Animaatioblogini aloittamisesta tulee tänään kuluneeksi vuosi. Vaikka olen vuoden aikana kirjoittanut 216 blogitekstiä, riittää animaatioista edelleen kirjoitettavaa. Jatkoa siis seuraa. Toiveita saa esittää sekä aiheisiin että blogin kehittämiseen liittyen, samoin vanhojenkin tekstien kommentointi on sallittua.
Olen ehtinyt hurahtaa animaatioihin niin että kirjoittelisin niistä varmaan ihan omaksi ilokseni. On kuitenkin mukavaa että kävijälaskuri raksuttaa eteenpäin, toivottavasti blogista on ollut lukijoille iloa ja ehkä hyötyäkin. Kiitokset käynneistä ja kommenteista!
Noitia, jättejä ja susihukkia (Wolves Witches and Giants) tv-sarjassa esitellään tunnettuja satuja niiden pahisten näkökulmasta, hieman modernisoituina ja vinkeiksi väänneltyinä.
Sarjan ovat ohjanneet Simon ja Sara Bor englantilaiselta Honeycomb Animation -studiolta. Sama studio on myös Sätkyjä ja tärinöitä tv-sarjan takana. Noitia, jättejä ja susihukkia tehtiin vuosina 1995-1999 neljän tuontantokauden verran. Kymmenminuuttisia jaksoja tehtiin jokaisella kauhdella 13. Lisäksi sarjan tiimoilta tehtiin 1996-1999 kolme puolituntista erikoisjaksoa Tuhkimo, Lumikki ja Aladin.
Suomessa sarjaa on esittänyt Yle. Suomenkielisenä kertojana toimi Vesa Mäkelä. Sarjaa on julkaistu viidellä dvd:llä, mutta nimeksi on jostain syystä vaihtunut Noitia, jättejä ja peikkoja. Dubbauskin on uusittu.
Ensimmäinen Disneyn Silly Symphonies lyhytelokuvasarjan animaatio oli Ub Iwerksin ohjaama Luurankotanssi (The Skeleton Dance) vuonna 1929.
Luurangot ovat tämän jälkeen esiintyneet muissakin animaatioissa.
Isosta luurangosta, pienestä luurangosta ja vielä kolmannestakin luurangosta joka on koira, kertova Luukkoset (Funny Bones) on englantilainen piirrossarja. Sarja perustuu Janet ja Allan Ahlbergin kirjoihin. Vuonna 1992 valmistuneessa sarjassa on 12 viiden minuutin mittaista jaksoa.
Sarjaa on esittetty Ylellä sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomeksi Luukkosten kertojana toimi Erkki Saarela.
Jaksot: 1. The Pet Shop 2. Bumps in the Night 3. Give the Dog a Bone 4. Dinosaur 5. Ghost Train 6. Skeleton Crew 7. Mystery Tour 8. Wishbone 9. Shake, Rattle and Roll 10. Cat Chase 11. City Nights 12. Fright Night
Alunperin Grim & Evil -sarjasta omaksi ohjelmaksi siirtynyt The Grim Adventures of Billy & Mandy kertoo Viikatemiehestä joka häviää kahdelle omalaatuiselle lapselle limboamisessa ja joutuu ryhtymään näille ystäväksi, ikuisiksi ajoiksi. Maxwell Atoms teki sarjaan 81 jaksoa ja kolme tv-elokuvaa.
Vuonna 1993 valmistuneen Painajainen ennen joulua (Tim Burton's The Nightmare Before Christmas) nukkeanimaation pääosassa häärää Halloween-kaupungin kurpitsakuningas Jack Skellington.
Disney klassikossa Hiidenpata (The Black Cauldron) vuodelta 1985 nähdään hyytävä pahis Hornansarvi, joka hiidenpadan avulla herättää itselleen luurankoarmeijan.
Universumin vahvimman miehen, He-manin pahin vastustaja on Skeletor. Skeletorilla on aseenaan tuhonsauva ja tavoitteenaan hallita Eterniaa.
Stopmotion animaatiossa hahmojen sisällä on animoinnin mahdollistava luuranko tai ranka, samoin cgi-animaatiossa hahmoa animoidaan luurangon luita liikuttamalla.
Mutta tokihan piirroshahmoillakin on oltava luut! Michael Paulus on tehnyt sarjan piirroksia joissa nähdään miltä esimerkiksi Pikachu ja Tehotytöt näyttävät läpivalaistuina.
Englantilainen tv-sarja Remakat Ritarit (The Big Knights) kertoo kahdesta vahvasta ja urheasta ritariveljeksestä ja heidän urotöistään. Tosin useimmiten ritari Boris ja ritari Morris aiheuttavat itse eniten kaaosta, heillä nimittäin on enemmän voimaa kuin viisautta. Ritareilla on kaksi lemmikkiä, haarniskoidut Sir Horace-koira ja Sir Doris-hamsteri.
Remakat ritarit on valmistunut vuonna 1999. Siinä on 13-osaa ja yhden jakson kesto on kymmenen minuttia. Sarjan ovat luoneet Neville Astley ja Mark Baker. Suomessa on esitetty myös heidän lapsille suunnattua Pipsa Possu -sarjaansa (Peppa Pig), jota on tehty jo 156 jaksoa.
Ritarien ironinen huumori aukeaa lapsia paremmin aikuisille ja se on palkittu mm.parhaana aikuisten animaatiosarjana British Animation Awards -kilpailussa ja parhaana animaatiosarjana Annecy Animation -festivaaleilla Ranskassa. Monien muiden aikusille suunnattujen animaatioiden tapaan Remakat ritarit on visuaalisesti pelkistetty ja yksinkertaisesti animoitu, mutta ääninäyttelijät ovat nimekkäitä koomikoita.
Seikkailu tapahtuu kuvitteellisessa Euroopan maassa Boroviassa, jota hallitsee kuningas Otto. Vaikka ensivaikutelma antaa ymmärtää että tarina tapahtuu keskiajalla, onkin Borovia vain jostain syystä jäänyt takapajulaksi muun maailman kehittyessä. Toki Boroviassakin yritetään kiriä kohti moderninpaa elämää. Ongelmatilanteissa apuun kutsutaan ritari Boris ja ritari Morris jotka urheasti kohtaavat lohikäärmeet, vampyyrit ja muut vastustajat. Ja hetkeksi valtakunnassa on taas rauha.
Suomessa sarjaa on esittänyt Yle, ensimmäisen kerran vuonna 2000. Suomidubissa näyttelivät mm. Ossi Ahlapuro ja Heikki Määttänen. Suomessa sarjaa ei ole saatavilla dvd:llä, mutta Englannissakin se julkaistiin vasta aivan äskettäin, 25.10.2010.
Jaksot: Vampyyrien maa (Land of Vampires) Ethel and the Imp Noiduttu silta (The Troll Bridge) Kyläkisat (The Village Games) Protonikone (The Time Protonosphere) Protonivoimaa (Proton Power) Ritari ja pavunvarsi (Sir Morris and the Beanstalk) Kellopeliritarit (The Clockwork Knights) Alkemiaa (Alchemy) Doris hukassa (Lost Doris) Ritarikoulu (Knight School) Ritarit pulassa (Knights in Distress) Saattokeikka (The Royal Escort)
Italialaisen Rever studion ja japanilaisen Studio Juneon yhdessä toteuttama tv-sarja Montana(Montana Jōnzu) kertoo maailmaa kiertävästä seikkailijasta ja aarteen metsästäjästä, joka jo nimestään, Montana Jones, päätellen on saanut vaikutteita Indiana Jonesista. Sarjan ovat luoneet Gi Pagot ja Marco Pagot.
Tarina sijoittuu 30-luvulle ja jokaisessa jaksossa Montana Jones matkaa etsimään kadonneita aarteita todellisiin paikkoihin ympäri maapalloa. Suomessa hän ei vieraile, mutta käy Ruotsissa ja Venäjällä.
Seuranaan Montanalla on hänen serkkunsa professori Alfred Jones jonka ohjaajalta ja mentorilta Professori Gerritiltä he saavat tietoa etsimistään aarteista. Eräällä matkalla joukkoon liittyy reportteri Melissa. Hän on kaunis ja älykäs ja Montanan ja Melissan välille kehittyy selvästi muutakin kuin ystävyyttä. Melissan isä on diplomaatti, jonka henkilöllisyys paljastetaan vasta viimeisessä jaksossa.
Montanan motivaatio aarteiden löytämiselle on saada ne museoihin, mutta hänellä on vastassaan Lordi Zero, jonka tarkoitusperät eivät ole yhtä jalot. Apunaan Zerolla on kaksikko Slim ja Slam sekä keksijäprofessori Nitro.
Sarjan hahmot ovat ihmismäisiä kissaeläimiä.
Sarjaa tehtiin vuosina 1994-1995 52 jaksoa. Suomessa se on nähty Nelosella vuosina 1997–1998. Dvd:llä sitä ei ole meillä julkaistu.
Jaksojen englanninkieliset nimet: 1. The secret of the goldmedal 2. The giant squid 3. Treasure hunting in Istanbul 4. The discovery of the jewel bible 5. The silk-carpet of the Taj Mahal 6. The horrible snowman 7. The tomb from the Pharaoh 8. King Arthur's knife 9. The secret code of the Inkas 10. Criminals in Chinatown 11. Adventuring with the Vikings 12. The treasure in the desert 13. The secrets of the dried fountain 14. A secret entrance in the castle 15. The subterranean waterfalls 16. Kidnapped to castle Mauleon 17. A muddy fight for the future 18. The golden dragon from Hong Kong 19. The hidden flymachine 20. The clock from Iwan the Terrible 21. Chased in the goldmine 22. The rescuing boomerang 23. Attack of the sharks 24. The flood's coming! 25. Emergency! Landing on Easter Island 26. The sunken goldbell 27. The attack of the bandits in Mongolia 28. The haunted house in Scotland 29. Searching through the labyrinth of King Minos 30. The Colombian jungle 31. Saved by the crocodiles 32. The treasure of the caliph 33. The secret pirateship 34. Emergency! Landing on treasure island 35. Adventure in China 36. Straight through Austria 37. The crown of the tsar 38. Marie Antoinette's Collier 39. Lemuria: The hidden land 40. The secret of the Mont St. Michèl 41. The stone dragon 42. The Artemis Temple 43. Get to the Chaco-Canyon 44. Travel through Transylvania 45. Locked in Toscana 46. Ormeca 47. Marco Polo's heir 48. Desperately lost in the desert 49. The baker and the knight room 50. Keanu, daughter of the chief 51. The monk and the samurai 52. Lost in Africa
Vuosina 1972 ja 1973 Isao Takahata ohjasi kaksi lyhytelokuvaa, joiden käsikirjoituksen oli tehnyt Hayao Miyazaki. Myöhemminhän tämä kaksikko perusti menestyneen Studio Ghiblin. Puolituntiset lyhytelokuvat kertovat Mimiko-tytöstä jonka kotipihaan tupsahtaa eräänä päivänä Panda-isä poikansa kanssa. Nämä kaksi lyhäriä (Panda kopanda ja Panda Kopanda: Amefuri Circus no Maki) on usein yhdistetty pitkäksi elokuvaksi, näin myös Suomessa. Panda, Panda! julkaistiin dvd:llä Lokakuussa 2010.
Juoni Mimikon isoäiti lähtee matkalle ja Mimiko jää yksin kotiin. Reipas tyttö pärjää hyvin yksinkin, mutta ilahtuu silti kun tapaa Panda-isän ja tämän pienen pojan. He ovat karanneet eläintarhasta ja ihastelevat Mimikon talon ympärillä kasvavaa bambu-metsää. Kun isäpanda kuulee ettei tytöllä ole äitiä eikä isää, ryhtyy Panda-isä Mimikollekin isäksi. Mimiko taas haluaa olla äiti pienelle pandalle, jolle antaa nimen Pikkanen. Niin kolmikko alkaa asuttaa taloa. Eläintarhasta tullaan lopulta etsimään karanneita pandoja, mutta kaikkia tyydyttävä ratkaisu löydetään kun Isä-Panda alkaa käydä eläintarhassa töissä ja palaa illaksi kotiin Mimikon luo.
Eräänä päivänä talosta löytyy pieni Tiikeri. Se on karannut sirkuksesta, mutta palaa sinne seuraavana päivänä takaisin äitinsä luo. Mimikon ja pandojen uusi ystävä joutuu pian vaaraan, kun sade nostattaa tulvan ja sirkuksen eläimet jäävät veden saartamiksi junavaunuihin. Panda-isä päästää eläimet pinteestä, mutta Pikkanen ja pikku Tiikeri onnistuvat saamaan junan matkaan ja se huristaa pois kiskoilta ja risteilee vedenalaisessa kaupungissa. Taas Panda-isä pelastaa tilanteen ja pysäyttää junan.
Elokuva on juoneltansa melko löyhä, hyväntuulinen seikkailu. Tarina etenee tapahtumasta toiseen sen persoonallisten hahmojen kannattamana. Näin on varsinkin ensimmäisessä osassa, joka vasta esittelee hahmot. Toinen osan alussa on vaikutteita Kultakutri ja kolme karhua -sadusta ja kun Mimikon ja Pandojen kotiseutu alkaa tulvia, he saavat päämäärän jota kohti tarina lähtee etenemään ja elokuvan lopussa pääsee jopa hieman jännittämään.
Käsikirjoituksen lisäksi Miyazaki suunnitteli hahmot ja kuvakäsikirjoituksen ja animoi joitain kohtauksia. Panda, Pandasta! on löydettävissä viitteitä Miyazakin myöhempiin elokuviin.
Mimiko on optimistinen ja innokas tyttö, hyvin samankaltainen kuin moni myöhempi Miyazakin tyttöhahmo. Ulkonäöllisesti Mimiko muistuttaa hyvin paljon Peppi Pitkätossua, ja Pepin tapaan hän asuu yksin, on koko kyläyhteisön tuntema ja eikä tunnu pelkäävän juuri mitään, murtovarkaitakin hän odottaa vierailulle innoissaan.
Samankaltaisuudet eivät ole sattumaa. Miyazaki ja Takahata olivat tehneet jo melko pitkälle edenneitä suunnitelmia Peppi Pitkätossusta kertovasta tv-sarjasta, mutta kun he matkustivat Ruotsiin tapamaan hahmon luojaa Astrid Lindgreniä, kirjailija ei antanutkaan lupaa animaatio tekemiseen. Peppi Pitkätossu sarjaa ei siis tehty, vaan kaksikon seuraava animaatio olikin Panda, Panda!
Peppi-animaatiosta kehittyi siis Panda, Panda! jonka taas on nähty vaikuttaneen Miyazakin Naapurini Totoro -elokuvaan. Panda-isässä ja Totorossa on samoja piirteitä ja Mimiko voisi hyvinkin olla ensimmäinen versio Totoron sisaruksista, joita alunperin piti olla elokuvassa vain yksi.
Sekä Takahatan että Miyazakin faneille Panda, Panda! on mielenkiintoinen näyte miesten urasta ennen studio Ghibliä ja toki se toimii myös ilman että sen taustoista mitään tietää. Elokuva onkin esitetty Sub Juniorilla, joten sen on uskottu viihdyttävän myös tämän päivän lapsia. Dvd-julkaisulta ei löydy alkuperäistä ääniraitaa, vain suomidubbi jossa Isä-Pandan roolin vetää Jarmo Koski.
Disneyn klassikkoelokuvia on julkaistu uudelleen ja uudelleen ja vuosien kuluessa formaatitkin ovat muuttuneet videoista dvd:eiksi ja nyt jo Blu-rayksi. Miten eri julkaisujen kansitaide on muuttunut? Mitä eroa on kansikuvilla ja mainosjulisteilla?
Tälläisiä pohdimme blogia lukeneen Jukan kanssa, joka myös auttoi kuvamateriaalin keräämisessä.
Bambi
Mainosjulisteet
Videon kansi
Dvd:n kansi
Dvd:n kansi
Elokuva
Liisa Ihmemaassa
Mainosjuliste
Videon kansi
Videon kansi
Dvd:n kansi
Dvd:n kansi
Elokuva
Kaunotar ja Kulkuri
Juliste
Videon kansi
Dvd:n kansi
Dvd:n kansi
Elokuva
Prinsessa Ruusunen
Mainosjuliste
Videon kansi
Dvd:n kansi
Blu-rayn kansi
Elokuva
Viidakkokirja
Juliste
Videon kansi
Dvd:n kansi
Elokuva
Pieni Merenneito
Mainosjulisteita
Videon kansi
Dvd:n kansi
Dvd:n kansi
Elokuva
Kaunotar ja Hirviö
Mainosjuliste
Videon kansi
Dvd:n kansi
Blu-rayn kansi
Elokuva
Lähes kaikissa esimerkki elokuvissa on yksi klassikkokohtaus, joka toistuu kansissa. Kaunottaren ja Kulkurin spagetin syönti on mukana jo mainosjulisteessa. Joissain kansissa hahmot siirtyvät identtisinä seuraavaan julkaisuun: Kaunotar ja Hirviö poseeraavat samalla tavalla kahdessa kannessa ja Bambin Rumpali-kaniini ei juuri muutu kolmessa eri kannessa.
Liisa Ihmemaassa -elokuvan kohdalla on eniten vaihtelua ja Pienestä Merenneidosta on poimittu useampi elokuvan kohtaus kansi- ja julisteaiheiksi. Kahden uusimman elokuvan mainosjulisteet ovat kansia huomattavasti yksinkertaisempia ja ehkä houkuttelevat enemmän aikuiskatsojia kuin video/dvd -kansien hahmopaljous.
Elokuvien nimien kirjoitustyyli on vaihdellut paljonkin kunnes Pieni Merenneito ja Kaunotar ja Hirviö ovat vakiintuneet kirjoitettavaksi tietyllä fontilla. Viimeisimmissä julkaisuissa on otettu käyttöön tyyli sijoittaa elokuvan nimi kehysten sisälle. Tuoreimpiin Dvd ja Blu-ray julkaisuihin on ilmestynyt paitsi kuvaan lisättyjä efektejä: valoja, varjoja ja pehmennyksiä myös erilliset pahviset slipcoverit. Niihin on mahdollista saada kohokuvaa, kiiltoa, kultauksia ja muuta spesiaalia.
Ovatko kansikuvat muuttuneet vuosien myötä parempaan vai huonompaan suuntaan? Pitäisikö kansien olla taiteellisempia, enemmän mainosjulisteiden kaltaisia? Antavatko kannet oikean kuvan sisällöstä? Kommentteja tulemaan!
Videon kansi
