Ihan oma Nukkumatti

Olen kahden päivän aikana törmännyt kolmesti Nukkumatti-tuotteisiin, joten nyt on pakko tehdä materialistinen Nukkumatti-oheistuotteiden hehkutus ja haaveilu kirjoitus.

Ihan ensin huomasin Kodin Ykkösessä lasten Nukkumatti-pussilakanoita. Suomessahan on aikojen saatossa myyty ainakin paria erilaista Nukkumatti-kuosista lasten lakanaa, mutta jos ei tälläisiä ole sattunut kirpparilta löytämään niin nyt Nukkumattia on siis saatavana uutenakin.

Kuvaa ei valitettavasti löydy kaupan sivuilta enkä enää muista lakanoiden ulkonäköä niin tarkasti että uskaltaisin etsiä niiden kuvia muualta (ja muistaa ehkä ihan väärin). Paketissa oli Nukkumatti-logo ja siitä tuli jotenkin sellainen aavistus että saman sarjan muitakin tuotteita voisi olla tulossa myyntiin, tai niitä voi jo ollakin. En pahemmin ole Nukkumatteihin kaupoissa törmännyt, siis ennen näitä paria päivää, joten tämä oli mielenkiintoinen bongaus.

Seuraavana päivänä huomasin ihanassa pienessä liikkeessä nimeltä Pieni Kamari Nukkumatti-kellon. En taas uskalla varmaksi sanoa oliko se kuva-aiheeltaan juuri tämä. Samassa paikassa oli myös pienen pieni peltirasia jossa oli Nukkumatin piirroskuva ja jotain pientä sisällä... Mutta en päässyt kysymään mitä tuo sisältö on. Unihiekkaako? Täytyy kysäistä seuraavalla kerralla kun kaupassa käy, ja varmaan hankkia yksi rasia omaksi.

Harjun Paperi-kaupassa taas huomasin jo ovelta Nukkumatti postikortin. Kortti on aika erikoinen, takana lukee "Suomenlinna Toy Museum, Helsinki". Tämän kortin ostin itselleni, olen nimittäin alkanut keräilemään Nukkumatti-postikortteja. Niistä ja muista postikorteista kirjoitan lisää myöhemmin.

Nämä mainitut ihanat pikku putiikit sijaitsevat muuten Jyväskylässä.

Kun nyt pääsin vauhtiin niin oli pakko katsoa mitä kaikkea Nukkumatti-kamaa netistä löytyy. Ja sitähän muuten löytyy! Nämä taitavat kaikki olla saksalaisilta sivuilta, mutta Suomestakin on saatavilla noiden omien bongausteni lisäksi mm. pehmoleluja.

Avaimenperä, figuuriukko, (ilmeisesti) pinssi ja magneetti. Toisiinsa nähden nämä eivät ole kuvassa oikeissa mittasuhteissa.

Nukkeja (tai pehmoleluja) löytyy käsinukeista alkaen monenlaisia ja eri kokoisia. Olisi todella vaikea valita omaa Nukkumatti-nukkea, mutta se voisi olla jompikumpi näistä. Tosin enemmän haaveilen löytäväni kirpputorilta vanhan Nukkumatin.

Boing!

Googlekääntäjän mukaan tässä on pullo kylpyvaahtoa ja jonkinlainen taikapyyhe.

Lumisadepallo.

Nukkumatti yllätysmunia! Joku on kyllä munannut kun näitä ei myydä Suomessa. Myös muita Nukkumatti-makeisia on olemassa, esimerkiksi suklaalevyjä.
Ja jos on makeisia niin miksei myös vaikka teetä. Olisi loogista jos tämä tee rentouttaa ja auttaa saamaan unen... Tiedä sitten miten on.

Pussikeitto ei tulisi ihan ensimmäisenä mieleen Nukkumatista. Ehkä sitä on helppo valmistaa reissulla?

Esittelin Marraskuussa animaatio-aiheisia naamiaisasuja, mutta tämä puku ei tullut silloin vastaan. Parta tästä kyllä puuttuu.

Ja viimeisenä laukku. Minusta tässä on yksinkertaistettu Nukkumatti onnistuneesti 2D-hahmoksi. Väritkin ovat ihan Nukkumattia.

Tästä päästäänkin kysymykseen jonka haluan esittää kaikille Nukkumatti-faneille.

Kumpi on suosikkinne: puna-asuinen vai sinipukuinen Nukkumatti?

Joululomalla leffaan

Joulukuussa Suomessa on kolmen animaation teatteri ensi-ilta.



3.12 Sammyn suuri seikkailu

Sammy on merikilpikonna joka kuoriutuu maailmaan vuonna 1959. Elokuvassa seurataan Sammyn elämää viidenkymmenen vuoden ajan sen kiertäessä maailman meriä, etsien kadottamaansa rakkautta. Ajan kuluessa ympäristö ja ilmasto muuttuvat ihmisten vaikutuksesta ja Sammy todistaa niin öljytuhoja kuin riistokalastusta.

Belgialaisen cgi-animaation on ohjannut Ben Stassen. Myös hänen aiempi animaationsa Kärpäsenä Kuuhun on nähty Suomessa, ensimmäisenä 3D-animaationa. Myös Sammyn seikkailu tapahtuu 3D:nä.



17.12 Nukkumatti - seikkailu unimaassa

Jo vuonna 1959 alkaneesta Itä-Saksalaisesta nukkeanimaatiosta tuttu Nukkumatti on saanut oman elokuvan Das Sandmännchen - Abenteuer im Traumland. Siinä Painajainen on varastanut Nukkumatin unihiekan ja saattanut ihmisten unien ja Nukkumatin kotipaikan Unimaan uhatatuksi. Onneksi Nukkumatti saa apua pieneltä pojalta.

Kuten alkuperäinen tv-sarja, myös elokuva on toteutettu nukkeanimaationa. Suurin ero tv:n Nukkumatin ja elokuvan Nukkumatin välillä on, että elokuvassa Nukkumatti on saanut suun. Television nukkeanimaatiossa hahmot eivät koskaan puhuneet, mutta useimmilla ei ollut edes suuta. Nyt Nukkumatti kuitenkin pääsee ääneen, ja suomenkielisen roolin tekee Veikko Honkanen.



25.12 Megamind

Tom McGrathin ohjaama Megamind on DreamWorksin uusin animaatio. McGrath on ohjannut myös studion elokuvan Madagascar sekä sen jatko-osan.

Megamind on siitä poikkeuksellinen superkonna, että hän onnistuu voittamaan vastustajansa supersankari Metromiehen. Mutta entä sitten? Mitä on pahis ilman vastustajaa?

Elokuva on mahdollista katsoa 3D:nä.

Joulun paketit

1.12 Shrek ja ikuinen onni

Neljäs Shrek-elokuva on sarjan viimeinen. Dvd:n extroina on mm. Poistettuja kohtauksia ja DreamWorkisin tulevien elokuvien trailereita. Blu-ray julkaistaan samana päivänä.


3.12 Nukkumatti 1 & 2

Dvd-sisältää kymmenen lyhyttä iltasatua, jotka lukee Susanna Haavisto. Nukkumatti-animaatioita nähdään ilmeisesti satujen aluksi ja lopuksi. Jostain syystä dvd:n kannessa lukee "ensimmäistä kertaa dvd:llä" vaikka aiemmin on julkaistu Nukkumatti dvd "Meidän oma Nukkumatti". Siinä iltasatuja luki Jukka Voutilainen.

3.12 Peukaloisen retket -boksi

Tälläkin hetkellä tv:ssä pyörivät Peukaloisen retket sarja julkaistaan nyt yhdessä boksissa. Sarjan kaikki 52 osaa on jo kertaalleen julkaistu, mutta kahdessa erillisessä boksissa.



10.12 Fantasia

Disneyn kolmas klassikkoelokuva vuodelta 1940 sisältää seitsemän osiota, jossa klassista musiikkia on kuvitettu animaatioksi. Fantasia sisältää mm. osiot Noidan oppipoika ja Yö autiolla vuorella. Lisäsmateriaalina käynti Disneyn perhemuseo ja Kommenttiraita. Elokuva julkaistaan myös Blu-raylla.



10.12 Fantasia 2000

Fantasia sai jatkoa vuonna 1999. Fantasia 2000 sisältää kahdeksan osiota, mm. Eläinten karnevaali ja Tulilintu. Extrana aiemmin näkemätön jakso Musicana. Elokuva julkaistaan myös Blu-raylla.


Lisäksi Disneyn Bolt-elokuva vuodelta 2008 ilmestyy Blu-raylla 3.12.

Samana päivänä julkaistaan boksi joka sisältää elokuvat Anastasia, Alvin ja pikkuoravat sekä Kaikenkarvainen Charlie elokuvan jatko-osan Kaikenkarvaisten koirien joulu.

Juniorin ohjelmisto

Maikkarin maksullisiin kanaviin kuuluva Sub Juniori on esittänyt lastenohjelmia vuodesta 2006 alkaen.

Juniori esittää ohjelmaa n.14 tuntia päivässä, joten animaatioiden määrää televisiossa se on ajallisesti lisännyt. Uusia sarjoja ei Suomeen Juniorin myötä ole kuitenkaan juuri tullut. Juniorin ohjelmistoon kuuluu monia Mtv3:lta tuttuja sarjoja. Mtv3:n ja Juniorin välinen ohjelmien vaihto tuntuukin loogiselta. Tosin kun uusia sarjoja on esitetty ensin muutaman jakson verran ilmaisella Mtv3:lla ja sitten maksullisella Juniorilla, tuntuu tämä hieman epäreilulta katsojia kohtaan.


Juniori ei kuitenkaan esitä uudestaan vain Mtv3:n sarjoja. Juniorilla on nähnyt myös monia Ylellä nähtyjä lastenohjelmia.

Yleä on pommitettu jatkuvasti eri sarjojen uusintatoiveilla, mutta reagointi katsojien nostalgiannälkään on ollut auttamattoman hidasta. Juniorilla tämä ilmeisesti huomattiin ja kanava alkoi esittää sellasia klassikoita kuin Myyrä ja Muumien maailma. Molempia on esitetty Ylellä.

Muumien maailmaa ei oltu esitetty ennen suomeksi dubattuna ja Myyrä ei tunnetusti puhu lainkaan. Kun Juniori nappasi ohjelmistoonsa Muskettikoirat ja Vili Vilperin, oli sarjat dubattava uudelleen. Miksi Yle antaisi kilpailevan kanavan käyttää omia dubbauksiaan? Katsojille tuttujen ja laadukkaiden dubbausten uusiminen tuntui aiheuttavan hämmennystä.

Myös Peukaloisen retket poimittiin Yleltä Juniorille. Ylellä sarjan suomenkielisenä lukijana toimi Inkeri Wallenius. Juniorikaan ei dubannut sarjaa usealla näyttelijällä vaan sarjan luki, kas, Inkeri Wallenius. Pörri Orava sentään dubattiin Juniorilla uudelleen usealla näyttelijällä vaikka Ylellä senkin lukijana toimi Wallenius.


Nyt jopa Pikku Kakkosen jokaisen jakson alussa ja lopussa aikoinaan esiintynyt Nukkumatti on loikannut Juniorin puolelle. Tämä tuntuu jo oudolta, koska Nukkumatti tuntuu vieläkin kuuluvan olennaisesti Pikku Kakkoseen, vaikkei hahmoa olekaan nähty siinä enää vuosiin.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Juniori on maksullinen kanava, minäkään en ole sitä hankkinut. Harmillista että laadukkaita lastenohjelmia ei ole kaikkien katsottavissa.

Yle on tunnettu laadukkaista dubbauksista ja Maikkari taas toisinaan onnistuu pilaamaan hyvän sarjan huonosti näytellyllä dubbauksella. Vanhemmilla katsojilla tuttu dubbaus on olennainen osa lapsuuden suosikkisarjoja ja Juniorilla esitetystä nostalgisesta sarjasta jää siis jotain puuttumaan.

Toimiiko Juniori oikein ottaessaan ohjelmistoonsa Ylellä esitettyjä sarjoja, jopa niin Ylelle profiloituneita sarjoja kuin Nukkumatti? Ei ehkä kovin kohteliaasti, mutta oikeutetusti kuitenkin. Jos Yle ei oikeasti saa katsojien toiveita toteutettuja eikä huomaa vanhojen sarjojen markkinarakoa ja arvoa, omapa on mokansa.

Nukkumatti 2/2, Nukkumatin aatteet

Nukkumatin tehtävä oli toivottaa lapsille hyvää yötä ja nukuttaa heidät unihiekalla.

Sarjan tarinoissa oli aina lapsia jotka olivat menossa nukkumaan ja Nukkumatti tuli heidän luokseen erilaisilla liikkumisvälineillä kuhunkin jaksoon sopivasti.

Nukkumatti matkasi lasten luo ympäri maapalloa, ja esimerkiksi Intiassa käydessään hän liikkui norsulla tai riksalla. Eri maat ja kansallisuudet olivatkin yksi tarinoiden kestosuosikkiaihe. Toinen suosittu ja paljon käytetty aihe olivat tutut ja perinteiset sadut, erityisesti Grimmin veljesten tuotannosta. Aikuisia sarjassa näkyi harvoin ja silloinkin satuhahmoina, kuten Lumikki tai seitsemän pienen kilin äiti.

Nukkumatin seikkailujen haluttiin myös heijastavan todellisuutta. Nukkumatti oli läsnä Itä-Saksan ajankohtaisissa ilmiöissä ja elämässä. Sarjassa nähtiin avaruuden valloituksen ohella. myös lähiöiden rakennusta ja Nukkumatti osallistui mm. Itä-Saksan 20-vuotis juhliin, sekä maassa järjestettyyn maailman nuorisofestivaaliin. Myös pikku pioneerien toimintaan Nukkumatti osallistui ahkerasti.

Kuitenkin 80-luvulla Nukkumatin maailman ja todellisen Itä-Saksan välinen ero kasvoi aina vain suuremmaksi. Kansalla ei ollut rahaa, eikä kyllä ostettavaakaan, Nukkumatti sen sijaan kuljetti tavaraa ihmisten kotioville. Nukkumatin oli vaikea ihannoida omaa aikaansa, joten ohjelman aiheet siirrettiin menneisyyteen tai satuihin.

Nukkumatin jaksoista voi löytää myös mahdollisia poliittisia kannanottoja. Eräässä jaksossa Nukkumatti harrasti riippuliitoa, mikä oli DDR:ssä kiellettyä. DDR:n 40-vuotisjuhlapäivänä Nukkumatti seurasi kuinka tyhjiö syntyy.

Nukkumatin itä-saksalaisuus näkyy myös hänen ideologiassaan. Nukkumatti oli sosialismin sympaattinen sanansaattaja.

Suomessakin huomattiin Nukkumatin vierailut pioneerileireillä, joissa lapset odottivat häntä punaiset huivit kaulassa. Nukkumatin avaruusraketin kyljessä luki tietysti CCCP eikä Neuvostoliiton lippujen liehunta ollut sarjassa kovin harvinainen näky.

Nukkumatin kasvatuksellisista ajatuksista tärkeimpiä, olivat aikaisen nukkumaan menon lisäksi ystävällisyys, solidaarisuus, toisten auttaminen ja ymmärtäminen. Nämä periaatteet näkyvät jaksoissa. Lapset auttavat toisiaan, etenkin pienempiään, ja eläimiä. Eri kansallisuuksia edustavat lapset odottavat Nukkumattia sulassa sovussa.

Saksojen yhdistyessä 1990 Itä-Saksan televisio lopetettiin. Tämä oli koitua Nukkumatin kohtaloksi. Jokailtaiset lähetykset aiottiin lopettaa 30-vuoden jälkeen.

Sarjan suuri suosio kuitenkin pelasti Nukkumatin ja sen tekemistä jatkettiin, nyt idän ja lännen yhteistyönä. Nukkumatti oli ainoa itäsaksalainen ohjelma joka jäi elämään yhdistymisen jälkeen sellaisenaan. Syy oli pitkälti taloudellinen, sarjan tuotto oli huikea, mutta sehän johtuu juuri sarjan suosiosta.

Nukkumatin suuri suosio tuli ilmi viimeistään protestiliikkeistä, jotka syntyivät kun sarja uhattiin lopettaa. Ihmisten reaktio osoitti myös kuinka tärkeä Nukkumatti oli (entisten) itä-saksalaisten identiteetille. Nukkumatti muistutti heitä menneestä, DDR:n liittyi myös hyviä muistoja.

Yhdistymisen jälkeen Nukkumatin tärkeimmäksi aatteeksi nousi erilaisuudesta iloitseminen, vastapainona sosialismin yhtenäisyysajatukselle.


Suomen televisioon Nukkumatti saapui vuonna 1973, TV2:n silloisen johtajan Hannu Lemilän toimesta. Ehkä huolellinen animaatio oli vakuuttanut Lemilän, mutta syynä ohjelmavalintaan saattoi olla myös Suomen hyvin lämpimät välit Itä-Saksaan.

Aluksi Nukkumatti johdatti lapset katsomaan iltasatu-ohjelmaa ja Pikku Kakkosen aloitettua 1977, Nukkumatista tuli yksi ohjelman rakastetuimmista kasvoista. Suomenkielisen laulun sanoitti ja esitti Jukka Siikavire.

Mikään ei kuitenkaan ole ikuista, ja suosiostaan huolimatta ei Nukkumattia enää Pikku Kakkosessa nähdä, ainakaan tällä hetkellä. Syyksi on kerrottu sarjan laadun huonontuminen vuosien myötä, sekä aiheiden ja kulkuvälineiden muuttuminen utopistisempaan suuntaan. Myös raha vaikutti, tässäkin asiassa.


Nukkumatti kävi maailman matkoillaan myös Suomessa. Suomijaksot käsikirjoitti Taina Repo, joka oli 80-luvun alussa haastattelemassa Gerhard Behrendtiä suomalaiseen lehteen. Behrendt pyysi häneltä käsikirjoitusta kahteen Suomijaksoon, toinen tapahtuisi kesällä ja toinen talvella.

Televisiossa nähtiinkin Nukkumatti hiihtämässä talvisessa maisemassa porojen keskellä ja melomassa kajakilla pitkin lapin puroja. Jaksojen teossa ilmeni jälleen kerran tekijöiden omistautuminen sarjalle. Repo sai tehtäväkseen valita suuren orkesterin soittamista musiikkipätkistä suomalaisimman vaihtoehdon ja toimia makutuomarina, kun erilaisista sienistä ja maaleista valmistettiin jäkälää. Osa työryhmästä tarkkaili Berliinin eläintarhassa peurojen liikkeitä, jotta poroista saataisiin mahdollisimman aitoja.

Satu päättyi näin ja lapset käyvät, jo nukkumaan - siis hyvää yötä.

Nukkumatti 1/2, Nukkumatin synty

Nukkumatti, Nukkumatti lasten, illoin kulkee, heittää unihiekkaa. Päivän leikit aika lopettaa on, kun TV:n iltasatu alkaa.

Jo vuodesta 1973 suomalaiset ovat saaneet jännittää millaisella kulkuvälineellä nukkeanimaatiohahmo Nukkumatti saapuu tällä kertaa lankahiuksisten lasten luo, katsomaan televisiosta aluksi iltasatua ja myöhemmin koko Pikkukakkosen lähetystä.

Vuonna 1959 Länsi-Saksan ja Itä-Saksan välille kehkeytyi kilpailu lastenohjelmien teossa. Länsi-Saksalta oli tulossa Nukkumatin tervehdys lapsille-niminen ohjelma ja Itä-Saksan televisiolle tuli kiire valmistaa sille oma vastine. Deutscher Fernsehfunk:ssa (DDR:n televisioyhtiö DFF) animaatioiden parissa työskennellyt Gerhard Behrendt sai tehtäväkseen suunnitella ja valmistaa pikaisesti nuken, josta tulisi tähti DDR:n televisioon. Tuosta hetkestä Nukkumatin ensi-iltaan kului noin kolme viikkoa.

Aluksi Behrendt toimi itse Nukkumatti-jaksojen käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja animaattorina. Lopulta Nukkumattia tehtiin kuitenkin jopa 50 ihmisen voimin. Behrendt loi myöhemmin myös muita Nukkehahmoja, mutta Nukkumatti oli hänen elämäntyönsä.

Nukkumattiin panostettiin täysillä. Työ oli hyvin tarkkaa ja perusteellista, niinpä yhden kaksi minuuttisen tarinan kuvaaminen kesti jopa kolme kuukautta. Animaatiot kuvattiin suurella, noin kaksi kertaa kolme metriä pitkällä pöydällä, johon kunkin tarinan lavasteet oli huolella rakennettu. Materiaalien keräämiseen ja esineiden valmistukseen oli erikoistunut suuri määrä työntekijöitä.

Myös Nukkumatin ajopelit, jotka vaihtuivat aina joka jaksossa, suunniteltiin ja toteutettiin tarkasti ja huolellisesti. Sopivan kulkuvälineen valinta ja rakentaminen vaati myös paljon taustatutkimusta. Tekijöiden piti tutustua eri maissa käytettyihin kulkuneuvoihin tai jos mukana oli eläin, esimerkiksi hevonen vetämässä kärryjä, piti tekijöiden tutustua hevosen liikkeisiin, jotta siitä saatiin uskottavan ja aidon näköinen.

Nukkumatin suosiossa olivat ajankohtaiset ja modernit kulkuvälineet. Kotimaassaan
DDR:ssä Nukkumatti sai testattavakseen uusimmat junamallit sekä metron. Berliinin Pionerparkissa oleva lasten pienoisjunarata oli Nukkumatin kulkuneuvona useasti.

Hän pääsi myös avaruuteen, samanlaisella avaruussukkulalla kuin DDR:läinen kosmonautti Jahn. Ensimmäisen kerran Nukkumatti kävi avaruudessa 1961. Hän laskeutui myös kuuhun vuonna 1973. Nukkumatin uraa kosmonauttina hillittiin, ettei hän vaikuttaisi paremmalta kosmonautilta kuin neuvostoliittolaiset kollegansa.

Nukkumatin hahmo on muuttunut hieman vuosien saatossa. Yksi muutos liittyy televisioteknologiaan, aluksi sarja oli mustavalkoinen. Nykyisin käytössä oleva lempeä sini- tai punanuttuinen nukke, on ollut käytössä jo vuosikymmeniä ja on se kaikkein tutuin Nukkumatti. Hahmon pitkä parta kuvastaa iän tuomaa viisautta, mutta Nukkumatti on kuitenkin kiltti ja lapsenomainen.

Animaatiossa Nukkumatti heittää unihiekkaa joka jakson lopuksi. Unihiekan tekeminen oli oma vaikeahko prosessinsa, siihen käytettiin mm. foliota ja kimmeltävää hilettä. Ironista on, että useimmat lapset sulkivat silmänsä tai karkasivat television äärestä unihiekan ulottumattomiin, aikaisen nukahtamisen pelossa.

Musiikki oli tärkeä osa Nukkumattia, hahmot eivät nimittäin puhu lainkaan. Nukkumatin alkuperäisen tunnussävelmän sävelsi Wolfgang Richter, aikaa työhön kului kolme tuntia. Saksankielisessä versiossa laulun laulavat lapset.

Nukkumatti, Nukkumatti, ei kiirettä meillä vielä.
Kaunis toivotus hyvänyön, kohta päättää päivän työn.
Viivythän vielä hetken?
Nukkumatti, Nukkumatti, ei kai kiirettä sulla vielä?
Tänne saavuit varta vasten, iloks kaikkien pienten lasten.
Ole vieraanamme täällä.

Joka jaksossa kuullaan tunnussävelmän lisäksi myös teemaan sopivaa muuta musiikkia, esimerkiksi maasta jossa Nukkumatti kyseisessä jaksossa vierailee.

Kirjoitin Nukkumatista pienoistutkielman osana lopputyötäni joitain vuosia sitten, joten aineistoa riittää. Siksipä jaan aiheen kahteen osaan. Seuraavassa tekstissä käsitellään Nukkumatin ideologiaa ja Suomi-suhdetta.