Teinityttöjä televisiosta

On mukavaa että myös nuorille tehdään animaatioita, ei ainoastaan lapsille tai aikuisille. Ja on mukava huomata, että piirrossarjakin voi kertoa suht tavallisista ja samaistuttavista nuorista, joilla ei ole supervoimia tai yliluonnollisia kykyjä. Ja vieläpä erityisen mukavaa on kun sarjan päähenkilö on persoonallinen ja omaa tietään kulkeva teinityttö.



Alkujaan Daria oli sivuhahmo sarjassa Beavis ja Butt-head, mutta vuonna 1997 kyyninen lukiolaistyttö sai nimiinsä oman sarjan MTV:lle Glenn Eichlerin ja Susie Lewis Lynnin toimesta. Sarjaa tehtiin 65 jaksoa vuoteen 2002 mennessä. Lisäksi sarja poiki kaksi tv-elokuvaa. Is It Fall Yet? valmistui vuonna 2000 ja toinen elokuva Is It College Yet? toimi sarjan päätöksenä vuonna 2002.

Daria käy periamerikkalaista lukiota eikä tosiaan ole koulun suosituin tyttö. Mutta tuskinpa haluaisi ollakaan. Daria on älykäs ja rehellinen, eikä esitä mitään tai hae hyväksyntää. Tunteitaan Daria ei näytä juuri koskaan, vaan hänet tunnetaan sekä lakonisesta puhetavasta että ilmeettömyydestä. Darian kanssa samanalaisen sarkastisen maailmankatsomuksen ja huumorin jakaa paras ystävä Jane. Jane on taiteellinen ja hieman Dariaa avoimempi. Yhdessä he luovivat läpi lukion kohti collegea, minkä alkamiseen sarja päättyy.


Myös Darian perhe esiintyy sarjassa. Pikkusisko Quinn on Darian täydellinen vastakohta. Hän on pinnallinen ja kiinnostunut lähinnä muodista, eikä mielellään tunnusta Dariaa siskokseen. Työnarkomaani äiti tekee uraa ja isää kalvavat lapsuuden traumat. Myös Janen isoveli Trent on keskeinen hahmo sarjassa ja on Daria salaa ihastunut häneen.

Daria on katsottu ja kehuttu sarja, sitä on kiitelty huumorin lisäksi mm. aidosta nuorisokuvauksesta ja Daria ja Jane ovat tarjonneet samaistumiskohteen monelle valtavirtaa vierastavalla tytölle. Visuaalinen puoli on saanut moitteitakin, mutta Darialle vähäeleinen animointi ja yksinkertainen piirrostyyli tuntuu sopivan täydellisesti.



Inkun päiväkirja (As Told by Ginger) on amerikkalaisen Klasky-Csupon tv-sarja. Sitä tehtiin kolme tuotantokautta vuosina 1999-2003. Jaksoja valmistui 60. Suomessa sarjaa on esittänyt Yle. Inkun päiväkirjaan kuuluu neljä tv-elokuvaa, jotka on laskettu myös osaksi sarjaa.

Inkku elää tavallista nuoren tytön elämää. Hän asuu yhdessä yksinhuoltajaäitinsä ja pikkuveljensä Kallen kanssa. Hän käy Lucky Junior High -koulua, Amerikassa kun ollaan. Koulun asettamat sosiaaliset paineet rassaavat Inkkua. Toisaalta hän toivoo olevansa suosittu, toisaalta pelkää huomiota. Inkulla on kaksi hyvää ystävää, suulas Pipsa ja varovaisempi Maisa. Inkku kaveeraa myös koulun suosituimman tytön, Oonan kanssa, mitä Oonan ystävät eivät katso hyvällä. Inkun elämään kuuluu myös ihastumisia: naapurinpoika osoittautuu enemmän kuin ystäväksi, ainakin hetkeksi.

Sarjassa ei elätä pysäytyneessä tilassa, vaan aika kuuluu niin että Inkku ystävineen jättää yläasteen taakseen ja siirtyy lukioon. Vaikka jokaisessa jaksossa on oma juonikuvionsa, on mukana myös jatkuvuutta, eikä menneitä tapahtumia unohdeta. Iän lisäksi myös hahmojen ulkonäkö muuttuu, Inkku ystävineen jopa vaihtaa vaatteita ja kampausta jaksojen välillä, mikä ei piirrossarjoissa ole kovin tavallista.



Claire Bretécherin sarjakuvaan perustuva Agrippina (Agrippine) on ranskalaista tuotantoa. 26 osaisen sarja valmistui vuonna 2001 ja sitä on esitetty Suomessa Ylellä. Sarjakuvia ei tietääkseni ole suomennettu ja tämä hauska tv-sarjakin on jäänyt aika vähälle huomiolle.

Agrippina noin 15 vuotias. Agrippinan suurin syy angstata on oikeastaan se, ettei syitä ahdistukseen juuri ole. Mutta eihän teini-ikä ole mitään ilman kapinaa ja ahdistusta. Agrippina omaa Darian tapaan melko kyynisen tavan katsoa maailmaa. Teini-ikä on ranskalaisneidolle tunteiden kanssa tasapainoilua, välillä valtaa epävarmuus, välillä tuntuu jopa onnelliselta.

Teinitytön arki tuntuu samanlaiselta ollaan sitten Amerikassa tai Ranskassa, eiköhän myös suomalaisnuori voi helposti samaistua ystävyyden, ihastumisen ja koulun kiemuroihin. Harmi ettei näitä sarjoja ole viime vuosina tv:ssä nähty eikä myöskään dvd:llä suomeksi julkaistu.

Klasky Csupo

Hieman omituiselta kuulostava animaatiostudio Klasky Csupo ei välttämättä tunnu aluksi ollenkaan tutulta. Suomessa on kuitenkin esitetty useita tämän amerikkalaisstudion sarjoja.


Arlene Klasky ja Gabor Csupo perustivat oman animaatiostudionsa vuonna 1982. Studio aloitti toimintansa pariskunnan kotona, mutta jo seuraavana vuonna sille hankittiin omat tilat.

Aluksi studio tuotti musikkivideoita ja tv-sarjojen tunnuksia. Vuonna 1988 se animoi Matt Groeningin luomaa Simpsoneiden perhettä lyhyisiin animaatiosketseihin joita esitettiin Tracey Ullman showssa. Kun Simpsonit saivat oman sarjan, animoi Klasky Csupo sen kolme ensimmäistä kautta.


Vuonna 1991 Klasky ja Csupo kehittelivät Ipanat yhdessä Paul Germainin kanssa. Sarjaa esitettiin Nickelodeonilla. Klasky Csupo on sittemmin tehnyt muitakin sarjoja samalla kanavalle. 1995 studio perusti oman osaston mainostuotantoa varten. McDonald'sia mainoskampanjaa varten tehtiin jopa videoilla julkaistulla sarjaa Wacky Adventures of Ronald McDonald. Vuonna 1998 valmistui studion ensimmäinen elokuva, pääosassa Ipanat. Ipanoista tehtiin lopulta kolme elokuvaa ja myös tv-sarjana tutuksi tulleista Villeistä Marjasista yksi. Viimeisin elokuva, Immigrants (L.A. Dolce Vita) valmistui vuonna 2008.

Studion viimeisin sarja on Ipanoiden vaippaiän jälkeisistä vaiheista kertova All Grown Up! jonka tekeminen päättyi 2008. Vuonna 2006 studio esitteli useita uusia sarjoja, mutta yksikään niistä ei ilmeisesti ole vielä tänäkään päivänä valmistunut.

Klasky Csupon sarjoja:

Ipanat (Rugrats) 1991–1994 1997-2004

Aaahh!!! Real Monsters 1994–1998

Duckman 1994–1997

Santo Bugito 1995-1996

Stressi-Erkki (Stressed Eric) 1998-2000

Villit Marjaset The Wild Thornberrys) 1998-2004

Rakettijengi (Rocket Power) 1999-2004

Inkun päiväkirja (As Told by Ginger) 2000-2004

All Grown Up! 2003-2008

Erkki stressaa eikä siitä nauti

Erkki yksinhuoltajaisä, jonka 6-vuotias tytär on allerginen lähes kaikelle ja 10-vuotiaalla pojalla on oppimisvaikeuksia. Kodinhoidossa Erkillä on onneksi apunaan au-pair, jolla tosin on nuoresta iästään huolimatta ongelmia mm.alkoholin kanssa. Erkkiä painaa yhä parin vuoden takainen avioero ja exvaimon piinaavat puhelut eivät helpota hänen oloaan. Ja kontrastiksi Erkin huolia ja paineita täynnä olevalle arjelle naapurissa asuu täydellinen ja kaikinpuolin menestynyt perhe. Erkki ei pääse huokaamaan edes työpaikallaan, jossa hänen uransa ei etene vaan taantuu ja paineet kasaantuvat. Ei siis ihme että Erkin ohimossa tykyttää.

Stressi-Erkkiä (Stressed Eric) tehtiin 13-osaa vuosina 1998-2000. Englantilaisen sarjan on luonut Carl Gorham ja ensimmäisen kauden animoinnista vastasi Amerikkalainen Klasky Csupo-studio, ja Stressi-Erkissä voikin nähdä samoja piirteitä esimerkiksi studion Ipanat-sarjan kanssa.

Stressi-Erkkiä esitettiin Eglannissa BBC:llä ja se myytiin myös Amerikkaan, jossa sitä esitettiin ensimmäisenä animoituna brittikomediana parhaaseen katseluaikaan. Sarja ei kuitenkaan ollut Amerikassa huikea menestys, vaikka sitä yritettiin muokata jenkkimakuun sopivaksi vaihtamalla ääninäyttelijät englantilaisista amerikkalaisiin ja muokkaamalla samalla hieman tarinaakin. Erkistä tuli amerikkalainen, joka oli muuttanut Lontooseen ja perheen perustamisen jälkeen jäänyt sinne nalkkiin.

Suomessa sarjan esittäminen alkoi Nelosella vuonna 2000 ja suomalaisiin stressaantunut elämässään jatkuvasti epäonnistuva Erkki taisikin upota amerikkalaisia paremmin. Valitettavasti näyttää siltä ettei sarjaa ole julkaistu dvd:llä lainkaan, saati että siitä olisi suomijulkaisu.


Jaksot:
1.Nativity
2.Sex
3.Pony
4.Hospital
5.Potato
6.Tidy
7.Cricket
8.Bursting
9.Team
10.Tent
11.Crush
12.Au pair
13.Drool

Brad Bird

Amerikkalainen Brad Bird on syntynyt vuonna 1957. Ollesssaan 11-vuotiaana tutustumassa Walt Disney studiolla hän innoistui animaatiosta ja päätti ryhtyä animaattoriksi.

Noin neljässä vuodessa hän teki oman 15 minuuttisen lyhytelokuvansa jäniksestä ja kilpikonnasta, joka vakuutti Disneystudion väen. Hän sai animaatio-opetusta Disneylegendoilta, Eric Larsonilta ja Milt Kahlilta, joka osoitti Birdille puutteita joita hänen pitäisi parantaa. Disney myönsi hänelle stipendin Kalifornian taideinstituuttiin ja siellä opiskellessaan Bird tutustui Pixar-yhtiön tulevaan perustajaan John Lasseteriin.


Valmistuttuaan Bird sai heti työpaikan Disneyltä. Kun Disneyn legendaarinen animaattori Ollie Johnston jäi eläkkeelle, Bird sai hänen pöytänsä. Myöhemmin Ollie Johnston ja toinen Disneyanimaattori Frank Thomas ovat vierailleet hahmoina kahdessa Birdin elokuvassa, Rautajätissä ja Ihmeperheessä.

Bird ei kuitenkaan kauaa työskennellyt Disneyllä, vaan lähti studiolta kun elokuva Topi ja Tessu valmistui vuonna 1981. Hänen mielestään Disneyanimaation taso oli laskenut siitä mitä se joskus oli ollut. Bird alkoi työskennellä televisiosarjojen käsikirjoittajana, ohjaajana ja tuottajana.

Ensin Bird oli mukana Steven Spielbergin Amazing Stories sarjassa, johon hän ohjasi kaksi jaksoa. Toinen oli animoitu Family Dog, jota on kehuttu sarjan parhaaksi jaksoksi. Family Dog jalostettiin lopulta omaksi sarjakseen.

Vuonna 1989 Bird liittyi Klasky Csupo studioon, jossa oli ryhdytty työstämään Simpsoneita. The Tracey Ullman Show lyhyet sketsit Simpsoneiden perheestä piti muuntaa puolen tunnin jaksoiksi. Bird ohjasi kaksi Simpsonit jaksoa, Krusty Gets Busted ja Like Father, Like Clown vuosina 1990 ja 1991. Hän toimi sarjan konsultanttina vuoteen 1997 asti. Bird työskenteli konsulttina myös The Critic ja Kukkulan kuningas sarjoissa.


Warner Bros Animation tuotti Birdin ensimmäisen pitkän animaatioelokuvan jonka ensi-ilta oli 1999. Rautajätti (Iron Giant) kertoo avaruudesta tulleen robotin ja pojan ystävyydestä. Mikään teatterimenestys elokuva ei ollut, mutta se osoitti kyllä Birdin kyvyt ohjaajana. Bird on syyttänyt elokuvan huonosta menestyksestä Warner Brossia, joka ei panostanut Rautajätin markkinointiin riittävästi. Elokuva kuitenkin voitti yhdeksän Annieta ja on myöhemmin noussut kulttiklassikoksi. John Lassater kiinnitti huomiota entiseen koulutoveriinsa ja Bird palkattiin Pixariin.


2004 valmistui Birdin ensimmäinen ohjaustyö Pixarille. Ihmeperhe (The Incredibles) on tarina supersankareista jotka ovat menettäneet suosionsa ja alkaneet elää tavallista elämää. Supervoimille tulee kuitenkin käyttöä ihmeperheen Isän saatua salaperäisen viestin. Elokuva voitti sekä Oscarin että Annien. Bird myös ääninäytteli elokuvassa Eira "E" Kuosia ja sai myös roolisuorituksestaan Annien.

Bird ohjasi Ihmeperheeseen liittyvän lyhytelokuvan Jaskan isku (Jack Jack attack) vuonna 2005. Lyhärissä esiintyy Ihmeperheen nuorimmainen.


Birdin seuraava elokuva oli Rottatouille (Ratatouille) jonka ensi-ilta oli vuonna 2007. Myös tämä elokuva voitti parhaan animaation Oscarin. Ranskassa tapahtuvan elokuvan päähenkilö on rotta, joka tahtoisi olla kokki. Bird ääninäyttelee myös Rottatouillessa.

Sekä Ihmeperhe että Rottatouille ovat olleet yleisömenestyksiä ja kriitikoiden ylistämiä.


Bird on kertonut pitävänsä animaatiota taidemuotona, jolla voidaan kertoa minkälaisia tarinoita tahansa, sekä lapsille että aikuisille.

Tällähetkellä Bird ohjaa ensimmäistä liveaction elokuvaansa. Tositapahtumiin perustuvan San Franciscossa tapahtuneesta maanjäristyksestä kertovan 1906 elokuvan pitäisi valmistua vuodeksi 2012.

Hang on to your diapies babies! Ipanat ovat irti!

Ipanat (Rugrats) on Amerikkalaisen Klasky Csupo studion luoma piirrossarja, jossa maailmaa tarkastellaan vauvojen näkökulmasta. Muita Suomessa nähtyjä saman studion sarjoja ovat mm. Stressi-Erkki, Villit Marjaset ja Rakettijengi. Studio vastasi Simpsoneiden animoinnista ensimmäisten 61 jakson ajan.

Päähenkilö on vaippaikäinen Tommi, jonka perheeseen kuuluuvat Didi-äiti, Osku-isä ja vaari. Sarjan aikana Tommin perhe kasvaa, kun hän saa Niilo-pikkuveljen. Tommin paras ystävä on nimeltään Jaska. Yhdessä Tommin naapurissa asuvien kaksosten, Vilin ja Lillin kanssa ipanat joutuvat moniin seikkailuihin. Tommin serkku, hieman ipanoita vanhempi Annika ei voi sietää vauvoja ja keksii heille monenlaista kujetta. Onneksi Annikan kanssa samanikäinen Susa pitää ipanoiden puolia. Myös Jaska saa uuden sisaruksen sarjan aikana, kun Kitistä tulee Jaskan siskopuoli.

Ipanoiden esittäminen alkoi vuonna 1991 Nickelodion-kanavalla. Sarjaa tehtiin vuoteen 2004 asti ja jaksoja valmistui 167.

Vuonna 2003 tarina jatkui uudella sarjalla All Grown Up, jossa Ipanoiden hahmot ovat kasvaneet n.10 vuotiaiksi koululaisiksi. Tätä sarjaa tehtiin 55 jaksoa. Uuden sarjan idea nähtiin jo vuonna 2001, kun Ipanoiden kymmenvuotisjuhlaa varten tehtiin erikoisjakso, jossa nähtiin Ipanat kymmenenvuoden kuluttua sarjan tapahtumista.

Ipanoista tehtiin suosion myötä myös kolme elokuvaa. Ipanat elokuva vuonna 1998 sisältää Tommin Niilo-veljen ensi esiintymisen. Ipanat Pariisissa vuodelta 2000 tuo mukaan Jaskan äitipuolen ja Kiti-siskopuolen. Kolmas elokuva on vuodelta 2003 ja nimeltään Villit Ipanat. Elokuvassa on mukana Villit Marjaset -sarjasta tuttu Marjasten perhe, joka kuvaa luontodokumentteja.

Ipanat on Nickelodeonin pitkäikäisin sarja ja ensimmäinen sarja josta tehtiin myös elokuva. Sarja on voittanut useita palkintoja, esimerkiksi kaksi Emmyä ja saanut oman tähden Hollywoodin Walk of Famelle.

Suomessa Ipanoita on esittänyt Yle, jatkosarjaa All Grown Up on esitetty vain Nickelodeonilla. Kumpaakaan ei ole julkaistu Suomessa dvd:llä. Kaikki kolme elokuvaa on esitetty tv:ssä ja julkaistu dvd:llä.