Animaatioblogi

Tämän blogin aiheena ovat animaatiot: uudet elokuvat, nostalgiset tv-sarjat, dvd-julkaisut, animaatioiden tekijät... kaikki animaatioihin liittyvä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muurahaisten kauhu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Muurahaisten kauhu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 27. toukokuuta 2013

Ministi seikkailua


Uusi Salainen valtakunta -elokuva on varmasti nostanut monille mieleen useammankin animaation, jossa tavataan sama teema: päähenkilö muuttuu pieneksi ja löytää ympäriltään aivan uuden miniatyyrimaailman.

Kerätäänpä kasaan kutistumisanimaatiot:


Ferngully -Viimeinen sademetsä
Nuori metsurimies Zak on vähällä jäädä kaatuvan puun alle, mutta pelastuu viime hetkillä kun Crysta-keiju muuttaa pojan itsensä kokoiseksi eli hyvin pieneksi. Ferngully ja Epic jakavat myös luonnonsuojeluaatteen, molemmissa luonto on suuressa vaarassa ja kutistunut teini joutuu ottamaan osaa sen pelastamiseen. Elokuvan lopussa Zak muuttuu entiselleen, tosin vain kokonsa puolesta. Uuden asenteen luontoa kohtaan sisäistänyt poika suunnittelee valistavansa ihmisiä luonnonsuojelun tärkeydestä.
 

Arthur ja Minimoit
Arthur seikkailee minimoiden maailmassa animaatiotrilogiassa. Poika pääsee vihille minimoista isoisältään jääneen tutkimusaineiston avulla ja onnistuu lopulta paitsi kutistumaan, myös muuttumaan itsekin minimoiksi. Muutosta korostaa se että elokuvan tavallisessa maailmassa tapahtuvat osuudet on kuvattu näyttelijöillä ja animaatio alkaa vasta minimoiden luota. Niin mielikuvituksellinen kuin minimoiden maailma onkin, ei Arthur sitä juuri jouda ihastella sillä minimoiden elo on melkoista mylläkkää ja jopa suoranaista sotaa. Elokuvasarjan viimeisessä osassa kutistumisteema kääntyykin päinvastaiseksi, kun Arthurin arkkivihollinen Maltazard muuttuu suureksi ja aikoo tuhota minimaailman sijaan ihmisten maailman.


Muurahaisten kauhu
Taikajuoma saa Luukas-pojan kutistumaan minimittoihin, muurahaisen kokoiseksi. Ja kutistamisen taustalla ovatkin juuri muurahaiset ja ne haluavat antaa heitä kiusanneelle pojalle opetuksen. Niinpä Luukas tekee tuttavuutta muurahaisten tarkan ja järjestäytyneen elämäntavan kanssa ja kohtaa sellaisia itselleen uusia termejä kuten vaikkapa muiden kunnioitus. Luukas ei valitettavasti ole ainoa ihminen, joka muurhaisia uhkaa. Tuholaistorjuja on vaaraksi sekä muurhaisille että mini-Luukakselle. Kun Luukas on läksynsä oppinut, ymmärtänyt yhteistyön voiman eikä enää kiusaa heikompiaan, johtaa henkinen kasvu myös fyysiseen kasvuun ja hän palaa entiselleen.


Peukaloisen retket
Nils Holgersson muuttuu peukalon mittaiseksi kun Kotihaltija saa tarpeekseen ilkeän pojan kolttosista. Myös Nilsin lemmikkihamsteri kutistuu ja yhdessä pikku kaverukset lähtevät suureen, nyt siis suuren suureen maailmaan Martti-hanhen selässä. Pienen koon lisäksi Nils on saanut kyvyn ymmärtää ja puhua eläinten kieltä. Juuri eläimet opettavat Nilsin uusille ja paremmille tavoille ja Haltijakin heltyy muuttamaan hänet lopulta takaisin entisiin mittoihin. Japanilaisen studio Pierrotin animoimassa sarjassa Nilsin mitaksi annettu "peukalo" on suht viitteellinen ja poika hamstereineen tuntuu muuttavan kokoa hieman tilanteen mukaan. Mutta pieniä he kiistatta ovat.


Mikroankat avaruudesta
Roope, Tepa ja ankanpojat kutistuvat pieniksi Ankronikan jaksossa Mikroankat avaruudesta. Roopella on kasapäin ylimääräistä vehnää ja hän on tottakai riemuissaan kun sille löytyy ostaja. Ei haittaa vaikka kyseessä olisivat avaruusolennot. Mutta entä kun avaruusolennot ovatkin pikkuruisia? Avaruusteknologian avulla vehnäsäkit pienenevät ja maksuna käytetyt timantit suurenevat. Tyytyväiset avaruusankat lähtevät, mutta unohtavat suurennus/pienennys koneensa. Ja Roopeen iskee tietysti halu suurentaa muutakin. Lopputuloksena on kuitenkin joukko mikroankkoja, kun Roope ja lapset kutistuvat. Oikeat mikroankat palaavat onneksi hakemaan konettaan ja muuttavat tavalliset ankat tavallisen kokoisiksi.


Avaaruusolennoilla on kutistamisen ja kasvattamisen taito hallinnassa, nähtiinhän se myös Muumilaakson tarinoissa. Muumimamma kutistui pieneksi näppäiltyään avaruusolentojen ihmeellistä konetta ja hän oli vaarassa jäädä pysyvästi minimammaksi kun Haisuli kähvelsi koneen. Kaikeksi onneksi lentävä lautanen parkkeerasi Muumitalon ylle ja kiltit avaruuden olennot saivat Muumimamman ennalleen.


Pomon pötsissä
Simpsoneiden viidennessätoista Kauhujen talo -jaksossa professori Frinkin kone kutistaa kapseliin ryömineen Maggien. Kuinka ollakaan Mr.Burns syö kapselin vauvoineen päivineen ja muun perheen on lähdettävä fantastiselle matkalle ihmisen sisuksiin. Professori kutistaa kokonaisen lentoaluksen ja sillä Simpsonit lennähtävät Mr.Burnsin vatsaan. Valitettavasti alus ei pääse viiden matkustajan kanssa takaisin ja Homer jätetään kyydistä odottamaan pelastusta. Kutistuksen voima ehtii hiipua tätä ennen ja Homerille tulee tiukka paikka.


Minimaailmoissa seikkailevat myös jo valmiiksi pikkuiset ukot. Studio Ghiblin Kätkijät perustuu Mary Nortonin kirjaan ja se esittelee ihmisten asumuksissa omia tiluksiaan pitävän pikku väen, jonka tapana on lainailla ihmisten tavaroita. Samanmoista väkeä ovat myös Lilliputit jotka nekin asuvat taloissa ihmisten tietämättä. Lilliputit perustuvat kuitenkin John Petersonin kirjoihin.


Nämä tarinat eroavat muista kutistumiskertomuksista tietysti sillä että niissä kukaan ei kutistu. Kätkijöissä ihmispoika kuitenkin ottaa kontaktia kätkijä-tyttöön vaikka ei pääsekään tutustumaan tämän pienoismaailmaan sen lähemmin oman kokonsa takia.


Peukaloliisa on ollut syntymästään asti pieni, peukalon mittainen, ja hänelle maailma on näyttäytynyt aina liian suurena. Myös sen asukkaat, Peukaloliisan äiti ja tämän kotieläimet ovat suuria. Kun Peukaloliisa ensimmäisen kerran tapaa toisen kaltaisensa, siis jonkun yhtä pienen, hänelle avautuu samalla uusi maailma, itsensä kokoinen. Ehkä tälläiseen ympäristöön tutustuminen ei ole niin jännittävää kuin miltä tuntuisi tutkia äkkiä kasvaneita kulisseja, mutta jos on ikänsä elänyt väärän kokoisessa ympäristössä lienee helpottavaa huomata olevansa jossakin juuri oikean kokoinen. Etenkin jos paikka on keijuprinssin kainalo...


Ja lopuksi vielä Liisa Ihmemaassa, kutistumisten ja kasvamisten klassikko.
Walt Disneyn piirrosanimaatiossa Liisan koko muuttuu syömällä ja juomalla. Tämähän on aika loogista. Liisa kuitenkin muuttuu niin pieneksi että mahtuu läpi avaimenreiästä ja pääsee osaksi kukkien kuoroa ja välillä taas kasvaa niin suureksi ettei mahdu enää sisälle Pekka Kanin taloon.


On kyseenalaista juoda pullosta jonka etiketissä lukee vain "Juo minut" mutta kun piippua lutkuttava Kaalimato kehottaa syömään sientä jonka toinen puoli kutistaa ja toinen kasvattaa saisi Liisa ehkä harkita kahdesti mitä suuhunsa laittaa. Liisa venähtelee jo epätoivoon asti, mutta pääsee kuin pääseekin oikealla annostuksella takaisin omiin mittoihinsa.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Muurahaisia, Mehiläisiä ja muita ölliäisiä

Kesän päättymisen myötä hiljenee hyttysten ininä ja heinäsirkkojen sirinä. Perhosia ei enää näe edes karvamatoina pyöräteiden varsilla ja viimeinenkin sisään pyrkinyt ampiainen lienee hyytynyt. Jos ötököitä tulee talven aikana ikävä, voi kaipuuta lievittää seuraavien animaatioiden parissa.



Pixarin Ötökän elämää (A Bug's Life) valmistui vuonna 1998. Sen ohjasi John Lasseter. Muurhaisilla on ongelma. Heidän on kerättävä joka vuosi ruokaa ahneelle heinäsirkkaparvelle. Kekseliäs ja innokas, mutta aliarvostettu muurahainen Flik onnistuu tuhoamaan heinäsirkoille kerätyn ruuan ja joutuu etsimään pelastusta tukalaan tilanteeseen. Hän lähtee etsimään hurjia ötököitä jotka voisivat panna heinäsirkoille kampoihin, mutta kohtaakin joukon epäonnistuneita sirkustaiteilijoita.


Loppujen lopuksi heinäsirkat kukistetaan ja muurahaiset huomaavat olevansa vahvempia kuin mitä ovat luulleet. Flik saa vihdoin ansaitsemaansa arvostusta ja puolisokseen pesän tuoreen kuningattaren.


Pixarin muurahaistarinan kanssa samana vuonna, itse asiassa hieman sitä aiemmin valmistui DreamWorksin versio muurahaisten elämästä. Antz (Muurahaizet) kertoo Z-4195 nimisestä muurahaisesta, jonka on vaikea sopeutua sovinnaiseen muurhaisyhteiskuntaan. Kun hän vielä rakastuu prinsessaan, on edessä ongelmia. Monien vaiheiden kautta Z:ntoiminta johtaa jopa vallankaappaukseen ja joukkomurhakin on lähellä. Loppu on kuitenkin onnellinen, Z saa prinsessan ja jokaisesta muurahaisesta tulee omana itsenään arvostettu yksilö.


Mainiot murkkulaiset (Gallavants) on amerikkalaisen Marvel Productionsin elokuva vuodelta 1984. Tämä Art Vitellon ohjaus tunnetaan Suomessa myös nimellä Mukavantit tulevat. Kyseessä on muurahaismusikaali, jossa kuullaan jopa 14 laulua.

Tässäkin tarinassa jokaisella muurahaisella on tarkka paikkansa yhteiskunnassa, mutta kaikki eivät siihen helpolla sopeudu. Nuori Taito tahtoo muusikoksi vaikka opiskelukaan ei ole sujunut.


Jokaisessa muurahaispesässä näyttäisi olevan yksi kapinallinen, joka ei sovellu tarkasti jäsenneltyyn yhteiskuntaan, jossa arvostetaan enemmän yhteisöä ja ryhmää kuin yksilöä ja hänen halujaan tai mielipiteitään. Mutta pienille muurahaisille yhteistyö on usein voimaa, varsinkin jos heitä uhkaa vaara muurhaispesän ulkopuolelta.


Muurahaisten kauhu (The Ant Bully) on valmistunut vuonna 2006. Elokuva on John A. Davisin ohjaama. Se kertoo Luukas pojasta joka purkaa pahan olonsa kiusaamalla muurahaisia. Mutta kuten aiemmissakin muurhaisleffoissa, tässäkin muurhaisilla on oma yhteiskuntansa eivätkä ne todellakaan ole mitättömiä pikku ölliäisiä. Muurahaisilla on jopa oma oikeusjärjestelmä ja Luukaskin joutuu vastaamaan teoistaan kun hänet kutistetaan taikajuoman avulla muurhaisen kokoiseksi. Luukas joutuu pakkotyöhön muurahaiskekoon, mutta osoittaa lopulta olevansa ihan kelpo poika. Elokuvassa pohditaan ihmisten ja muurahaisten eroja, yhteistyön voimaa ja suvaitsevaisuutta.


Vuosina 1969-1971 valmistui 17 lyhytelokuvaa Charlie muurahaisesta ja sitä jahtaavasta maasiasta. The Ant and the Aardvark on DePatie-Freleng Enterprisesen tuotantoa, joka tunnetaan ehkä paremmin Vaaleanpunaisesta Pantterista kuin punaisesta muurahaisesta ja sinisestä maasiasta.


Nippon animationin animoima Maija Mehiläinen on ihastuttanut suomalaisia tv-katsojia ensikerran jo vuonna 1986. Sarjan ensimmäiset 26 jaksoa voi katsastaa dvd-boksilta. Tarinan alussa Maija syntyy ja asuu mehiläispesässä. Hän on utelias pieni mehiläinen ja lähtee pian tutkimaan maailmaa, yhdessä Ville mehiläisen kanssa. Heidän oppaanaan toimii Flip heinäsirkka.


Maailma on täynnä erilaisia hyönteisiä, toiset kilttejä, toiset hieman hankalia ja jotkut vaarallisia. Maija kohtaa mm.herhiläisen, joka pistää Max-kastematoa, orvon toukan joka ei tiedä olevansa pussikehrääjä, heinäsirkkaparven joka syö tieltään kaiken ja monta hämähäkkiä, kovakuoriaista, kärpästä ja perhosta. Maija myös muuttaa muurhaiskekoon ja tutustuu veden alla asuvien hyönteisten elämään purjehtiessaan limonadipullossa. Jokaisessa jaksossa Maija kohtaa uusia ötökäitä ja oppii uusia asioita elämästä. Sarja kannustaa hyväksymään erilaisuuden, ja vaikka Maija onkin lähtenyt mehiläispesästä hän ei niinkään kapinoi, vaan on utelias näkemään ja kokemaan ympäröivän maailman tapahtumia.


DreamWorks jatkoi ötökkäteemaa vuonna 2007 elokuvalla Mehiläisen elokuva (Bee Movie). Kun Muurahaisten kauhussa murkut vaativat oikeutta heitä kiusanneelta pojalta, syyttää tässä elokuvassa mehiläinen ihmisiä hunajan varastamisesta.

Barry mehiläinen ei ole tyytyväinen mehiläisen elämään. Samaa työtä tehdään koko ikä, ilman mahdollisuutta vaihteluun. Barry haluaa nähdä maailmaa ja liittyy mehiläisryhmään, jonka tehtävä on kerätä mettä. Hänen uusi elämänsä on vapaata, mutta myös vaarallista ja Barry on vähällä menettää henkensä. Hänet kuitenkin pelastaa ihmisnainen Vanessa, ja Barry rikkoo mehiläisten tärkeintä sääntöä ystävystymällä hänen kanssaan. Jos muurahaisten kauhussa mietittiin ihmisten ja muurahaisten eroja, nyt vaaditaan ihmisen ja mehiläisen erottamista toisistaan. Vanessan avulla Barry alkaa vaatia mehiläisten oikeuksia, mikä johtaakin yllättäen ympäristökatastrofiin. Ihminen ja mehiläinen onnistuvat kuitenkin pelastamaan maailman yhdessä.


Kun muurahaiset ja mehiläiset on käyty läpi, on vuorossa kapinallinen kastemato. Tanskalainen Discomadot (Disco ormene) vuodelta 2008 kertoo Aarosta, joka ei halua uurastaa muiden matojen tapaan kompostifirmassa. Löytäessään 70-luvun discolevyn hän löytää samalla suunnan tulevaisuudelleen. Aaro perustaa bändin ja alkaa tavoitella discotähteyttä.


Samana vuonna joraavien matojen kanssa nähtiin elokuvissa kärpäsiä kuulennolla. Amerikkalainen Kärpäsenä kuuhun (Fly Me to the Moon) tapahtuu vuonna 1969, jolloin ihminen kävi ensimmäisen kerran kuussa. Mutta Apollo-lennolle lähtee salaa myös kolme kärpästä, suunnitelmanaan tehdä historiaa. Kärpäset auttavat oikosulun korjaamisessa ja yksi on jopa Armstrongin kypärässä tämän ottaessa ensimmäisiä askeleita kuussa. Mutta amerikkalaiskärpästen kuumatka ei miellytä neuvostoliittolaisia kärpäsiä. Tarina on päättyä ikävästi, mutta lopulta kärpäset murskaavat Neuvostoliiton pahat suunnitelmat.

Jo aiemmissa ötökkäleffoissa pienetkin ovat pystyneet suuriin tekoihin, nyt ötökät tekevät historiaa. Yhteisöllisyyskin viedään tässä elokuvassa aiempaa pidemmälle, yhdestä hyönteispesästä isänmaan asiaksi.


Sinisen ritarin seikkailut (Przygody blekitnego rycerzyka) on puolalainen 13-osainen piirrossarja vuodelta 1963. Animaation on toteuttanut Studio Filmów Rysunkowych. Marshall Lechosław ohjasi tv-sarjasta elokuvaversion vuonna 1983.


Hyönteiset seikkailevat tällä kertaa ritareina ja kuninkaallisina tarinassa jonka tyylilaji on romanttinen balladi.




Suomalaista näkökulmaa ötökkäasiaan tuo 13-osainen nukkeanimaatio Turilas ja Jäärä. Turilas putkahtaa Jäärän asuintoveriksi tämän kodin katon läpi pudottuaan. Vaikka kaksikko toisinaan äityy riitelemään, yleensä ne täydentävät toinen toistaan ja joutuvat moniin kommelluksiin. Ihmisten jäljiltä jäämistä esineistä voi rakentaa jos jonkinlaista ötököille sopivaa ja tarpeellista vekotinta. Turilas ja Jäärä eivät muuten puhu ihmistenkieltä vaan ötökkää.




Ruohonjuuri tasolla (Minuscule) on Thomas Szabon luoma ranskalainen tv-sarja. Viiden minuutin mittaisia jaksoja on valmistunut ainakin 78. CGI-hyönteiset seikkailevat oikeilla tapahtumapaikoilla. Komedialliset tarinat eivät sisällä puhetta, ainoastaan äänitehosteita ja musiikkia. Sarjaa on esitetty Tv2:lla ja julkaistu Suomessakin dvd:llä.




Hämähäkki (Spider!) on Graham Ralphin ohjaama 13-osainen piirretty vuodelta 1991. Sarja tehtiin Englantilaisella Hibbert Ralph Entertainment -studiolla. Yhden jakson kesto on n.viisi minuuttia. Sarjassa ei puhuta, vaan tarina etenee laulun mukaan. Hämähäkkiä on esitetty Suomessa ainakin 1990-luvun alussa suomeksi laulettuna.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...