Elokuvateattereissa

Huhtikuun ensi-illoista jäi pois ruotsalainen Pikku Kummitus Lapanen ja setä Riukuliini, koska se ilmestyi Finnkinon sivuille vasta kuluvan kuun aikana. No, elokuvaahan ei kovin monena Huhtikuun päivänä ehditä esittää, joten sen jääminen pois varsinaisesta Huhtikuun elokuvien esittelystä ei niin haittaa. Varsinkin kun Toukokuussa ei ole yhtään animaatioelokuvan ensi-iltaa! (Ainakaan Finnkinon sivuilta ei ensi-iltoja löytynyt.)


29.4 Pikku Kummitus Lapanen ja setä Riukuliini (Var inte rädd, Långa Farbrorn)

Ruotsalainen piirroselokuva koostuu kuudesta lyhyestä episodista, jotka on koottu yhteen Annan ja setä Riukuliinin elokuvahetkellä. Elokuvalla on mittaa 43 minuuttia, mikä on varmaan kohderyhmällä aivan riittävä kesto. Hahmot ovat peräisin Inger ja Lasse Sandbergin kirjoista. Tämä on jo viides Lapanen-elokuva ja myös aiemmat filmit on koottuu lyhyistä jaksoista. Niitä on esitetty Suomessakin tv-sarjana.

Lapanen asuu Hyvän huomenen linnassa yhdessä kummitusvanhempiensa ja Lapaniina siskonsa kanssa. Linnassa suu myös prinssi Lurkki vanhempineen. Elokuvassa on myös oma jaksonsa Annalle ja setä Riukuliinille.

Sillin elämää maalla

Herra Sintti, joka ei suinkaan ole mikään tyhmä mies,
pohtii usein elämän arvoituksia.
Silloin herra Sintin otsa menee syviin kurttuihin,
eikä mikään pysty häntä häiritsemään.



Herra Pohto ja silli (Herr Bohm och sillen) on ruotsalainen lyhytanimaatio vuodelta 1987. Suomeksi se on käännetty myös nimellä Herra Sintti ja silli. Tässä versiossa kertojana toimii Jarmo Koski.

Animaation on käsikirjoittanut Peter Cohen ja animoinut Olof Landström, ja he ovat yhdessä vastanneet ohjauksesta. Piirrosanimaatio kestää 12 minuuttia. Samat miehet ovat myös tv-sarjan Kallen kiipeilypuu takana. Landström on muuten suomalaissyntyinen.


Juoni:
Herra Pohto on miettiliäs mies. Hän tarkkailee alati ympäristöään ja ajattelee asioita. Eräänä päivänä hän alkaa pohdiskella mikseivät kalat oikeastaan voisi elää maalla, ehkä ne vain tottumuksesta elävät vedessä. Herra Pohto hankkii akvaarioon sillin, ja alkaa totuttaa sitä pois vedestä.

Näyttää kuin näyttääkin siltä että silli sopeutuu maalla elämiseen. Herra Pohto jopa ulkoiluttaa sitä narussa ja silli elelee Herra Pohdon kanssa mukavasti. Sitten käykin niin, että silli putoaa sillalla rakoon ja takaisin veteen. Eikä se nouse enää pinnalle.

Naapurikateutta

En yleensä tunne hirveästi kateutta rajan toiselle puolelle. Mutta jotkut asiat ovat ruotsalaisilla paremmin kuin meillä: dvd-julkaisut. Tai sitten keskityn vain puutteisiin, en siihen mikä meillä ehkä on paremmin. Mutta onhan se epäreilua että naapureilla on tälläisiä dvd-julkaisuja:

Erityisesti kaipailen suomalaista julkaisua Banjosta. Sitä kun ei tietääkseni ole julkaistu meillä edes videolla. Peukaloliisan suomijulkaisun puuttuminen on myös aika kummallista. En sentään löytänyt ruotsalaista julkaisua Rouva Brisby ja hänen salainen maailma -elokuvasta. Se olisikin ollut jo liian suuri vääryys. Oliver ja Olivia olisi syytä julkaista myös Suomessa.

Näitten suhteen Suomi on jäänyt vhs aikakaudelle.

Missä viipyy Tikun ja Takun pelastuspartion suomijulkaisut?

Nämä ovat ruotsalaisia animaatioita, joten on ymmärrettävää että ne on julkaistu Ruotsissa aiemmin kuin meillä. Mutta kyllä näitä saisi Suomeenkiin tulla.

Kohu valistusanimaatiosta

Ruotsissa seksivalistusanimaatiosta on noussut kohu ja siitä on tehty ilmoitus poliisille. Sex på kartan -ohjelmaa on pidetty liian rohkeana ja sen on väitetty syyllistyvän nuorten siveellisen kasvatuksen vaarantavan materiaalin levittämiseen. Toisaalta on myös epäilty että närää aiheuttaa enemmänkin animaation nuorenparin ihonväri.


Animaation tyyli on realistinen, toisin kuin useissa valistusanimaatioissa joiden hahmot ovat olleet melko tyyliteltyjä. Tämä on varmasti vaikuttanut kohuun. Hyvin karikatyyriset ihmishahmot esitettynä samoissa puuhissa Sex på kartanin aidon oloisten nuorten kanssa eivät välttämättä olisi nostattaneet minkäänlaista kohua.

Edellinen ruotsalainen seksivalistusfilmi valmistui 25 vuotta sitten, joten oli jo korkea aika palata aiheen pariin. Varsinkin kun ruotsalaisnuorten tietämys aiheesta on tutkimusten mukaan repsahtanut viime vuosina. Myös opettajat ovat kaivanneet aiheesta tuoretta opetusmateriaalia.
Sex på kartanista haluttiin uskottava ja selkeä ja sen piti vastata juuri nuoria mietityttäviin kysymyksiin. Noin puolituntinen animaatio on toteutettu yhteistyössä seksivalistusjärjestön kanssa. Ylen FST5 on ollut tuottamassa ja rahoittamassa animaatiota, joten se tullaan esittämään myös Suomen televisiossa, luultavasti ensi syksynä.

Tässä blogissa on esitelty muutamia seksivalistusanimaatioita aiemmin kirjoituksessa Animoitua seksivalistusta.

Juhannusyön taikaa Ruotsista

Per Åhlinin ohjaama Tuulihattu (Dunderklumpen!) yhdistää näytelmäelokuvaan animoituja hahmoja. Ruotsalaiselokuva on valmistunut vuonna 1974.


Juhannusyö on alkamassa. Jens-poika leikkii vielä ulkona, mutta pikkusisko on jo nukkumassa. Pieni pyöreä miekkonen hiipii lastenhuoneeseen ja herättää henkiin nuken (Dockan) ja kolme pehmoeläintä, kaniinin, nallen ja leijonan. (En-Dum-En, Pellegnillot ja Lejonel) Ne hän laittaa tuohilaukkuunsa ja nappaa mukaansa vielä lattialla lojuvan aarrearkun.


Jens kuulee kaapattujen lelujen avunhuudot ja lähtee seuraamaan heitä. Miekkonen, Dunderklumpen, esittelee leluille itsensä ja kertoo olleensa yksinäinen ja herättäneensä lelut henkiin jotta niistä olisi hänelle seuraa. Kotona Jensin isä lähtee etsimään poikaansa ja saa avukseen kimalaisen joka lentää ylhäällä tähystämässä.

Yksisilmäinen Enögä on painamassa väärää rahaa polkupyöränsä tarakalla kulkevalla painokoneella kun hän huomaa oudon joukkion ja aarrearkun. Hän kiinnittää Dunderklumpenin huomion heittämällä ilmaan tukottain väärää rahaa, joita lelut ja Dunderklumpen alkavat innoissaan kerätä. Sitten Enögä nappaa aarrearkun itselleen.


Jens on saavuttamassa leluja, ja kuulee Enögan varastaneen aarrearkun. Isä taas on saavuttamassa Jensin, mutta lähteekin nyt poikansa käskystä jahtaamaan aarrearkkuvarasta, Enögaa. Hahmot kulkevat toisiaan seuraten läpi valoisan juhannusyön ja mukaan liittyy sateenvarjolla lentävä Blomhåret-täti ja Jorm jättiläinen. Lopulta kaikki saapuvat Enögän kotitunturille. Siellä selviää että Enögä oli ennen varsin kiltti kaveri, mutta tavatessaan rahanahneita ihmisiä alkoi itsekin haluta rahaa ja painaa vääriä seteleitä. Enögä alkaa ymmärtää taas mitä todelliset aarteet ovat, ei kultaa vaan ystäviä ja vapautta.

Auringon noustessa Jens ja hänen isänsä suuntaavaat kotiin juhannusyön seikkailun jälkeen.


Animaatiothahmot istuvat yllättävän hyvin samoihin kuviin ihmisten kanssa ja oikeisiin ruotsalaisiin maisemiin. Joissain kohdissa hahmojen taustalla käytetään myös maalauksia, mutta iso osa maisemista on todellisia. Elokuvassa lauletaan paljon, lähes jatkuvasti.

Elokuva on Per Åhlinin toinen ohjaus. Muita hänen elokuviaan ovat Matka Meloniaan (1989) ja Mysteeri Koirahotellissa (2000). Hänen kädenjälkensä näkyy myös tv-sarjoissa Mikko Mallikas ja Pikku Kummitus Lapanen.

Suomessa elokuva on kulkenut nimellä Tuulihattu. Dvd:llä ei elokuvaa ole Suomessa julkaistu, mutta onneksi ruotsalaiselta dvd-julkaisulta löytyy suomiteksit.

Piirrettyjä Ruotsista

Happy Life oli Ruotsin suurin animaatiostudio vuosina 1997-2005. Studiolla työskentelivät mm. Magnus Carlsson, Sören Olsson ja Anders Jacobsson. Viimeksi mainitut ovat kirjoittaneet Suomessakin suosittuja lasten- ja nuortenkirjoja. Magnus Carlsson on tehnyt animaatioita vuodesta 1988.



Happy Life ehti suhteellisen lyhyen olemassaolonsa aikana tehdä kunnioitettavan määrän animaatioita. Studio ei tehnyt pelkästään lapsille suunnattuja piirrettyjä. Etenkin Magnus Carlssonin tuotantoon sisältyy myös animaatioita jotka eivät sovi lapsille lainkaan.



Studion tuotantoa:
Kauhulan koulu (Creepschool)
Meg och Mog
Nasse
Viiru ja Pesonen (Pettson och Findus)
Da Möb
Lassen maailma (Sune och hans värld)
De tre vännerna och Jerry
Lisa
Robin
Storasyster och lillebror
Lennart
Loranga, Masarin och Dartanjang


Yle on esittänyt Happy Lifen sarjoja niin TV2:lla kuin FST:llä. Dvd:lle ovat päätyneet ainakin Viiru ja Pesonen, Lassen maailma, Kauhulan koulu ja Nasse.

Pekka Töpöhäntä parka, häntää ei ollenkaan

Ruotsalaisen Gösta Knutssonin luoman töpöhäntäisen kissahahmon ensi-esiintyminen tapahtui vuonna 1939 kirjassa Pekka Töpöhäntä. Piirroselokuva valmistui vuonna 1981 ohjaajina Jan Gissberg ja Stig Lasseby. Jatko-osa Pekka Töpöhäntä Amerikassa valmistui vuonna 1985.

Elokuva kertoo maalla syntyneen Pekan matkasta kaupunkilaisperheen lemmikiksi Uppsalaan. Vähitellen Pekka tutustuu naapuruston kissoihin, mutta valitettavasti kaikki eivät pidä uudesta tulokkaasta. Monni tekee pilkkaa töpöhäntäisestä kissasta, ja hänen yksinkertaiset hännystelijänsä Pilli ja Pulla komppaavat mukana. Onneksi kiltti Maija Maitoparta tuntuu pitävän Pekasta kovasti ja useimmiten Monnikin saa ansionsa mukaan.


Toiset kissat mahtuu taskuun,
toiset öisin metsästää
ja jos ryhdyt värien laskuun
musta-valko-kremeliini, loppua et nää.
Aina jotain keksii jos kaikkea ei saa
vaikka töpöhäntää voi sentään heiluttaa.

Elokuvassa esiintyykin kirjava joukko kissoja. Hauskana yksityiskohtana on Vapputansseihin buukattu suomalainen tango-orkesteri "Musta kissa".


Suomidubbi on ilmeikkäästi näytelty ja hahmot todella heräävät henkiin. Rooleissa kuullaan mm. Pekka Autiovuorta (Monni), Rabbe Smedlundia (Pilli ja Pulla), Titta Jokista (Maija) ja Tom Pöystiä (Pekka). Dialogiin mahtuu monta elämään jäänyttä lausahdusta.

Pekka kohtaa pihalla pikku eläimiä musisoimassa: Voi pojat mitkä jamit!
Monni käskee Pillin ja Pullan hiljaisiksi: Emme hiiren hiiskahdakkaan.
-Emme kissan karjaisekaan.
Monni kehuskelee Ullalle: Kyllä minulla on Uppsalan mittavin.
Rauhaa yritetään neuvoa päässälaskussa: Jos sul on kaks nakkii, ja sä laitat ne kahtii niin mitä sä saat? -Pyttipannua!
Pekka tapaa käärmeen joka esittelee itsensä: Kalle Kyykäärme, Kankaanpäästä.
Pilli ja Pulla Monnille joka on telonut häntänsä: -Sinulla oli Uppsalan pisin häntä. -Nyt se on paksuinkin.
Monni diskataan urheilukilpailusta huijauksen takia. Pilli ja Pulla: -Monni tiskaa. -Monni kuivaa.


Pekka Töpöhäntä jatko-osineen on julkaistu Suomessa dvd:llä. Se on myös esitetty televisiossa useita kertoja myös viime vuosina.

Siis kehrää maailmalle
Seepran täytetyn jos posti toi
anna suukko leijonalle
ei se kovin väärin olla voi.
Siis kehrää elämälle
kehrää sille kaikkineen
joka vipeltäjälle
kehrää tuuleen jokaiseen.

Viiru ja Pesonen

Viiru ja Pesonen (Pettson och Findus) ovat ruotsalaisen Sven Nordqvistin lastenkirjoissa esiintyvät kissa ja ukko. Ensimmäinen kirja ilmestyi 1984.

Animaatioelokuvia kaksikosta on tehty neljä. He esiintyvät myös still-kuvin kuvitetuissa piirrossaduissa.


Viirun syntymäpäivä (Kattens och gubbens år) vuodelta 1999 kerää kehyskertomuksen kautta yhteen viisi tarinaa. Viiru ja Pesonen jäävät talvella myrskyn takia igluun suojaan ja muistelevat kuluneen vuoden sattumuksia, mm. Viirun syntymäpäiviä, kanalassa vieraillutta kettua ja Pesosen huonoa päivää.

Viiru ja Pesonen (Postia kuninkaalle) (Pettson och Findus - Kattonauten) on valmistunut vuonna 2000. Viiru kirjoittaa kuninkaalle kirjeen, koska ei usko että Pesosella on oikeus pakottaa hänet siivoamaan.



Viiru ja Pesonen: Joulupuuhat (Pettson & Findus - Tomtemaskinen) vuodelta 2005 kertoo Viirun joulupukin odotuksesta ja siitä kuin Pesonen yrittää toteuttaa kissansa toiveen.

Nämä animaatiot on toteuttanut ruotsalainen Happy Life-studio, jonka muista tuotoksista Suomessa on esitetty mm. Lassen maailma, Da Möb ja Nasse.


Vuonna 2009 valmistui elokuva Viiru ja Pesonen -muisti pätkii (Pettson & Findus - Glömligheter) jossa Pesosen muistinmenetys toimii kehyskertomuksena pienille tarinoille, jotka Viiru kertoo Pesoselle jotta tämän muisti palautuisi. Elokuvan ohjasivat tanskalaiset Jørgen Lerdam ja Anders Sørensen.


Suomessa animaatioita on julkaistu sekä yksittäin että boksissa. Uusinta elokuvaa ei boksilta löydy.

Maailman vahvin Nalle

Maailman vahvin nalle eli Bamse on ruotsalaisen Rune Andréassonin luoma sarjakuvahahmo. Sarjakuvaa alettiin julkaista 1966 ja oman lehden hahmo sai 1973.

Jo vuonna 1966 Nallesta tehtiin kuusi piirroslyhäriä. Nämä olivat vielä mustavalkoisia. Vuosina 1972-1991 tehtiin kymmenen animaatiota lisää, nyt väreissä.

Aarrekartta (Skattkartan) 1972
Aarteenetsintämatka (Skattsökarfärden) 1972
Tulivuorenpurkaus (Vulkanutbrottet) 1972
Nälkäinen lohikäärme (Den hungriga draken) 1972
Susi syö jymyhunajaa (Vargen äter dunderhonung) 1972
Lentävä matto (Den flygande mattan) 1972
Taikuri (Trollkarlen) 1972
Pikku aasi (Den lilla åsnan) 1981
Suuri kilpajuoksu (Den stora kapplöpningen) 1981
Nalle peikkometsässä (Bamse i trollskogen) 1991

Suomessa yllä mainitut animaatiot on julkaistu kolmella dvd:llä. Animaatioita on esitetty FST:llä.

Animoitua seksivalistusta

Ranskassa kampanjoidaan aidsia vastaan animaatiolla. Pätkä on hienosti toteutettu ja hahmoanimaatio yllättävän sympaattista.




Myös Suomessa seksivalitus hoituu animaation keinoin, kun Ylellä alkaa Seksin ABC. 13-osaista sarjaa esitetään aluksi netissä ja Maaliskuussa myös tv2:lla.

Sarjassa on nimekäs ja varmasti myös osaava näyttelijäjoukko, (Krista Kosonen, Kari Ketonen, Perttu Pesä, Ville Haapasalo, Johanna Heimonen ja Risto Kaskilahti) mutta animaation taso ei ennakkopätkien perusteella ole kovin korkealla. Ehkä sisältö on kuitenkin tässä tapauksessa tärkeämpi kuin ulkoiset puitteet...

Aiemmin abc:t on voinut lukea Suosikin palstalta ja Seksin ABC -kirjasta.


Animaatioita on kuitenkin käytetty valistustarkoituksissa ennenkin. Tanskalaisen Liller Møllerin seksitrilogia 1980-luvun lopulta on tuttu suomalaisillekin teineille.



Sex—en brugsanvisning for unge (Sex—A Guide for the Young) 1987
Ska' jeg på nu? (Safe for Life) 1989 Kondomin tähtihetki
Sådan—får man altså børn! (So That's How) 1990


Lennart Gustafssonin ohjaama Rottis (Råttis, Ruotsi 1986) valistaa varhaisnuorisoa edellämainittuja viattomammin. Rottapoika Rottis ihastuu Rosettaan, mutta heille riittää vielä pussailu ja lauleskelu kuutamossa. Vanhemmat sensijaan pelkäävät nuoren parin etenevän pidemmälle, heille itselleen kun on siunaantunut monipäinen joukko pikku rottia. Pikkusisaruksetkin jaksavat kiusata ihastunutta isoveljeään, ja jos animaatiosta ei ole muuta jäänyt mieleen, niin varmasti ainakin "Rottis ja Rosetta kuksii" lällätys.



Naisnäkökulmaa aiheeseen tarjoaa Latvialaissyntyinen Signe Baumane. Teat Beat of Sex on 15-osainen sarja ja valmistunut 2007. Vaikuttaa hauskalta ja persoonalliselta, toivottavasti joskus saapuu Suomeenkin.

Ja lopuksi vielä Aardman Animationsin Angry Kid aiheen parissa:

Jouluna katsotaan tv:tä

Jouluna näytetään tv:stä perinteisesti paljon animaatioita. Tässä listausta tämän vuoden tarjonnasta.

Lauantai 19.12
klo 15:25 Nelonen: Painajainen ennen joulua
Henry Selickin ohjaama ja Tim Burtonin ideoima ja tuottama nukkeanimaatio vuodelta 1993.

Maanantai 21.12
klo 13:00 Nelonen: Pikku kananen
Disneyn tietokoneanimaatio Kananpojasta joka uskoo taivaan putoavan vuodelta 2005.

Tiistai 22.12
klo 08.33 Tv2: Lauran joulutähti
Saksalaisen animaatiosarjan joulujakso.

klo 13:00 Nelonen: Tallipihan bilehileet
Saksalais-Amerikkalainen tietokoneanimaatiokohellus on valmistunut 2006.

Keskiviikko 23.12
klo 13:00 Nelonen: Autot
Vuonna 2006 valmistunut Pixar elokuva.

Torstai 24.12
klo 07.15 Tv2: Topeliuksen tarinoita: Peikkojen joulu
Animaatio Sakari Topeliuksen sadusta.

klo 09:05 Nelonen: Helinä-keiju
Tietokoneanimaatio Peter Panin keijuystävästä Helinästä.

klo 10.35 Tv2: Hylätyt lelut
Englantilainen animaatioelokuva vuodelta 1995 kertoo nallesta ja nukesta jotka etsivät uutta omistajaa.

klo 10.40-14.40 Subtv: Simpsonit
10 jaksoa Simpsonit tv-sarjasta.

klo 11.33 Tv2: Lumiukko
Joka jouluinen perinne.

klo 14.20 Tv2: Pekka Töpöhäntä
Ruotsalainen animaatioelokuva.

klo 15.50 Tv2: Wallace ja Gromit: Paakarin painajainen
Uusin Wallace ja Gromit lyhytelokuva vuodelta 2008.

klo 17.25 Tv2: Karhuveljeni Koda
Disneyklassikko vuodelta 2003.

klo 19.10 Mtv3: Samu-Sirkan joulutervehdys
Ikimuistoisia hetkiä Disneyn klassikkoelokuvista ja kurkistuksia tulevaan.

Perjantai 25.12
klo 08.05 Tv2: Jouluksi kotiin
Pikku Kinossa pyörivästä tv-sarjasta tuttujen Töötti ja Pulteri possujen joulutarina.

klo 09:05 Nelonen: Robin Hood
Disneyn 21.klassikko on valmistunut vuonna 1973.

klo 10.00 Tv2: Saiturin joulu
Klassikkokirjaan pohjautuva piirroselokuva vuodelta 2001.

klo 10.40-14.40 Subtv: Simpsonit
10 jaksoa Simpsonit tv-sarjasta.

klo 14.20 Tv2: Pekka Töpöhäntä Amerikassa
Pekka Töpöhäntä elokuvan jatko-osa.

klo 14:25 Nelonen: Tokyo Godfathers - löytölapsen arvoitus
Japanilaisen Satoshi Konin elokuva vuodelta 2003.

klo 20.30 Sub tv: Simpsonit.
Suomessa ennennäkemättömän 20.kauden ensimmäisen jakson ennakkoesitys.

Keskiviikko 30.12
klo 07.40 Tv2: Leon talvi
Ranskalainen animaatio karhunpoika Leosta.

Torstai 31.12
klo 09:10 Nelonen: Mikki, Aku, Hessu - kolme muskettisoturia
Vuonna 2004 valmistunut Disneyn piirroselokuva Akusta, Mikistä ja Hessusta muskettisotureina.

Perjantai 1.1
klo 11.00 Nelonen: Opettajan lemmikki
Amerikkalainen elokuva Spot-koirasta joka haluaisi olla ihminen vuodelta 2004.

klo 15.00 Tv2: Arthur ja minimoit
Ranskalainen tietokoneanimaatio vuodelta 2006, jonka jatko-osa pyörii juuri teattereissa.

Tove Janssonin kuvakirjat animaatioina.

Tove Janssonin Muumeista on tehty useita animaatiosovituksia, ja vieläpä useissa eri maissa. Tosin Suomessa ei yhtäkään.

Muumiromaanien ja -sarjakuvien ohella myös Janssonin kaksi kuvakirjaa on animoitu.

Kuka lohduttaisi Nyytiä -animaatio on vuodelta 1979. Sen on ohjannut ruotsalainen Johan Hägelbäck. Animaatio kestää 23 minuuttia.

Kirjassa Nyytin tarina kerrotaan runomuodossa, ja animaatiossa se lauletaan. Musiikin on säveltänyt Peter Lundblad ja suomenkielisessä versiossa sen esittävät Severi Keskinen ja Iikka Keskinen.



Kuinkas sitten kävikään tehtiin myös Ruotsissa. Sen ohjaajana toimi Jaromir Weseley, joka oli animaattorina Kuka lohduttaisi Nyytiä-pätkässä. Animaatio on vuodelta 1993 ja se kestää 11 minuuttia.

Myös tämä tarina on kirjoitettu runomittaan, mutta animaatiossa sitä ei lauleta. Suomenkielisen version lukee Elina Salo, joka on näytellyt Pikku Myytä sekä Muumilaakson tarinoita animaatiossa, että Ruotsin television tuottamassa Mumintrollet tv-sarjassa. Ruotsinkielisen version lukee itse Tove Jansson.



Kumpikin animaatio noudattelee tarkasti Tove Janssonin kuvitusta ja herättää kirjat henkiin sulavasti ja niiden tyylille uskollisesti.

Animaatiot on julkaistu samalla dvd:llä.

Tässä tulee Mikko Mallikas

Ruotsalaisen Gunilla Bergströmin ensimmäinen Alfons Åberg kuvakirja ilmestyi 1972. Mikko Mallikas on pikkupoika, joka asuu kerrostalossa kaksin isänsä kanssa. Tarinoissa kohdataan arkipäivän asioita ja ongelmia. Mikko on hyvin tavallinen poika ja häneen on helppo samaistua. Mikon ystäviä ovat Vikke, Milla ja näkymätön Mulperi.

PennFilm Studio siirsi hahmon animaatioon 1978. Ohjaajana toimi Per Åhlin, jonka muita Suomessa tuttuja teoksia ovat mm. Pikku kummitus Lapanen, elokuvat Mysteeri koirahotellissa, Retki Meloniaan ja Tuulihattu.

'
Musiikit on säveltänyt Georg Riedel.

Noin kymmenen minuutin animaatiopätkiä tehtiin kaikkiaan kuusitoista. Ne ovat:
Mikko Mallikas ja syntymäpäiväkutsut
Mikko Mallikas täyttää vuosia ja on kovin iloinen, sillä viikonloppuna vietetään syntymäpäiväjuhlia.
Tappelupukari Mikko Mallikas
Suutuspäissään Mikko lyö pienempää poikaa ja illalla alkaakin omatunto kolkuttaa.
Mikko Mallikas punoo juonia
Mikko Mallikasta ei huolita isompien poikien leikkeihin, mutta Mikkopa osaakin olla juonikas.
Mikko Mallikas ja Mulperi
Mikko ja Mulperi leikkivät salaa isän piipulla, vaikka se on ehdottomasti kielletty...
Mikko Mallikas ja Milla
Seitsenvuotias Mikko keikkuu mieluummin puussa kuin leikkii tyttöjen kanssa. Eihän tytöistä ole leikkikavereiksi, eihän?
Mikko Mallikas rakentaa helikopterin
Kun isä lukee lehteä, hän ei näe eikä kuule mitä ympärillä tapahtuu. Ja sehän sopii Mikko Mallikkaalle mainiosti...
Mikko Mallikas tulee iloiseksi
Joulun juhlien ja lahjojen jälkeen arki näyttää Mikko Mallikkaan silmissä tylsän harmaalta. Mutta eipä hätää, kyllä Mikko pian keksii taas hauskoja tempauksia.
Mikko Mallikas saa kaverin
Vaikka Mikolla on salainen ystävänsä, ei sekään aina auta. Onneksi uusiin kavereihin voi törmätä aivan yllättäen.
Mikko Mallikas panee töpinäksi
Pukeutuminen ja puuronsyönti kuuluvat aamuun, mutta Mikollapa on tärkeämpääkin touhuttavaa!
Pelkkiä solmuja
Kuinka mahtaa käydä, kun Mikko alkaa harjoitella solmuntekemistä oikein tosissaan...?
Mikko Mallikas isän apuri
Eräänä lauantaina isä on pulassa taloustöiden kanssa, joten Mikko päättää vähän auttaa.
Mikko Mallikas on oikukas
Isä on helisemässä, kun Mikko päättää, että nukkumaanmeno on kerta kaikkiaan kelju juttu.
Mikko Mallikas, pelkäätkö kummituksia?
Kyllähän Mikko tietää, ettei kummituksia ole muualla kuin saduissa – vai tietääkö?
Mikko Mallikas on rehellinen
Majan avain on kadoksissa, ja pihan lapset epäilevät Mikon kähveltäneen sen – jopa Milla on vihainen!
Mikko Mallikas on rohkea
Kumpi on oikeaa rohkeutta: tappeleminen ja rähinä vai niiden välttäminen?
Mikko Mallikas menee kouluun
Koulun aloittaminen on jännittävää ja vähän pelottavaakin. Myös Mikko on epäilyttävän huolellinen ja vaisu, ainakin aluksi...

Suomen televisiossa sarja alkoi 1982 nimellä Alfons Jokinen. Myöhemmin sarjan nimi vaihtui Mikko Mallikkaaksi ja sen kertojaksi Heikki Määttänen. Tällä suomennoksella sarja on julkaistu neljällä videolla ja dvd:llä.