Paula, Laura ja Booris

Pikku Kakkosessa alkoi tällä viikolla kaksi uutta sarjaa, Paula ja Laura. Ylen kolmas uusi animaatio nähdään sunnuntaiaamuna, kun Råtta Booris parantaa tapansa alkaa.



Paula (Punky) on irlantilainen 2D-animaatio jonka nimihahmo esittelee ohjelman alussa itsensä: "Olen Paula, pidän tanssista, perheestäni ja haleista ja olen down-lapsi." Sarjan on sanottu olevan ensimmäinen animaatio, jonka päähenkilöllä on Downin syndrooma. Ainakaan ensimmäisen jakson perusteella tätä ei kuitenkaan sarjassa alleviivata. Paula on tomera kuusivuotias, jonka perheeseen kuuluvat hänen lisäkseen äiti, isoveli, mummo ja koira ja sarjassa kerrotaan heidän arjestaan.

Sarjan on luonut Lindsay J. Sedgwick ja tuottanut Monster Animation. Sarjan esittäminen on alkanut Irlannissa 2011 ja jaksoja on tehty tähän mennessä 20.



Laura (tai kuten ohjelman alussa lukee Ystävämme Laura) (Meine Freundin Conni) on saksalainen animaatio. Se kertoo Laurasta, jonka perheeseen kuuluvat pikkuveli, äiti ja isä. Sarjan ensimmäisessä jaksossa käsitellään muuttamista, myöhemmin Laura mm. saa kissan ja opettelee uimaan.

Sarjassa on 26 jaksoa ja sitä on tehty vuosina 2010-2011. Se perustuu Liane Schneider kirjoihin, jotka on kuvittanut Eva Wenzel-Bürger. Kuvakirjoja on julkaistu myös suomeksi.

Råtta Boorikseen päästään tutustumaan vasta Sunnuntaina. Kyseessä onkin vaihteeksi kotimainen animaatio, joka on suunnattu koko perheelle. Sarjan nimihahmo Booris on viettänyt huonoa elämää rillustellen kunnes päättää parantaa tapansa Silakka-Annelin avustuksella.

Edith filmin tuottaman kuusiosaisen sarjan ovat ohjanneet ja animoineet Leena Jääskeläinen ja Kaisa Penttilä. Äänessä Janne Reinikainen.

Teattereissa Lokakuussa

 
12.10 Niko 2 -Lentäjäveljekset

Vuonna 2008 valmistunut kotimainen animaatioelokuva Niko lentäjän poika saa nyt jatkoa. Uusi elokuva kertoo isänsä löytäneen Nikon edelleen muuttuvista perhekuvioista. Nyt mukaan tulee isäpuoli ja tämän poika. Niko saa siis Jonnista pikkuvelipuolen. Jonni on veljeydestä enemmän innoissaan kuin Niko, jolla on totuttelemista uudessa roolissaan.

3D-Elokuvassa puhutaan tietysti suomea. Rooleissa mm. Erik Carlson, Juhana Vaittinen, Mikko Kivinen ja Vuokko Hovatta. Elokuvan on ohjannut ensimmäisen Niko elokuvan tapaan Kari Juusonen.

26.10 Helinä-keiju ja siipien salaisuus

Disneyn keijut-sarjan elokuva pääsee nyt Suomessa ensimmäistä kertaa teatterilevitykseen. Aiemmat Helinä-keiju elokuvat Helinä-keiju, Helinä-keiju ja kadonnut aarre ja Helinä-keiju ja suuri keijupelastus on julkaistu suoraan dvd:llä. Sarjan seuraava elokuva Quest for the Queen on tulossa ensi vuonna.

Tässä tarinassa Helinä tapaa siskonsa Talvililjan, joka asuu Helinältä kielletyssä talvimetsässä. Kun Helinä haluaa esitellä siskolleen oman kotinsa he vaarantavat tahtomattaan keijupoukaman ja vuodenaikojen tasapainon.

Elokuvaa esitetään suomeksi dubattuna.

Taas palataan Pasilaan

Pidetty piirretty poliisisarja Pasila on palannut tänään televisioon uusilla jaksoilla. Vuonna 2007 alkaneesta sarjasta nähdään jo neljäs tuotantokausi. Nyt alkaneissa jaksoissa nähdään alkuun muun muassa Routalempi bloggarina, uusia keinoja nostattaa Suomen jalkapallomenestystä ja mitä tapahtuu kun Kontiovaara haastaa Repomiehen Pasilan johdossa.

Pasilasta, sen hahmoista ja hokemista on tullut vuosien myötä huippusuosittuja. Sarja ei kuitenkaan ollut hitti heti. Tieto Pasilasta on levinnyt katsojalta toiselle ja vasta toisen kauden myötä sarja alkoi olla laajasti tunnettu. Jännä juttu, nimittäin Pasilasta ei alunperin mitään toista kautta pitänyt tullakaan, vaan sarjan oli tarkoitus olla 12-osainen. Nyt alkavien jaksojen jälkeen Pasilaa on tehty 44 jaksoa. Ja sarja jatkuu myös viidennelle kaudelle.

Atte Järvinen on sekä käsikirjoittanut ja että ohjannut Pasilan. Aiemmin Järvinen käsikirjoitti Itse valtiaita, animoitua poliittista satiiria. Pasilalla ja Itse valtiailla on muutakin yhteistä, molemmat on animoinut sama studio, Anima vitae. Pasilan hahmosuunnittelun takana on Laura Neuvonen.

Pasila on visuaalisesti vaatimaton ja animaatioltaan simppeli, mutta ulkoisia puitteita tärkeämmässä osassa ovatkin sarjan näyttelijät. Kari Hietalahti, Jani Volanen, Juho Milonoff ja Mari Lehtonen herättävät sarjan poliisijoukon todella henkiin. Poliisien lisäksi samasta tiimistä irtoaa myös sarjan muut hahmot Juhani Kontiovaarasta poliisivoimia vastustaviin roistoihin. Suursarja Simpsoneiden tulevaisuus on ollut katkolla näyttelijöiden palkkakiistojen vuoksi, Homer ja kumppanit ovat yhtäkuin ääninäyttelijänsä. Sama koskee Pasilaa, hahmojen näyttelijöitä ei voisi toisilla korvata. Se ei silti tarkoita etteikö Pasilaan mahtuisi myös vierailevia ääniä.

Sarja on elänyt omaa elämäänsä netissä alusta asti. Paitsi että fanit hehkuttavat sitä Facebookissa, Pasilan jaksot ovat katsotuimpien kärjessä Ylen Areenassa. Sarjan nettikatsojille onkin tarjottu uusia jaksoja ennakkoon. Pasila on myös yksi harvoista suomalaissarjoista jonka jaksoja on livennyt jakoon luvattomasti ennen niiden ensiesitystä.

Pasilan uudet jaksot Maanantaisin 20:30 Tv2:lla. Aiemmat kaudet on julkaistu dvd:llä.

Uusia mainosanimaatioita

Toukokuussa kokosin yhteen vanhoja suomalaisia mainosanimaatioita, nyt on vuorossa uudemmat mainokset.



Presidentti kahvin animaatio on Anima Vitaen tuotantoa. Ohjaajana Mikko Pitkänen.



Finnairin mainos on myös Anima Vitaen tekosia.



Ifin nukkeanimaatiot on toteuttu kansainvälisten huippuanimaattoreiden voimin. Pjotr Sapegin, Jens Gulliksen, Martin Gant ja Andrew Spradbery ovat aiemmin työskennelleet kukin nimekkäiden elokuvien tai sarjojen parissa.



Tästä on jäänyt päähän varmaan ainakin lauluhokema "fiksuaa, fiksuaa..."



Laulusta puheen ollen.



3D Artsin mainos Pandalle. Pandan vanhempaa mainostyyliä oli nähtävillä aiemmin.

Vanhojen mainosten esittelyssä oli myös Mehukatti-mainos. Tämän päivän Mehukatti mainokset ovat Leena Jääskeläisen ohjaamia. Näistä mainoksista en löytänyt linkitettäviä videoita mutta niitä ja muitakin hauskoja mainospätkiä voi katsoa Animaatiokoplan sivuilta: http://www.animaatiokopla.fi/palvelut/tv-mainokset/



Pöllöt mainostavat tietysti Maikkaria. Myös pöllöanimaatiot ovat Anima vitaen tuotantoa ja niidenkin ohjaajana on ollut Mikko Pitkänen. Kyseisen pätkän on animoinut Antti Haikala.

Mainioita mainoksia

Jos animaatioiden tekemiseen on nykyään vaikea saada rahoitusta, ei se helppoa ollut ennenkään. Tilaustyöt ovat olleet tietysti mainoksia. Mainosanimaatioita on Suomessa tehty 1920-luvulta asti. Tässä muutamia helmiä:



Saippuamainos 30-luvun lopulta.



Felix Forsmanin ohjaama ranskankielen oppitunti vuodelta 1958. Forsman on tehnyt merkittävän uran elokuva-alalla kuvaajana ja on toiminut Fennada filmin mainososaston johtajana.



Kultapossukerhon kuoron on animoinut Onni Rivakka. Vuonna 1929 syntynyt Rivakka aloitti animaatioiden tekemisen 50-luvulla. Hän toimi Filmitalon animaatio-osaston johtana ja on ollut vaikuttamassa tuhansiin animaatioihin. Tämä mainos on ilmeisesti vuodelta 1964.



Rivakka voitti New Yorkin mainosfilmifestivaaleilla Esso-mainokseksestaan pääpalkinnon. En tiedä onko tämä kyseinen mainos juuri tuo voittofilmi. Ilmeisesti tämä kuitenkin on juuri Rivakan animoima ja vuodelta 1960.



Heikki Tiiaisen mainos Valion Piimästä on vuodelta 1962. Myös Tiiainen aloitti animaatioiden tekemisen 1950-luvulla ja toimi Filmitalossa animaattorina.



"Aina tarjoo Panda-karhu herkkusuille makeita. Huah Huah!"



Pepsodenttia ja lakritsia.

Mehukatti ja Naminami ovat näihin muihin verrattuna aika uusia, mutta laitetaan nyt vielä katsottavaksi nekin.

Seitsemän veljestä julkaistu Ranskassa

Ensimmäinen suomalainen pitkä animaatioelokuva on Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin ohjaama Seitsemän veljestä vuodelta 1979. Elokuvasta on tehty uudistettu versio, joka sai eilen ensi-iltansa Ranskassa. Tarinaa on tiivistetty ja kuvaa restauroitu. Äänet ja musiikki tehtiin kokonaan uudestaan.

Elokuvaa esitetään Ranskassa kymmenessä elokuvateatterissa. Tätä ennen sitä on esitetty jo muutamilla elokuvafestareilla. Animaation visuaalinen puoli on saanut kehuja, Aleksis Kiven tarinaa ja kerrontaa taas on kritisoitu. Siltikin tämä on hieno saavutus monella tapaa, tästä voi saada nostetta paitsi suomalainen animaatio niin perinteiset animaatiotekniikat. Seitsemän veljestä on toteutettu pala-animaationa, taustat ovat akvarellimaalauksia.

Toivottavasti elokuva pääsee uudistettuna myös Suomen teattereihin tai ainakin dvd:lle.

Mainio agenttikolmikko Kolme ässää

Sakke, Salla ja Saastamoinen ovat Kolme ässää. Lapsikaksikko ja suuri keltainen koira ratkaisevat arvoitukset ja nuuskivat tietoonsa mysteerien ratkaisut 33-osaisessa piirrossarjassa.


Salla ja Sakke asuvat samassa kerrostalossa. Saastamoinen on Saken koira ja sen tehtävä on kantaa agenttisalkkua. Koiran hajuaistillekin on usein käyttöä. Salapoliiseilla riittää työtä aivan omilla kotinurkillaan. Pihapiirissä ja kellarissa saattaa törmätä vaikka minkälaisiin mysteereihin ja joskus heidän vanhempansa tarvitsevat agenttien apua. Sallan isä on puutarhuri jonka tomaatteja käydään tärvelemässä, hänen äitinsä työpaikalla sairaalassa kuuluu kummia ääniä. Saken äiti on töissä kaupassa jossa tavarat putoilevat hyllyiltä.

Agentit jäljittävät kadonneita tavaroita, varjostavat ja vakoilevat, paljastavat ryövärit ja kohtaavat toisinaan jopa yliluonnollisilta vaikuttavia mysteerejä. Vaikka tehtävät saattavat näyttää aluksi kinkkisiltä, ei yksikään arvoitus jää ratkaisematta. Rohkeutta ja nokkeluutta kuitenkin tarvitaan.


Sarjan on ohjannut myös Koiramäkeä ja Mansikkalaa animoinut Mikko Kunnas. Animoinnissa on ollut ohjaajan lisäksi mukana myös Tuija Kunnas ja sarjan on käsikirjoittanut Simo Ojanen. Yhden jakson pituus on noin viisiminuuttia. Sarja on toteutettu käsin piirtäen ja sen tekemiseen meni 4-5 vuotta. Sen tekeminen on alkanut ilmeisesti vuonna 1994. Lukijana toimi Tapio Hämäläinen.



Suomessa sarjaa on esitetty Pikku Kakkosessa ja sen kaikki jaksot on julkaistu dvd:llä. Yle on levittänyt sarjaa myös ulkomaille ja ainakin islantilaisiin lapsiin se upposi animaatiohahmojen kävelytyyliä myöten. Päiväkotien pihoilla nähtiin sarjasta innostuina pää reilusti keikkuen kulkevia lapsia. Sallan ja Saken niskathan ovat animaatiossa melkoisessa liikkeessä.

Sarjan lisäksi agentit ovat valistaneet mm.heijastimen ja pelastusliivien tärkeydestä yhteensä kuudessa tietoiskussa. Ainakin Heijastintietoiskua on esitetty viime vuosinakin iltojen pimenettyä.

Jaksot:
Apua karhu!
Aartenkaivajan arvoitus
Avain kateissa
Lentävä lohikäärme
Tomaattiarvoitus
Lumimiehen jäljillä
Vesihirviö
Sateenvarjovaras
Kammottava pulputtaja
Outo ääni sairaalassa
Kaupassa kummittelee
Hätä pesäpuussa
Sukellusvene
Saastamoinen katoaa
Kummitustalo
Miksi torvi ei soi?
Salla on paras
Pankkiryöstö
Koditon koiranpentu
Iltataivaalla ufo
Saastamoisen onnenluu
Palovartiossa
Sammakkohuolia
Mustan pullon arvoitus
Meteliä lelutehtaassa
Kellarivaras
Porkkananenä kateissa
Piparkakkuarvoitus
Sallan hattu hukassa
Kimaltava aarre
Joulukuusimetsässä
Joulupukki ryöstetty
Kuka varasti kellonviisarit

Tietoiskut:
Heijastintietoisku
Pelastusliivit ylle
Alä sukella minne vaan!
Mehukanisteri tänne!
Saastamoinen uimakoulussa
Saastamoinen uppeluksissa

Lohikäärme Justus

Tuula Pukkilan 1980-luvulla valmistunut 13-osainen vaha-animaatiosarja Lohikäärme Justus kertoo vihreästä lohikäärmeestä, jolla on vaikeuksia lentää. Justus ystävystyy vuorivuohen kanssa, juttelee kukille ja lopulta hänen siipensäkin alkavat toimia. Silloin Justus lähtee kiertämään maailmaa ja kohtaa myös muita lohikäärmeitä.

Tuula Pukkila vastaa siis animoinnista, kuvauksesta ja ohjauksesta. Käsikirjoituksen takana on Lea Himberg, musiikin on säveltänyt Lucjan Czaplicki ja lukijana toimii Erkki Thil.


Justus on esitetty Pikku Kakkosessa viimeksi vuonna 2006. Kaikki jaksot on julkaistu dvd:llä, jolta löytyy myös toinen Pukkilan animaatio, Taikuri Savinen.

Jaksot:
1. Justus ei osaa lentää
2. Justus sairastuu
3. Justus ja pikkuihmiset
4. Justus voimistelee
5. tora
6. Uusi ystävä
7. paluu
8. Justus lentää
9. Justus lähtee maailmalle
10. Tuulimyllyjen maassa
11. Justus ja lumi
12. Justus Perussa
13. Justus lähtee vieraille vuorille

Musiikkivideoita

Tässä muutama suomalainen animaatiomusiikkivideo. Joitain mieleen tulleita suosikkeja ei youtubesta valitettavasti löytynyt. Esimerkiksi Pmmp:n sympaattista Tässä Elämä on -videota ei ollut.


Ohjaus: Pete Veijalainen


Ohjaus: Juuso Syrjä ja Eliza Jäppinen


Ohjaus: Tommi Pietiläinen

Mitä muita hienoja animaatiomusiikkivideoita Suomessa on tehty?

Leikkitiikeri Luukas

Leikkitiikeri Luukas (Tygtigern Lukas äventyr) on vuonna 1985 valmistunut 13-osainen pala-animaatio. Sen käsikirjoitti Christina Anderson ja Clara ja Bettina Hongelin piirrokset animoi Bettina Hongell. Suomenkielisen version lukijana toimi Ahti Jokinen. Kyseessä on suomalainen animaatio, vaikka alkuperäinen kieli on ruotsi.


Luukas on lelutiikeri jonka asuttamalle hyllylle ilmestyy eräänä päivänä ärsyttävä Milla-nukke. Luukas pakkaa laukkuunsa mm.herneitä, peilin, kiiltokuvan ja kaulahuivin ja lähtee maailmalle. Hän ehtii juuri ja juuri tutustua pieneen Tintti-puukeijuun ennenkuin molemmat joutuvat Sarato-nimisen partasuun vangeiksi.


Sarato kuljettaa vankinsa kultaisella ilmalaivallaan linnaansa, jonka puutarha on täynnä kultaisia patsaita. Linnassa kuljeskelee lintuja jotka vartioivat vankeja ja ikkunoissa roikkuu verhoina lintuperhosia. Tinttiä ja Luukasta vartioimaan saapuu Korkki, joka paljastuukin Tintin kadonneeksi isäksi. Sarato oli vanginnut hänet ja sulkenut hänen muistinsa laatikkoon, josta se vapautui Luukaksen laitettua avaimenreikään herneitä jotka itäessään mursivat laatikon.


Kolmikko alkaa yhdessä suunnitella pakoa. He harhailevat linnassa ja yrittävät päästä lintuvartijoiden ohi. Pikku hiljaa he käännyttävät linnan muut asukkaat puolelleen ja onnistuvat jopa muuttamaan puutarhan kultaiset patsaat eläviksi. Kaikki juhlivat ja päättävät suostutella Saraton lopettamaan pahat tekosensa.


Sarato lupautuukin kiltiksi ja tunnustaa ettei sillä alunperin ollutkaan pahoja aikeita, se vain oli niin ujo ettei uskaltanut puhua kenellekään vaan muutti kaikki mieluummin patsaiksi. Pidetään iloiset puutarhajuhlat ja kaikki on lopulta hyvin. Luukas palaa seikkailunsa jälkeen takaisin kotiin Maria-tytön luokse.


Elektroniset musiikit ja vinkeät äänitehosteet luovat animaatiolle omalaatuisen tunnelman. Niiden takana ovat Tom Salomonsen ja Åke Andersson. Myös tarinan juoni on hieman epätyypillinen lastenohjelmalle, siinä on hyvin ahdistaviakin hetkiä. Kaikkiaan Luukaksen tarina on kuitenkin mielikuvituksellinen ja persoonallinen kokonaisuus.

Sarjaa on esitetty Ylellä sekä suomeksi että ruotsiksi. Tuorein uusinta lienee tullut Buu-klubbenissa muutama vuosi sitten. Dvd:lle Luukaksen seikkailu ei ole päätynyt.


Jaksot, yhden jakson kesto n.10 minuuttia:
1. Luukas muuttaa
2. Hyökkäys
3. Lintuperhoset
4. Korkki
5. Pako
6. Herneiden voitto
7. Tassutuksia yössä
8. Vartijalinnut heräävät
9. Helmeri
10. Takaa-ajo puistossa
11. Kaapin salaisuudet
12. Sarato kylvyssä
13. Loppu hyvin, kaikki hyvin

Ne syntyi vanhempansa mokana: ensin Rieku, Raiku tokana

Rieku ja Raiku ovat Jari Lehikoisen, Tomi Riionheimon ja Hannu Lajusen sarjakuvan kukkopojat, jotka esiintyvät myös 13-lyhytanimaatiossa.

Animaatioista suurinosa on tehty sarjakuvien pohjalta, ja niiden pelkistynyt tyyli on elokuvissakin säilynyt. Riimitellen kerrotut tarinat kukkojen elämänmenosta lukee Heikki Paavilainen.



Animaatioita on esitetty elokuvafestivaaleilla ja Ylen Uusi Kino ohjelmapaikalla.

Jaksot:
1. Syntymä
2. Ensikänni
3. Riekun vino päivä
4. Kukot kullineuvoksina
5. Rieku synnin tuskissa
6. Armaani on germaani
7. Rakkauden kolme väriä: Vaaleanpunainen
8. Rakkauden kolme väriä: Harmaa
9. Rakkauden kolme väriä: Ruskea
10. Rieku ja Raiku perustavat rokkibändin
11. Rieku ja Raiku pikkujouluissa
12. Joulu
13.Rieku ja Raiku pimustavat baarilla

Risto Räppääjä

Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirjojen päähenkilö Risto Räppääjä syntyi kun Yle tilasi Nopoloilta käsikirjoituksen animaatiosarjaan.



13-osainen piirretty on valmistunut vuonna 2000. Yksi jakso kestää n.neljä minuuttia. Kirjojen kuvittajat Aino Havukainen ja Sami Toivonen ovat hahmojen ja taustojen ulkonäön takana. Animoinnista ovat vastanneet Leena Jääskeläinen ja Pekka Korhonen.

Tällä hetkellä sarjaa voi seurata Sunnuntai aamuisin tv2:lta. Jaksot uusintaan torstai aamuisin ja ne voi katsoa myös Yle Areenasta.

Jaksot:
1.Missä huivi?
2.Viemärikalastusta
3.Hääauto
4.Isät sirkuksessa
5.Kuuman kesän pantteri
6.Herkkä taiteilija
7.Risto tapaa tytön
8.Hui kylmää
9.Lehti ikkunassa
10.Risto sienestää
11.Myymälävaras
12.Kiitollisia vanhuksia
13.Potkuhousut kiertoon

Animoitua seksivalistusta

Ranskassa kampanjoidaan aidsia vastaan animaatiolla. Pätkä on hienosti toteutettu ja hahmoanimaatio yllättävän sympaattista.




Myös Suomessa seksivalitus hoituu animaation keinoin, kun Ylellä alkaa Seksin ABC. 13-osaista sarjaa esitetään aluksi netissä ja Maaliskuussa myös tv2:lla.

Sarjassa on nimekäs ja varmasti myös osaava näyttelijäjoukko, (Krista Kosonen, Kari Ketonen, Perttu Pesä, Ville Haapasalo, Johanna Heimonen ja Risto Kaskilahti) mutta animaation taso ei ennakkopätkien perusteella ole kovin korkealla. Ehkä sisältö on kuitenkin tässä tapauksessa tärkeämpi kuin ulkoiset puitteet...

Aiemmin abc:t on voinut lukea Suosikin palstalta ja Seksin ABC -kirjasta.


Animaatioita on kuitenkin käytetty valistustarkoituksissa ennenkin. Tanskalaisen Liller Møllerin seksitrilogia 1980-luvun lopulta on tuttu suomalaisillekin teineille.



Sex—en brugsanvisning for unge (Sex—A Guide for the Young) 1987
Ska' jeg på nu? (Safe for Life) 1989 Kondomin tähtihetki
Sådan—får man altså børn! (So That's How) 1990


Lennart Gustafssonin ohjaama Rottis (Råttis, Ruotsi 1986) valistaa varhaisnuorisoa edellämainittuja viattomammin. Rottapoika Rottis ihastuu Rosettaan, mutta heille riittää vielä pussailu ja lauleskelu kuutamossa. Vanhemmat sensijaan pelkäävät nuoren parin etenevän pidemmälle, heille itselleen kun on siunaantunut monipäinen joukko pikku rottia. Pikkusisaruksetkin jaksavat kiusata ihastunutta isoveljeään, ja jos animaatiosta ei ole muuta jäänyt mieleen, niin varmasti ainakin "Rottis ja Rosetta kuksii" lällätys.



Naisnäkökulmaa aiheeseen tarjoaa Latvialaissyntyinen Signe Baumane. Teat Beat of Sex on 15-osainen sarja ja valmistunut 2007. Vaikuttaa hauskalta ja persoonalliselta, toivottavasti joskus saapuu Suomeenkin.

Ja lopuksi vielä Aardman Animationsin Angry Kid aiheen parissa:

Sympaattinen lyhytanimaatio

Heikki Prepula tunnetaan parhaiten Kössi Kenguru hahmostaan. Hän on kuitenkin tehnyt myös muita animaatioita.

Näitä animaatioita on julkaistu dvd:llä Kössi Kenguru ja muut ystävämme. Oma suosikkini on vuonna 1994 valmistunut Lentävä Possu.


Lentotaidon omaava Possu karkaa Pelleltä ja vie mennessään tämän silinterihatun. Se suunnistaa syksyisen kalseaan metsään. Siellä se asettuu suden pesään. Susi seurailee Possun lentonäytöksiä sivusta, ja haluaisi itsekin osata lentää. Yritykset kuitenkin epäonnistuvat ja susi ulvoo haikena taivaalle.


Possu yrittää opettaa taitonsa sudelle, mutta tämä ei tuota tulosta. Metsään sataa lumi, mutta susi ei opi lentämään. Sen haikea ulvonta kaikuu metsässä. Eräänä päivänä taivaalta kuuluu ääntä, possut ovat matkalla etelään. Possu liitää omiensa mukaan. Susi potkii turhautuneena lunta, ja sen alta paljastuu silinteri. Painaessaan hatun päähänsä Susi saa samalla lentotaidon, ja ulvonta muuttuu riemuhuudoksi.


Marko Tuomisen ja Jaakko Prepulan musiikki viimeistelee haikean tunnelman. Seitsemän minuuttinen animaatio on herkkä ja sympaattinen.

Jouluna katsotaan tv:tä

Jouluna näytetään tv:stä perinteisesti paljon animaatioita. Tässä listausta tämän vuoden tarjonnasta.

Lauantai 19.12
klo 15:25 Nelonen: Painajainen ennen joulua
Henry Selickin ohjaama ja Tim Burtonin ideoima ja tuottama nukkeanimaatio vuodelta 1993.

Maanantai 21.12
klo 13:00 Nelonen: Pikku kananen
Disneyn tietokoneanimaatio Kananpojasta joka uskoo taivaan putoavan vuodelta 2005.

Tiistai 22.12
klo 08.33 Tv2: Lauran joulutähti
Saksalaisen animaatiosarjan joulujakso.

klo 13:00 Nelonen: Tallipihan bilehileet
Saksalais-Amerikkalainen tietokoneanimaatiokohellus on valmistunut 2006.

Keskiviikko 23.12
klo 13:00 Nelonen: Autot
Vuonna 2006 valmistunut Pixar elokuva.

Torstai 24.12
klo 07.15 Tv2: Topeliuksen tarinoita: Peikkojen joulu
Animaatio Sakari Topeliuksen sadusta.

klo 09:05 Nelonen: Helinä-keiju
Tietokoneanimaatio Peter Panin keijuystävästä Helinästä.

klo 10.35 Tv2: Hylätyt lelut
Englantilainen animaatioelokuva vuodelta 1995 kertoo nallesta ja nukesta jotka etsivät uutta omistajaa.

klo 10.40-14.40 Subtv: Simpsonit
10 jaksoa Simpsonit tv-sarjasta.

klo 11.33 Tv2: Lumiukko
Joka jouluinen perinne.

klo 14.20 Tv2: Pekka Töpöhäntä
Ruotsalainen animaatioelokuva.

klo 15.50 Tv2: Wallace ja Gromit: Paakarin painajainen
Uusin Wallace ja Gromit lyhytelokuva vuodelta 2008.

klo 17.25 Tv2: Karhuveljeni Koda
Disneyklassikko vuodelta 2003.

klo 19.10 Mtv3: Samu-Sirkan joulutervehdys
Ikimuistoisia hetkiä Disneyn klassikkoelokuvista ja kurkistuksia tulevaan.

Perjantai 25.12
klo 08.05 Tv2: Jouluksi kotiin
Pikku Kinossa pyörivästä tv-sarjasta tuttujen Töötti ja Pulteri possujen joulutarina.

klo 09:05 Nelonen: Robin Hood
Disneyn 21.klassikko on valmistunut vuonna 1973.

klo 10.00 Tv2: Saiturin joulu
Klassikkokirjaan pohjautuva piirroselokuva vuodelta 2001.

klo 10.40-14.40 Subtv: Simpsonit
10 jaksoa Simpsonit tv-sarjasta.

klo 14.20 Tv2: Pekka Töpöhäntä Amerikassa
Pekka Töpöhäntä elokuvan jatko-osa.

klo 14:25 Nelonen: Tokyo Godfathers - löytölapsen arvoitus
Japanilaisen Satoshi Konin elokuva vuodelta 2003.

klo 20.30 Sub tv: Simpsonit.
Suomessa ennennäkemättömän 20.kauden ensimmäisen jakson ennakkoesitys.

Keskiviikko 30.12
klo 07.40 Tv2: Leon talvi
Ranskalainen animaatio karhunpoika Leosta.

Torstai 31.12
klo 09:10 Nelonen: Mikki, Aku, Hessu - kolme muskettisoturia
Vuonna 2004 valmistunut Disneyn piirroselokuva Akusta, Mikistä ja Hessusta muskettisotureina.

Perjantai 1.1
klo 11.00 Nelonen: Opettajan lemmikki
Amerikkalainen elokuva Spot-koirasta joka haluaisi olla ihminen vuodelta 2004.

klo 15.00 Tv2: Arthur ja minimoit
Ranskalainen tietokoneanimaatio vuodelta 2006, jonka jatko-osa pyörii juuri teattereissa.

Camilla Mickwitz

Camilla Mickwitzin omaperäinen piirrostyyli on tunnistettava ja jäänyt varmasti mieleen kaikille hänen tuotantoonsa tutustuneille. Mickwitz vaikutti vahvasti Suomalaiseen lastenkulttuuriin 1970 ja 1980 -luvuilla. Hän kirjoitti ja kuvitti lastenkirjoja ja teki animaatioita. Camilla Mickwitz kuoli vuonna 1989.

Camilla Zilliacus syntyi vuonna 1937 ja valmistui graafikoksi vuonna 1958. Hän työskenteli mainosalalla, mutta alkoi kaivata lastenkulttuurin pariin. Vuonna 1967 hän aloitti ruotsinkielisten lastenohjelmien toimituksessa. Mickwitzin ensimmäinen tv-työ oli kuvasatu Magganin aamukävely. Alunperin hän oli tarkoittanut kuvat kuvakirjaksi, mutta ei ollut saanut kirjalle kustantajaa.

1968 valmistui Mickwitzin ensimmäinen animaatio, Hiirten jouluaatto. Animaatio on toteutettu pala-animaationa, ja Mickwitz käytti samaa tekniikkaa lopulta kaikissa animaatioelokuvissaan. Pätkä on esitetty Yle Teemalla jouluaattona 2007 ja 2008.

Mickwitzin ensimmäinen animaatiosarja oli neliosainen ja kertoi pojasta ja koirasta. Max ja Murre oli ensimmäinen ruotsinkielisen television värillinen ohjelma. Vuonna 1971 valmistui ensimmäinen animaatio jonka Mickwits myös käsikirjoitti. Sormus kertoo Fabian-pojasta ja eriskummallisesta sormuksesta.


Jason-sarjassa on neljä osaa, jotka tehtiin vuosina 1972-1974. Jasonin kesä valittiin vuonna 1975 Hollywoodin televisiofestivaaleilla parhaaksi animaatioelokuvaksi. Mickwitz nousi julkisuuteen ja samalla muutkin suomalaisen animaation tekijät olivat hetken huomion kohteena. Vihdoin Mickwitzistä kiinnostuivat myös kirjakustantamot ja Jasonista tehtiin myös kirjasarja. Tämän jälkeen useimmat Mickwitzin animaatiot on julkaistu myös kuvakirjoina.

Emilia-sarja valmistui vuosina 1976-1979. Sarjassa on kuusi osaa. Emilia ja Oskari-isä keksivät nojatuolissa satuja ja käyvät samalla tärkeitä keskusteluja mm.vanhusten ja naisten asemasta, onnen etsimisestä ja luonnonsuojelusta.



Mimosa-elokuva valmistui 1982 ja Mimosan syntymäyö 1987. Mimosa on pieni noita, jonka äiti ensimmäisessä elokuvassa jättää hoitoon lastenkotiin työmatkansa ajaksi. Toisessa Mimosa-tarinassa on Mimosan syntymäpäivä.

Vuonna 1983 Mickwitz toteutti Pikku Kakkoselle tunnuksen, jossa hahmot muodostavat numeron kaksi. Samat hahmot seikkailivat myös Varokaa heikkoa jäätä -tietoiskussa vuonna 1986.



Mickwitzin elokuvat:
1968 Hiirten jouluaatto
1969-1971 Max ja Murre
1971 Pikku Kanin hassu päivä (Kati Bondestamin kanssa)
1972 Sormus
1972 Jason
1973 Jason ja Frans
1973 Jasonin kesä
1974 Jason ja vihainen Viivi
1976 Ollaan yhdessä
1976-1979 Emilia sarjan osat Emilia ja omenapuumetsä, Emilia ja kolme pikkuista tätiä, Emilia ja kuningas Oskari, Emilia ja nukke, Emilia ja onni, Emilia ja kaksoset.
1977 Elä elämässäsi (Mikael Wahlforssin kanssa)
1982 Mimosa
1985 ...Ja sinusta tulee pelle
1987 Mimosan syntymäyö
1989 Pieni enkeli

Animaatioita on julkaistu videoilla mutta ei dvd:llä. Mickwitzin elokuvatuontato kyllä ansaitsisi kunnollisen dvd-julkaisun.

Varokaa heikkoa jäätä

Suomalaisen lastenkirjailijan ja animaattorin Camilla Mickwitzin tekemä Jäävaroitus pala-animaatio esitettiin televisiossa ensi kerran huhtikuussa 1986.

Tietoiskun tarkoituksena on varoittaa katsojia petollisen heikoista jäistä, ja sitä on näytetty 13 vuoden ajan keväisin ja syksyisin yleensä Pikku Kakkosen yhteydessä. Varoituksessa esiintyvät hahmot ovat tuttuja Pikku Kakkosen tunnuksesta, jonka Mickwitz suunnitteli 1983.



Animaation musiikin ja äänet on tehnyt Jukka Siikavire. Moni katsoja on pitänyt pätkää ahdistavana ennemmin oudon äänimaailman, kuin nallen hädän takia. Jäistä pelastuneen Nallen kumeaääninen varotus "Varokaa heikkoa jäätä, mmm" viimeistelee kauhistuttavan kokemuksen. Siikavire on itse nallen äänenä.

Siikavire teki animaation äänet uudelleen vuonna 1996. Traumatisoituneet katsojat ovat uskoneet että äänet vaihdettiin juuri pelottavuuden takia, mutta oikeana syynä oli ääniraidan kuluminen.

Alkuperäinen pätkä kestää n.neljä minuuttia. Nykyään animaatiosta näytetään useimmiten lyhennettyä versiota.

On Jäävaroituksen näkeminen sitten traumaattinen kokemus tai ei, hoitaa se tärkeän tehtävänsä hyvin ja persoonallisesti.

Niko lentäjän poika saa jatkoa.

Suomen elokuvasäätiö on myöntänyt käsikirjoitustukea viime vuonna valmistuneen Niko -Lentäjän poika elokuvan jatko-osalle.


Niko -Lentäjän poika on Kari Juusosen ja Michael Hegnerin ohjaama tietokoneanimaatio, jonka ensi-ilta oli lokakuussa 2008. Elokuva on tehty yhteistyössä tanskalaisten, saksalaisten ja irlantilaisten kanssa. Sen ovat tuottaneet Animaker, Anima Vitae ja Cinemaker. Anima Vitaen tuotoksia ovat myös mm. Itse valtiaat ja Pasila.

Katsojia on riittänyt, sekä maailmalla että Suomessa. Elokuva on kerännyt palkintoja, mm.Jussi palkinnot parhaana elokuvana ja parhaana käsikirjoituksena. Hienoa että animaatiota ei väheksytty muiden kotimaisten elokuvien joukossa.

Elokuva on aloittanut uuden teatterikierroksen (Eikä se kaikkialla välttämättä poistunut ohjelmistosta ollenkaan?) ja dvd ilmestyy 2.12.2009.


On hienoa että Suomessa tehdään animaatioita ja erittäin hienoa että elokuvasäätiöltä saa niihin tukea. Mutta. Miksi jatko-osa? Kun ei ensimmäinenkään Niko-elokuva ollut tarinaltaan erityisen persoonallinen, mistä ihmeestä saadaan jatko-osaan mitään uutta? Suomessa riittää hienoja lastenkirjoja jotka mieluusti näkisi animaatioina, jos aiheen keksiminen tuottaa vaikeuksia.

Valitettavan usein jatko-osia tehdään ensisijaisesti rahan takia. Disney on onneksi laittanut (ainakin joksikin aikaa) jatko-osat pannaan, japanilainen Studio Ghibli ei ole niihin koskaan sortunut. (Poikkeuksena Naapurini Totoron 13 minuttia pitkä jatkopätkä, jota näytetään vain Ghiblin museossa.) On harmillista ettei elokuvien anneta levätä rauhassa tai katsojien pitää omia mielikuviaan jatkon suhteen. Pahimmassa tapauksessa jatko-osa haalistaa myös alkuperäisen tarinan.

Jääkarhu soitti kerran Afrikkaan

Aivan ihastuttava suomalainen animaatiopätkä vuodelta 1997. Ohjauksesta, käsikirjoituksesta ja musiikista vastaa Ismo Virtanen, animoinnissa on ollut mukana Marko Härkönen.

Tarina ja kappaleen sanoitus ovat kekseliäitä eikä animaatiossakaan ole vikaa. Sympaattinen ja hauska.

Urpo ja Turpo

Maanantaisin kannattaa katsoa Pikku Kakkosta. Silloin nimittäin näytetään Urpoa ja Turpoa.

Ensimmäinen Hannele Huovin Urpo ja Turpo kirja ilmestyi 1987. Lumifilm elävöitti nallet nukkeanimaatioihin vuosina 1996 ja 1997. Ohjaajina toimivat Liisa Helminen, Marjut Rimminen ja Riho Unt. Jaksoja on 13 ja ne kestävät n.10 minuuttia. Urpon ja Turpon ääninä ovat Antti Pääkkönen ja Seppo Pääkkönen, molemmat ovat dubanneet paljon muutakin, mm.Disney elokuvia.

Nukkeanimaatio on hyvin tehty, ja on hauskaa että Urpon ja Turpon seurana on aivan tavallisia leluja ja koti jossa nallet seikkailevat tuntuu arkisen tutulta. Nukkejen lisäksi mukana on oikeita näyttelijöitä, lapset joiden nalleja Urpo ja Turpo ovat, sekä vanhemmat jotka ihmettelevät lastenhuoneen kaaosta.

Animaatiot ovat hauskoja, huumori kumpuaa Urpon ja Turpon maailmankatsomuksesta ja tavallisen arkielon kääntymisestä oudoksi nallenäkökulmaksi. Molemmilla Nalleilla on oma vahva persoona.



Kaikki Urpo ja Turpo animaatiot löytyvät yhdeltä Dvd:ltä, joka sisältää myös kiinnostavan dokumentin niiden tekemisestä. Kannessa muuten mainostetaan "Puhumme hyvää suomea" mikä kyllä pitää paikkansa.

Kirjavassa viidakossa, kirjavuoren onkalossa,
salaa lehdet kääntyilee kuhisee ja vääntyilee.
Kohta kiehuu hurja soppa, kaatuu lastenlelukoppa.
Kuka sotkun aikaan saa?
Seikkailu on valmis alkamaan.
Urpo on karhu, Turpo on karhu,
tää on tavallista karhunelämää.