Youtubeen oli koostettu video eri Disneyklassikoiden kohtauksista, joissa animaatio on identtistä. Ilmeisesti joillekin tämä tuli yllätyksenä ja jopa järkytyksenä. Suurinosa ihmisistä kuitenkin tuntui keskustelupalstoilla suhtautuvan asiaan rauhallisesti, paljon Disneyelokuvia katsoneet ovat huomanneet eri elokuvien väliset yhteläisyydet jo kauan ennen tätä "kohua".
Tänä vuonna ilmestyy 50. Disneyn klassikkoelokuva. Jatko-osia ei klassikoihin ole laskettu, ei myöskään kaikkia pitkiä elokuvia. Oma lukunsa ovat lyhytelokuvat. Kun Disney vielä on melkoisen merkittävä tekijä animaation historiassa, ei tunnu kovin yllättävältä että sen valtavia arkistoja hyödynnetään uusien elokuvien teossa. Animaattoreilla on myös ollut tapana huvitella Disneyhahmojen kustannuksella ja ujuttaa elokuviin mitä erilaisempia vitsejä, ehkä lainailu on ollut yksi huvitus. Työntekijöitäkin studiolla on ollut jo useampi sukupolvi, ja nykyiset tekijät ovat itse kasvaneet Disneyelokuvien parissa. On aivan luontevaa että he ovat halunneet jotenkin osoittaa kunnioitustaan aiemmille mestareille.
Disneyelokuvista voi bongata animoinniltaan täysin toisiaan vastaavia kohtauksia. Kuningas tässä lajissa on Robin Hood (1973). Elokuvasta löytyy useita muista elokuvista poimittuja pätkiä. Tunnetuin on tanssikohtaus, jossa koreografia on kasattu Lumikki ja seitsemän kääpiötä (1937), Viidakkokirja (1967) ja Aristokatit (1970) -elokuvista.
Selkeä kopiointi tuntuu olleen huipussaan 1960-luvun lopulta 1970-luvun loppuun. Kuitenkin jo ensimmäisestä klassikosta, eli Lumikista löytyy lainaus. Viisas kana Kananen -lyhärin (1934) tipuset on muutettu Lumikissa maaoraviksi, mutta vitsi on sama.
Animaattoreiden vitsi vai tarkan markan animaatiota?
Aina kopiointi ei ole niin selkeästi huomattavissa. Elokuvassa Pelastuspartio Bernard ja Bianca (1977) on laulukohtaus, johon on yhdistetty Bambissa (1942) nähtyjen eläinten liikkeitä eri vaiheista elokuvaa.
Koska Disneyelokuvia on paljon, niissä alkaa väistämättä nähdä samankaltaisuuksia, vaikkei kyseessä olisikaan suoranainen lainaus. Hahmoissa on samoja piirteitä, animaatioista löytyy samankaltaisia kohtauksia ja tilanteita.
Joissain elokuvissa voi yllättäen törmätä tuttuihin hahmoihin. Tälläisiä vierailijoita esiintyy nykyään jo melkeinpä joka elokuvassa, mutta jo 101 Dalmatialaista (1961) leffassa näkyy selvästi Kaunottaresta ja Kulkurista (1955) karanneita koiria.
Kaunottaren ja Hirviön Belle kävelee Notre Damen kellonsoittajassa.
1990-luvun elokuviin vierailijoita on piilotettu tarkemmin, ja niitä etsiminen on faneilla hauskaa hupia. Myös elokuvien tekijöitä on piirretty mukaan tarinoiden sivuhahmoiksi. Heidän tunnistamisensa vaatiikin jo hieman enemmän elokuvan taustojen tuntemusta.
Toisinaan samankaltaisissa kohtauksissa on kyse kunnianosoituksesta aiempaa elokuvaa kohtaan. Tälläisenä voidaan nähdä Kaunottaren ja Hirviön (1991) tanssikohtaus joka muistuttaa Prinsessa Ruususen (1960) loppua.
Siinä että Disney kopioi omien arkistojensa aarteita on vaikea nähdä mitään väärää. Mutta jos lainaus kohdistuukin muiden tekemiin animaatioihin ei lainailu olekaan enää hyväksyttävää. Leijonkuninkaasta (1994) löytyy aivan liian selkeitä yhteläisyyksiä Osamu Tezukan Kimba the White Lion -sarjaan.
Tämän voisi antaa anteeksi jos Disneyltä myönnettäisiin Kimban olleen esikuvana Leijonakuninkaalle, mutta studio on kiistänyt kaikki väitteet kopioinnista. Tosin useampi elokuvan teossa mukana ollut on myöntänyt että alunperin he olivat siinä uskossa että tekemässä oltiin nimenomaan Disneyn versiota Tezukan sarjasta. Ilmeisesti oikeudet tähän olivat päässeet unohtumaan, ja lopulta Disney väitti yhteläisyyksien olevan vain sattumaa.
Itseasiassa Disneyelokuvien aiheet ovat olleet lainaa alusta asti. Perinteiset eurooppalaiset sadut ja lastenkirjallisuuden klassikot on versioitu Disneyelokuviksi. Tästä aiheesta on tehty dokumentti Once Upon a Time ... Walt Disney ja koottu näyttely Walt Disney ja Euroopan taide joka oli esillä Tennispalatsissa vuonna 2009.
Myös visuaaliseen puoleen on haettu vaikutteita niin elokuvista kuin taiteesta. Vaikutteet eri taiteenaloilta ovat toki sallittuja ja nykyaikana niitä on alkaa olla mahdotonta välttää. On myös huomioitava että ilman taideteosten ja liveaction-elokuvien tutkimista varhaisia Disneyelokuvia suunniteltaessa, ei animaatiosta ehkä nyt kehtaisi puhua yhtenä taidemuotona.
Jos Disney onkin lainannut paitsi itseään myös muita, on Disneyn tuotantoakin kopioitu. Karmaisevin esimerkki ovat Disneyklassikoiden aiheita mukailevat halvalla toteutetut piirretyt joita löytyy markettien alelaareista.
3 kommenttia:
Niin, aika naurettava "kohu". Eteenkin 70-luvulla aiempien kohtausten lainaaminen oli luultavasti tiedostettua ja tarkoituksellista, Walt, päätarinoiden ideoija oli vasta kuollut ja jostain heidänkin piti rahansa saada. Näitä "kopiointihavaintoja" on tehty jo elämänkerroissa ja muissa Disney-aiheisissa kirjoissa, joten juttu ei todellakaan ole uusi. Lisäksi Aristokattien, Robin Hoodin, 101 dalmatialaista -elokuvan ja Viidakkokirjan yhtäläisyydet on selitettävissä jo sillä, että ne julkaistiin aika samoihin aikoihin. Noista halvoista alelaarien versioista olen huomannut, että ne ovat usein Brittiläistä tuotantoa, joka on aika uskomattoman tuntuista. Monet niistä on niin halvasti kopioitu ja piirretty, että on aika outoa, kuinka niitä yleensä saa edes myydä.
Studio Ghiblin ja sen perustajien animaatioihin keskittyvästä blogista löytyy vastaavanlaista vertailua:
http://ghiblicon.blogspot.com/search/label/riffs
Enemmän nämä minussa herättää mielenkiintoa kuin paheksuntaa. :D
Kiitos linkkivinkistä. Niin onhan noita ihan kiva bongailla.
Lähetä kommentti