Syyskuun ensi-illat

Elokuussa oli kaksi animaatioensi-iltaa, Lokakuussa on tulossa niinikään kaksi animaatiota. Mutta Syyskuu näyttää hyvin laihalta.


Isao Takahatan Pom poko -elokuvan ensi-ilta on Rakkautta ja Anarkiaa -festivaaleilla 24.9.2010. Vielä en löytänyt tietoa siitä lähteekö elokuva festivaalien jälkeen kiertämään elokuvateattereita ja kuinka monella kopiolla. Ainakin aiemmat Ghibli-leffat ovat näin tehneet.

Lisätietoa R&A:n animaatiotarjonnasta kirjoittelen jahka sen ohjelmisto on julkaistu.

Muistoja Muumilaaksosta

Muumit tulevat taas. Japanilainen Tanoshii Mūmin Ikka -sarja valmistui vuosina 1990–1991 ja sen esittäminen alkoi Suomessa jo elokuussa 1990. Sen jälkeen se on uusittu useasti, viimeisin uusintakierros alkoi vuonna 2008.

Muistan katsoneeni lapsena montaa piirrossarjaa tai elokuvaa, joko tv:stä tai videolta ja kuinka niistä poimittiin aiheet leikkeihin.

Mutta Muumilaakson tarinoista muistan poikkeuksellisesti myös sen kun sarja alkoi. En tiedä kuinka uutta muumi-piirrettyä vuonna 1990 hehkutettiin, mutta jostain äitini oli saanut siitä tietää ja kertoi että tv:stä alkaa muumit. Minulle on jäänyt myös mieleen, että äitini hieman epäili olisiko sarja kummoinen, koska hän itse oli lapsena katsonut muumisarjaa, jossa näyttelijät esiintyivät muumipuvuissa eikä ollut pitänyt siitä.

Äiti nauhoitti meille monia sarjoja ja elokuvia videokaseteille ja siitä olen ollut todella kiitollinen. Myös ensimmäinen jakso muumeista nauhoitettiin, mutta kasetille jolla oli sekalaisesti muitakin piirrettyjä. Ilmeisesti ensimmäinen jakso kuitenkin vakuutti sekä äidin että tyttäret koska jo toisesta jaksosta eteenpäin muumit saivat omat kasettinsa. Muumikasetteja katsottiinkin ahkerasti vuosikausia. Varsinkin jos sattui sairastumaan oli aika laittaa muumi-video pyörimään.
Lukuisten uusintojen ja videoiden kelaamisen jälkeen tarinoiden käänteet ovat jääneet mieleen vuorosanoja myöten. Muistan silti ensimmäisestä esityskerrasta sen kutkuttavan jännityksen kun nukkuva muumiperhe esiteltiin ensimmäisessä jaksossa (Ei koskaan tiedä kenet muumitalosta löytää nukkumasta...) ja että aluksi luulin Muumipappaa ja Muumimammaa isovanhemmiksi (luulin että muumiperhe oli hieman kuin Titi-nallen klaani, molempien talokin oli sininen ja monikerroksinen) ja sen kuinka serkkuni spekuloi Mörön olevan ehkä Taikuri valepuvussa. Meitä molempia kummastutti kuitenkin mörön jättämät jalanjäljet.

Olisi hauska muistaa miltä tuntui kun aavelaiva ensimmäistä kertaa vyöryi sumusta kohti muumien laivaa, tuntuiko kultakala -jakso myös lapsena hieman haikealta tai yllätyinkö kun merestä löytyneistä siemenistä kasvoi kun kasvoikin viidakko muumitalon ympärille. Huomasinko lapsena että muumien ulkomuoto ja animointi on hieman erilaista eri jaksoissa? Rakastuinko jo silloin sarjan musiikkeihin?


Nyt kun muumit taas uusitaan, saa joku kokea nämä seikkailut ihka ensimmäistä kertaa, ja todennäköisesti tulee palaamaan niiden pariin uudelleen ja uudelleen. Ja me sarjan vanhat ystävät pääsemme taas kerran nauttimaan Muumilaakson väen edesottamuksista.

Muumilaakson tarinoita, joka arki-aamu Tv2:lla.

Mitä saadaan dvd:lle Syyskuussa?

17.9 Winx Club - salaisuuksien linna
Vuonna 2009 valmistunut italialainen elokuva Winx club - Il segreto del regno perduto kertoo Mtv3:lla esitetystä tv-sarjasta tutuista keijuteinitytöistä.


17.9 Helinä-keiju ja Suuri Keijupelastus
Tinker Bell and the Great Fairy Rescue on kolmas Disneyn Peter Pan -elokuvasta tutuksi tulleen Helinä-keijun ympärille kasattu cgi-animaatio.


17.9 Avatar the Last Airbender Kirja 1 - Vesi
Amerikkalaisen Nickelodeonin fantasiasarjaa on esitetty Suomessa Nelosella. Mm. Useita Annie-palkintoja saaneeseen sarjaan on tehty kolme tuotantokautta joihin sisältyy 61 jaksoa. Nyt julkaistaan Suomeksi 20 ensimmäistä jaksoa.


22.9 Joutsenprinsessa1-3
Vuosina 1994-1998 tehdyt kolme Joutsenprinsessasta kertovaa elokuvaa julkaistaan nyt yhdessä paketissa. Kaikki kolme elokuvaa on ohjannut myös Disneyllä ohjaanan työskennellyt Richard Rich.


22.9 Madagascarin pingviinit: Kuningas Julien ilon päivä
Hieman huonosti löytyy julkaisusta tietoa, mutta ilmeisesti lisää jaksoja sarjasta Penguins Of Madagascar. Ensimmäset 10 jaksoa julkaistiin Suomessa Maaliskuussa.

Lisäksi 20.8 julkaistaan uudelleen Olipa kerran -sarjan boksit Elämä, Amerikka ja Avaruus. Sisällöllistä eroa aiempiin julkaisuihin ei näyttäisi olevan. Hayao Miyazakin Ponyo Rantakalliolla julkaistaan blu-raylla 16.9.

Anniina ballerinan kahdet kasvot

Anniina ballerina (Angelina Ballerina) on hiirityttö joka harrastaa balettia. Hahmo on Katharine Holabirdin kirjoittaman kirjasarjan päähenkilö. Tv2:lla on esitetty Anniinasta kertovaa varsin somaa piirrossarjaa.



Mutta nyt Tv2:sen keskiviikoissa tanssahteleekin uusi Anniina (Angelina Ballerina: The Next Steps).



Tämän cgi-animaation takana on amerikkalainen SD Entertainment. Ensimmäinen kausi on valmistunut vuonna 2009.

Piirrosarjan taas on tehnyt englantilainen Hit Entertainment. Sekin on melko tuore, vuodelta 2001, mutta silti ilmeeltään viehättävän vanhanaikainen. Visuaalinen ilme on poimittu selvästi Anniina-kirjojen kuvituksista, jotka on tehnyt Helen Craig.

On varmaan turha sanoa kumpi sarjoista näyttää minusta paremmalta. Ihmettelen vain miksi ylipäätään Anniinasta on tehty uusi sarja ja näin pian edellisen sarjan jälkeen. Mitä muuta uusi sarja tarjoaa kuin erilaisen animaatiotekniikan? Ilmeisesti enemmän tanssia, Anniina kun laajentaa tanssiharrastustaan myös baletin ulkopuolelle.

Ilmeisesti piirrossarja tulee kuitenkin tästä uudesta Anniinasta huolimatta yhä perjantaiaamuisin.

Satoshi Kon on kuollut

Japanilainen animaatio-ohjaaja Satoshi Kon on kuollut eilen, vain 46-vuoden ikäisenä.


Konin tuotanto on Suomessakin tunnettua ja hän on myös vieraillut Suomessa vuonna 2008. Hänen elokuviaan on esitetty teattereissa, julkaistu dvd:llä ja viime jouluna Nelonen esitti elokuvan Tokyo Godfathers. Studio Ghiblin Hayao Miyazakin ja Isao Takahatan ohella Kon lienee Suomessa suurelle yleisölle tutuin nykypäivän anime-ohjaaja. Hänen elokuvansa ovat länsimaisiin elokuviin tottuneillekin helposti lähestyttäviä, ja harvoja Suomeen asti eksyneitä animaatioelokuvia, jotka eivät ole suunnattu lapsille.

Konin seuraavan elokuvan oli tarkoitus saada ensi-iltansa vuonna 2011, mutta en tiedä kuinka pitkällä The Dream Machine -elokuvan tekeminen on ja miten elokuvan tekeminen jatkossa etenee.

Satoshi Konin tuotannosta olen kirjoittanut jo aiemmin:
http://elakoonkuvat.blogspot.com/2010/01/satoshi-kon.html

Vanha mylly

Vanha Mylly (The Old Mill) on vuonna 1937 valmistunut Disneyn lyhytelokuva. Se kuuluu Hassunkuriset Sinfoniat (Silly Symphonies) sarjaan. Lyhärin on ohjannut Wilfred Jackson, joka myöhemmin oli mukana ohjaamassa pitkiäkin Disney elokuvia, esimerkiksi Tuhkimo, Liisa Ihmemaassa ja Kaunotar ja Kulkuri.



Elokuvan alussa vanha ja jo hieman ränsistynyt tuulimylly seisoo ilta-auringossa. Myllyssä ja sen ympärillä asuu monia eläimiä ja lintuja joista osa valmistautuu yöpuulle ja osa heräilee vasta pimeän tultua. Yöllä nousee myrsky, joka riepottelee myllyä ja sen asukkaita, mutta huolimatta tuulesta, sateesta ja jopa salaman iskusta mylly kestää ja kun aamu valkenee se on hieman enemmän kallellaan mutta yhä pystyssä.


Hassunkuriset sinfoniat toimivat usein uusien tekniikoiden tai animoinnin kokeiluina, niin myös Vanha mylly. Siinä käytetiin ensimmäistä kertaa monitasokameraa, jonka avulla kuvaan saatiin lisää syvyyttä. Kameran käyttö näkyy heti ensimmäisessä kohtauksessa, jossa myllyä tarkastellaan hämähäkinseitin takaa.

Animaattorit harjoittelivat realististen eläinten animointia. Elokuvassa nähdään myös erikoistehosteita, sadetta ja salamointia, ja myllyn kuvajaisen heijastuminen vedestä. Näitä oppeja hyödynnettiin kun elokuvia Lumikki ja Seitsemän kääpiötä ja Bambi tehtiin.

Myös Vanhan Myllyn tarina oli kokeellinen. Siinä ei ole juurikaan juonta, vaan se on enemmänkin tunnelmapala, kuvaus yhdestä myrskyisästä yöstä. Sen menestys osoitti että yleisö on kiinnostunut katsomaan vitsikkäiden lyhytelokuvien ohella myös taiteellisempia animaatioita ja lumoutumaan niistä.


Vanha mylly on arvostettu lyhytelokuvia. Jo valmistuttuaan se voitti Oscarin, mutta se on myös nykypäivänä äänestetty suhteellisen korkeille sijoille kun parhaita lyhytelokuvia tai animaatioita on listattu.

Elokuva löytyy useilta dvd-julkaisuilta: Walt Disney Treasures: Silly Symphonies, Disney Satukirjasto osa 2 sekä Bambin juhlajulkaisu jossa lyhäri on extramateriaalina.

Lady Oscar

Lady Oscar tai The Rose of Versailles (Versailles no bara) on yksi animesarjoista joita Suomessa 1990-luvulla sai kerätä videoina.

Japanilainen tv-sarja on valmistunut vuonna 1980 ja siinä on 40 jaksoa. Se perustuu Riyoko Ikedan mangaan, joka sekoittaa todellista historiaa ja kuvitteellisia henkilöitä ja tapahtumia 1700-luvun Ranskassa. Tarinan päähenkilö on Oscar François de Jarjayes, joka miehen nimestä ja tavoista huolimatta on oikeasti nainen.


Kenraali Jarjayesillä on viisi tytärtä, ja hän toivoo kovasti poikaa. Kun kuudeskin lapsi on tyttö, isä päättää antaa tälle pojan nimen ja kasvattaa poikana. Oscarista tulee lopulta sotilaskomentaja ja hänen tehtävänsä on huolehtia Ranskan hovin turvallisuudesta. Oscar toimii Marie Antoinetten henkivartijana. Vaikka he ovat samanikäset, he ova luonteiltaan aivan erilaiset. Hovissa on tiedossa, että mieheltä vaikuttava Oscar on oikeasti nainen, ja siellä hän liikkuu luontevasti kahden sukupuolen välillä, tosin itse hän viihtyy enemmän miehenä.


André Grandier on Oscarin lapsuudenystävä ja tietää Oscarin olevan nainen. Hän on syvästi rakastunut Oscariin, mutta koska André ei ole Oscarin tavoin aatelinen hän pitää tunteensa piilossa. Oscar kyllä aavistaa ystävänsä todelliset tunteet, ja lopulta he päättävät mennä naimisiin. He eivät kuitenkaan ehdi saada toisiaan.

Oscarilla on tunteita myös Ruotsalaista kreiviä, Hans Axel von Ferseniä kohtaan. Tämä puolestaan rakastaa Marie Antoinettea, joka on tahollaan naimisissa ja ei siksi voi vastata kreivin tunteisiin vaikka haluaisi. Romantiikkaa tästä sarjasta ei puutu.


Oscarin uskollisuus hovia kohtaan joutuu koetukselle kun kansaa sorretaan ja ihmiset näkevät nälkää. Niinpä Oscar ja André osallistuvat Ranskan vallankumoukseen, vaikka Oscar onkin aiemmin palvellut kuninkaallisia. Molemmat kaatuvat taistelussa, vallankumous onnistuu ja kuninkaalliset vangitaan ja lopulta teloitetaan. Sarjan loppua ei siis voi kuvailla lauseella "Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka." Päinvastoin.


Sarja on tehty Tokyo Movie Shinsha -studiolla. Studio on perustettu jo vuonna 1946 ja sen sarjoja ovat mm. Sherlock Koira, Lupin III ja Taikasoturit (Magic Knight Rayearth). 1960-1970-lukujen vaihteessa studio teki piirrossarjan muumeista. Lady Oscarin ovat ohjanneet Tadao Nagahama ja Osamu Dezakin.

Vuonna 1990 jaksoista tiivistettiin elokuva Love till the End. Suomessa sarjaa on julkaistu suomeksi dubattuna kolmella videolla Upseeri ja prinsessa, Salajuonia ja naamiaisia ja Eläköön uusi kuningas.

Karvisen paluu televisioon

Laiska ja pulska oranssi kissa nimeltä Karvinen on Jim Davisin sarjakuvahahmo. Se on myös päähenkilönä Tv2:sella Lauantaina 21.8 kello 9:44 alkavassa uudessa animaatiosarjassa. Karvinen (The Garfield Show).



Tätä ranskalaista cgi-animaatiota ei ole ennen esitetty Suomessa. Sarjan tekeminen on alkanut vuonna 2008. Ensimmäinen tuotantokausi sisältää 26 jaksoa, ja sarjan tekeminen jatkuu. Yhdessä 20 minuuttisessa jaksossa on kaksi tarinaa.

Suomessa Karvisen äänenä on Jarmo Koski.



Karvisesta on tehty myös piirrossarja Garfield and Friends jo vuosina 1988-1994. Sarjassa on kaikkiaan 121 jaksoa.

Tämä sarja tuli Suomen televisioon vuonna 1992. Nyt kun Tv2 alkaa näyttää uutta Karvista, hyppää piirroskissa Yleltä Sub Juniorille. Sarjan esittäminen alkaa Tiistaina 31.8.


Eli kertauksena:
The Garfield Show alkaen Lauantaina 21.8 kello 9:44, Tv2
Garfield and Friends alkaen Tiistaina 31.8 kello 17:30, Juniori

Pom Poko!

Pom Poko (Heisei Tanuki Gassen Ponpoko) on japanilaisen studio Ghiblin elokuva vuodelta 1994. Sen on ohjannut Isao Takahata. Elokuva puhuu luonnonsuojelun puolesta ja on muuten harvoja Ghibli-elokuva, jonka pääosassa ovat eläimet. Siinä on paljon viittauksia japanilaisiin uskomuksiin ja kansanperinteeseen, mutta vaikka ei Japanista juuri mitään tietäisikään voi elokuvan tapahtumissa silti pysyä mukana.

Elokuvan pääosassa on supikoirayhdyskunta, joka elää turvallisen välimatkan päässä ihmisistä, mutta kuitenkin sopivan lähellä käydäkseen tyhjentämässä heidän roskiksensa. Kun ihmiset alkavat rakentaa talojaan yhä laajemmalle alueelle, joutuvat supikoirat ahtaalle ja lopulta nousevat vastarintaan elinalueidensa puolesta.


Supikoirat on kuvattu elokuvassa kolmella eri tyylillä. Varsin realistisesti piirrettyinä ne esiintyvät yleensä kun ovat tekemisissä ihmisten kanssa. Keskenään ne näyttävät ihmismäisemmiltä, kävelevät takajaloillaan ja käyttävät vaatteita. Innostuessaan tai hölmöillessään ne muuttuvat hyvin tyylitellyn näköisiksi.


Supikoirilla, ketuilla ja joillakin kissoilla on kyky muuttaa muotoaan. Ne voivat muuttua esineiksi, toisiksi eläimiksi ja jopa ihmisiksi. Tämän taidon saavuttaminen vaatii kuitenkin harjoittelua, mutta siitä on suuresti hyötyä taistelussa ihmisiä vastaan.

Kun ihmiset alkavat rakentaa Tama Hill -lähiötä, osa supikoirista haluaa karkottaa ihmiset pois. Osan mielestä väkivallan käyttäminen ei ole oikein ja lopulta supikoirat aloittavat operaation jonka tarkoituksena on pelotella rakentajat ja muut ihmiset tiehensä. Supikoirat joutuvat opettelemaan uudelleen vanhan muodonmuutostaidon, jonka suurinosa niistä on unohtanut. Supikoirat ovat ennemmänkin ruokaa ja rauhaa rakastavia, hieman laiskanpulskeita veikkoja kuin ovelia taistelijoita.


He järjestävät ihmisille monenlaista jäynää, ja huolimatta joidenkin supikoirien vastustuksesta ihmisiä myös kuolee. Rakentaminen kuitenkin jatkuu. Apuun haetaan kolme mestaria kaukaiselta saarelta, ja he auttavat järjestämään huikean paraatin, jossa ihmisille esitetään mitä mielikuvituksellisempia näkymiä, tarkoituksena palauttaa heidän kunnioituksensa metsiin ja niiden henkiin. Tämäkin temppu menee pieleen, kun teemapuistoa suunnitteleva mies ottaa sen omiin nimiinsä.


Supikoirat riitaantuvat keskenään ja jakautuvat ryhmiin joilla on jokaisella omat keinonsa pelastaa metsä. Toiset hyökkäävät avoimesti ihmisten kimppuun, toiset yrittävät puhua heille järkeä. Lopputulos ei ole hyvä kenenkään kannalta. Osa supikoirista kuolee taistelussa, osa lähtee yhden mestarin kanssa laivalla kohti kuolemaa ja loput joutuvat sopeutumaan elämään ihmisten maailmassa, muuttuneena ihmismuotoon. Elokuvan loppukohtauksessa he muuttuvat vielä takaisin supikoiriksi ja esittävät katsojalle vetoomuksen luonnon puolesta.


Uros-supikoirille on piirretty kivekset. Tämä on länsimaisissa animaatioissa hyvin harvinaista, mutta onhan se luonnollista että supikoirilla on kassit. Ja niille löytyy elokuvan aikana myös käyttöä: uros-supikoirilla on kyky saada muodonmuutos koskemaan vain kiveksiään. Ihan pätevä ase, mutta täytyy sanoa että on hieman vaikea suhtautua vakavasti kohtaukseen jossa supikoirat mätkivät poliiseja jättimäisiksi paisuneilla palleillaan.

Elokuvan englanninkielisessä dubissa puhutaan muuten epämääräisesti pusseista, mutta tekstityksessä sentään sanotaan suoraan että kyseessä ovat kivekset.

Supikoirat joutuvat myös pidättäytymään lisääntymisestä, koska niiden elintila on kutistunut. Tämä tuottaa kuitenkin ongelmia kun kevät koittaa ja tunteet nousevat pintaan. Jos joku ei halua joutua selittämään näitä asioita lapsikatsojille, kannattaa lapsille näyttää Ghibli-elokuvista mieluummin Ponyo Rantakalliolla, Kikin lähettipalvelu tai Naapurini Totoro.


Pom Pokoa ei ole vielä julkaistu Suomessa, mutta pitkään ei sitäkään tarvitse odottaa. Suomen ensi-ilta on 24.9.2010. Elokuvaa ei dubata suomeksi.

Englanninkielisessä versiossa supikoirat on muuten nimetty pesukarhuiksi tai Tanuki-pesukarhuiksi. Toivottavasti suomennoksessa lajinmääritys on mennyt oikein.

Muutama sarja Pikku Kakkosesta

Seuraavia sarjoja on esitetty Pikku Kakkosessa 2000-luvulla. Vaikka moni kritisoi tuoreita lastenohjelmia, eivät nämä minusta ihan kelvottomia ole.



Lähdetään, lähdetään Laumakujalle. Lähdetään, lähdetään Laumakujalle.

-Moi, minä olen Noora,asun Laumakuja kuudessaneljässä. Minulla on tosi jänniä naapureita.Katsokaa!

On kyttyräinen, on hyppiväinen, on suuria, hiukka kömpelöitä.
Lähdetään, lähdetään Laumakujalle.
On mönkiväinen, on huimapäinen, on velmuja pikku vintiöitä.
Lähdetään, lähdetään Laumakujalle.
Leikitellään, säikytellään; ei huimempaa naapurilaumaa ole kellään.
Lähdetään, lähdetään Laumakujalle.
Pilkkupaitaa, liituraitaa: on pistävää, pehmoista, pulleaa, kaitaa.
Painavaa on, on liki painoton, sekä yks jonka kaula vallan mittava on.
Lähdetään, lähdetään Laumakujalle. Lähdetään, lähdetään Laumakujalle.

Nooran naapurissa (64 Zoo Lane) kertoo Noora-tytöstä, jonka naapurissa on eläintarha. Iltaisin eläimet kertovat vuorotellen Nooralle iltasadun. Sarjan on luonut An Vrombaut, joka on tehnyt aiheesta myös kirjoja. Noin kymmenminuuttisia jaksoja tehtiin 78 vuosina 1998-2003.



Kettujen pesässä pentuja kolme:
Papu ja Paola ja tietenkin Pablo.
Pesä on pihalla omppupuun alla,
sieltä me teemme retkiä maailmaan

Pablo (Pablo, the little red fox) kertoo kolmesta ketun pennusta, jotka tutustuvat öisin heitä ympäröivään maailmaan. Sarjassa on 52 viiden minuutin mittaista jaksoa. Sarjan on luonut Hannah Giffar ja sen tekeminen aloitettiin vuonna 1999.

Kun Elmeri ulkona temmeltää
saa monta uutta ystävää
Tiikerin lautta kauas vie
Elmeri ja tarinatie

-Putouksen taikatie, kauas kauas meidät vie!

Elmeri (Ethelbert the tiger) on utelias ja vilkas pieni tiikeri joka pääsee taikaputouksen kautta seilaamalla ihmeellisiin paikkoihin ja tapaa uusia eläimiä yhdessä Sulevi-ystävänsä kanssa. Opettavainen sarja perustuu Rosemary Hoylandin kirjoihin. Yhden jakson pituus on viisi minuuttia ja jaksoja on tehty 52.

Anastasia

Tanssivat karhut näen
Mieleen hiipivät muistot
Laulun tuon kuullut oon
Kerran joulukuun aikaan

Sylissään mua lohduttaa
Ratsut yönselkään kiiruhtaa
Haamut menneisyydestäin
Kai tanssii muistoissain

Kaukaa niin, jostakin
Hehkuu muistojen liekki
Polttaen sieluain
Miksen voi sitä muistaa?

Laulun tuon kuullut oon, kerran joulukuun aikaan

Vuonna 1997 valmistuneen Fox Animation studion Anastasia -elokuvan ohjasivat Don Bluth ja Gary Goldman.

Elokuvan lähtökohdat ovat todellisissa tapahtumissa ja henkilöissä, mutta tarina on kuvitelmaa. Venäjän tsaari Nikolai II perheineen murhattiin vallankumouksen yhteydessä ja sen jälkeen huhut jonkun perheenjäsenen pelastumisesta ovat eläneet sitkeitä. Myös tsaariperheen kanssa tekemisissä ollut munkki Rasputin on jäänyt elämään huhuissa ja tarinoissa, jopa Boney M:n discobiisissä.

Historian kanssa tällä elokuvalla on siis aika vähän tekemistä ja toisia tämä seikka häirisee enemmän, tosia vähemmän. Itse yritän elokuvaa katsoessani unohtaa sen historiallisen pohjan tai pohjattomuuden ja asennoitua siihen satuna.


Tässä tarinassa munkki Rasputin oli Venäjän vallankaappauksen takana. Hän jopa myi sielunsa paholaiselle onnistuakseen suunnitelmissaan tappaa tsaariperhe. Palatsiin hyökätään, mutta perheen nuorin tytär Anastasia pääsee pakoon, vaikka Rasputin yrittää saada hänet kiinni vielä ulkona jäällä. Rasputin kuitenkin vajoaa jokeen ja Anastasia jatkaa pakoaan. Hän menettää muistinsa kaatuessaan ja viettää lapsuutensa orpokodissa. Vartuttuaan Anjaksi nimetty Anastasia lähtee etsimään perhettään apunaan vain avain jossa on teksti yhdessä Pariisissa.


Anastasia saa vinkin Dimitristä, joka voisi järjestää hänelle matkan Ranskaan. Dimitri ja Vladimir etsivät tyttöä joka esittäisi kadonnutta Anastasiaa tämän isoäidille, joka on luvannut palkkion pojantyttärensä löytymisestä. Anja suostuu miesten suunnitelmaan ja he lähtevät matkaan kohti Pariisia.

Dimitri ja Vladimir opettavat Anjalle asioita Anastasiasta ja tsaariperheestä ja Anja ja Dimitri ihastuvat. Samaan aikaan Rasputinin paholaiselta saama taikakalu alkaa herätä. Rasputin on jäänyt mätänemään jonnekin elämän ja kuoleman välille, koska ei ole onnistunut tehtävässään tappaa tsaariperhe. Nyt hän lähettää pikku piruja Anastasian perään ja ne yrittävätkin tappaa tytön sekä juna- että laivamatkan aikana.


Anja pääsee ehjänä Pariisiin ja onnistuu lopulta myös tapaamaan isoäidin, ja he molemmat tunnistavat toisensa, varsinkin kun Anjan avain sopii soittorasiaan, jonka isoäiti oli antanut Anastasialle aikoinaan lahjaksi. Dimitri ei usko mahdollisuuksiinsa saada tsaarin tytärtä itselleen ja häipyy. Rasputin yrittää vielä kerran tappaa Anastasian, mutta Dimitri tulee hätiin. Anastasia murskaa Rasputinin amuletin ja lähettää samalla ukon lopullisesti helvettiin. Rakastavaiset saavat toisensa ja Anastasia tietää vihdoin kuka on.


Rahassa mitattuna Anastasia on Don Bluthin (mm. Rouva Brisby ja hänen salainen maailmansa (eli Secret of NIMH), Fievel matkalla Amerikkaan ja Maa aikojen alussa) menestynein elokuva.

Anastasian oli tarkoitus haastaa Disney, joka vielä vuonna 1997 hallitsi animaatioteollisuutta Amerikassa lähes yksinvaltiaana. Tässä Anastasia animaation laadukkuuden puolesta onnistuukin kelvollisesti ja moni animaatioita vähemmän harrastava on erehtynyt luulemaan sen olevan yksi Disneyn klassikoista. Mutta onhan sekä Bluthilla että Goldmanilla takanaan työvuosia Disneyanimaattoreina.

Vaikka elokuvassa on paljon lauluja ja sekä puhuvia että puhumattomia eläinhahmoja, siitä voi aikuinenkin löytää kiinnostavia näkökulmia. Ehkä elokuva tarjoaa aikuiselle jopa enemmän kun ainakaan ihan pienille lapsille. Rasputin voi olla lapsille liiankin pelottava, aikuisille taas enemmänkin huvittava. Elokuva on kuitenkin visuaalisesti kaunis, se oli Oscar ehdokkaana kahdessa musiikki-kategoriassa ja tarinakin voi herkistää kun siihen on asennoitunut oikein.


Anastasia on julkaistu Suomessa sekä videolla että dvd:llä. Dvd:ltä löytyy jopa kaksi dokumenttia elokuvan tekemisestä.

Vuonna 1999 ilmestyi Rasputinin lepakko-kumppanin ympärille kasattu elokuva Bartok suurenmoinen. Ihme kyllä myös jatko-osan ohjasivat Bluth ja Goldman.

Hello Kitty yllätti

Voin paljastaa että rakastan Hello Kittyä. Tuo soma japanilainen kissa-neiti saa aina hyvälle mielelle.

Mutta en silti ollut kovin innoissani Hello Kitty & kantokylän kaverukset -sarjasta. Dvd-kannen perusteella tyrmäsin sen uutena, todennäköisesti aika kökkönä cgi-animaationa, enkä löytänyt siitä juuri mitään tietoa joten jätin täälläkin tuon dvd:n pois Elokuun dvd-esittelystä.

Ei pitäisi arvioida sisältöä kannen perusteella, se olisi toki pitänyt animaatioiden kohdalla oppia jo aikaa sitten. Hello Kitty ei olekaan pikseleitä, vaan vahaa ja animaatio (ainakin Hello Kitty fanin silmiin) todella hellyyttävää.



Hello Kitty: Stump Village on korealaisen Studio Tomorrown tuotantoa. 11-minuuttisia jaksoja on tehty 26 vuonna 2005. Ensimmäinen Hello Kitty & Kantokylän kaverukset dvd ilmestyi meillä 11.8 ja kaksi seuraavaa syys-lokakuussa.



Erehdystäni voin puolustella sillä että Suomessa on esitetty sarjaa The Adventures of Hello Kitty and Friends joka on CGI-animaatio. Tätä sarjaa on alettu tehdä vaha-Kittyn kanssa samoihin aikoihin, vuonna 2006, ja jaksoja on kertynyt 52.

Piikkikuoren alla siilin hellyys piili

Esittelyssä kolme animaatiota joiden päähenkilönä on siili.


Yuriy Norshteyn vuonna 1975 ohjaaman Siili sumussa (Ёжик в тумане) on tuottanut venäläinen Soyuzmultfilm-studio. Pala-animaationa toteutettu lyhytelokuva on utuisen kaunis klassikko. Vuonna 2003 Siili sumussa valittiin kaikkien aikojen parhaaksi animaatioksi, kun 150 parasta animaatiota listattiin Japanissa.


Tarinassa siili on matkalla ystävänsä karhun pennun luokse tapansa mukaan juomaan teetä ja laskemaan tähtiä, kun se kohtaa sumussa seisovan hevosen. Siili tulee uteliaaksi sumusta ja lähtee tutkimaan sitä. Se kohtaa monia pelottavia asioita ja olentoja, mutta saa myös apua ja voittaa pelkonsa.


Vuonna 1985 tehty tv-sarja Jozhik-siilistä on esitetty Suomessa Pikku Kakkosessa. Lyhyissä animaatiopätkissä nokkela siili auttaa muita metsäneläimiä piikkiensä avulla, esimerkiksi käyttämällä piikkejä kutoessaan kylmettyneelle toverilleen lämmintä vaatetta, tai muotoilemalla piikeistänsä erilaisia kapistuksia. Sarja on saksalainen ja sen käsikirjoittajana toimi Bettina Matthaei ja ohjaajana Alexander Zapletal.


Ilmeisesti Mtv3-kanavalla esitetyn saksalaisen siili-sarjan (Mecki und seine Freunde) suomenkielistä nimeä en löytänyt. 13-osainen sarja kertoo Mecki-nimestä siilistä ja hänen perheestään, johon kuuluvat vaimo ja lapset Max ja Molly.

Vaikka tämä piirrossarja on vuodelta 1995, on Mecki huomattavasti vanhempi hahmo. Vielä nimetön siili esiintyi Diehlin veljesten nukkeanimaatiossa, joka pohjautui tarinaan jäniksen ja siilin kilpajuoksusta vuonna 1939. Hahmoa käytettiin myös postikorteissa, ja Meckiksi nimetty siili alkoi elää omaa elämäänsä. Se päätyi esiintymään sarjakuvissa ja kirjoissa, ja siitä tuli hyvin suosittu. 1950-luvulla Mecki esiintyi nukkeanimaatioissa.

Muumien maailma

Uuden Muumi ja punainen pyrstötähti -elokuvan myötä puolalainen tv-sarja Opowiadania Muminków on taas ajankohtainen. Sarjaa tehtiin Se-Ma-For animaatiostudiolla vuosina 1978–1982. Se noudattelee tarkasti Tove Janssonin muumikirjojen ja -sarjakuvien tarinoita, ja Janssonia konsultoitiin sarjaa tehdessä.


Se-Ma-For -studion sarjoista Suomalaisille ovat tuttuja myös nukkeanimaatiot Nalle Luppakorva ja Pikku Nallen seikkailut. Myös muumit ovat nukkeja, tosin vain puolikkaita ja ne on animoitu pala-animaatioiden tapaan. Hahmot liikkuvat lasilevyille maalattujen taustojen välissä.


Yhden jakson pituus oli n.10 minuuttia ja tämän mittaisia jaksoja tehtiin 78. Hahmoilla ei ollut omia näyttelijöitä, vaan tarinaa kuljetti yksi kertoja. Englannissa sarja oli hyvin suosittu, mutta sitä leikattiin lyhemmäksi, vain viiden minuutin osiksi ja jaksojen määräksi tuli 100.

Suomessa sarjaa esitettiin ensi kerran vuonna 1984. Sarjaa esitettiin aluksi ilmeisesti puolaksi, mutta se käännettiin myös suomeksi Harri Hyttisen toimiessa kertojana. Sarja kulki nimellä Muumilaakson tarinoita, mutta tämä nimi vakiintui myöhemmin toiselle, nykyään Suomessa puolalaisia "huopamuumeja" tunnetummalle, japanilaisella muumisarjalle.


Muumien maailma -nimen sarja sai vasta tehdessään uuden tulemisensa Suomen televisioon vuonna 2007. Filmkompaniet oli saanut levitysoikeudet pitkän odotuksen jälkeen ja sarjaan tehtiin uusi käännös ja siihen äänitettiin pelkän kertojan tilalle hahmojen dialogi.

Jaksot saivat ensiesityksensä Sub Juniorilla. Sarjaa on esitetty myös Mtv3:lla, tosin ruotsiksi puhuttuna. Ruotsiksi sarjaa tullaan esittämään tänä syksynä myös FST:llä.


Muumien maailmaa on julkaistu kuudella dvd:llä ja neljä ensimmäistä dvd:tä on pakattu myös peltiseen boksiin. Hiljattain sarjaa on alettu julkaista uudelleen dvd:llä ja se palasi viime keväänä myös televisioon. Pmmp-yhtye teki sarjaan uuden tunnusmusiikin.


Vuonna 2008 ilmestyi sarjan jaksoista kokoon leikattu elokuva Muumi ja vaarallinen juhannus. Muumi ja punainen pyrstötähti on ensi-illassa tänä syksynä ja siihen on uuden leikkauksen, äänityksen, dialogin ja restauroinnin lisäksi lisätty myös 3D. Sarjan muokkaaminen elokuviksi ei kuitenkaan ole uusi idea, vaan siitä on koottu kaksi muumielokuvaa jo vuosina 1983 ja 1986.

Malesian tiikeri Sandokan

Merirosvopäällikkö Sandokan on italialaisen kirjailijan, Emilio Salgarin tunnetuin hahmo. Kirjoista on tehty elokuvia ja tv-sarjoja joista kaksi on animaatioita.

Espanjalaisen BRB Internacionalin tuottama sarja valmistui vuonna 1992. Myös Matka maailman ympäri ja Muskettikoirat ovat BRB:n tuottamia sarjoja. Animaatio on tehty yhteistyössä taiwanilaisen Wang Film Productionsin kanssa. Sarjassa on 26 jaksoa, joista on koottu myös elokuvaversio.


Sarawakin Rajah kaappasi vallan Sandokanin vanhemmilta tämän ollessa vielä lapsi. Sandokan pääsi pakenemaan ja varttuaan keräsi ympärilleen kannattajajoukon päämääränään saada kruunu takaisin pahalta rajahilta ja kostaa vanhempiensa puolesta. Sandokan joukkoineen kiertää meriä ja Rajah on uskotellut heidän olevan merirosvoja. Mompracemin linnoituksessa salaista piilopaikkaansa pitävä Sandokan on kuitenkin todellisuudessa oikeudenmukainen sankari. Sarawakin Rajahin lisäksi Sandokania vainoaa lordi James, jonka Mariana-morsian rakastuu Sandokaniin.

Sandokan tunnetaan myös nimellä Maleasian tiikeri, ja tässä sarjassa hahmot ovatkin eläimiä. Sandokan on tietysti tiikeri ja muut hahmot ovat sekalaista eläinkuntaa, mm.kissa- ja koiraeläimiä, krokotiileja, apinoita ja jonkinlaisia kauriita.


Suomessa sarjaa on esitetetty Mtv3:n iltapäiväsarjana 1990-luvulla ja uusittu myös SubJuniorin puolella. Muutamia jaksoja on julkaistu videolla ja elokuvaversio on julkaistu dvd:llä. Koko sarjaa ei kuitenkaan ole Suomessa julkaistu.



Jaksot:
1. The pirates of Mompracem
2. The crossing
3. Mariana
4. The hunt of the pirate
5. Back in Mompracem
6. The rebellion of the Dayakos
7. On the shores of Labuan
8. Into lion´s mouth
9. Yanez´s plan
10. The abduction
11. Mompracem in danger
12. Liberation
13. The kidnapping
14. In search of dama
15. The suderbunds
16. The battle on the marsh
17. Trapped
18. Escape
19. An unpleasant surprise
20. A marvelous idea
21. The kidnapping of Mariana
22. Sandokan taken prizoner
23. The herbs of death
24. Together again
25. Lord James rescued
26. A double wedding

Toinen piirrossarja Sandokanista on tehty Italiassa ja siinä hahmot ovat ihmisiä. Sarjaa ei ole esitetty Suomessa.

Trollit, mystisiä voimia ja kuohkeita kampauksia

Tanskalaisen kalastajan kehittämä trolli-nukke nousi huimaan suosioon 1960-luvulla. Tämän jälkeen pystytukkaiset peikot ovat eri lelufirmojen valmistamina variaatioina nousseet hiteiksi uudelleen ja uudelleen. Olisi melkoinen ihme ellei lelujen suosio olisi johtanut trolleja myös animaatioihin.



Stone Protectors oli pojille suunnattu lelusarja jonka myyntiä oli tarkoitus vauhdittaa piirrossarjalla. 13-osaiseksi jäänyt tv-sarja valmistui vuonna 1993. Siinä Rock Detectors nimisen bändin jäsenet löytävät maagiset kivet, jotka antavat muusikoille mystisiä voimia. Sekä sarja että lelut menestyivät kuintekin kehnosti.



Vuonna 1993 tehty Taikatrollit (The Magic Trolls and the Troll Warrior) on ilmeisesti vain 30-minuuttinen elokuva, vaikka vaikuttaakin tv-sarjan pilotilta. Orjuutetuista trolli-ihmisistä ja pienistä apuun tulevista taikatrolleista kertovan tarinan loppu jää enteilemään jatkoa, mutta sitä ei lopulta kai ole tehty vaan tarina jää auki.

Vuonna 2005 trollit ottivat harppauksen nykyaikaan kun DIC Entertainmentin Trollz sarja alkoi. Siinä viisi trollityttöä käyttää taikavoimiaan sekä taisteluun pahaa vastaan, että teini-ikäisten elämää riipivien ongelmien ratkaisuun. Sarjaa on esitetty Suomessa Nelosella ja julkaistu dvd:llä.


Trolleja on näkynyt taustalla useissa elokuvissa ja tv-sarjoissa, myös animaatioissa. Esimerkiksi Toy Story elokuvissa muiden lelujen joukossa tepastelee myös trolleja, ainakin ensimmäisessä elokuvassa siveellisesti bikinit päällä.


Trollit ovat taas ajankohtaisia, sillä DreamWorks on ostanut elokuvaoikeudet Happy Troll Doll -trolleihin, jotka ovat siis alkuperäisen tanskalaisen trollinuken jälkeläisiä. Suunnitteilla olevan elokuvan on määrä valottaa trollien historiaa. Miltähän trollimytologia mahtaa näyttää...


Idea trollielokuvaan on ainakin median mukaan tullut tuoreen Shrek elokuvan Tittelintuure -pahiksen hiustyylistä, joka kyllä tuo vahvasti mieleen trollihahmot. Elokuva tullaan todennäköisesti toteuttamaan CGI-animaationa kuten kaikki DreamWorksin animaatiot vuodesta 2003 eteenpäin on tehty. DreamWorks on keskittynyt hyvin komediallisiin ja vauhdikkaisiin tarinoihin, mutta se tuleeko trolleista vakavampi satu- tai seikkailuelokuva nähdään vasta aikaisintaan vuonna 2013.

Utelua animaatiotekniikoista.

Elokuun ajaksi laitan taas uutta kyselyä. Tällä kertaa kyselen ihmisten mieltymyksistä eri animaatiotekniikoita kohtaan. Toisinaan vaan voi olla hankala mieltää animaatio yhdellä tietyllä tekniikalla tehdyksi. Ja kyllähän eri tekniikoita myös sekoitetaan ja yhdistetään.

Nykyään tietokone taitaa olla mukana jokaisen animaation tekemisessä. Siksi tuntuu harhaanjohtavalta sanoa jonkun animaation olevan tietokoneanimaatio. Piirroanimaatio tai pala-animaatiokin voi olla toteutettu kokonaan tietokoneella. Esimerkiksi South Parkin miellän kyllä pala-animaatioksi vaikkei sitä paperista leikatuista palasista käsin animoidakaan.


Ennen on voinut puhua hyvillä mielin 3D-animaatioista, mutta nykyään 3D-animaatiotkin voidaan muokata kolmiulotteisiksi, laseilla katsottaviksi versioiksi. Siis 3D-animaatio 3D:nä. Sekavaa. Käytänkin nykyään termiä CGI-animaatio kun puhun vaikkapa Pixarin elokuvista, tai oikeastaan suurimmasta osasta uusia animaatioita, ne kun ovat nykyään lähes kaikki CGI-animaatioita.


Onneksi myös vanhat tekniikat pitävät pintansa. Ja nythän se nähdään äänestävätkö ihmiset suosikeiksiin nukke- tai vaha-animaatioita vai jyrääkö CGI. Lisäksi mukana on tottakai kohta "Joku muu" siltä varalta että jotain tärkeää pääsee unohtumaan. Piksillaation eli oikeiden ihmisten animoinnin ja silhuettianimaation laitoinkin esimerkiksi.

Jos valinta on vaikea tai on mieltynyt useampaan eri tekniikkaan voi valita useamman vaihtoehdon.

Piirrosanimaatio: Lienee kaikille selvä.

Pala-animaatio: Kössi Kenguru, South Park

Vaha-animaatio: Pingu, Wallace ja Gromit

Nukkeanimaatio: Nalle Luppakorva, Coraline ja toinen todellisuus

CGI-animaatio: Pixarin elokuvat, Shrek