Kysely: Mikä pelotti?

Blogin seuraavassa kyselyssä muistellaan animaatioita jotka lapsuudessa aiheuttivat pelkoa.

Kun kyse on näin henkilökohtaisista kokemuksista, kyselyssä ei ole valmista kaavaketta jonka vaihtoehdoista omat vastauksensa voisi valita. Osallitua voi siis vain kirjallisesti. Tervetulleita ovat sekä lyhyet ja ytimekkäät ajatukset että pidemmätkin pohdiskelut.

Kyselyssä käsitellään nimenomaan lapsena pelottavaksi koettuja animaatioita, niiden hahmoja ja tapahtumia. Toki voit myös kertoa onko joku pelko olemassa vielä aikuisiälläkin. Myös tämän päivän lasten pelkojen kohteista olisi kiinnostavaa kuulla, jos kyselyyn vastaavilla on omia lapsia tai tietoa tuttuja lasten tv-peloista.

Tässä muutamia kysymyksiä joita voi käyttää omien vastausten pohjana. Sana on kuitenkin vapaa, jokaiseen kysymykseen ei tarvitse vastata ja juttua saa jatkaa niin paljon kun aihe muistoja (ja traumoja) herättää.

Mitkä olivat pelottavimmat animaatiohahmot?
Entä pelottavin tapahtuma elokuvassa tai sarjassa?
Oletko pelännyt sellaisia hahmoja tai tapahtumia joita ei oltu edes tarkoitettu pelottaviksi?

Oliko jokin animaatio niin pelottava ettei sitä voinut katsoa ollenkaan?
Auttoiko vanhempien tai sisarusten läsnäolo, piiloutuminen tai jokin muu konsti pelon voittamiseen? Onko jokin animaatio aiheuttanut painajaisia tai pelkoja ruudun ulkopuolella?

Oletko saanut katsoa kaikenlaisia animaatiota vai onko sinulta kielletty jonkin elokuvan tai sarjan katsominen esimerkiksi ikärajan takia?
Millaiset ei-animoidut ohjelmat aiheuttivat pelkoja? Olivatko ne tarkoitettu aikuisille vai lapsille?

Saavatko lastenohjelmat myös pelottaa?
Voiko pelkäämisestä olla jotain hyötyä?
Millä mielellä katsoit sellaisia animaatioita, joiden tiesit olevan jännittäviä tai pelottavia?

Kyselyyn voi vastata Lokakuun aikana kommentoimalla tätä tekstiä tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen elakoonkuvat(at)gmail.com

Kokoan vastauksista blogiin jutun pelottavista animaatioista ja siitä mitä lapset animaatioissa pelkäävät ja miten siihen suhtaudutaan.

Jatko-osat jakavat mielipiteet

Kesällä blogin lukijat saivat kertoa mielipiteensä aiheesta elokuvien jatko-osat. Kyselyyn oli mahdollista osallistua valitsemalla sopivat väittämät annetuista vaihtoehdoista tai nimetä suosikki ja inhokki elokuviaan kommentin muodossa. Yleistä pohdintaa mm. jatko-osien onnistumisesta, epäonnistumisesta ja tarpeellisuudesta tuli myös mukavasti (tästä osoituksena lukuisia lainauksia). Jatko-osat todella jakavat mielipiteet. Toinen tykkää, toinen ei voi sietää.

Jatko-osista puhuttaessa esille nousee nopeasti Disney. Ensimmäinen klassikkosarjaan kuuluvan elokuvan jatko-osa oli vuonna 1990 valmistunut Bernard ja Bianca Australiassa. Ensimmäisen kerran pelastusjärjestön hiiret oli nähty vuonna 1977 pelastamassa Penny tyttöä, uudessa elokuvassa Bernard ja Bianca lähetettiin Australiaan auttamaan Tonia. Perusidea on sama, hiirikaksikko auttaa ihmislasta. Tapahtumapaikka ja seikkailu eroavat kuitenkin niin paljon toisistaan että vaikutelmaa toistosta ei tule. Ensimmäisessä elokuvassa Bernard oli varovaisen ihastunut Biancaan, kakkososassa hän kerää rohkeutensa ja pääsee jo kosimaan. Myös Bernard ja Bianca Australiassa kuuluu klassikkosarjaan ja se on toteutettu aivan samalla laadulla kuin sitä edeltänyt Pieni merenneito tai sitä seurannut Kaunotar ja Hirviö. Miten niin jatko-osissa on jotain pahaa?

Yleinen mielipiteeni on, että jatko-osat ovat hyvä asia, jos niihin jaksetaan panostaa. Tosiasiahan on, että ei kukaan rupea animoimaan upeasti tai säveltämään muistettavaa musiikkia, jos vähemmällä vaivallakin voi tienata.

Seuraavaa jatko-osaa ei enää tuottanutkaan Walt Disney Animation Studios. 1980-luvun lopulla perustettiin Disneyn studiot Australiaan, Japaniin ja Ranskaan. Näillä studioilla tehtiin piirrossarjoja televisioon. Elokuvien tekeminen alkoi loogisesti Ankronikka tv-sarjaan pohjautuvalla elokuvalla, Ankronikka: Kadonneen lampun metsästäjät joka valmistui vuonna 1990. Sitten siirryttiin tekemään jatkoa klassikkoelokuville, ensimmäisenä vuoroon pääsi Aladdinin tarina. Jafarin paluuta ei esitetty teatterissa, vaan se julkaistiin suoraan videolle vuonna 1994. Vuonna 1996 valmistui Aladdinin kolmasosa, Aladdin ja varkaiden kuningas. 1990-luvun aikana valmistui jatkoa myös saman vuosikymmenen klassikkoelokuville Kaunotar ja Hirviö, Pocahontas, Leijonakuningas ja Herkules. Nalle Puh elokuvien sarja aloitettiin vuonna 1997 ja uusin Puh-elokuva (tällä kertaa klassikko) valmistui viime vuonna.

Vuonna 2000 valmistui jatko-osa Pienelle merenneidolle, hieman yli kymmenen vuotta alkuperäisen elokuvan jälkeen. Seuraavana vuonna valmistunut jatko-osa Kaunottarelle ja Kulkurille taas ottaakin jo yli neljänkymmenen vuoden harppauksen alkuperäisen elokuvan ja jatko-osan välillä. Vanhoja Disneyklassikkoja julkaistaan jatkuvasti uudelleen, joten vanhatkin elokuvat ovat katsojilla tuoreessa muistissa. Miksi siis tehdä jatkoa vain viime vuosina valmistuneille elokuville. Myös Peter Pan, Tuhkimo, 101 Dalmatialaista ja Viidakkokirja saivat jatko-osat. Vuonna 2002 valmistunut Peter Panin jatko Paluu mikä-mikä-maahan poikkeaa muista jatko-osista sillä että se pääsi ennen videolevitystä myös teattereihin. Samoin toimittiin seuraavana vuonna Viidakkokirja 2:sen kohdalla.

2000-luvun aikana jatko-osia tehtailtiin sekä uudemmille että vanhemmille Disney klassikoille kunnes DisneyToon Studioksi muuttunut Australian studio päätettiin lakkauttaa vuonna 2006. Japanin ja Ranskan studiot oli suljettu jo vuonna 2004. DisneyToon jatkaa kuitenkin edelleen toimintaansa, nyt Kaliforniassa. Studiolla ei kuitenkaan tehdä jatko-osia, vaan esimerkiksi spinoffeja. Esimerkiksi Helinä-keiju elokuvasarja on ToonDisneyn tuotantoa. Viimeinen jatko-osa klassikolle valmistui vuonna 2008 ja se oli Pienen merenneidon kolmas osa, Arielin tarina. Jatko-osat Dumbolle, Aristokateille, Pikku Kanaselle ja Riemukkaalle Robinsonin perheelle jäivät suunnitelmiksi.

Mutta Disney ei toki ole ainoa jatko-osia tuottanut studio. Don Bluthin ohjaama Fievel matkalla Amerikkaan vuodelta 1986 sai jatkoa vuonna 1991. Fievel matkalla villiin länteen kiersi teatterilevityksessä, seuraavat kaksi Fievelin seikkailua julkaistiin suoraan videolle. Myös Bluthin Rouva Brisby ja hänen salainen maailmansa, Maa aikojen alussa ja Kaikenkarvainen Charlie saivat jatkoa. Tuskin on tarpeellista edes mainita etteivät jatko-osat ole Bluthin teoksia. Sen sijaan Anastasian jatko-osan Bartok Suurenmoinen Bluth ohjasikin itse.

Vuonna 1994 valmistuneessa Richard Richin Joutsenprinsessassa riitti tarinaa useampaan elokuvaan. Rich toimi myös Joutsenprinsessa ja taikavuoren salaisuus ja Joutsenprinsessa ja lumottu valtakunta elokuvien ohjaajana. Balto-koirallekaan ei riittänyt ensimmäisen elokuvan sankariteot, vaan elokuvia tehtiin kaksi lisää. FernGully -Viimeinen sademetsä sai nimestään huolimatta jatko-osan. Tähän mennessä mainitut ovat olleet amerikkalaisia elokuvia, mutta jatkoa on saanut myös naapurin Pekka Töpöhäntä sekä tanskalainen Viidakkovekara Juuso. Ja ihan kotimaisen jatko-osan voi mennä katsomaan ensi jouluna, kun Niko 2 -lentäjäveljekset saa ensi-iltansa.

Tästä päästäänkin siirtymään piirroselokuvista cgi-animaatioihin ja tietysti Pixariin. Jo Pixarin kolmas, vuonna 1999 valmistunut elokuva oli jatko-osa, Toy Story 2. Se oli tarkoitus julkaista suoraan videolle, mutta levittäjä Disneyn kannustuksesta elokuva pääsi teatterikierrokselle. Seuraavaa jatko-osaa saatiinkin odottaa kymmenisen vuotta. Toy Story 3 sai ensi-iltansa 2010 ja sen ainakin piti olla lelujen elämän päätös. Huhuja neljännestä Toy Storysta on kuitenkin ollut ilmassa. Toy Storyn jälkeen Pixar julkaisi Autot 2:sen ja Monsterit Oy tulee jatkumaan ensi vuonna. Hirveän montaa jatko-osaa Pixar ei ole loppujen lopuksi tehnyt, kolmestatoista elokuvasta jatko-osia on ollut vain kolme.

DreamWorks on julkaissut tähän mennessä kahdeksantoista cgi-animaatiota. Näistä kuusi on jatko-osia ja yksi spinoff -elokuva. Shrekin on luvattu jäävän neljään osaan, Madagascar elokuvia on valmistunut jo kolme ja seuraavaksi luvassa on pingviini spinoff. Tulevina vuosina nähdään Kung Fu Panda 3 ja Näin koulutat lohikäärmeesi 2 ja 3. Kaikki DreamWorksin jatko-osat ovat olleet teatterilevityksessä.

Myös muut cgi-animaatioita tuottavat studiot ovat ottaneet tavaksi tehdä jatko-osia. Kesällä nähtiin jo neljäs Ice Age -elokuva ja Blue Sky studios jatkaa myös Rion tarinaa. Arthur poika seikkaili minimoiden kanssa kolmen elokuvan verran. Myös Tapaus Punahilkka, Karvakamut ja Happy Feet saivat jatkoa. Tulevaisuudessa nähdään miten jatkuu Poutapilviä ja lihapullakuuroja ja Puutarhatontut Gnomeo ja Julia saavat jatko-osan otsikolla Sherlock Gnomes.

Jatko-osat näyttävät tänä päivänä olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. Onko yksittäinen elokuva vaarassa hukkua elokuvasarjojen joukkoon? Jatko-osia tuskin tehdään jos ensimmäinen elokuva ei tuota tarpeeksi rahaa, ovatko jatko-osattomat elokuvat siis epäonnistuneita eivätkä ansaitse jatkoa? Vai onko niissä tarina päinvastoin onnistuttu tiivistämään niin että jatkoa ei tarvita? Vuonna 2009 Suomessa teatterilevityksessä olleista elokuvista jatkoa eivät ole saaneet (vielä) esimerkiksi Discomadot, Bolt, Desperon taru, Mörön vastaan muukalaiset ja Coraline ja toinen todellisuus.

Tanskalaisten Discomatojen tuottajaksi on nimetty Discomadot niminen tuotantoyhtiö. Tässä tapauksessa onkin vaikea sanoa oliko matojen varalle kenties muitakin suunnitelmia kuin yksi elokuva. Disney ei ole vielä tehnyt jatko-osia cgi-animaatioilleen, joten Bolt on jäänyt luontevasti vaille jatkoa. Desperon tarun toinen ohjaaja Sam Fell on siirtynyt uuden tarinan pariin, ParaNorman sai juuri Suomen ensi-iltansa. Ja ParaNormanin studiohan muistetaan Coraline ja toinen todellisuus -elokuvasta. Näyttää siltä ettei kumpikaan näistä elokuvista ole tarvinnut jatkoa ja tekijöilläkin on ollut vielä muita tarinoita kerrottavana.

Jos leffa päättyi tosi hyvin, ei odota tarinan paranevan tai jos leffa oli huono, ei välitä jatkosta.
Möröt vastaan muukalaiset taas on saattanut hyvinkin jäädä suositumpien DreamWorks elokuvien jalkoihin ja jäädä tästä syystä jatko-osattomaksi. Sitä edeltänyt Kung Fu Panda ja sen jälkeen valmistunut Näin koulutat lohikäärmeesi nimittäin jatkuvat. DreamWorks on muuten jättänyt jatko-osattomiksi kaikki 1998-2003 valmistuneet piirroselokuvansa. Tämä johtunee siitä että studio keskittyi tästä eteenpäin cgi-animaatioihin ja vuonna 2004 valmistuikin jo ensimmäinen jatko-osa Shrekille.

Ghiblillä on hyvä periaate, että jatko-osia ei tehdä, vaikka elokuva olisi ollut kuinka hyvä ja menestynyt.

Jatko-osattomuudesta voi tehdä myös tavaramerkin. Studio Ghibli ei tee jatko-osia. Tässä kohdin ei ainakaan tarvitse epäillä etteivätkö studion elokuvat olisi tarpeeksi menestyneitä. Tosin Hayao Miyazakin seuraavan elokuvan on huhuttu liittyvän Porco Rossoon. Ghibli saattaa siis kuitenkin olla tekemässä ensimmäistä jatko-osaelokuvaansa.


Elokuvan menestyminen ei siis riitä syyksi jatko-osan tekemiselle. Toisaalta se on myös jatko-osan edellytys, sillä eihän flopanneelle elokuvalle ole mitään järkeä tehdä jatkoa. Löytyisikö jatko-osien avain sittenkin ensimmäisen elokuvan tarinasta?

 
Usein leffojen jatko-osia tulee, jos ykkösosassa ei ollut rakkaustarinaa. Eli toisen elokuvan idea on saada päähenkilölle pari. Karhuveljeni Koda on tällainen, ja en pitänyt. Tässä on kuitenkin onnistunut mm. Ice Age 2 ja Kaikenkarvainen Charlie 2.

Ja jos ensimmäinen elokuva on ollut rakkaustarina, on pääparin jälkikasvu varsin houkutteleva aihe jatko-osaksi. Ja lapsethan ottavat tietysti pesäeron vanhempiinsa ja tekevät kaiken päinvastoin kun nämä. Draamaahan tästä ainakin saa.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta jatko-osasta:) 
Pieni merenneito taas on silkkaa rahastusta, tarina toisin päin, jee?

Tarinaa voidaan myös jatkaa lähes suoraan siitä mihin ensimmäinen elokuva jäi. Madacasgarin eläinjoukko lähti New Yorkista, kävi Afrikassa ja harhailee kolmannessa osassa jo Euroopassa. Fievel pääsi ensin Amerikkaan, mutta sepä ei riittänyt vaan hiiriperhe jatkoi matkustelua uudella mantereella. Toy Storyt kertoivat paitsi lelujen elämästä, myös Andy-pojasta joka ei viimeisessä osassa enää ollutkaan poika vaan kotoa muuttava, aikuistuva nuori mies.

Elokuvasarjana onnistunein on ehdottomasti Toy Storyt. Niiden tyyli pysyy samana, kolmonen on myös minun lempparini, ensimmäistä ja toista osaa en osaa sijoittaa niin selvästi. Niillä on myös selkeä aikajana, joka seuraa samalla Andyn kasvua ja kolmosessa ihastuin tapaan, jolla yhteinen matka päättyy. Eheä sarja!

Mutta jos eteenpäin ei pääse, voi palata taakse päin. Tai ainakin takaisin päin. Pixarin tuleva Monsterit Oy sijoittuu aikaan ennen Monsterit Oy:ta, mutta enemmän jatko-osia on sijoitettu alkuperäisen elokuvan sisälle, niin oudolta kuin se kuulostaakin.

Eniten minua risoo jatko-osat, jotka koitetaan sijoittaa ensimmäisen tarinan keskelle. Tarinaa jatkavat saattavat kestää loogisen tarkastelun, mutta keskeltä.. Topi ja Tessu 2 oli niin irrallinen söpistelyelokuva, etten oikein tiedä mitä siitä ajattelisin.

Esimerkiksi alkuperäisessä elokuvassa nopeasti aikuiseksi kasvaneen hahmon lapsuutta on helppo tarkastella lähemmin jatko-osassa. Mutta entä ajatus kertoa ensimmäisen elokuvan tarina uudelleen, toisesta näkökulmasta? Tähän ideaan ovat tarttuneet jo Leijonakuninkaassa shown lähes varastaneet Timon ja Pumba.

Kolmas leijonakuningas on mahtava muuten, mutta inhoan sitä, miten siihenkin koitetaan tunkea hieno opetus. Se olisi muuten mahtava timon ja pumba- hurvittelu, mutta ei..

Jatko-osan voi siis tehdä täysin huolimatta siitä miten ensimmäinen elokuva päättyy. Jatko-osan ei tarvitse olla edes nimensä mukaisesti jatkoa. Olisiko se sitten suomeksi ennakkoa tai välikköä... Englanniksi termit ovat prequel ja midquel. 

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta elokuvasarjasta:)
Maa aikojen alussa. Ensimmäinen elokuva oli kaunis, koskettava ja upea. Mutta sitten.. Ainoa asia mitä voin tähänkin sanoa; MIKSI SE EI LOPU?!

Kuinka kauan jatkoa sitten voidaan tehdä? Pakkohan tarinan on joskus loppua. Vai onko? Maa aikojen alussa sarjaan on tehty kolmetoista elokuvaa. Eikä mennyt muuten edes kahtakymmentä vuotta. Elokuviahan olisi hyvin voinut ehtiä tehdä tässä ajassa enemmänkin. Pókemon elokuvia on sentään tehty neljässätoista vuodessa viisitoista.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta elokuvasarjasta:)
Pokémon: muutama ekaa leffaa menee mutta loput ovat sitten surkeita kuten itse sarjakin on mennyt surkeammaksi 10 vuoden aikana. Voisi se sarjakin jo loppua niin loppuisi myös leffatkin. 

Kun jatko-osat tänä päivänä ovat varsin tavallisia, on ilmeisesti myös aika tavallista sopia useamman elokuvan sarjasta jo ennen ensimmäisenkään elokuvan valmistumista. Tämä antaa mahtavat puitteet kehittää paitsi yhden elokuvan mittainen draaman kaari myös elokuvasta toiseen kestävä ja kasvava tarina.

Vuosina 2006-2010 valmistuneet Arthur ja mimimoit -elokuvat perustuvat ohjaajansa Luc Bessonin omiin kirjoihin ja voisi ainakin olettaa että näillä edellytyksillä jo ensimmäistä elokuvaa tehdessään Bessonilla on ollut mielessä myös jatko-osat. Sarjan osat 2 ja 3 tehtiinkin yhtä aikaa ja viimeinen osa jatkuu suoraan siitä mihin kakkososa päättyi.


Yleisesti ottaen jatko-osat eivät ole kovin hyviä, ellei niiden tekeminen ole etukäteen suunniteltua.

Sitten varsinaisen kyselyn tuloksia.

Elokuvien jatko-osat...
Ääniä yhteensä 150. (Mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja.)

ovat yleensä laaduttomia 76 (50%)
ovat vanhoilla ideoilla rahastusta 64 (42%)
pilaavat alkuperäisen tarinan 49 (32%)
voivat olla ensimmäistä elokuvaa parempia 38 (25%)
syventävät tarinaa ja hahmoja 35 (23%)
viihdyttävät siinä missä muutkin elokuvat 34 (22%)
ovat merkki menestyksestä 32 (21%)
ovat nykyään parempia kuin ennen 29 (19%)
eivät kuulu elokuvateattereihin 21 (14%)
eivät ole vakavasti otettavia elokuvia 19 (12%)
ovat aliarvostettuja 19 (12%)
eivät ole kiinnostavia 16 (10%)

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta jatko-osasta:) 
Pieni merenneito 2 ja pocahontas 2 ovat myös kamalia. Varsinkin jos katsoo heti ykkösleffan jälkeen kakkosen, muutoksen laadussa huomaa heti.

Puolet vastaajista piti jatko-osien laatua heikkona. Yleinen käsitys onkin että jatko-osat tehdään alkuperäiseen elokuvaan nähden halvalla ja nopeasti. 1990-luvun suoraan videolle -jatko-osien suhteen tämä ainakin pitää paikkansa. Nykyään jatko-osan esittäminen elokuvateatterissa taas on normaali käytäntö ja laatu on jo jatkuvan teknisen kehityksenkin takia mahdollisesti vain parantunut. Kyselyn väite jonka mukaan jatko-osat eivät kuulu elokuvateattereihin sai kuitenkin kannatusta 21 äänen verran.

Toiseksi eniten kannatusta sai ajatus jatko-osien olevan vanhoilla ideoilla rahastusta. Näin vastasi 64 äänestäjää.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta jatko-osasta:) 
Ne jatko-osat joiden pääosissa on/ovat ensimmäisen leffan päähenkilöiden lapsi/lapset joka/jotkat oppii/oppivat saman, mitä tämän/näiden vanhemmat oppivat jo ekassa leffassa.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta jatko-osasta:)
Heti ensimmäisenä sanon, että en edes ala luottelemaan kaikkia huonoja Disneyn jatko-osia. Kaikille on jo päivänselvää kuinka luokatonta rahastusta ne ovat.

Jatko-osaa ei tietystikään voi täysin irtosanoa alkuperäisestä elokuvasta. Eihän kyseessä olisi jatko-osa, jos mukana ei olisi samoja hahmoja. Mutta hyvässä jatko-osassa hahmot kehittyvät, heidän tarinaansa syvennetään ja he joutuvat aivan uusiin tapahtumiin. Mutta jos ensimmäisen elokuvan maailmasta poiketaan liiaksi ja varsinkin jos sen arvot ja opetukset hylätään, ei lopputulos ole hyvä silloinkaan.

Tarinan pitää olla omanlaisensa; sillä pitää olla oma juonensa muttei kuitenkaan saa täysin hylätä ensimmäisen tarinaa kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Sen pitää pysyä jalona ykköselle, joka toi alunperin kunniaa (ja rahaa) ja potkua luoda jatkoa, kuitenkin ilman, että toistaisi sitä.

(Vastauksia kysymyseen huonoimmasta jatko-osasta:)

Secret of NIMH 2 joka pilasi aiemman osan hahmot, tarinan, tunnelman..ihan kaiken!

Balto 2. Pilaa niin totaalisesti ensimmäisen leffan tunnelman surkealla juonella, sekavuudella, huonoilla ääninäyttelijöillä (ainakin suomalaisversiossa) ja ennen kaikkea myös laaduttomalla piirrosjäljellä. Ensimmäinen elokuva Baltosta on todella upea, koskettava ja kaunis. Siinä Balto on vaatimaton, rohkea ja urhea. Kakkosessa sen sijaan erittäin ärsyttävä ja omahyväinen.

Notre Damen kellonsoittaja 2. Tehtiin varmasti sen takia että Quasi sai naisen. Plus se Quasimodo ihastuu siihen muijaan koska se on kaunis. Siis mitä VATTUA?

Kaikista karmein on Pocahontas 2. Pocahontas ja John Smith kuuluu yhteen. 

Väite siitä että jatko-osat pilaavat alkuperäisen tarinan saikin kannatusta 49:ltä äänestäjältä. Etenkin Disneyn Pocahontas 2 on monille isku vasten kasvoja. "Olen aina sinun" vannoo Pocahontas John Smithille ja katsoja saa pidätellä kyyneleitä kun rakastavaiset joutuvat elokuvan lopussa eroon toisistaan. Niin kaunista, niin liikuttavaa. Ikuista rakkautta. Sitten Disneyltä kerrotaan ihan elokuvan muodossa että eihän se Pocan ja Johnin juttu sitten ollutkaan ikuista. Moni pettyy rakkauteen oikeassa elämässä, mutta olisi luullut että edes Disneyyn voi tässä asiassa luottaa.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta jatko-osasta) 
Henkilökohtaisella tasolla mua riipii ja raastaa edelleen Pocahontas 2, jossa sabotoidaan ykköselokuva täysin. Ikuiset traumat.

Myös neutraali suhtautuminen jatko-osiin on mahdollista.

Usein kuulee, että jatko-osat pilaavat alkuperäisen elokuvan. En itse lähde allekirjoittamaan tätä, sillä olen aina osannut ajatella jatko-osat omina yritelminään. Ne eivät pääse pilaamaan olemassaolollaan ainakaan omaa katselukokemustani ensimmäisestä elokuvasta.

32 vastaajaa suostui myöntämään että jatko-osat voivat olla jopa alkuperäistä elokuvaa parempia. Tästä väitteestä moni antaa todisteeksi Pixarin Toy Story -sarjan kolmannen osan.

(Vastaus kysymykseen parhaasta jatko-osasta:) 
Toy Story 3. 2 on suht. kehno mutta kolmas osa on sarjan paras.

(Vastaus kysymykseen parhaasta jatko-osasta:) 
Bernard ja Bianca Australissa on ehdottomasti paras jatko-osa, sillä se on huomattavasti parempi kuin sarjan ensimmäinen elokuva. Toy Story 3 oli myös piristävä yllätys, sillä sekin on mielestäni melkein ensimmäistä Toy Storya parempi, tai ainakin ihan samaa tasoa.

(Vastaus kysymykseen parhaasta jatko-osasta:)
Kunfu Panda 2: hieno tarinnan kerronta, erinomainen pahis ja meno on jopa parempaa kuin ykkösessä. Lisäksi Hurja Viisikko pääsi isompaan roolin tässä, vaikka enemmän olisi saannut olla esillä.

35 vastaajaa oli sitä mieltä että jatko-osa voi onnistua syventämään ensimmäisessä elokuvassa alkanutta tarinaa ja siinä nähtyjä hahmoja.

(Vastauksia kysymykseen parhaasta jatko-osasta:)
  
Ehdottomasti Lilo & Stitch 2. Tarina jatkoi siitä mihin ensimmäinen jäi mutta ei kuitenkaan toistanut tarinaa vaan kulki omalla tarinallaan ja syvensi vähän lisää Stitchin syntymätarinaa.

Pieni Merenneito 3. Tämä elokuva selittää mukavasti sen, miksi Arielin isä niin vihaa ihmisiä.

Paras jatko-osa omasta mielestäni on Viidakkovekara Juuso 2- Elokuvasankarina. Vaikka se ei suinkaan ole animaatio- ja piirroslaadultaan yhtä hyvä kuin ensimmäinen elokuva, jokin siinä kiehtoo. Se jatkaa tarinaa siitä mihin jäätiin (ja itseasiassa minusta on vaan ihan hyvä, että Juuso ja Riitta lopulta saavat toisensa, koska ensimmäisen loppu pisti vain itkettämään), hahmoihin syvennytään enemmän samalla kun uusia hauskoja hahmoja lisätään.

(Vastauksia kysymykseen parhaasta elokuvasarjasta:)

Pidän myös paljon Viidakkovekara Juuso- leffoista, hahmojen kasvaessa myös tarina tuli syvemmäksi.

Aladdin. Tosin Jafarin paluu on huonosti animoitu (näin kauniisti sanottuna) mutta tykkäsin että Jago sai siina paljon hahmokehitystä. 

(Vastaus kysymykseen parhaasta jatko-osasta:)
Bambi 2. Alkupeäisessä leffassa Bambin isä tuntui hyvin julmalta hahmolta, ja oli hienoa miten jatko-osa keskittyi heidän suhteensensa.

Lähes samoihin kannatuslukemiin edellisen ajatuksen kanssa pääsivät myös väitteet siitä että jatko-osat viihdyttävät siinä missä muutkin elokuvat (34 ääntä) ja että jatko-osat ovat merkki menestyksestä (32 ääntä). Kauas ei jäänyt myöskään toteamus että jatko-osat olisivat nykyään parempia kuin ennen (29 ääntä).

Mielenkiintoista kyllä väite siitä että jatko-osat olisivat aliarvostettuja ja että jatko-osat eivät ole vakavasti otettavia elokuvia saivat yhtä paljon kannatusta (19 ääntä).

Vähiten myötämielisiä äänestäjiä (16) löytyi väitteelle että jatko-osat eivät olisi kiinnostavia. Elokuvan kiinnostavuus ei siis riipu siitä onko kyseessä jatko-osa vai ei, aihe ratkaisee.

(Vastaus kysymykseen huonoimmasta elokuvasarjasta:) 
En oikein ole Dreamworks-elokuvien ystävä Shrekkejä lukuunottamatta, siltä puolelta löytäisin ehkä helpoiten huonoimman elokuvasarjan, jos niitä olisin katsonut. Esim. Ice Age-sarjasta, Madagascar-elokuvista saati Kung Fu-pandoista en voi sanoa mitään, sillä en ole halunnut katsoa ensimmäistäkään sarjan elokuvista.

Paras jatko-osa
Kung-Fu Panda 2
Shrek 2
Bambi 2
Toy Story 2 ja 3
Leijonakuningas 2 ja 3
Pieni Merenneito 3
Fantasia 2000
Fievel matkalla villiin länteen
Bernard ja Bianca Australiassa
Pekka Töpöhäntä Amerikassa
Viidakkovekara Juuso elokuvasankarina
Saku Sammakko ja salainen disketti

Huonoin jatko-osa
Pocahontas 2
Pieni merenneito 2
Kaunotar ja Kulkuri 2
Bambi 2
Atlantis 2
Balto 2
Secret of NIMH 2
Notre Damen kellonsoittaja 2
Karhuveljeni Koda 2
Joutsenprinsessa 2 ja 3
Leijonakuningas 2 ja 3
Shrek 3 ja 4
Jafarin paluu
vanhojen klassikoiden jatko-osat

Paras elokuvasarja
Toy Story
Shrek
Asterix
Aladdin
Ice Age
Lilo & Stitch

Huonoin elokuvasarja
Ice Age
Shrek
Balto
Autot
Tuhkimo
Pieni merenneito
Madagascar 
Karvakamut
Alvin ja pikkuoravat
Maa aikojen alussa

Mille elokuvalle olisi pitänyt tehdä jatko-osa?
Muumipeikko ja pyrstötähti
Painajainen ennen joulua
Miekka kivessä
Aristokatit
Oliver ja kumppanit
Rottatouille
Ihmeperhe
Ötökän elämää
Kaunotar ja Hirviö
Kaksin karkuteillä
Aarreplaneetta
Tarzan Legenda suojelijoista
Disney välitunti Tehtävä pelastakaa kesäloma
9

(Vastauksia kysymykseen mille elokuvalle olisi pitänyt tehdä jatko-osa:)

Jatko-osan voisi kyllä periaatteessa tehdä melkein kaikille elokuville, jos ne vain tehtäisiin kunnolla..

Miekka kivessä. Arthurin ja pyöreän pöydän ritarien tarina olisi ollut kiva disneyn kertomana.

Miekka kivessa. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä miten Arttu ja Merlin hoitivat sitä Englannin kuningaskuntaa. Arisokatit. Olisi kivaa tietää mitä Edgarille kävi.

Tarzanille voisi ihan hyvin kehitellä "oikean kakkososan",missä Tarzanilla ja Janella voisi olla lapsi,joka vartuttuaan haluaa tavata muita ihmisiä,löytää kumppanin ja päästä sivistyksen pariin. 

Mielestäni 9 ansaitsisi jatko-osan (HYVÄN sellaisen). Se on yksi lempielokuviani ikinä ja itseasiassa lopetus antoi sellaisen käsityksen, ettei tarina pääty siihen. Videopeliä kuulemma suunniteltiin, mutta sen työstö lopetettiin jostain syystä ja nyt on huhuttu sen sijaan jatko-osasta. Joten, sitä odotellessa.

Legenda suojelijoista saisi puolestani saada vielä jatkoa, koska elokuvaan oli tungettu yhteen kolme kirjaa = ihan hirveästi jäi kaikkea pois. Ja koska kirjoja vielä on lisääkin, niin tarinaa voitaisiin ihan hyvin jatkaa.

Toisaalta olen iloinen, ettei Studio Ghibli tee jatko-osia (lyhyttä ”Mei and the Kittenbus”-animaatiota lukuunottamatta, jonka haluaisin kovasti nähdä!), mutta toisaalta olisi mielenkiintoista nähdä tulevaisuuden tapahtumia esim. Kikin lähettipalvelulle. Mutta ehkäpä on parempi, että Ghibli antaa katsojien keksiä itse elokuvien jälkeiset jatkotapahtumat. 

Ja mielenkiintoista ois myös nähdä Kaunotar ja Hirviö jatko-osa, jossa hahmot yrittävät parantua lumouksen aiheuttamista psykologisista traumoista, mutta se ei taida olla ihan Disney-kamaa.

 Suurkiitokset kaikille kyselyyn osallistuneille!

Kysely jatko-osista

Blogissa ei ole vielä tänä vuonna ollut yhtäkään kyselyä. Viimeisin isompi kysely koski tunnareita ja syksyllä oli mahdollisuus äänestää mistä Disneyklassikoista kirjoitan esittelyt. Ja koska tuon Disney-äänestyksen voittajan teksti edelleen on työnalla en ole edes kehdannut aloittaa uusia kyselyitä, vaikka ne niin kivoja ovatkin.

Mutta nyt laitan morkkiksen syrjään ja alulle uuden kyselyn.

Aiheena on kesään sopivasti elokuvien jatko-osat. 
Kesällähän tv:stäkin näytetään vain uusintoja...

Mitä mieltä olette elokuvien jatko-osista ja elokuva-sarjoista? Ennen jatko-osista tuli mieleen lähinnä suoraan videolle kyhätty halpisleffa, nykyään on jo melkein itsestäänselvää että suosituista elokuvista muodostuu vähintään kolmen osan sarja. Se taas ei ole enää itsestäänselvää että elokuvasarjan osat 2, 3 jne. olisivat ensimmäistä laaduttomampaa liukuhihnatyötä tai että ne menestyisivät tai tuottaisivat ykkösosia huonommin.

Pilaavatko jatko-osat ensimmäisen elokuvan tarinan? Ovatko jonkun jatko-osan tapahtumat tai hahmot olleet täysin ristiriidassa ensimmäisen osan kanssa?

Onko joku jatko-osa ollut parempi kuin ensimmäinen elokuva? Muodostaako elokuvasarja yhtä elokuvaa paremman kokonaisuuden, kun tarinaa ja hahmoja on mahdollisuus kehittää ajallisesti enemmän? Toimivatko jatko-osat itsenäisinä elokuvina, vai ovatko ne täysin sidoksissa edeltäjiinsä?

Millainen on hyvä jatko-osa?

Jatkaako se ensimmäisen elokuvan tapahtumia, kertooko se ajasta ennen ensimmäistä elokuvaa vai syventääkö se jotain ensimmäisessä elokuvassa näkemättä jäänyttä tapahtumaa/aikaa?

Kuinka tärkeää on, että jatko-osat ovat visuaalisesti yhtä ensimmäisen osan ja toistensa kanssa? Piirroselokuvien jatko-osat on usein tehty halvemmalla kuin alkuperäinen elokuva ja niissä näkyy selvästi animaation laadun heikentyminen. Cgi-animaatioissa taas tekniikka kehittyy jatkuvasti ja jatko-osat ovatkin helposti ensimmäistä osaa kehittyneempää animaatioita.

Täysin uutta elokuvaa tehtäessä ei voi ennustaa miten katsojat sen ottavat vastaan. Jatko-osan suhteen tiedetään jo mitä katsojat ovat pitäneet (ja todennäköisesti ovat pitäneet) hahmoista ja tarinasta. Onko jatko-osien tekemisessä minkäänlaisia riskejä? Ovatko jatko-osat rahastusta? Onko jatko-osien kyhääminen helppo tapa lypsää katsojilta lisää rahaa, ensimmäisen elokuvan osoittautuessa menestykseksi? Milloin jatko-osia on liikaa?

Millaisille elokuville jatko-osia tehdään? Ovatko jatko-osat huumorileffojen heiniä? Menettääkö jatko-osia tehtaileva studio maineensa? Unohtuuko yksittäinen elokuva elokuvasarjojen joukkoon? Jos jatko-osaa ei tehdä, onko ensimmäinen elokuva epäonnistunut?

Näin kyselyyn voi osallistua:

-Valitse kyselylomakkeesta niin monta jatko-osiin sopivaa väittämää kuin hyvältä tuntuu.

-Jos haluat nimetä elokuvia niin vastaa näihin kysymyksiin kommentoimalla tätä tekstiä tai lähettämällä vastaukset sähköpostiin elakoonkuvat@gmail.com:

1. Paras jatko-osa
2. Paras elokuvasarja
3. Huonoin jatko-osa
4. Huonoin elokuvasarja
5. Mille elokuvalle olisi pitänyt tehdä jatko-osa?

(Jos johonkin kohtaan on mielessä useampi vaihtoehto niin ei ole pakko valita vain yhtä.)

-Ja jos haluat kertoa ajatuksiasi, toiveitasi tai traumojasi jatko-osista vielä laajemmin, niin kommentoimalla tai sähköpostilla se onnistuu. Tämän tekstin kysymyksiä ja ajatuksia voi käyttää pohjana.

Vastausaikaa on kesä- ja heinäkuu.

Kokoan vastausten pohjalta yhteenvedon jatko-osiin suhtautumisesta. Toivottavasti mahdollisimman moni jaksaa kirjoitella kommenttejaan ja purkaa tuntojaan sekä nimetä noita elokuvia.

Silloin laulu kutsukoon tuijottelutuokioon

Otsikkona olevaan Muumilaakson tarinoiden tunnuslaulun pätkään tiivistyy aika hyvin tv-sarjan tunnarin tarkoitus. Tunnari kertoo meille mistä ohjelmassa on kyse, johdattelee sen maailmaan ja pohjustaa tunnelmaa. Tuttu tunnari houkuttelee television ääreen, mutta parhaita tunnareita jaksaa kuunnella myös kappaleina, ohjelmasta irrotettuna. Toimiva tunnari jää soimaan päässä ja laulattaa mukana, jopa vuosikymmenten jälkeenkin.

Syyskuun ajan blogissa oli mahdollista pisteyttää viisi suosikkiaan suomenkielisistä tunnuslauluista. Nyt on aika laittaa tulokset tiskiin. Viidestä eniten saaneesta tunnarista on pidempi esittely, loput on listattu äänestäjien kommenttien kera.

1. Matka maailman ympäri 49 pistettä
-Tarttuva, ja lopun kuoro-osuus saa kylmät väreet kulkemaan kehossani.
-Reipas ja tarttuva laulu, joka ei ärsytä, vaikka jäisikin korvamadoksi. Dubbausjäljetkin on saatu hyvin piiloon.
-Ihan MAHTAVA tunnusmusiikki! Muistoja liittyy tähän kappaleeseen niin paljon, ettei mitään rajaa, ja melodia + sanat täsmäävät juuri toisilleen. Sarjassa on muutenkin paljon hyvää musiikkia.
- Mahtava biisi, sarjan henki tiivistetty tunnariin hienosti jälleen, mukava laulella itekin mukana.
-Hyvin sävelletty ja sanat osuvat kohdalleen. Muistan kun lapsena oli helppo laulaa aina mukana.

Seikkailuun meitä kutsutaan, herrasmies kun vedon lyö on kiire kilpaan.
Phileas Foggilla on työ kiertää maailma ja kotiin ennättää.
Minä olen Passepartout, ja Tikon (Tiko on) ystävä.
Minä olen Prinsessa, rakkaudessa kestävä.
Maapallo mennään kiertämään, päivää kahdenksankymmentä on aikaa seikkailuun.
Kuinka aika riittänee, kun päivät hupenee ja maailma on suuren suuri?
Lontoo, Hawaiji, Hong Kong, ne pian nähty on ja Singapore.
Kuinka pitkä onkaan tie, kun juna meitä vie ja laiva, elefanttikin.
Muutkin, meitä seuratkaa.
Niin hauskuus jaetaan.
Hei, tule mukaan vaan.
Niin hauskuus jaetaan.

Tässä tunnuslaulussa esitellään selkeästi sarjan päähenkilöt ja alkuasetelma. Phileas Fogg on lyönyt vetoa kiertävänsä maailman kahdeksassakymmenessä päivässä. Mukana ovat Passepartout, Tiko ja Prinsessa Romy. Myös muutama muu tärkeä hahmo esiintyy tunnarivideossa, vaikka heitä ei laulussa mainita nimeltä. Alkulaulusta käy ilmi myös matkan ongelmallisuus, aikaa on vähän ja matkakohteita paljon. Liikkeellä ollaan niin junalla kuin laivalla. Vaikka sarjan ensimmäinen jakso olisi jäänyt näkemättä, tunnarin ansiosta ideasta saa heti kiinni. Tunnarin lopussa esitetään vielä kutsu tulla mukaan seikkailuun.

Tunnarin ovat säveltäneet italialaiset veljekset Guido ja Maurizio De Angelis. Kaksikko löytyy myös Muskettikoirien ja Sandokanin tunnareiden takaa. Manittakoon että Japanissa sarjalle on aivan oma tunnuslaulunsa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kirsti Luova. Laulun esittävät sarjassa mm.Tikoa näyttelevä Harri Hyttinen ja Romyn ääni Kaija Kiiski. Phileas Foggin ääninäyttelijää, Eero Saarista ei tunnarissa kuulla, mutta Passepartoun repliikin lausuu hahmoa näyttelevä Jarmo Koski.

2. Tao Tao 34 pistettä -Suoraan sanottuna ihan ylivertaisen kaunis ja koskettava kappale jota olen joskus herkkänä hetkenä kuunnellut repeatilla koneelta. Ja pitkään!
-Sanat on vaan niin kauniit, samoin laulajan ääni.
-Ihan hurjan kaunis ja ihana tunnari, niin positiivinen ja suloinen.. tästä ei voi olla tykkäämättä! -Ihanan rauhallinen esitys. Sopii hyvin sarjaan, jonka pääosassa on lempeä panda.
-Ihanan hempee ja rauhoittava kappale, laulajal kaunis ääni ja tulkintakin mitä mainioin.

Missä salo sinertää ja nurmi on kauniin vihreää ja kaikki on niin rauhaisaa.
Hiljaa puro solisee ja kauniit kukat kuiskailee ja elämä on leppoisaa.
Siellä Tao Tao, pieni Tao Tao, pieni pandakarhu on.
Ystävineen saapuu luoksenne.

Tao Taon tunnuslaulu ei suoraan kerro sarjan sisällöstä. Sarjassa Panda-muori kertoo laakson lapsille opettavaisia tarinoita jotka ajallisesti vievät jaksosta isoimmain osan. Tao Tao ystävineen nähdään vain jaksojen alussa ja lopussa. Tao Taon äitiä tai tarinoita ei laulussa kuitenkaan mainita, vaan siinä kerrotaan ihanasta Waizan laaksosta jossa pandat asuvat. Idyllistä laaksoa esitellään sarjassa usein laajoissa maisemakuvissa. Rauhallinen ja kaunis laakso vaikuttaa koko sarjan tunnelmaan. Laaksolla on tärkeä osa sarjan viimeisessä jaksossa. Siinä ei poikkeuksellisesti kuulla Panda-muorin tarinaa vaan koko jakso keskittyy Tao Taoon ja muihin eläinlapsiin, jotka miettivät millainen heidän unelmiensa laakso voisi olla. Se on tietysti juuri sellainen kuin Waizan.

Tunnuslaulun on säveltänyt tšekkiläinen Karel Svoboda. Myös Maija Mehiläisen, Peukaloisen retkien ja Pinokkion tunnuskappaleet ovat Svobodan säveltämiä. Suomeksi kappaleen laulaa Satu Vuorjoki. Tunnarin voi löytää myös lastenlaululevyiltä ja vuonna 2003 siitä tuli radiohitti kun Guava-yhtye levytti sen.

3. Pokémon 26 pistettä
-Tykkään kauheasti laulajan äänestä, tunnarin lyriikat ovat sopivan mahtipontiset, sekä kyseinen tunnari aiheuttaa aina valtavan nostalgiaryöpyn.
-Älyttömän hieno biisi tähän ekaan kauteen tehty, kertoo alkujaksoista kaiken: ei vain taistelua ja voittamista vaan ystäviä, matkaamista... Muistoryöppy oikein iski!
-Anssi Känsälän äänestä olen aina tykännyt, ja tämä summaa hyvin yhteen ykköskauden tunnelmaa.
-Laulajal hyvä ääni, menevä rytmi, tätä tuli lapsena laulettuu ja paljon.

Mä tunnen sen jo kasvavan voiman sisälläin.
Uuden haasteen toteutan ja teen sen pystypäin.
Takaa vuortenhuippujen, etsin aina vaan.
Ja Pokémonin jokaisen mä opin tuntemaan.
Pokémon, omakseni saan.
(Kun uskaltaa)
Me yhdessä voitetaan.
Pokémon, oot mun ystäväin
olet aina vierelläin.
Pokémon, omakseni saan.
(Kun uskaltaa)
Niin rohkeus palkan saa.
Toinen toistaan opettaa.
Pokémon.
Omakseni saan, omakseni saan.
Pokémon!

Pokémonia on tehty jo 14 tuotantokautta ja sarjassa on ehtinyt olla myös useita tunnuskappaleita. Tässä kisassa pärjäsi tunnareista ensimmäinen. Sarjan alussa Ash Ketchum ryhtyy pokémonkouluttajaksi ja saa ensimmäiseksi pókemonikseen Pikachun. Sitten alkaakin uusien pokémonien etsintä. Tunnarissa kerrotaan siis melko selkeästi sarjan sisällöstä ja tehdään nimitys Pokémon varmasti tutuksi. Myöhemmissä tunnareissa nimeä ei enää mainita varsinaisessa laulussa yhtä usein.

Ensimmäinen on aina ensimmäinen ja tämä tunnari on sarjan eri tunnuslauluista varmasti tunnetuin. Mutta eniten julkisuutta taisi aikanaan saada sarjassa kuultu Pokérap. Eri pokémonien luetteleminen kuvien kera ja fraasi "Kaikki kerätään, kaikki kerätään" tulkittiin lapsille suunnattuna piilomainostuksena ja räppäysosuus jätettiin jakson lopusta pois.

Suomessa käytetiin samaa tunnuskappaletta kuin Amerikassa, japanilaista tunnaria ei liene käytetty Euroopassa ollenkaan. Suomeksi tunnarin esittää Anssi Känsälä.

4. Maija Mehiläinen 22 pistettä
-Iloinen ja tarttuvahan varsinainen kappale on ja instrumentit puhkeavat mahtavasti kukkaan kertosäkeessä.
-Oon aina pitäny niist rummuist taustalla ja laulajan kerrassaan ihanast äänest.
-Sympaattinen ja kiva laulu.

Oli kerran kauan sitten aivan tuntematon maa.
Siellä asui mehiläinen, josta paljon puhutaan.
Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija.
Tuo pieni sievä mehiläinen Maija.
Maija lentää maailmaan.
Ihmeitä sen katsomaan.
On täällä tänään ystävämme Maija.
Pieni reipas ystävämme Maija.
Maijaa kaikki rakastavat.
Maija, Maija, Maija,
kerro tarinas.

Tämä tunnuslaulu ei jätä epäselväksi päähenkilön nimeä, sehän mainitaan laulussa yhdeksän kertaa. Se on Maija. Myös se käy selväksi että Maija on reipas ja sievä ja mehiläisenä toki myös pieni. Maija on myös utelias ja kiinnostunut kokemaan ja näkemään uusia asioita ja tapaamaan uusia ystäviä. Siitä sarja oikeastaan kertookin ja vaikkei tätä aivan suoraan tunnarissa sanota, tulee sarjan perusidea laulussa selväksi. Menevä kappale on kuin Maija itse: sievä, iloinen ja aika vauhdikas. Tunnarille sopivasti kappele loppuu Maijalle osoitettuun kehotukseen kertoa tarina.

Kuten jo Tao Taon kohdalla mainittiin, Maijan tunnarin on säveltänyt Karel Svoboda. Saksaksi, tšekkiksi ja slovakiaksi tunnarin esittää tunnettu tšekkiläinen laulaja Karel Gott, jolle Svoboda muutenkin sävelsi kappaleita. Tunnari on saavuttanut vankan suosion Gottin esittämänä. Suomeksi tunnarin laulaa ilmeisesti Satu Vuorjoki, joka varmasti laulaa ainakin Tao Taon tunnuslaulun. Vaikkei kappale ole Suomessa samanlainen hitti kuin Saksassa, on se päätynyt lastenlevyille.

5. Alfred J. Kwak 20 pistettä
-Lapsuuden nostalgia ja muutenkin itselle rakkaaksi noussut alkulaulu, jota aina rallattelen itsekseni.
- Alfreddi, Tao Tao sekä Muumilaakson tarinoita saivat kilpailla lapsuudesta tutun tunnuskappaleen paikasta. Lopulta päädyin tähän, koska kyllä kai tämä tuon lapsiäänen myötä kaikkein kaunein ja ilmeikkäin lopulta on.
-Kappaleessa on vahva imu ja persoonalliset soundit.

Minä lennän polskin ja uin.
Sanon sulle kvaak, ystävälle kvaak.
Kvaak sanon teille kaikille.
Ja jos minua huvittaa, lähden merelle tai viidakkon
seikkailemaan.
Minä poika roiskin, lammikossa loiskin
hiukan oottakaa, tulen kohta poiskin.
Minä poika roiskin, lammikossa loiskin,
hiukan oottakaa.
Tulen kohta poiskin.

Laulu ei kerro sarjasta tai edes sen nimihahmosta paljoakaan. Toki Alfred seikkailee sarjassa merellä,viidakossa, ja monessa muussakin paikassa, mutta kuinka paljon hän roiskii lammikossa? Tai oikeastaan, onko roiskiminen ja loiskiminen mainittavampi saavutus kuin rasismin vastustaminen, luonnonsuojelu tai vallankumouksen tekeminen? Sarjan sisältöön nähden tunnuslaulu on hyvin leppoisa, mutta ehkä tarkoitus onkin keventää tunnelmaa. Jos jo tunnuslaulussa esiteltäisiin kaikki mahdolliset ongelmat joita Alfred kohtaa, olisi se ehkä liian ahdistava tapa aloittaa jakso. Kaikissa sarjan jaksoissahan ei käsitellä vakavia aiheita. Sarjan loppulauluna kuultava "On tänään onnenpäivä" tuntuu olevan alkulaulua tunnetumpi. Tässäkin kyselyssä se mainittiin useampaan kertaan.

Hollanniksi ja saksaksi tunnarin esittää Alfredin "isä", Herman van Veen, joka on myös sanoittanut kappaleen. Ilmeisesti Herman van Veen, Erik van der Wurff ja Harry Sacksioni ovat säveltäneet sarjan musiikit yhdessä. Suomalaisen version esittäjästä ei löytänyt varmaa tietoa, mutta sanoitus on Kirsti Luovan.

6.Tontut 19 pistettä
-Keskivälillä on se kiva nopeatempoinen pätkä jota odotan aina kuunnellessani.
-Jotenkin tässä on se tunnelma ja fiilis. Tekisi ihan mieli mennä jonnekkin metsään loikkimaan, niinkuin joku hevonen :D
-Tämä tunnari kuvastaa mielestäni hyvin sarjan tunnelmaa, ja se on kovin kaunis.

7. Sherlock Koira 18 pistettä
-Kamala korvamato joka on soinut säännöllisesti päässä lapsesta asti vaikka näin koko sarjasta silloin vain kaksi jaksoa. Annan anteeksi kummahkon sanoituksen kun on muuten niin hyvä.
-Musiikki jotenkin omaperäisen kuuloista ja sanat jäävät päähän soimaan, kerta kaikkiaan pirteä kappale.

8. Nalle Puhin uudet seikkailut 14 pistettä (2+4+4+4)
-Yksinkertaisesti suloinen ja hyvin sanoitettu laulu.
-Kaunis, laulun tarina saa aikaan lämpimän tunnelman.

9. Vili Vilperi 14 pistettä (2+4+5+2+1)
-Mukavan vauhdikas tempo, banjo ja viulu tuovat hyvän kansanmusiikkipohjan kappaleeseen.
-Tämä tunnari on ihan valloittava!

10. Bambukarhut 9 pistettä (5+4)
-Laulajal on NIIIIN kaunis ääni ja tulkinta onnistunut!

11. Muumilaakson tarinoita 9 pistettä (4+1+4)
-Muumilaakson tarinoihin ei kyllästy koskaan, eikä myöskään tähän tunnariin! Benny Tönröösillä on mukavan pehmeä ääni.
-Tämä vaan on yksi parhaista tunnareista koskaan.

12. Ankronikka 9 pistettä (1+5+1+1+1)
-Ehkä vähän naurettava, mutta joillain tavalla diggaan tstä ;)
-Legenda. Puhdas legenda. Se jää soimaan päähän, eikä lähde koskaan pois.

13. Tiku ja Taku 8 pistettä (3+1+4)
-Introsta tulee hauskasti MacGuyver mieleen, ja sehän sopii sarjaan tismalleen. Alkupuolisko on tunnelmanluontia ja kertsistä tietää että odotettavissa on kunnon perinteinen seikkailusarja.
-Niinkun joku sanokin, että MacGuyver-henkinen. Jotenkin vain tosi "vakuuttava" tunnari.

14. Nalle Luppakorva 8 pistettä (3+2+1+2)

15. Postimies Pate 7 pistettä

6 Pistettä:
Muumien maailma
-Se on reipastahtinen ja iloinen, tekee mieli taputtaa mukana.

5 pistettä:
Urpo ja TurpoPhineas ja Ferb
-Tunnari on todella hyväntuulinen. Muutenkin sarjassa on panostettu tohon musiikkipuoleen tosi kivasti.
Muskettikoirat
-Puhdas nostalgiapiste.
Dibitassut
-Laulun yksinkertaisista sanoituksista huokuu sama tunnelma kuin sarjastakin; ystävyyden merkitys, lapsuuden huolettomuus ja viattomuus.

4 pistettä:
Hamtaro
Nokkapokka
Kallen kiipeilypuu
Kim Possible
-Suomalaisen version ääni ainakin kuulostaa siltä, että sen esittää Jonna.

3 pistettä:
Inkun päiväkirja
Tabaluga
-Ei perusteluja, tykkään vaan tästä paljon, hieno tunnari..
Muori Pippuri
-Muorin näkökulma tulee tutuksi tunnuslaulussa ja pidän siitä miten sanoituksissa katsojat kutsutaan mukaan jakamaan seikkailun iloa.
Olipa kerran keksijät
-Kappale esittelee hyvin sarjan tematiikkaa, ja Eija Ahvon laulu tuo tähänkin kyllä herkkää värinää.
Viidakkokirja
-Lauletaan vähän silleen hiljasesti, mystinen viidakkotunnelma oikein tulee!

2 pistettä
Puuhapete
Arttu
-Ehkä se on regeevivahde joka tässä toimii.
Keisarin uusi koulu
-Jotenkin tosi hyvin sarjalle sopiva tunnari. Tekee ittekkin mieli hihkasta "TUNNARII!" niinkun Kuczo siinä alussa tekee.
Digimon
-Agapio sikseen, tämä valittiin Japanissa viitisen vuotta sitten parhaaksi openingiksi ikinä, ja syystä.
1 piste:
Pikku ponit
-Päädyin antamaan sen yhden ainoan puhtaan lapsuusnostalgiapisteen tälle.
Varjoankka
-Ihan tarttuva kappale, vaikka sanat ei oikein jääneet mieleen.
Animaaniset
-Iloinen ja menevä.

Instrumentaaleista mainittiin Peukaloisen retket, Tohtori Sykerö, Disneyn välitunti ja Leikkitiikeri Luukas. Jopa pisteitä annettiin, Nooan Saari ja Kaukametsän pakolaiset keräsivät molemmat viisi pistettä. Instrumentaalitunnareita saatetaan joskus laittaa järjestykseen samanlaisen kyselyn voimin, myös alkuperäiset tai vieraskieliset tunnarit olisi hauska ottaa tarkasteluun.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Paras tunnuslaulu?

Syyskuun ajan kysyn mielipiteitä parhaasta animaatio-sarjan tunnuslaulusta. Koska Eläköön kuvat! on suomalainen blogi, niin laulujenkin tulee olla suomenkielisiä. Ja koska valinnan varaa on riittävästi ja varmaan liikaakin, nyt haetaan nimenomaan sarjojen alussa kuultavia lauluja.

Tv-sarjoja en rajoita minkään aikakauden tai tekniikan mukaan, eli omaksi suosikkitunnarikseen voi valita minkä tahansa animaatiosarjan alkulaulun. Nyt ei tarvitse pohtia tunnarin visuaalista mahtavuutta vaan ainoastaan kuunnella kappaletta ja arvioida esimerkiksi sen tarttuvuutta, sarjan hengen tavoittamista, tunnelmaa, esitystä ja suomenkielisiä sanoja. Lapsuusnostalgiastakin saa antaa pisteitä. :)

Jokainen vastaaja saa nimetä viisi tunnaria. Tunnuslaulut numeroidaan 1-5 niin että se kaikkein paras saa 5 pistettä, toiseksi paras 4 ja... Eiköhän tämä ole aika selvä. Näin saadaan toivottavasti nostettua parhaat tunnarit esiin.

Osallistua voi jättämällä kommentin tähän viestiin tai lähettämällä pisteytyksensä elakoonkuvat@gmail.com -sähköpostiin. Vastauksensa saa perustella ja poimin mielelläni pohdintoja biiseistä kyselyn tulosten esittelyyn, sitten aikanaan. Vastausaikaahan on koko kuukausi.

Mikä on paras animaatiosarjan tunnuslaulu?

Omat viisi suosikkiaan voi siis valita vapaasti, kunhan kyseessä on animoidun tv-sarjan suomenkielinen tunnari. Tässä seuraa kuitenkin muutama esimerkki:

Millaista animaatiota toivoisit televisioon?

Blogissa oli kuukauden ajan kysely aiheesta Millaista animaatiota toivoisit televisioon? Vastaajia oli huikeat 174 ja yhdestätoista vaihtoehdosta oli mahdollista valita vaikka kaikki itselle mieluisat vaihtoehdot. Näin vastaukset jakaantuivat:

Lastenohjelmien uusintoja: 136
Klassikkoelokuvia: 55
Animaatioaiheisia dokumentteja: 44
Enemmän elokuvia: 41
Lyhytelokuvia: 30
Tuoreita elokuvia: 27
Nuorille suunnattuja tv-sarjoja: 27
Aikuisten tv-sarjoja: 26
Kotimaista animaatiota: 23
Uusia lastenohjelmia: 13
Mainoksia: 4

Se että kärjessä ovat lastenohjelmien uusinnat ja klassikkoelokuvat ei ole ainakaan minulle yllätys, vanhojen sarjojen uusintaa haikaillaan monilla keskustelupalstoilla ja asian puolesta kerätään jopa adresseja. Dokumenttien sijoittuminen kolmen kärkeen taas oli pienoinen yllätys. Toisaalta, kerrotaanhan tässä blogissakin animaatioiden taustoista ja tekemisestä aina kun tietoa löytyy, joten se että blogin lukijat katsoisivat myös animaatiodokkareita on oikeastaan aika loogista.

Mainosten jäämistä viimeiselle sijalle osasin odottaa, itse kyllä tykkään nähdä tv:ssä animaatiomainoksia. Osa on kieltämättä ärsyttäviä tai huonoja, mutta joukossa on myös oivaltavia ja hauskoja animaatioita. Ja mainosten joukossa on kotimaista tuotantoa varmaan eniten kun vertaa kotimaisen animaation osuutta television animaatioelokuvista tai -sarjoista. Kotimaista animaatioita toivoi televisioon 13% kyselyyn vastanneista. Itse toivoisin kanavien panostavan kotimaisiin animaatioihin rohkeammin, eli esittävän (ja siis ostavan) muutakin kuin pienille lapsille suunnattuja sarjoja. Pasila on hyvä esimerkki siitä että Suomessakin tehdään ja katsotaan monenlaisia, eri ikäisille suunnattuja animaatioita.

Mitä televisiossa sitten esitetään?

Animaatioita esittää maksuttomasti Ylen Tv1, Tv2, FST ja Yle Teema, Mtv3 ja Subtv, Nelonen ja Jim, SuomiTv, TvViisi ja Tv7. Lisäksi Maikkarilla on maksullinen Juniori ja Nelosella Nelonen Perhe. Muitakin maksullisia kanavia on, mutta ne jätän tästä jutusta pois.

FST esittää luonnollisesti ruotsinkielisiä ohjelmia ja animaatiot ovat lapsille suunnattuja. Usein samoja ohjelmia on näytetty myös Tv2:sen puolella. Tv7 esittää välillä uskonnollisia animaatioita.

Yle on jakanut ohjelmistonsa niin että lastenohjelmia esittää Tv2. Tv1 puolella animaatioita esitetään säännöllisesti kevätkauden Uusi Kino-ohjelmapaikalla. Uusi Kino esittää sekä kotimaisia että ulkomaisia lyhytelokuvia, ja mukana on suhteellisen paljon animaatioita. Animaatioiden joukossa on sekä aikuisille suunnattuja että myös lapsille sopivia ja eri tekniikoita ja tyylilajeja on runsaasti.

Tv2:lla animaatiot ovat suurimmaksi osaksi lapsille suunnattuja. Niiden joukossa on myös aikuisiin uppoavia sarjoja, esimerkiksi Late Lammas. Arkiaamuisin ohjelmaa tulee parisen tuntia, mutta kaikki tässä putkessa tulevat ohjelmat eivät ole animaatioita. Arki-iltaisin animaatioita tulee vajaan tunnin ajan, ensin Pikku Kinossa 20 minuutin ohjelma, sitten Pikku Kakkosessa lyhyitä ohjelmia. Viikonloppuisin ohjelmaa tulee aamuisin. Tv2:sen ainoa selkesäti aikuisille suunnattu animaatio on Pasila, joka on myös yksi sen kotimaisista animaatioista. Elokuvia esitetään yleensä vain juhlapyhinä.

Tv2 esittää paljon uusia tai melko uusia ohjelmia, mutta ohjelmistosta löytyy aina myös jonkun vanhan ohjelman uusinta tai uusintoja. Olen pitänyt todella paljon siitä että vanhoja sarjoja on esitetty viikonloppuisin. (Tao Tao, Alfred J. Kwak, Peukaloisen retket ja Matka maailman ympäri) Toivottavasti tämä tulee jatkumaan ja ruutuun saadaan näiden jälkeenkin hartaasti toivottuja uusintoja.

Yle Teema esittää opettavaisia animaatioita, esimerkiksi Olipa kerran... -sarjoja, dokumentteja ja elokuvia. Tosin viimeksi mainittuja aika harvoin, mutta silloin kun Teema dokumentin tai elokuvan esittää katsominen kyllä kannattaa. Muut kanavat esittävät animaatioista "näin tehtiin" -tyylisiä dokkareita, Teemalla on perehdytty mm.propaganda-animaatioihin ja Disneyn ja eurooppalaisen taiteen suhteeseen.

Mtv3 ei esitä arkisin animaatioita lainkaan. Viikonloppuaamujen animaatiot ovat sekä uusia että uusintoja ja suunnattu ehkä enimmäkseen kouluikäisille. Subtv:ltä tulee animaatioita myös arkiaamusin. Arki-iltaisin Subtv esittää Simpsoneita ja yleensä viikonloppuisin tulee joku aikuisille suunattu komedia-animaatio, mikä tarkoittaa Futuramaa tai Kukkulan kuningasta.

Mtv3 esittää Lauantaisin perheleffan, joka on usein animaatio. Elokuvat ovat lähinnä amerikkalaisia, Disneyklassikoita tai tuoreempia cgi-animaatioita. Joskus perheleffan tilalla on esitetty usea jakso Madagascarin pingviinit -sarjasta ja tällä hetkelä perheleffan jälkeen tulee Clone Wars-sarja mikä on yksi harvoja nuorille suunnattuja animaatiosarjoja tämän hetken ohjelmakartalla.

Nelonen esittää animaatioita arkiaamuisin, mutta ei viikonloppuisin. Vielä jokin aika sitten Nelonen näytti Sunnuntaisin animaatioelokuvia, mutta nyt kanavalla ei ole vakituista ohjelmapaikkaa nimenomaan animaatioelokuville. Sekä Mtv3 että Nelonen esittävät animaatioelokuvia juhlapyhinä. Ongelmana elokuvien suhteen on, että samat filmit tuntuvat pyörivän uudelleen ja uudelleen. Myös TvViisi esittää toisinaan animaatioelokuvia, mutta ongelma samojen elokuvien pyörittämisessä on vielä pahemmassa jamassa kuin muilla kanavilla.

Maksullinen Juniori esittää ohjelmaa lapsille lähes koko päivän ja sen animaatiotarjonta on melko kattava. Vaihtelevilla tekniikoilla ja tyyleillä toteutettua ohjelmaa on monenikäisille lapsille. Pitkä miinus Juniorille on että sen kotimainen animaatiotarjonta on olematonta verrattuna siihen että ohjelmaa tosiaan tulee pitkin päivää. Juniori näyttää myös vanhoja sarjoja, mutta osan vanhemman katsojakunnan nostalgiasta vie se että Juniori joutuu dubbaamaan sarjat uudelleen, jos ne on aiemmin esitetty Ylellä.

Nelonen Perhe on suht uusi maksukanava ja se esittää koko perheelle sopivaa ohjelmaa. Animaatiot ovat Neloselta tuttuja, mm. Puuha-Pete. Animaatioita tulee aamuisin, lisäksi kanavalla esitetään paljon perhe-elokuvia, ja niiden joukossa on välillä myös animaatioita.

Mitä ohjelmistosta sitten puuttuu? Mielestäni nuorille suunnatut animaatiot ovat kadonneet lähes kokonaan, jos niitä ikinä on kovin paljon ollutkaan. Nelosen aamuohjelmissa on nähty vielä vähän aikaa sitten esimerkiksi Kim Possible, Tehotytöt ja Avatar, mutta juuri nyt Neloseltakaan ei tunnu nuorille sopivaa ohjelmaa löytyvän. SubTv on joskus esittänyt nuorille/aikuisille suunnattuja animesarjoja, mutta tällä hetkellä tälläisiä sarjoja ei sen ohjelmistoon kuulu.

Aikuisille suunnattuja animaatioitakin saisi olla enemmän, muutakin kuin Simpsoneita. Ei olisi yhtään pahitteeksi osoittaa myös televisiossa etteivät animaatiot ole vain lapsille, vaan myös aikusille tehdään esimerkiksi elokuvia. Parin viime kuukauden aikana Subtv on esittänyt maanantaileffanaan animaation, mikä on ollut ihan virkistävää. Animaatioelokuvia voidaan siis esittää muutenkin kuin "lauantain perheleffana". Kolmesta kyselyn elokuvia koskevasta vaihtoehdosta suosituin oli "klassikkoelokuvia". Minusta tv:ssä on esitetty aika sopivassa suhteessa uusia ja vanhoja elokuvia.

Se miten korkealle sijalle dokumentit toivelistalla nousivat ei mene ollenkaan yksiin tarjonnan kanssa. Siis lisää dokumentteja! Myös lyhärit olivat kyselyssä suositummalla sijalla mitä niiden osuus television animaatiotarjonnasta nyt on.

Finnpanelin sivuilta löytyy tilastoja television katselusta. Nyt kun on käyty läpi kyselyn tulokset siitä millaisia animaatioita ihmiset haluaisivat katsoa ja toisaalta tutkittu millaista ohjelmaa televisio tarjoaa, niin tarkastellaanpa nyt tilastojen avulla sitä mikä television animaatiotarjonnasta on ollut eniten seurattua puolen vuoden aikana, eli Lokakuusta Maaliskuuhun.

Valitsin ohjelmaryhmistä ensin lastenohjelmat, mikä pitää sisällään eniten animaatioita. Tässä lista kolmesta suosituimmasta animaatiosta kuukausittain. Galaxia tai Pikku Kakkosta en nyt laske animaatioiksi, koska niissä on muutakin sisältöä.

Lokakuu 2010
(1.Pikku Kakkonen)
2. Pauli
3. Milli ja Molli
4. Lulu ja lehmä

Marraskuu 2010
(1. Pikku Kakkonen)
(2. Galaxi)
3. Milli ja Molli
4. Pauli
5. Dinojuna

Joulukuu 2010
(1. Joulukalenteri)
(2. Pikku Kakkonen)
(3. Tytti ja sätkynukke)
(4. Joulupukin kuumalinja)
5. Dinojuna
6. Hupsisen perhe: Hupsisten joulu
7. Lumiukko

Tammikuu 2011
1. Milli ja Molli
2. Late Lammas
(3. Galaxi)
4. Remakat ritarit

Helmikuu 2011
1. Martta puhuu
2. Late Lammas
3. Remakat ritarit

Maaliskuu 2011
1. Martta puhuu
(2. Pikku kakkonen)
3. Pikku Nikke
4. Hotelli ulappa

Sitten samalta ajalta elokuvat. Löytyykö 20. katsotuimman elokuvan joukosta animaatioita?

Joulukuu 2010
17. Röllin sydän

Helmikuu 2011
10. Kung Fu Panda
15. Karvinen 2

Maaliskuu 2011
15. Simpsons Movie

Entäs kotimainen fiktio?

Helmikuu 2011
19. Uusi kino: Viimeinen elefantti

Lastenohjelmien kohdalla suosituimpia näyttäisivät olevan uudet animaatiot, joita blogin lukijat eivät arvostaneet yhtä paljon kuin vanhojen ohjelmien uusintoja. Eron selittänee se että lastenohjelmien kohderyhmä (4-14 vuotiaat) ja blogin lukijat eivät ole ihan samaa porukkaa. Kuitenkin myös Muumilaakson tarinoita ja Matka maailman ympäri ovat tilastoissa 20. katsotuimman ohjelman joukossa. Ja Late Lampaan ja Remakoiden ritarien sijoittuminen tilastoissa kärkeen on minusta selvä viesti siitä että aikuisetkin katsovat animaatioita.

Kung Fu Panda ja Simpsons Movie olivat muuten juuri ne elokuvat jotka esittettiin SubTv:llä maanantai-iltana. Aiemminhan kirjoitin siitä miten mukavaa on ettei animaatioita esitetä ainoastaan perheleffoina ja se näkyy myös tilastossa. Tämäkin voisi viestiä siitä että aikusille voisi tarjota enemmänkin animaatioita katsottavaksi.

Olin yllättänyt ettei Pasilaa löytynyt 20. katsotuimman joukosta kotimaisen fiktion kohdalta. Positiivinen yllätys olikin sitten Uuden Kinon suosio. Uuden Kinon lyhärit olivat keränneet katsojia kuukausittain ja joukosta löytyi myös yksi animaatio. Tämä menee yksiin sen suhteen että blogin lukijat toivoivat televisioon lyhytelokuvia.

Yhteenvetona sanoisin että kanavien olisi syytä muistaa etteivät animaatiot kiinnosta vain lapsia. Aikuisille voisi olla tarjolla monipuolisemmin lyhytelokuvia ja elokuvia, sekä animaatioaiheisia dokumentteja. Vaikka vanhojen lastenohjelmien uusinnat eivät olisi lasten keskuudessa suosituimpia ohjelmia, ne saavat kyllä katsojia myös aikuisista.

Animoidut ihastukset

Kyselyyn ihastusta aiheuttaneista animaatiohahmoista tuli paljon vastauksia, iso kiitos kaikille! Vain muutama hahmo mainittiin useamman kerran joten hahmojen skaala on laaja: sankareita, pahiksia, ihmisiä, eläimiä... Monen hahmon nimeämistä osasin odottaa, mutta mukana on myös minulle aivan uusia hahmoja.


Robin Hood
Ahnetta Prinssi Juhanaa vastustava Robin Hood auttaa kurjuudessa elävää kansaa Disneyn klassikkopiirretyssä. Robin on myös romantikko, lainsuojattomalla sankarilla on rikkailta ryöstämisen lisäksi mielessään myös ihana Marian-neito.


Phileas Fogg
Vaikka Matka maailman ympäri -sarjan Phileas Fogg on pannut vedonlyönnissä koko omaisuutensa ja kunniansa likoon, hän ei pyri voittoon rahankiilto silmissään ja muista välittämättä. Fogg on aina valmis auttamaan muita ja palkitsee avokätisesti häntä auttaneet. Herrasmiesleijona on yleensä tyyni ja rauhallinen mutta on tarpeen vaatiessa valmis opettamaan öykkäreille käytöstapoja.


Sandokan
Vanhempansa ja tulevan valtaistuimensa lapsena menettänyt Sandokan kiertää meriä keräten itselleen kannattajajoukkoja. Oikeudenmukaisen ja rehellisen merirosvon tavoitteena on kukistaa valtaa pitävä paha rajah ja kostaa vanhempiensa kohtalo.

Sherlock Koira
Nimestään huolimatta Sherlock on kettu. Se sopiikin hahmolle hyvin: hänhän on ovela, älykäs ja kylmähermoinen. Sherlock on paitsi etevä etsivä, myös suorastaan nero monilla tieteenaloilla. Paheenaan hänellä on piipun polttelu.


Kettu
Ketut olivat suosiossa tässä kyselyssä. Kaukametsän pakolaisten karismaattinen johtaja huolehtii laumansa hyvinvoinnista joskus jopa oman henkensä kaupalla. Edes naarasketun tapaaminen ei saa uskollista Kettua hylkäämään matkatovereitaan.


Phoebus
Notre Damen kellonsoittajasta tuttu kapteeni Phoebus pelastaa neidon pulasta ja lapset palavasta talosta. Vaikka Phoebus pukeutuu univormuun, hän ei hyväksy kaikkia annettuja määräyksiä vaan on oikeudenmukainen ja hyväsydäminen mies.
"Kuka voisi vastustaa univormupukuista, rehtiä sotilasta?" -Mujeril


Aladdin
Hiomaton timantti, kadulla elävä Aladdin on joutunut oppimaan pärjäämään oveluutensa avulla. Huolettomasta katupojasta kehkeytyy sankari, kun hän törmää torilla kotoa karanneeseen prinsessaan, löytää taikalampun ja saa vastaansa Jafarin.


John Smith
Seikkailija John Smith tunnetaan rohkeana uudisraivaajana, joka ei intiaaneja pelkää. Tavattuaan Pocahontaksen, John oppii katsomaan maailmaa toisesta näkökulmasta.


Erik
Pieni Merenneito Ariel rakastuu prinssi Erikiin ensisilmäyksellä niin palavasti, että on valmis sopimukseen merinoita Ursulan kanssa päästäkseen rakkautensa luo.

Myös edellä mainittujen Disneyherrojen daameja nimettiin, tosin ennemmän ihailun kuin ihastuksen kohteina.


Cornelius
Kapinallinen keijuprinssi Cornelius hurmaa Peukaloliisan laulamalla tälle "Olen siivet sun" ja viemällä tytön lentomatkalle Don Bluthin ohjaamassa elokuvassa Peukaloliisa. Myöhemmin Cornelius etsii kadonnutta rakastaan väsymättömästi ja kohtaa monet vaarat pelastaakseen Peukaloliisan.
"Jotenki hyvällä tavalla narsisti ja hauska + laulaa ihanasti ja antaa siivet." -Anonyymi

Hauru
Hayao Miyazakin Liikkuvan linnan isäntä hurmaa neidon kuin neidon, vaikka onkin turhamaisuuteen ja itsesääliin taipuvainen. Haurusta löytyy elokuvan aikana lopulta myös vastuullisuutta ja rohkeutta.

Topi
Topi-Kettu Disneyn klassikosta kokee kovia, mutta kasvaa kelpo ketuksi. Topi pysyy uskollisena ystävänä Tessu-koiralle, vaikka tästä kasvaa ajokoira.


Kovu
Simban tytärtä Leijonakuningas 2 -elokuvassa heilasteleva Kovu ei ole mikään suosikkivävy. Kovu kuuluu nimittäin Simban pahissetä Scarin seuraajiin. Kovu joutuukin valitsemaan kahden lauman väliltä.
"Rohkee, epävarma, uskollinen, vähän masentunut silleen ja ennen kaikkea muuttuu leffan aikana luonteeltaan ja tavoitteiltaan." -Anonyymi


Passepartout ja Tiko
Phileas Foggin palveluksessa oleva entinen sirkustaitelijakaksikko arvostaa ystävyyttä ja uskollisuutta. Tiko on supliikki espanjalainen, joka pienestä koostaan huolimatta rakastaa ruokaa. Passepartout on hyväkäytöksinen ja lojaali pariisilaiskissa, joka todistaa rohkeutensa pelastamalla prinsessa Romyn roviolta.

Hahmon ei välttämättä tarvitse olla persoonaltaan ihastuttava vaan myös pahishahmot saavat punan nousemaan poskille.


Transfer
Matka maailman ympäri -sarjan Transfer on palkattu seuraamaan Phileas Foggia ja estämään tämän yritys kiertää maailma 80.päivässä. Transfer on mestarinaamioituja ja häikäilemätön ja sinnikäs kehitelleessään juonia Foggia vastaan. Transferin ominaispiirteenä on juonittelun lomassa kiiluva silmä.


Korppi
Alfred J. Kwakin arkkivihollisen elämää saadaan seurata lapsuuspäivistä alkaen. Epävarma koulukiusaaja päätyy pikkurikolliseksi kunnes kiinnostuu politiikasta. Korppi on karismaattinen ja onnistuu keräämään itselleen kannattajia ja nousee Korppipuolueensa avulla hetkellisesti Vesimaan johtoon. Vaikka valtakausi jää lyhyeksi, Korppi ei lannistu vaan pyrkii myöhemmin presidentiksi keinoja kaihtamatta.
"Moni asia vaan minua kiehtoo tässä hahmossa. Luonne, persoonallisuus, ulkonäkö (ja kuinka se muuttuu sarjan aikana) ja suomenkielinen ääni (Pekka Autiovuori tosiaan osaa hommansa). " -Henriak
"Alkujaksojen Korppi oli myös niin arkkityyppi kunnon woobie-hahmosta (esittää kovaa, oikeasti aika nyhverö, satuttaa itsensä, yhdellä ainoalla kommentilla viitattu kurja perhetausta) että vieläkin pääsee epämääräisiä kiljahduksia." -Anonyymi


Sephiroth
Final Fantasy IV -pelin pääpahis esiintyy myös elokuvissa Final Fantasy VII: Advent Children ja Last Order: Final Fantasy VII.


Luutnantti Gabriel
Ylimielinen ja julma luutnantti Gabriel jahtaa Zorroa japanilaisessa Zorro-sarjassa Kaiketsu Zorro.

Beelzemon
Demonilordi Digimonista.
"Ensimmäiseksi kiinnitin huomioni hänen cooliin ulkonäköönsä, ja ihastuin sitten hänen luonteeseensa. Pidän siitä miten hän kehittyy sarjan aikana, ja miten aluksi yksinomaan vallan- ja voimanhimoiselta pahikselta vaikuttavasta hahmosta paljastuu syvällinen ja rakastettava puoli, ja miten Beelzemon lopulta tajuaa virheensä ja alkaa taistella hyvisten puolella. Isona plussana hänessä on se, että hänellä on japaninkielisessä dubissa aivan tajuttoman ihanaääninen ääninäyttelijä (eli Hiroki Takahashi"
-Anonyymi

James
Pokemonissa pakkomielteisesti Pikachua jahtaavan, usein varsin epäonnisen Rakettiryhmän James on lähtöisin rikkaasta perheestä. Vaikka James nyt kuuluukin rikollisjärjestöön eikä ehkö ole terävin kaveri, on hän kuitenkin pohjimmiltaan huomaavainen ja huolehtii hyvin pokemoneistaan.
"Pokemonin James taas on yhäkin vakiona mun 2D-haaremissa, huonot vitsit ja vihjailevat jutut. Ja hänen äänenään Ranta, siinäkin taianomainen vetovoima." -Anonyymi


Abraham Gray
Aarresaari -kirjaa perustuva animesarja Takarajima on valmistunut vuonna 1978.
"Vaitonainen mutta rohkea irkkusankari, joka vaihtaa sarjan aikana merirosvojen puolelta hyvisten puolelle on kuin joku olisi tehnyt listan kaikista suosikkielementeistäni ja koonnut niistä hahmon." -Vampirenaomi

Myös poikamainen charmi puree:


Jim Hawkings
Disneyn Aarreplaneetan päähenkilö on uhmakas ja seikkailunjanoinen nuorimies, joka joutuu helposti vaikeuksiin. Aarreplaneetan etsintämatkalla Jim pääsee osoittamaan kykynsä, löytää itsensä ja aikuistuu.


Filuri
Oliver ja kumppanit -elokuvan Filuri on koirajoukon pomo. Se on itsevarma hurmuri, joka puolustaa Pultsia ja tovereitaan epäröimättä.


Kulkuri
Kulkuri tunnetaan rankkurin kiusana ja narttujen kaatajana, jota huolet eivät paina. Rakastuttuaan Kaunottareen sekaroituinen kulkukoira on valmis jättämään villin ja vapaan elämänsä ja siitä tulee huolehtiva puoliso ja isä.


Tulio ja Miguel
DreamWorksin Tie El Doradoon elokuvan kaksikko harrastaa pikku huijauksia, kunnes eteen aukeaa tie El Doradon kultaiseen kaupunkiin. Tumma Tulio on järkevä realisti ja jopa laskelmoiva. Vaalea Miguel on Tuliota optimistisempi ja taipuvainen haaveiluun. El Doradossa Tulio löytää naisen, mutta Miguel rakastuu kaupungin ihmisiin ja kulttuuriin. Lopulta kumpikin haluaa suojella kaupunkia valloittajilta, vaikka alunperin he havittelivat sieltä kultaa ja leppoisaa elämää.

Prätkähiiret
Prätkähiirten Motoa ei tällä kertaa kyselyssä mainittu, mutta kaikille kolmelle Marsilaiselle motoristille luultavasti riittää faneja. Prätkähiiriä johtaa Turbo, joka on lähes sokea mutta kylmäpäinen ja viisas. Motossa on eniten voimaa, mutta samalla hän on myös Prätkähiiristä tunteellisin. Vinski on joukon nuorin, uhkarohkea ja kapinoiva.

Yamato
Omaa tietensä kulkeva Yamato on Digimonin ensimmäisellä kaudella 11-vuotias. Hän on hyvin suojelevainen pikkuveljeään kohtaan, mikä luultavasti johtuu heidän vanhempiensa erosta. Toisella kaudella rennoksi 14-vuotiaaksi kasvanut poika osoittaa musikaalisen lahjakkuutensa ja hurmaa tyttöjä The Teenage Wolves -bändissä.
"Kai se oli se kylmä ja viehettävä persoona." -MultiNeontiger


Ken Ichijouji
Hyvän ja pahan välillä häilyvä Digimonkeisari.
Digimonkeisari eli Ken Ichijouji oli myös sitä niin surkuteltavaa woobieta että oli pakko rakastaa.
-Anonyymi


Hadji
Vuosina 1996-1997 valmistuneen The Real Adventures of Jonny Quest -sarjan Hadji on kotoisin Intiasta. Tämä 16-vuotias on kiinnostunut arkeologiasta, antropologiasta ja paranormaaleista ilmiöistä ja hänellä itselläänkin on yliluonnollisilta tuntuvia kykyjä.


Kreivi Duckula
kasvissyöjäankkavampyyri Transylvaniasta. Kreivi harrastaa matkustelua ja janoaa kasvisten lisäksi kuuluisuutta.


Panchito Pistoles
Meksikolaiskukko on tuttu Disneyn The Three Caballeros -elokuvasta. Siinä Panchito ja Jose Carioca esittelevät Aku Ankalla Etelä-Amerikkaa.
"Kuumaverinen latino" -Anonyymi


Eppu
Tenavien filosofi ja Suuren Kurpitsan sanansaattaja. Eppu on Jaska Jokusen paras ystävä ja Tellun pikkuveli. Huolimatta viisaista, kypsistäkin pohdinnoistaan Eppu ei ole onnistunut pääsemään irti sinisestä rievustaan.
"Oikea kunnon filosofi ja aina heikompien puolella." -Anonyymi

Naishahmoja nimettiin huomattavan vähän ja esittelyyn päässyt naiskaksikko poikkeaa aikalailla toisistaan.


Jessica Rabbit
Roger Rabbitin vaimo toteaa ulkomuodostaan"I'm not bad, I'm just drawn that way" ja huhu kertoo että Jessican rehevyys on peräisin animaattoreiden haluasta kokeilla kuinka pitkälle hahmon voi viedä ennenkuin Kuka viritti ansan Roger Rabbit? -elokuvan teossa mukana ollut Disney vetää rajan. Lopputuloksena on yksi seksikkäimmistä animaatiohahmoista.


Aliisa
Muumilaakson tarinoista tuttu Aliisa opiskelee isoäitinsä opastamana noidaksi. Aliisan ja muumitalon väen ystävystyminen rassaa Noita-mummoa. Aliisa on tunnollinen eikä halua vaarantaa opintojaan, mutta haluaa myös säilyttää ystävyytensä Muumeihin.


Omista ihastuksistani mainittiin jo valmiiksi Robin Hood, Passepartout ja Hauru. Listaan haluan vielä lisätä Alfred J. Kwakin Hanskin. Korppi houkuttelee kaverinsa kokeilemaan koulun kolmiottelussa dopingia ja vartuttuaan Hanski hengailee Harrin kanssa biljardisalilla, kunnes Korppi vetää hänet mukaan puoluetoimintaansa. Koppipuolueen kadotessa myös Hanski häviää sarjasta.

Ihan Ystävänpäiväksi en tätä juttua saanut kasaan, mutta ihanista animaatiohahmoista voi kyllä nauttia vuoden ympäri.