Krokotiili Gena ja Muksis (Крокодил Гена, Tšeburaška) ovat venäläisen lastenkirjailijan, Eduard Uspenskin luomia hahmoja. Myös Uspenskin Fedja-setä on Suomessa tunnettu.
Krokotiili Gena on viisikymmentä vuotias krokotiili, joka työskentelee eläintarhassa. Se on arvokas herrasmies, ja osaa soittaa haitaria.
Muksis on trooppinen eläin, jota tiede ei tunne. Se tulee kaupunkiin appelsiinilaatikossa. Löydyttyään se ei pysy pystyssä vaan putoaa lattialle, koska sen käpälät ovat puutuneet matkalla. Niin se saa nimekseen Muksis.
Kuuluisa ja arvostettu Soyuzmultfilm-studio on tehnyt hahmoista on neljä lyhytelokuvaa.
Krokotiili Gena (1969)
Muksis (1971)
Isokomero (1974)
Muksis menee kouluun (1983)
Tarinat kertovat Genan ja Muksiksen ystävystymisestä, siitä kuinka he rakentavat ystävien talon, ovat epäonnekkaalla junamatkalla, tahtovat liittyä partiolaisiin ja Muksiksen kouluun menosta. Kolmas vakiohahmo on kujeileva muori Isokomero joka lemmikkirottansa Lariskan kanssa nauttii muiden kiusaamisesta.
Ruotsissa hahmoista tehtiin pitkä tv-sarja, joka ei kylläkään ole animaatio vaan hahmot ovat käsinukkeja. Se ei myöskään tarinoiltaan ja tyyliltään juuri vastaa alkuperäistä.
Gena ja Muksis ovat hyvin suosittuja Japanissa. Japanissa onkin tehty uusi 26-osainen animaatiosarja, jonka esittäminen on alkanut lokakuussa 2009. Muksiksen roolissa kuullaan Nozomi Ohashia, joka esitti Hayao Miyazakin Ponyo rantakalliolla elokuvan tunnuslaulun.
Suomessa animaatiot on julkaistu dvd:llä Krokotiili Gena ja Muksis: ystävyyden majatalo. Kansi on harhaanjohtava, mutta sisältö on ehtaa laadukasta nukkeanimaatiota suomeksi dubattuna.
Suomalaisille ennestään tuttu kappale Minä soitan harmonikkaa kuullaan animaatioissa Genan soittamana ja laulamana.
Muksis on ollut Venäjän Olympiajoukkueen maskotti vuodesta 2004 asti, kahdesti kesäkisoissa ja kahdesti talvikisoissa. Sen turkin väri on vaihdellut eri vuosina Venäjän lipun mukaisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti