Animaatioblogi

Tämän blogin aiheena ovat animaatiot: uudet elokuvat, nostalgiset tv-sarjat, dvd-julkaisut, animaatioiden tekijät... kaikki animaatioihin liittyvä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leijonakuningas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leijonakuningas. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Animaatioiden isät

Äitienpäivänä esittelyssä oli kahdeksan animaatioiden äitiä, eipä siis liene yllätys että isänpäivänä listaan kahdeksan animaatioiden isää.

Barbapapa

Barbapapojen perheen pää, vaaleanpunainen Barbapapa on seitsemän lapsen isä. Suurperheen lapsia kannustetaan heidän omien mielenkiinnon kohteidensa pariin ja jokaisen omaa persoonallisuutta tuetaan. Barbapapa näkee jokaisen lapsensa yksilönä ja kaikille riittää rakkautta. Barbapapa-perheellä onkin lämmin ja hyvä yhteishenki.

Barbapapa on varsin mukautuva isä. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että hän pystyy muuttamaan muotoaan tarpeen tullen vaikka taloksi.


Gru

Grun tie isäksi käy adoption kautta. Superrikollisen motiivit lastenhankintaan eivät ole kaikkein kunniakkaimmat, vaan Margo, Edith ja Agnes ovat osa Grun suunnitelmaa varastaa kuu. Suloisten tyttöjen tehtävä on hämätä Grun kilpailijaa, mutta loppujen lopuksi se onkin itse ilkimys joka tyttöjen pauloihin kietoutuu.

Perheen isäksi heittäytyminen ei käy aivan helposti ja Grukin saa kasvaa uuteen roolinsa hiljalleen ja jopa ansaita sen. Lopulta Grukin sisäistää niin iltasatujen kuin teekutsujenkin hienoudet ja yrmystä pahiksesta tulee tytöille kelpo isä. Itse ilkimys 2 saa ensi-iltansa Amerikassa ensi Heinäkuussa ja oletettavasti silloin nähdään miten Gru kasvattajana pärjäilee.

Stressi-Erkki

Erkki on kahden lapsen isä, joka kärsii jatkuvista paineista niin kotona kuin töissäkin. Eronneen Erkin lapset asuvat hänen kanssaan ja lisäksi Erkki saa hyysätä juoppoa au pairia ja yrittää tulla toimeen ex-vaimonsa kanssa. Hänen lapsensa eivät ole siitä helpoimmasta päästä: tytär on allerginen lukuisille asioille aina eläimistä mausteisiin ja apaattisella pojalla on oppimisvaikeuksia. Erkki tekee kaikkensa lapsiensa eteen ja yrittää kyllä parhaansa. Hyvät yritykset vain tuppaavat kääntymään katastrofeiksi.

Claire kuvailee isäänsä kaikesta tämän sähläämisestä huolimatta näin: "Hän on tosi kiva, hyvä isä ja todella todella vastuullinen."

Mikko Mallikkaan isä

Mikko Mallikkaan isä ei aikoinaan (ensimmäinen Mikko kirja julkaistiin 1972) ollut mikään tavanomainen ilmestys. Mikolla ei nimittäin ole äitiä vaan isä on yksinhuoltaja. Nykyään tätä ei osaa pitää kummallisena, kummallisempaa on se että isä polttaa piippua ja vieläpä sisätiloissa. Maailma muuttuu.

Mikon isä on rauhallinen mies, joka ei helposti hermostu. Ei edes silloin kun Mikko jättää lelunsa levälleen, viivyttelee aamulla tai juoksuttaa isää pitkin iltaa hakemassa vesilasillista tai hammasharjaa. Mielikuvitusystävä Mulperikin saa isältä tarvitsemansa huomion. Isä keskustelee mielellään Mikon kanssa poikaa vaivaavista asioista ja vaikka hän nauttiikin lehden lukemisesta nojatuolissaan, liikenee aikaa myös leikkeihin. Mikon ja isän kotona on turvallinen ja kodikas tunnelma.

Muumipappa

Muumipeikon isä on muistelmakirjailija ja seikkailija. Muumipappa on valmis suojelemaan perhettään vaaroilta vaikka tussari kourassa. Hän on joutunutkin uhmaamaan niin lihansyöjäkasveja, Mörköä kuin Muumitalon luona hiippaillutta jättimäistä mysteerihirviötäkin. Suojelevan puolen lisäksi Muumipapasta löytyy myös epävarmuutta. Muumipapan taiteellinen kriisi on johtanut koko perheen asumaan karulle majakkasaarelle. Muita päähänpistoja ovat olleet mm. ikuisen nuoruuden tavoittelu siirtymällä elämään yöaikaan, rikkaan tädin välttely niin että muu perhe joutui valehtelemaan Papan puolesta ja ompa hän kerran jopa jättänyt lapset oman onnensa nojaan ja lähtenyt salaa yön selkään seikkailuja etsimään.


Vaikka Muumipapan tempaukset ajoittain koettelevat perhe-elämää, on hänen innokkuudestaan, luovuudestaan ja spontaaniudestaan yleensä iloa. Parhaimmillaan Muumipappa johtaa perheen unohtumattomiin seikkailuihin. Muumipappa saattaa vaikuttaa kasvattajana jopa lepsulta ja välinpitämättömältä, mutta Pappa on Muumimammaa useammin huolissaan lasten puolesta. Yleensä huolen takana on kylläkin halu päästä mukaan retkille ja leikkeihin.

Muumipappa itse on löytölapsi, joka hylättiin paperipussissa lastenkodin portaille. Isäksi tultuaan Muumipappa ei ole ottanut käyttöönsä lastenkodista tuttuja kasvatustapoja. Muumipeikko ja muut perheeseen kuuluvat lapset kunnioittavat Muumipappaa ilman että tämän tarvitsisi korostaa auktoriteettiään.

Babar

Norsujen kuningas Babar on neljän lapsen isä. Babarilla on hyvät ja lämpivät välit niin poikiinsa Alexanderiin ja Pomiin kuin tyttäriinsä Loreen ja Isabellaan. Hän on kärsivällinen ja ymmärtäväinen, mutta ei lepsuile vaan pitää toisinaan varsin villeihin tempauksiin ajautuville lapsilleen myös kuria. Babarin kurinpito perustuu keskusteluihin. Babar ratkoo kiistat ja ongelmat puhumalla ja on aina valmis kuuntelemaan lapsiaan.


Vaikka kyseessä on kuningasperhe, on norsujen elo melko tavallista. Lapsia ei ole hemmoteltu ja heillä on samanlaiset säännöt kuin muillakin lapsilla. Toisinaan Babar kyllä joutuu heitä tästä muistuttamaan. Perheellä on tapana kerääntyä yhteen kuuntelemaan tarinoita, joita Babar kertoo omasta lapsuudestaan.

Uudessa Babar ja Badun seikkailut -sarjassa päästään näkemään millainen Babar on isoisänä.

Mufasa

Leijonakuningas Mufasa on kunnioitettava hahmo. Simba ihailee isäänsä ja tämän kuninkuutta varauksetta, eikä meinaa ymmärtää että myös Mufasan on noudatettava sääntöjä ja hänelläkin on heikkouksia. Suurin Mufasan heikkous on tietenkin Simba, jota Mufasa suojelee viimeiseen asti.


Mufasa vaikuttaa kaikessa arvokkuudessaan jopa jäykältä, mutta poikansa seurassa hän on rento ja leikkisä isä. Mufasa yrittää keskustella poikansa kanssa tärkeistä elämään ja kuninkuuteen liittyvistä asioista, mutta pikku Simba ei aina jaksa keskittyä näin vakaviin aiheisiin. Luulisi ettei kukaan uskalla uhmata Mufasan sanaa, mutta Simban uteliaisuus vie isän auktoriteetistä voiton kun kyseessä on esimerkiksi seikkailu norsujen hautausmaalla. Mufasan pettymys poikaansa on melkein musertavaa katsottavaa, mutta hän ei ole tarpeettoman ankara. Rajat ovat rakkautta.

 Mauri Myyrä

Mauri Myyrä otti ystävänsä Joonaksen Alfred-pojan hoiviinsa kun koko muu ankkaperhe koki surullisen kohtalon liikenneonnettomuudessa. Alfredille Mauri onkin ainoa ja oikea isä ja Mauri on ottanut isän roolin haltuunsa ihailtavasti. Kaikki eivät suhtaudu erilaiseen perheeseen suopeasti ja Alfred joutuu koulukiusatuksi erilaisen isänsä takia. Alfred ei itse missään vaiheessa kyseenalaista Maurin isyyttä tai häpeile erilaista perhettään.

Isän ja pojan välit säilyvät läheisinä vielä Alfredin aikuistuttua ja muutettua omaan kotiinsa. Usein Alfredin luona kyläilevä Mauri ei holhoa aikuista poikaansa vaan heistä tulee ajan myötä tasavertaiset kumppanit. Isä ja poika luottavat toisiinsa täysin puolin ja toisin. Tämä onkin tärkeää, sillä he ovat joutuneet kokemaan yhdessä monia vaikeita ja vaarallisia tilanteita. Aina Mauri ei ole asioista samaa mieltä poikansa kanssa, mutta kunnioittaa tämän mielipiteitä. Riitoja heidän välillään nähdään hyvin harvoin, mikä johtunee mutkattomista väleistä ja molemminpuolisesta arvostuksesta.



 Onnellista Isänpäivää!

tiistai 11. syyskuuta 2012

Syyskuun animaatiojulkaisut


5.9 Lorax  

Dr. Seussin kirjaan perustuva cgi-animaatio on tämän vuoden tuotos. Se kertoo Tedistä joka haluaa toteuttaa ihastuksensa unelman nähdä oikea puu. He nimittäin asuvat muovisessa kaupungissa, josta sellaista ihmettä ei löydy. Kadonneiden puiden arvoitus johtaa Tedin metsänhenki Loraxin luokse. Elokuva julkaistaan dvd:llä ja blu-raylla.


 7.9 Leijonakuningas 3

Leijonakuninkaan toinen jatko-osa kertoo ensimmäisen elokuvan tarinan Timonin ja Pumban näkökulmasta ja antaa lisätietoa näiden kahden vaiheista ennen kuin he tapasivat Simban. Elokuva julkaistaan sekä dvd:llä että blu-raylla. Dvd:n extroina on Löydä Mikki ja poistettuja kohtauksia. Blu-raylla on näiden lisäksi dokkari elokuvan tekemisestä, musiikkivideo ja Timonin ja Pumban lomasafari.


28.9 Tuhkimo

Kuukauden toinen Disney-julkaisu on klassikko Tuhkimo. Vuonna 1950 valmistunut elokuva kertoo äitipuolen ja tämän tytärten polkemasta Tuhkimosta, joka haltijakumminsa avulla pääsee kuin pääseekin toteuttamaan haaveensa osallistumisesta linnan tanssiaisiin. Elokuva julkaistaan dvd:llä ja blu-raylla. Dvd:n extroina on Diane Disney Millerin esittely elokuvalle, hiuksia nostattavat häät ja Taian takana: Uusi Disney Princess Fantasyland. Blu-raylle on näiden lisäksi mahtunut vielä Diamond editionin kulissien esittely, poistettuja kohtauksia, musiikkia ja trailereita. Elokuvan jatko-osat julkaistaan Lokakuussa.

lauantai 2. kesäkuuta 2012

Julkaisut kesäkuussa


 1.6 Pokemon 4ever ja Pokemon Jirachi: Toiveentäyttäjä
  Kaksi Pokemon elokuvaa julkaistaan dvd:llä. Kummassakin on vain suomenkielinen puhe.

6.6 Possu Pallero 
 Pikku Kakkosesta tutun Possu Palleron seikkailuja julkaistaan ensimmäisen kerran dvd:llä. Possu puhuu suomea. Jaksoja dvd:lle on mahtunut kymmenen.

  7.6 Pasila kausi 5
 Pasilan koko viides kausi. Neljäskin kausi ehti ilmestyä jo viime Joulukuussa, mutta se on jäänyt listaamatta.
 
 15.6 Leijonakuningas 2: Jylhäkallion ylpeys
Disneyn Leijonakuninkaan jatko-osa vuodelta 1998 julkaistaan sekä dvd:llä että blu-raylla. Kielivaihtoehtoina sekä suomi että englanti. Dvd:ltä löytyy Timonin ja Pumban peli. Blu-rayn extroina pelin lisäksi toinen Timonin ja Pumban tähdittämä ohjelmanumero, One by One -lyhäri, esittelemme Jylhäkallion ylpeyden ja musiikkivideo.


15.6 Prinsessa Lillifee ja pieni yksisarvinen
Toisessa Lillifee-elokuvassa (Prinzessin Lillifee und das kleine Einhorn) Rosalie yksisarvinen tarvitsee Lillifeen apua. Puhuttu suomeksi.

 20.6 Saapasjalkakissa
DreamWorksin uusin elokuva Saapasjalkakissa julkaistaan dvd:llä, blu-raylla ja 3Dblu-raylla. Puhuttu suomeksi ja englanniksi.

 21.6 Beavis ja Butt-Head
Dvd:eitä julkaistaan ihan kiva kokoelma, vol 2 1-3 ja vol 3 1-3. Vol 1 1 ja 2 dvd:t ovat ilmestyneet Maaliskuussa.

Lisäksi 13.6 julkaistaan Looney Tunes Show:n toinen dvd.

tiistai 31. tammikuuta 2012

Homma hallinnassa

Presidentinvaalien toinen kierros on käynnissä ja pakkohan aiheeseen on tarttua hieman blogissakin.

Minkälaiset hahmot animaatioissa pitävät valtaa? Arvatenkin kuningaskuntia löytyy lukuisia, ovathan kuninkaat, kuningattaret, prinssit ja prinsessat perinteisten satujen vakiohahmoja. Mutta löytyykö animaatiosta tasavaltoja, joissa hallitsee presidentti? Entäpä löytyykö animaatiovaltioiden johdosta naisia?

Kahdesta tv-sarjasta, kahdesta elokuvasta ja tietysti Jean de Brunhoffin kirjoista tuttu norsukuningas Babar hallitsee vaimonsa mukaan nimettyä Celesten kylää. Lapsuutensa Babar vietti viidakossa, mutta päätyi äitinsä kuoltua kaupunkiin. Ihmisten tavoille oppinut Babar kurvasi takaisin viidakkoon punaisella avoautolla. Vanhan norsukuninkaan kuoltua nuori Babar kruunattiin kuninkaaksi. Apunaan hänellä on kaksi neuvonantajaa, Kornelius ja Pompadour. Vaikka Babar kaipaa välillä poikamaisten kujeiden pariin, hän osoittaa jo nuorena olevansa oikeudenmukainen, päättäväinen ja pätevä kuningas.

Vartuttuaan Babar perustaa perheen lapsuudenystävänsä Celesten kanssa. Kuningasperhe asuu kauniissa palatsissa, mutta tuntuu kaikinpuolin tavalliselta ja jopa arkiselta norsuperheeltä. Isänä Babar on lempeä mutta tarvittaessa tiukka, siis hyvin samanlainen kuin kuninkaana. Ulkopolitiikka liittyy olennaisesti kuninkaan toimiin ja tämäkin osa-alue sujuisi Babarilta varmasti varsin hyvin, ellei naapurimaata hallinnoisi oikukas sarvikuonokuningas Rataxes. Rataxes ei voi sietää norsuja ja järjestää maiden välille monenlaisia selkkauksia ja sodan julistuksia. Kuninkaina Babar ja Rataxes ovat toisensa vastakohdat.

Disney on kääntänyt elokuviksi suuren määrän satuja ja lanseerannut prinsessoista alati kasvavan tuoteperheen. Ja vaikka prinsessat pääosassa ovatkin, myös varsinaisia hallitsijahahmoja riittää niin paljon että poimin tähän vain osan.

Robin Hood-elokuvan alkuasetelma on kurja. Oikeamielinen kuningas Richard on poissa ja valtaa pitää ilkeä ja ahne prinssi Juhana. Juhanan kykyjä hallitsijana kuvaa hyvin se, että Richardin kruunu on hänelle kirjaimellisesti liian suuri ja pysyy päässä vain korvia jännittämällä. Juhana on nostanut verot pilviin ja kyykyttää kansaa. Vaikka Juhana on kova ja armoton, on hän myös lapsellinen oikuttelija ja vaikeissa tilanteissa kykenee vain imemään peukaloaan. Lopulta Robin Hood vie Juhanalta rahat, jotka tämä on vienyt kansalta, ja Juhana polttaa päreensä ja linnansa. Juhana päätyy vankilaan ja Sherwoodin metsissä saadaan taas huutaa "Eläköön kuningas Richard!".

Leijonakuninkaita tavataan myös toisessa Disney-filmissä, eli tietysti Leijonakuninkaassa. Tässä elokuvassa käsittelyyn pääsee perimisjärjestys, kun Mufasa-kuninkaan pikkuveli ei ole tyytyväinen jäädessään ilman kruunua. Niinpä Scar päättää järjestää pois pelistä sekä veljensä että pienen veljenpoikansa. Mufasan murha onnistuu suunnitelman mukaisesti, mutta pikku Simba jää eloon. Scar asettaa Simban päälle niin suuret tunnontuskat ja syyllisyyden että pentu häipyy vuosiksi kotiseudultaan. Henkisen kasvun jälkeen nöyrä Simba palaa takaisin kotiin ja ottaa paikkansa oikeana kuninkaana.

Kuninkaaksi voi päätyä muutenkin kuin perimisjärjetyksen kautta. Arttu-poika päätyy tähän tärkeään virkaan vedettyään miekan kivestä elokuvassa Miekka kivessä. Elokuva päättyy hämmentyneen Artun istuessa linnassa ulkona hurraavan väkijoukon saartamana. Pojalle ei ole mitään käsitystä uudesta virastaan, mutta apuun saapuu hänen opettajansa, velho Merlin. Näkemättä jää miten kaksikko alkaa kuningaskuntaa johtaa.

Prinsessa Ruususessa käsitellään yhtä kuninkaallisista kertovien satujen vakio aihetta, aviolittoa. Useissa saduissa prinssi ja prinsessa löytävät toisensa ehkäpä hieman yllättäen, vaikeuksien kautta tai rakastuvat ensi silmäyksellä. Prinsessa Ruususessa avioliitosta sovitaankin kahden kuninkaan, Stefanuksen ja Hubertuksen kesken. Stefanus ja vaille nimeä jäävä kuningatar saavat elokuvan alussa Aurora-tyttären joka luvataan samantien puolisoksi kuningas Hubertuksen Phillip-pojalle. Pahatar aiheuttaa suunnitelmaan mutkia kiroamalla Auroran, sitten salaisessa paikassa varttunut Aurora kohtaa metsässä rakkauden, tietämättä että hänet on jo kehdossa luvattu toiselle. Samoin Phillip kohtaa maalaistytön ja päättää antaa prinsessalle pakit. Tietysti Auroran salainen unesta tuttu rakas on Phillip ja maalaistyttö Aurora ja tosi rakkaus voittaa. Hieman höppänät kuninkaat saavat lähinnä nuoreen pariin keskittyvässä elokuvassa ruutuaikaa järjestellessään lastensa avioliittoa ja haaveillessaan lastenlapsista.

Tähän mennessä esittelyssä on ollut Disneyltä vain mieshallitsijoita. Kai niitä naisiakin on?

Ensimmäinen naishallitsija löytyy heti ensimmäisestä elokuvasta, Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Lumikin isän kuoleman jälkeen vallassa on Lumikin äitipuoli, joka tunnetaan nimellä Paha Kuningatar. Elokuvassa ei kerrota minkälainen hallitsija Kuningatar on, mutta jotain kertonee pakkomielle täydelliseen ulkonäköön ja prinsessan asettaminen ensin siivoojaksi, sitten tappolistalle.

Toinen vähemmän miellyttävä kuningatar löytyy Ihmemaasta, jossa Liisa kohtaa Herttakuningattaren. Tämä rouva hallitsee sekavaa valtakuntaansa pelolla, eikä kukaan uskalla sanoa helposti kiihtyvälle ja lausahduksesta "Pää poikki!" tunnetulle kuningattarelle vastaan. Kuningaskunnasta löytyy myös kuningas, mutta valta on selkästi kuningattaren käsissä.

Kolmas kuningatar vilahtaa elokuvassa Basil Hiiri mestarietsivä. Englannin kuningatarta mukaileva hiiri-hahmo ei paljon ruutuaikaa saa, mutta vaikuttaa ainakin kahta edellistä naishallitsijaa pätevämmältä virkaansa joten hahmo on pakko nostaa esittelyyn.

Pixarilta löytyy naishallitsija tietysti muurahaisyhdyskunnasta. Ötökkämaailmassa valtaa pitää useimmiten juuri kuningatar.

Viimeistään Nausicaä todistaa epäilijöille naisten kyvyn toimia johtajina. Hän kantaa vastuuta kansastaan ja koko ihmiskunnan tulevaisuudesta nöyränä ja rohkeana. Nausicaä on vasta nuori tyttö, mutta nousee isänsä kuoleman jälkeen Tuulen laakson kansan rakastetuksi johtajaksi. Hänen vahvuuksiaan hallitsijana on suvaitsevaisuus ja uteliaisuus ympäröivää maailmaa kohtaan.
Disney-elokuvissa esitellään myös muita valtiomuotoja kuin kuningaskuntia. Kiinaa hallitsee tietysti vanha ja viisas keisari. Hieman erilainen keisari löytyy Etelä-Amerikasta, missä nuori inkakeisari Kuzco keskittyy mieluummin pitämään hauskaa kuin hallitsemaan. Arabiassa Aladdin rakastuu höpsön sulttaanin tyttäreen, prinsessa Jasmineen.

Animaatioista löytyy näiden lisäksi myös kalifaatti, jonka kalifiksi kalifin paikalle haluaa Ahmed Ahne. Venäjän viimeinen tsaari ja hänen vallasta syöksemisensä nähdään Anastasia-piirroselokuvassa ja viimeinen šaahi kaatuu Persepolis-elokuvassa. Egyptiä hallitseva faarao näyttäytyy tietysti Egyptin prinssissä.

Mutta edelleen puuttuu presidentti.

Moni jo varmaan arvaa mistä tv-sarjasta presidentti ja jopa presidentin vaalit löytyy. Alfred J. Kwak -sarja sisältää muutenkin poikkeuksellisen paljon politiikkaa. Sarjan alussa Vesimaa on kuningaskunta, jota hallitsee Leijonamieli I. Hänen poikansa keskittyy konsolipeleihin ja haaveilee urasta avaruusrosvona, joten ei ole mikään ihme ettei Leijonamieli II:lta hallinnointi sitten lopulta sujukaan. Hän nauttii kylpemisestä limonaadissa tai kaakaossa kun valtion talous on täysin kuralla. Edes isosta määrästä ministereitä ja avustajia ei ole apua.

Korppi näkee hetkensä tulleen ja aloittaa vallankaappauksen. Hän perustaa oman Kansallisen Korppipuolueen joka saa nopeasti taakseen tyytymättömän kansan. Korppi on taitava puhuja ja kerää koko ajan puoluelleen lisää kannattajia ja rahaa. Vastustajansa Korppi raivaa tylysti tieltään ja ajaa lopulta jopa itse kuninkaan pois palatsista. Korppi käyttää itsestään sekä nimitystä presidentti että keisari. Kannattajilleen "Korppi on johtaja!". Korpin hirmuhallinto päättyy kun Alfred ja muut hänen vastustajansa onnistuvat tyhjentämään Korpin rahavaraston. Kannattajat häviät köyhtyneen Korpin ympäriltä ja kuningas palaa takaisin.

Myöhemmin Vesimaa siirtyy monarkiasta tasavallaksi ja maassa järjestetään oikeat presidentin vaalit. Ehdolla ovat mm. talouskasvusta haaveileva Taalavaara ja tasa-arvoa ajava, Alfredin lapsuuden ystävä Olli. Myös Korppi on ehdolla ja on saanut taakseen vanhoja kannattajiaan. Demokratia ei kuitenkaan tunnu sopivan Korpille ja vaalipuheet ja -väittelyt tympivät häntä. Niinpä Korppi päätyy murtamaan padon myrskyn uhatessa ja ilmoittautuu sitten auliisti pelastamaan tulvan uhkaamia ihmisiä, jopa oman kampanjansa uhraten. Tulva vaatii jopa kuolonuhreja mutta avulias Korppi kerää kiitosta. Alfred epäilee alusta asti Korpin osuutta tulvaan ja saa epäilyilleen vahvistuksen Korpin kampanjapäälliköltä Harrilta. Vaalien tulos selviää ja Vesimaan ensimmäiseksi presidentiksi valitaan Olli. Kolmanneksi sijoittunut Korppi saa poliisit peräänsä.

Tässä oli vasta Vesimaan hallintoa, Alfredhan ehtii sarjan aikana tapaamaan myös muiden maiden hallitsijoita ja auttamaan heitä monenlaisissa ongelmissa.



Tähän asti olen esitellyt vain kuvitteellisia hallitsijahahmoja, mutta tokihan oikeita hallitsijoita on siirretty animaatioihin, esimerkiksi vierailemaan Simpsoneissa tai South Parkissa. South Parkissa nähdään jopa Suomen päämies, ennenkuin koko maa räjäytetään. Itse valtiaissa on tietysti nähty useitakin Suomen presidenttejä. Mannerheim taas herätti kohua Katariina Lillqvistin nukkeanimaatiossa Uralin Perhonen. Yksi tuoreimpia hallitsija-sarjoja on Norjassa viime vuoden lopulla alkanut kuninkaallisista kertova Monarkiet-sarja.



Lopuksi vielä näyte hyvinkin rennosta hallinnosta Madagascarin kuningas Julienin tyyliin.

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Tammikuun ensi-illat ja uudet julkaisut.

Olen yleensä kirjoittanut dvd-julkaisuille ja ensi-ilta elokuville omat tekstinsä, mutta tämä kuukausi näyttää kovin köyhältä julkaisujen osalta.

Disneyn
Karhuveljeni Koda tulee dvd:lle 13.1. Kansi ja extrat näyttävät olevan identtiset edellisen julkaisun kanssa. Elokuvaa ei ole vielä julkaistu Blu-raylla, eikä julkaista nytkään.

Tässä Tammikuun dvd:t. Ensi-ilta elokuvia saadaan sentään vuoden alkuun kaksi. Tosin vain toinen on oikeasti ensi-illassa. Mutta tuskinpa Leijonakuninkaan paluu teattereihin on mikään pettymys.



20.1 Leijonakuningas 3D

Disneyn piirrosklassikko Leijonakuningas saapuu teattereihin uutena 3D-versiona. Vuonna 1994 valmistunutta elokuvaa esitetään suomeksi dubattuna. Rooleissa kuullaan mm. Christopher Rombergia Simbana, Jukka-Pekka Paloa Scarina ja Pirkka-Pekka Peteliusta Timonina.



27.1 Saapasjalkakissa

DreamWorksin Shrek-elokuvissa hurmannut Saapasjalkakissa on saanut oman elokuvan (Puss In Boots). Elokuva kertoo Saapasjalkakissan taustasta ja sankariteoista ennen aiempia elokuvia. Suomeen saapuu sekä originaali että dubattu versio. Suomidubissa näyttelevät mm.Heikki Sankari ja Petra Karjalainen. Elokuvaa esitetään ainoastaan 3D-versiona.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Lapsuuden leijonat

Voi vuosi ysiviis. Ne olivat collegepaidoissa, kirjoissa, peleissä, leluissa ja lakanoissa. Leijonat. Enkä tarkoita jääkiekkojoukkuetta, joka voitti mestaruuden samana vuonna. Kyseessä oli tietysti Disneyn Leijonakuningas.

Leijonakuningas sai Suomen ensi-iltansa 2.12.1994. Olin silloin seitsemänvuotias ja isä vei minut ja siskoni joululomalla ensimmäisen kerran elokuviin. Leijonakuningas valloitti meidät kaikki ja alkoi pitkä odotus saada elokuva omaksi videolla. Tietenkään pelkkä videokasetti ei riittänyt, vaan kotiin alkoi kertyä jos jonkinlaista oheismateriaalia.

Oli se fanaattista. Minulla oli ainakin Leijonakuningas t-paitoja, pussilakanoita, pyyhe ja juomapullo. Tarrakirjasta olin hyvin kateellinen kaverilleni, mutta toisaalta minullapas oli muovisia siirtokuvia joita aseteltiin kuvataustoille, viidakkoon ja Jylhäkalliolle. Yksi huoneeni seinä oli täytetty kokonaan julisteilla, ja kuten kuvasta näkyy aika monessa julisteessa oli leijonia.

Ehkä nostalgisimpia tunteita herättää C-kasetti jossa oli elokuvan laulut ja toisella puolella niiden karaokeversiot. Se soitettiin lähes puhki. Muutamia lelujakin meillä oli, mutta ihan tavallisetkin muovileijonat kelpasivat esittämään elokuvan tarinaa. Ehkä parasta oli kuitenkin leikkiä leijonia ihan itse, koulun pihalla kontaten. Leijonakuningas innosti myös piirtämään. Eli vaikka elokuvasta oli saatavilla ihan huikea määrä tavaravaa, innosti se myös tekemään itse.

Leijonakuningas Blu-ray ilmestyi pari viikkoa sitten ja uusi Dvd tänään. Amerikan valloittanut 3D versio saapuu Suomen elokuvateattereihin Tammikuussa. Nouseeko tästä uusi Leijonakuingas huuma? Kontataanko ensi talvena koulujen ja päiväkotien pihoilla kuin Jylhämaassa ikään? Voisiko seitsemäntoista vuotta vanha elokuva nousta uudelleen niin isoksi ilmiöksi vai onko sillä tänä päivänä liikaa kilpailijoita?

Yritys nostaa Leijonakuningas taas lasten tietoisuuteen on jo hiljalleen alkanut. Tosin tuskin elokuvan oheistuotteet ovat missään vaiheessa ihan täysin kaupoista hävinneetkään. Jää nähtäväksi vetääkö elokuva teattereihin lopulta enemmän lapsuusnostalgiaa haikeailevia, vanhoja Leijonakuningas-faneja vai tämän päivän lapsia.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Lokakuun leffalevykkeet

5.10 Mimun maailma 1

Tv2:lta tuttu tv-sarja 12-vuotiaasta Mimu-tytöstä. Dvd:ltä löytyy viisi jaksoa: Päiväkirja, Nimetön kissa, Oman elämänsä nyhveröt, Taikanukke ja Pyjamabileet.

5.10 Arthur ja kaksi maailmaa

Arthur-pojasta ja minimoneista kertovan trilogian päätösosa julkaistaan sekä Dvd:llä että Blu-raylla. Kummallaan levyllä ei näytä olevan extroja ja kielivaihtoehdot ovat englanti tai suomi.

6.10 Naapurini Yamadat

Tämä Studio Ghiblin piirroselokuva vuodelta 1999 on Isao Takahatan toistaiseksi viimeisin ohjaustyö. Dvd:llä on japaninkielinen ääniraita ja tekstitys suomeksi. Yamadoiden myötä kaikki Studio Ghiblin elokuvat on viimein julkaistu Suomessa, tietysti ensi-iltansa tässä kuussa saavaa Kätkijöitä ja viime kesänä valmistunutta Kokuriko Zaka-Karaa lukuunottamatta.

7.10 Late Lammas boksi 2

Ensimmäinen kausi Aardmanin Late Lammasta on boksitettu jo kaksi vuotta sitten. Nyt ilmestyvällä kakkosboksilla on kaikki toisen kauden 40 jaksoa.


12.10 Legend of the millenium dragon

Hirotsugu Kawasakin ohjaama elokuva, alkuperäiseltä nimeltään Onigamide kertoo pojasta joka joutuu 1200-vuotta ajassa taaksepäin, keskelle ihmisten ja demonien sotaa. Studio Pierrotin elokuva on saanut Japanissa ensi-iltansa vasta tänä vuonna, joten suomijulkaisu ilmestyy huikean nopeasti. Elokuva ilmestyy sekä dvd:llä että Blu-raylla.



28.10 Leijonakuningas

Jo aika päiviä sitten loppuunmyyty Disneyn menestyselokuva Leijonakuningas tulee taas, sekä Dvd:llä että Blu-raylla. Amerikassa erittäin hyvin menestynyt leffan 3D versio saatetaan lisäksi nähdä Suomessakin teattereissa. Sitä mahdollisuutta odotellessa Simban nousun Jylhäkallion kuninkaaksi voi kuitenkin tuijotella kotisohvalla.

Blu-raylle on koottu extroiksi mm. kommenttiraita, poistettuja kohtauksia, kuvia ja musiikkia. Dvd:ltä taas löytyy jonkinlainen tuottaja Don Hahnin muisto elokuvasta. Diamond edition on siis ehkä hieman liioiteltu nimitys tälle dvd-julkaisulle, joka jää kauas juhlajulkaisun extramateriaalien paljoudesta. Kielivaihtoehtoja sentään on molemmissa julkaisuissa runsaasti.

Lisäksi Nukkumattia ja Muumien maailmaa saadaan taas pari dvd:tä lisää. Blu-raylla julkaistaan Arthur ja Minimoit ja Legenda Suojelijoista elokuvan 3D-versio.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...