Pohjolan animaatiot: Ruotsi

Ruotsi tunnetaan laadukkaasta lastenkulttuurista. Ruotsissa on kirjoitettu hyviä lastenkirjoja ja tehty uskottavia lastenelokuvia. Ruotsi olikin maailman johtavia lastenelokuvien tuottajia 1940-luvulta 1970-luvulle. Ruotsalaisilta on syntynyt myös oivallisia lapsille suunnattuja animaatioita. Mutta ensin hieman historiaa.


Ensimmäinen ruotsalainen animaatio on ilmeisesti vuonna 1915 valmistunut Trolldrycken. Aikuisille suunnatun animaation ohjasi taitelija ja kuvittaja Victor Bergdahl. Vuonna 1916 hän loi Kapteeni Groggin, josta teki 13 lyhytelokuvaa. Elokuvista tuli hyvin suosittuja. Bergdahl sai pian seuraajia kun animaatio alkoi kiinnostaa muitakin ruotsalaisia taiteilijoita. Arvid Olson oli tunnetuin ja ehkä tuotteliainkin mainosanimaatioiden tekijä. Hän teki yli sata animoitua mainosta.

Vuonna 1934 valmistui Robert Högfeldt ohjaama Så tuktas ett troll, satuelokuva peikoista ja keijuista. 10-minuutin mittainen elokuva menestyi hyvin ja johti Disneyn innoittamiin haaveisiin ensimmäisestä pitkästä ruostsalaisesta animaatioelokuvasta. Aiheeksi valittiin Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket, mutta projekti päättyi kirjailijan kuolemaan. Ensimmäinen kokonaan animoitu pitkä elokuva oli lopulta Agaton Sax och Byköpings gästabud vuodelta 1976. Sen ohjasi Stig Lasseby.


Ruotsalainen animaatioelokuva aloitti nousunsa 1970-luvulla. Oikeita näyttelijöitä ja animaatiota yhdistelevä I huvet på en gammal gubbe oli Per Åhlinin esikoiselokuva. Hän jatkoi animaation ja näytelmäelokuvan yhdistämistä myös seuraavassa elokuvassaan Tuulihattu (Dunderklumpen) vuonna 1974. Sittemmin Åhlin animoi Mikko Mallikasta ja Pikku kummitus Lapasta. Hän on tehnyt myös pitkät elokuvat Matka Meloniaan (Resan till Melonia, 1989) ja Mysteeri Koirahotellissa (Hundhotellet. En mystik historia, 2000).


Myös Johan Hagelbäck teki perinteisiä piirrosanimaatioita ja hän on yksi monipuolisimmista animaattoreista Ruotsissa. Kuka Lohduttaisi Nyytiä? perustuu tietenkin Tove Janssonin kuvakirjaan. Animaatio valmistui 1979. Kuinka sitten kävikään? animoitiin myös Ruotsissa, ohjaajana oli Jaromir Weseley ja valmistumisvuosi 1993. Tv-sarjojen Kallen Kiipeilypuu (Kalles Klätterträd) vuodelta 1975, Farbrorn som inte vill va' stor vuodelta 1979 ja Magister Flykt vuodelta 1984 takana ovat Olof Landström ja Peter Cohen.

Stig Lasseby ja Jan Gissberg ohjasivat Pekka Töpöhännästä kokoillan elokuvan vuonna 1983. Elokuva menestyi todella hyvin ja on edelleen suosittu. Vuonna 1985 valmistui jatko-osa Pekka Töpöhäntä Amerikassa.


Gissbergin ura animaatioiden parissa jatkui sammakosta ja heinäsirkasta kertovilla tarinoilla. Vuonna 1987 valmistui Herra Heikki ja S. Makkonen (Kalle Stropp och Grodan Boll) ja vuonna 1991 Saku Sammakko ja salainen disketti (Kalle Stropp och Grodan Boll på svindlande äventyr). Suomessa hahmoista on yleensä käytetty nimiä Herra Heikki ja S. Makkonen, mutta myös Saku Sammakko nimitystä on käytetty.

Jonas Odell, Stig Bergqvist ja Martti Ekstrand perustivat Filmtecknarna -studion vuonna 1981. Studion ensimmäinen merkittävästi menestynyt animaatio oli Här är karusellen vuonna 1994. Studio on nykyään yksi Pohjoismaiden maineikkaimpia.

Magnus Carlssonin ura lähti nosuun tv-sarja Robinin myötä vuonna 1994. Animaatio sai huomiota myös kansainvälisesti ja Carlsson teki musiikkivideon Radioheadille. Carlsson työskenteli Happy life -studiolla vuoteen 2000 asti. Happy life tuotti monia menestyksekkäitä tv-sarjoja, joita on levitetty laajasti myös Ruotsin ulkopuolelle.


Tuoreita Ruotsalaisia animaatioelokuvia ovat Mimmi Lehmä ja Varis (Mamma Mu och Kråkan) vuodelta 2008, Viiru ja Pesonen -elokuvat (Pettson och Findus) ja tietokoneanimaatio Metropia vuodelta 2009.

Ruotsissa on tehty animaatioita genrerajoista piittaamatta. Dokumentaarisia animaatioitakin on tehty useita, esimerkiksi Johan Hagelbäckin Hasses dagbok ja Hasse och dödens lammunge joissa seurataan alkoholistivanhempien pojan elämää.

Vaikka myös aikuisille suunnattuja animaatioita on löytyy, loistavat lastenelokuvat silti joukossa parhainpina. Tuntuu etteivät ruotsalaiset arvota tekniikkaa liian korkealle, vaan panostavat mieluummin tarinoihin ja tunnelmaan. Vielä nykyäänkin Ruotsissa tehdään piirrosanimaatioita, vaikka Amerikan mallin mukaisesti olisi pitänyt siirtyä muodikkaaseen CGI-animaatioon. Suomessa näin tuntuu käyneen ja tarinoidenkin suhteen ollaan laskelmoivempia kuin Ruotsissa. Ruotsalaiset tuntuvat ottavat animaatioiden teon sopivan rennosti.

Piirrettyjä Ruotsista

Happy Life oli Ruotsin suurin animaatiostudio vuosina 1997-2005. Studiolla työskentelivät mm. Magnus Carlsson, Sören Olsson ja Anders Jacobsson. Viimeksi mainitut ovat kirjoittaneet Suomessakin suosittuja lasten- ja nuortenkirjoja. Magnus Carlsson on tehnyt animaatioita vuodesta 1988.



Happy Life ehti suhteellisen lyhyen olemassaolonsa aikana tehdä kunnioitettavan määrän animaatioita. Studio ei tehnyt pelkästään lapsille suunnattuja piirrettyjä. Etenkin Magnus Carlssonin tuotantoon sisältyy myös animaatioita jotka eivät sovi lapsille lainkaan.



Studion tuotantoa:
Kauhulan koulu (Creepschool)
Meg och Mog
Nasse
Viiru ja Pesonen (Pettson och Findus)
Da Möb
Lassen maailma (Sune och hans värld)
De tre vännerna och Jerry
Lisa
Robin
Storasyster och lillebror
Lennart
Loranga, Masarin och Dartanjang


Yle on esittänyt Happy Lifen sarjoja niin TV2:lla kuin FST:llä. Dvd:lle ovat päätyneet ainakin Viiru ja Pesonen, Lassen maailma, Kauhulan koulu ja Nasse.

Viiru ja Pesonen

Viiru ja Pesonen (Pettson och Findus) ovat ruotsalaisen Sven Nordqvistin lastenkirjoissa esiintyvät kissa ja ukko. Ensimmäinen kirja ilmestyi 1984.

Animaatioelokuvia kaksikosta on tehty neljä. He esiintyvät myös still-kuvin kuvitetuissa piirrossaduissa.


Viirun syntymäpäivä (Kattens och gubbens år) vuodelta 1999 kerää kehyskertomuksen kautta yhteen viisi tarinaa. Viiru ja Pesonen jäävät talvella myrskyn takia igluun suojaan ja muistelevat kuluneen vuoden sattumuksia, mm. Viirun syntymäpäiviä, kanalassa vieraillutta kettua ja Pesosen huonoa päivää.

Viiru ja Pesonen (Postia kuninkaalle) (Pettson och Findus - Kattonauten) on valmistunut vuonna 2000. Viiru kirjoittaa kuninkaalle kirjeen, koska ei usko että Pesosella on oikeus pakottaa hänet siivoamaan.



Viiru ja Pesonen: Joulupuuhat (Pettson & Findus - Tomtemaskinen) vuodelta 2005 kertoo Viirun joulupukin odotuksesta ja siitä kuin Pesonen yrittää toteuttaa kissansa toiveen.

Nämä animaatiot on toteuttanut ruotsalainen Happy Life-studio, jonka muista tuotoksista Suomessa on esitetty mm. Lassen maailma, Da Möb ja Nasse.


Vuonna 2009 valmistui elokuva Viiru ja Pesonen -muisti pätkii (Pettson & Findus - Glömligheter) jossa Pesosen muistinmenetys toimii kehyskertomuksena pienille tarinoille, jotka Viiru kertoo Pesoselle jotta tämän muisti palautuisi. Elokuvan ohjasivat tanskalaiset Jørgen Lerdam ja Anders Sørensen.


Suomessa animaatioita on julkaistu sekä yksittäin että boksissa. Uusinta elokuvaa ei boksilta löydy.

Kissojen ystäville

Kissahahmoja löytyy useista animaatioista ja myös kissaelokuvia on tehty.

Disney klassikko Aristokatit (Aristocats) vuodelta 1970 kertoo Pariisilaisesta kissaperheestä, Herttuatar-emosta ja tämän kolmesta pennusta, jotka ovat omistajalleen niin rakkaita, että tämä haluaa testamentata heille omaisuutensa. Tästä ei hovimestari Edgar riemastu, vaan huumaa kissat ja kuljettaa ne kauas maaseudulle. Hienostokissat olisivat pulassa ilman kujakatti Thomas O'Malleytä, joka iskee silmänsä Herttuattereen. O´Malley lähtee viemään kissaperhettä takaisin kotiin, ja lopulta löytää kodin itsekin.

Elokuvan ohjasi Wolfgang Reitherman ja se on kahdeskymmenes Disneyklassikko. Kyseessä on viimeinen klassikko jonka tekemisessä Walt Disney ehti olla mukana ennen kuolemaansa. Suomessa Aristokatit on julkaistu dvd:lle viimeksi vuonna 2008.


Pekka Töpöhäntä (Pelle Svanslös) on ruotsalaisen Gösta Knutssonin luoma kissahahmo. Oman piirroselokuvan Pekka sai vuonna 1981. Elokuvan ohjasivat Jan Gissberg ja Stig Lasseby.

Pekka on häntänsä menettänyt kissa, joka muuttaa Uppsalaan kotikissaksi. Hän tapaa viehättävän Maija Maitoparran, mutta myös ilkeän Monnin, joka ei voi sietää Pekkaa ja keksii tälle kaikkea mahdollista kiusaa. Monnin hännytelijät Pilli ja Pulla auttavat parhaansa mukaan. Elokuvassa nähdään kirjava joukko kissoja, myös suomalainen tangoa soittava Musta Kissa -tanssiyhtye. Tarinan sanoma on tärkeä ja se kerrotaan viehättävästi animoituna. Ilman suurta budjettiakin voi tehdä loistavan elokuvan, jossa on sydäntä. Jatko-osa Pekka Töpöhäntä Amerikassa valmistui vuonna 1985.


Showkatit (Cats Don't Dance) on Mark Dindalin ohjaama ja Warner Brosin levittämä elokuva vuodelta 1997. Elokuva kertoo Toni-kissasta, joka lähtee Hollywoodiin tavoittelemaan tähteyttä. Valitettavasti hänen unelmansa uhkaavat murskautua, sillä kaikki huippuroolit on varattu ihmisille. Onnekseen Toni tapaa muitakin asiaan tuskastuneita eläimiä ja jopa rakastuu kissatyttö Saijaan. Elokuva on ilmestynyt Suomessa videolla ja esitetty tv:ssä nimellä Katit eivät tanssi. Mark Dindal on Showkattien jälkeen ohjannut Disneyn elokuvat Keisarin uudet kuviot ja Pikku Kananen.


Studio Ghiblin elokuva Kissojen valtakunta (Neko no ongaeshi) on valmistunut vuonna 2002. Se on ohjaaja Hiroyuki Moritan esikoisohjaus ja liikkuu hieman samoissa aihepiireissä vuonna 1995 valmistuneen Ghibli elokuvan Sydämen kuiskaus kanssa.

Tarinan päähenkilö on koulutyttö Haru, joka pelastaa kissan jäämästä rekan alle. Kissa ei olekaan mikätahansa mirri, vaan kiittää tyttöä kohteliaasti. Seuraavana yönä Harun talon luo saapuu kokonainen kulkue kissoja, ja itse kissakuningas kiittää Harua poikansa pelastamisesta. Aamulla kissat ovat järjestäneet sankarilleen mukavia yllätyksiä, kuten kissanminttua ja hiiriä. Harua myös pyydetään tulemaan vierailulle kissojen valtakuntaan ja ryhtyvän morsiameksi prinssille.


Haru saa salaperäisen neuvon kääntyä kissaongelmassaan kissa-asiaintoimiston puoleen. Siellä Haru tapaa kissaparoni Humbert von Gikkingenin, suuren Muta-kissan ja Toto-variksen. Apu tuleekin tarpeeseen, sillä kissajoukko sieppaa Harun ja kuljettaa tytön ja Mutan kissojen valtakuntaan.

Perillä Haru viedään palatsiin ja hän alkaa muuttua kissaksi. Onneksi Paroni saapuu paikalle ja monien vaiheiden kautta onnistuu toimittamaan Harun ajoissa takaisin ihmisten maailmaan. Haru saa seikkailusta itseluottamusta ja elokuva sopiikin hyvin varhaisnuorille tytöille.

Kissojen valtakunta on toinen Ghibli-elokuva joka pääsi Suomessa laajaan teatterilevitykseen ja ensimmäinen joka dubattiin Suomeksi. Suomidubin on ohjannut Pekka Lehtosaari.


Australialainen The Cat piano lyhytelokuva vuodelta 2009 jäi ilman Oscar-ehdokkuutta. Ari Gibsonin ja Eddie Whiten ohjaama elokuva on kuitenkin kiertänyt voitokkaasti elokuvafestivaaleja.

Seuraavaksi lyhyet esittelyt muutamista kissahahmoista:


Felix-kissa on animaatioalan vanha konkari. Ensimmäinen Felix-animaatio ilmestyi 1919. Felixin loi Otto Messmer joka ohjasi yli 250 Felix-jaksoa.


Figaro esiintyi ensi kerran Disney elokuvassa Pinokkio vuonna 1940. Se ja kultakala Cleo olivat puuseppä Gepetton lemmikkejä. Myöhemmin Figaro on esiintynyt lyhytelokuvissa Minni Hiiren kissana.


Jiji on Kiki-noidan kissa Hayao Miyazakin elokuvassa Kikin lähettipalvelu. Kiki ymmärtää kissansa puhetta ja Jiji onkin suorasanainen katti. Elokuvan lopuksi Jiji perustaa perheen tapaamansa tyttökissan kanssa.


Don Bluth, Gary Goldman ja John Pomeroy tekivät autotallissa neljä vuotta lyhytelokuvaa Banjo the Woodpile Cat. Tarina kertoo kotoaan karkaavasta Banjo-kissanpennusta. Elokuvan valmistuttua 1979 kolmikko sai mahdollisuuden alkaa tehdä täyspitkää elokuvaa, ja klassikko Rouva Brisby ja hänen salainen maailmansa valmistui 1982.


Vuonna 1988 valmistuneen Disney elokuvan Oliver ja kumppanit elokuvan nimihahmo on koditon kissanpentu, joka liittyy Pultsi-ukon koirajengiin. Lopulta Oliver saa itselleen emännän suloisesta ja yksinäisestä Jenni-tytöstä.


Viiru on ukko Pesosen kissa. Hahmot on luonut ruotsalainen Sven Nordqvist ja ne ovat esiintyneet jo viidessä animaatiossa. Viiru on puhuva ja vilkas kissa, joka tempauksillaan pitää Pesosenkin vetreänä.


Snowball II on Simpsoneiden perheen kissa. Itseasissa Simpsoneilla on ollut neljä Snowball kissaa, jaksossa Robotti-Homer Snowball II nimittäin jää tohtori Hibbertin auton alle. Perheeseen otetaan uusi kissa Snowball III, mutta kun sille käy huonosti sitä seuraa Coltrane. Myöskään Coltrane ei ole pitkäikäinen ja kun Lisa lopulta saa Hullulta kissanaiselta viidennen kissan, hän antaa sille nimen Snowball II jottei hänen tarvitse hankkia uutta nimikoitua ruokakuppia.


Kattimatti on George Catelyn sarjakuvahahmo joka esiintyi kahdessa piirrossarjassa vuosina 1980 ja 1984. Uudempaa sarjaa on julkaistu Suomessa videoilla ja dvd:llä. Kattimatti on temperamenttinen kissa ja usein tekemässä kiusaa kalakauppiaalle tai koirille.


Shrek 2 elokuvassa ensikerran esiintynyt Saapasjalkakissa on zorromainen hahmo, joka oli alunperin palkattu murhaamaan Shrek. Kissa kuitenkin päätyi Shrekin puolelle ja on esiintynyt kaikissa Shrek elokuvissa tästä eteenpäin. Suunnitteilla on myös kokonaan tälle kissalle omistettu animaatio.


Lucifer on lady Tremainen ilkeä kissa Disney-elokuvassa Tuhkimo. Kissanroikale saalistaa Tuhkimon hiiriystäviä ja kiusaa Tuhkimoa. Luciferin pääanimaattori Ward Kimball otti hahmoon mallia omasta kissastaan. Hän on animoinut myös Irvikissan elokuvaan Liisa Ihmemaassa.


William Hannan ja Joseph Barberan luomat Tom ja Jerry aloittivat kissa-hiiri leikkinsä vuonna 1940. Siitä asti kaksikko on esiintynyt lukuisissa animaatioissa ja sarjakuvissa. Tom ei kuitenkaan ole vieläkään saanut Jerryä kiinni. Muita vastaavia duoja ovat Warner Brosin Sylvesteri-kissa ja Tipi-kanarialintu sekä Simpsoneiden Tikku ja Takku.

Bokseihin pakattuja

Marraskuussa julkaistaan mukavasti dvd-bokseja. 20.päivä kauppoihin saadaan kolme kiintoisaa pakettia: Viiru ja Pesonen, Tarina tuokio ja Late Lammas.



Viirun ja Pesosen kokoelmaboksi sisältää kolme elokuvaa, jotka on kaikki julkaistu aiemmin yksittäin. Uusin elokuva, "Muisti pätkii" julkaistaan dvd:lle joulukuussa.

Janoschin Tarinatuokio pääsee boksille toisen kerran. Kakkosboksi sisältää kuusi dvd:tä, ja kaikkia tarinoita ei ole aiemmin julkaistu. Ensimmäinen boksi sisälsi viisi dvd:tä ja ne on kaikki julkaistu myös erikseen.

Late Lammas boksi sisältää 40 jaksoa. Sarjaa on näytetty jo pariin kertaan Tv2:selta ja se on Aardmanin tuotantoa. Late (Shaun the Sheep) nähtiin ensi kerran Wallacen ja Gromitin kanssa lyhärissä Close Shave vuonna 1995.

26. päivä julkaistaan Alfred J. Kwakin kakkosboksi, ja näin meilläkin on vihdoin kasassa koko sarja. Jo oli aikakin! Boksi sisältää jaksot 27-52.