punanuttuinen nukke, on ollut käytössä jo vuosikymmeniä ja on se kaikkein tutuin Nukkumatti. Hahmon pitkä parta kuvastaa iän tuomaa viisautta, mutta Nukkumatti on kuitenkin kiltti ja lapsenomainen.

Animaatiossa Nukkumatti heittää unihiekkaa joka jakson lopuksi. Unihiekan tekeminen oli oma vaikeahko prosessinsa, siihen käytettiin mm. foliota ja kimmeltävää hilettä. Ironista on, että useimmat lapset sulkivat silmänsä tai karkasivat television äärestä unihiekan ulottumattomiin, aikaisen nukahtamisen pelossa.

Musiikki oli tärkeä osa Nukkumattia, hahmot eivät nimittäin puhu lainkaan. Nukkumatin alkuperäisen tunnussävelmän sävelsi Wolfgang Richter, aikaa työhön kului kolme tuntia. Saksankielisessä versiossa laulun laulavat lapset.

Nukkumatti, Nukkumatti, ei kiirettä meillä vielä.
Kaunis toivotus hyvänyön, kohta päättää päivän työn.
Viivythän vielä hetken?
Nukkumatti, Nukkumatti, ei kai kiirettä sulla vielä?
Tänne saavuit varta vasten, iloks kaikkien pienten lasten.
Ole vieraanamme täällä.

Joka jaksossa kuullaan tunnussävelmän lisäksi myös teemaan sopivaa muuta musiikkia, esimerkiksi maasta jossa Nukkumatti kyseisessä jaksossa vierailee.

Kirjoitin Nukkumatista pienoistutkielman osana lopputyötäni joitain vuosia sitten, joten aineistoa riittää. Siksipä jaan aiheen kahteen osaan. Seuraavassa tekstissä käsitellään Nukkumatin ideologiaa ja Suomi-suhdetta.