Nimipäiväsankari: Juliette

 

Eläinmaailman eläimet

Ihmismäiset eläimet ovat animaatioiden vakiintunutta hahmokuntaa. Eläimet käyttävät vaatteita, vaikkakaan eivät välttämättä kokonaisia asua, asuvat taloissa ja käyvät töissä tai koulussa. Yleensä niissä ei ole eläimellisyydestä jäljellä kuin ulkonäkö ja sekin on tyylitelty ja ihmismäistetty.

Se kuinka sisälle ihmisten sivystykseen eläimet ovat päässeet vaihtelee. Kanit saattavat pitää porkkanoista ja oravan talo voi olla rakennettu puuhun, mutta yhtä hyvin eläimet voivat asustaa tiilitalossa asuinalueella ja syödä kaupan valmisruokia. Jossain tapauksessa kani ja kettu voivat olla ystäviä, toisessa sarjassa kettu saattaa vaania kania pahoissa akeissa. Useimmiten eläimet pariutuvat saman lajin edustajan kanssa, mutta sekin menee läpi että eri lajin edustajat perustavat keskenään perheen. Eläinten antropomorfismiin ollaan animaatioissa jo niin totuttu, ettei siinä ole juurikaan kyseenalaistamista ja muuttuviin yksityiskohtiin sopeudutaan nopeasti.

Mutta yksi häiritsevä asia löytyy: eläimet. Eläimillä nimittäin voi olla lemmikkejä tai kotieläimiä tai villit eläimet voivat elää niiden kanssa rinnakkain. Kuinkas se on mahdollista?

Klassisin ongelma jota luultavasti kaikki ovat joskus miettineet tulee Disneyltä. Kerroppa meille Mikki Hiiri, jos paras ystäväsi on koira nimeltä Hessu Hopo, miksi koira nimeltä Pluto on lemmikkisi?

Heluna Ammun kehitys on varsin mielenkiintoinen. Ensimmäisessä lyhärissä (Plane Crazy) jossa Helunan kerrotaan esiintyneen, nähdään vielä neljällä jalalla kävelevä maalaislehmä. Seuraavassa lyhärissä (The Plow Boy) on jo mukana Polle Koninkauluskin, joka kävelee kahdella jalalla ja käyttää hattua. Heluna on edelleen Mikin ja Minnin rinnalla lehmä, Mikki jopa lypsää sitä. Neljännessä lyhärissä (The Karnival Kid) Heluna on saanut hatun, mutta vasta kuudennessa (The Shindig) sen utareet on peitetty esiliinalla. Tässä maailmassa osa eläinyksilöistä voi siis kehittyä ihmismäisiksi, vaikka muut lajitoverit jäävät eläimiksi. Evoluutioteoriaa ei tässä kohdin kannata kai edes miettiä. Parempi oikeastaan olla miettimättä koko aihetta Disneyn osalta tämän enempää, ettei aivan sekoa. Esimerkkejä on nimittäin aivan liikaa.

Hyvä ja suosittu aihe lapsille suunnattuun sarjaan on lasten elämä. Yksi monen lapsen elämään jossain vaiheessa liittyvä asia on halu saada oma lemmikki. Mutta entä kun animaation lapsi on eläinlapsi?

Lemmikin kaipuu on iskenyt mm. maasika Arttuun ja kilpikonna Frankliniin. Artulla on lemmikkikoira Kamu. Mutta toisaalla Artulla on koiria myös ystävinään. Vielä lisää hämmennystä aiheuttaa se että muutamassa jaksossa Kamun näytetään puhuvan. Hänen puhettaan eivät tosin ymmärrä kuin muut eläin-eläimet (mm.kissat ja linnut) ja vauvat.

Franklin saa lemmikin heti piirrossarjan ensimmäisessä jaksossa. Franklinilla on lelukoira Sami, mutta eihän se ole oikea, kuten lintu, kissa tai poni. Mutta kun sarjan eläimet eivät käytä vaatteita, eikä suurinta osaa ole edes nimetty (Franklinin ystäviähän ovat mm. Majava, Etana ja Hanhi) alkaa ero lemmikin ja omistajan välillä kaventua vähän liikaa. Onneksi Franklin valitsee itselleen lemmikiksi kultakalan, joka tuntuu edes hieman loogiselta lemmikiltä kilpikonnalle.

Babarissa on jakso, jossa nuori Babar kohtaa viidakossa pahkasian. Hän ottaa possun lemmikikseen, mutta ei tiedä että sillä on jo omistaja. Possu on sarvikuonokuningas Rataxeen vaimon rakas Reginald. Mutta miten norsut ja sarvikuonot voivat pitää pahkasikaa lemmikkinä? Toisaalta sarjassa viidakon eläinten siirtyminen ihmismäisiin tapoihin on vielä kesken, ehkä pahkasiat ovat jääneet kehityksen kelkasta ja niitä on soveliasta pitää lemmikkeinä?

Nalle Luppakorvan maailma ei myöskään ole täysin looginen. Eläinhahmot asuvat taloissa ja käyttävät vaatteita, ainakin suurimmaksi osaksi. Esimerkiksi Luppakorvan koiraystävä Musti nähdään välillä alastomana, asumassa koirankopissa. Toisissa jaksoissa Musti on viimeisen päälle puettu ja käy lastentarhassa. Samaa tekevät puput, oravat ja kissat. Tälläiset vaihtelut eivät kuitenkaan tunnu häiritseviltä, koska eläinten suhtautuminen toisiinsa ei muutu. Musti ei missään vaiheessa ole Luppakorvan koira-lemmikki vaan se esiintyy aina tasavertaisena ystävänä, oli sillä sitten vaatteet tai ei. Miksei sitä voisi välillä käyskennellä alasti metsässä vaikka asuisikin talossa?

Yksi sarjan jaksoista herättää kuitenkin ihmetystä. Siinä Luppakorva ystävineen löytää pienen hauvan. He keksivät ottaa sen mukaansa lastentarhaan, jonne se voisi jäädä kaikkien lasten lemmikiksi. Se sopiikin sekä opettajalle että talonmiehelle, mutta ilo lopuu lyhyeen kun sisään tulee rouva joka etsii kadonnutta koiranpentua. Mutta rouvahan on itsekin koira! Onko pentu siis hänen lemmikkinsä vai lapsensa?

Vekarat-sarjan päähenkilö on possupoika Sasu. Sasun parhaita ystäviä ovat Torsti-sonni ja Sanna-ankka. Sasu asuu maatilalla jolla kasvatetaan lampaita ja kanoja. Lampaat kyllä temppuilevat oikeita lampaita enemmän ja nousevat välillä kahdelle jalalla, mutta ovat silti maatilan kotieläimiä. Joita porsaat hoitavat. Porsaat, joiden ystäväpiiriin kuuluu lehmiä ja vuohia ja jopa ankka. Mikä erottaa lampaat tästä joukosta? Entä mitä eroa on kanoilla ja ankoilla? Uskaltaako Sanna kyläillä Sasun perheen luona huolettomin mielin vai onko sekin vaarassa joutua ulkoruokintaan?

Kolme muskettikoiraa kertoo muskettisotureista ja miekkataisteluiden ja "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta" -paatoksen lisäksi kuvaan kuuluu se että taistelusta toiseen liikutaan uljaasti ratsain. Mitä muuta Muskettikoirilla voisikaan alla olla kuin hevonen? Polkupyörä? Skootteri? Se olisi huomattavasti typerämpää kuin ihmismäinen koira ratsastamassa hevosmaisella hevosella. Kun sarjan ihmismäiset hahmot ovat lähinnä koiria ja kissoja (Kardinaalin miehissä on yksi possu) tuntuu hevonen hevosena vielä ihan uskottavalta.

Hevosia nähdään myös Matka maailman ympäri -sarjassa. Tälläkin kertaa hevoset ovat tarinan kannalta perusteltuja. Ideahan on että Phileas Fogg kiertää maailmaa vuonna 1872 ja vaikka Fogg matkakumppaneineen on kuvattu eläimiksi on Jules Vernen tarinaan pohjaava sarja muuten melko lailla kiinni realismissa. Hevosvankkurit kuuluvat olennaisesti ajan kulkuneuvoihin. Hevosten lisäksi sarjassa nähdään myös Goa-norsu, joka sekin tuntuu käyvän järkeen aika hyvin.

Jos hevosten asema animaatioissa tuntuu epäreilulta, tasaa tilannetta se että My Little Pony -sarjoissa hevoset ovat määräysvallassa. Tottakai söpöillä poneilla kuuluu olla söpöjä lemmikkejä! Ja koska nämä karkinkirjavat ponit (joista osalla on sarvi tai siivet) ovat jo melko kaukana oikeista poneista eivät lemmikit tunnu niiiin kummalliselta asialta. Mutta vähän kummalliselta silti...

Alfred J. Kwak -sarjassa eläimet pysyvät lähes kokonaan ihmismäisinä. Ainoa oikeasti villiltä vaikuttava eläin on kilpikonna jonka selässä on saari. Vesimaassa taas toinen kilpikonna pitää antiikkikauppaa. Hieman hämmentävää on myös se että sillit osaavat puhua, mutta niitä pyydetään ruuaksi. Samoin valaat osaavat puhua, vaikkakin omaa kieltään. Silti niitäkin jahdataan. Nämä eivät ole kuitenkaan kovin suuria epäkohtia. Onneksi, sillä kun sarjassa käsitellään ankkojen ja hanhien välistä rasismia olisi hieman outoa jos Alfred toisaalla taluttelisi koiraa.

Jaksossa nimeltä "Sirkuksessa" Alfred pestautuu pelleksi sirkukseen. Sirkuksen vetonaula on hirmuinen ihminen jota paimentaa ihmistenkesyttäjä Orhi. Voiko tämän tulkita vitsailuksi eläinten maailman eläinten epäloogisuuksille?

Viimeiseksi esimerkiksi on pakko ottaa Muumilaakson tarinoita. Muumit kasvattavat talonsa ympärille viidakon, jonne Haisuli vapauttaa eläintarhasta joukon puhuvia eläimiä. Ensin eläimet suunnittelevat muumien syömistä, sitten ne ystävystyvät Muumiperheen kanssa. Kun eläimet tahtovat palata takaisin eläintarhaan, lähtevät Muumit saattamaan niitä. Mutta eläintarhasta löytyykin sopiva häkki myös Muumeille, jotka muistuttavat aivan riittävästi virtahepoja.

Onneksi Nuuskamuikkunen, Pikku Myy ja Hemuli hankkivat Tiedeakatemian presidentiltä todistuksen siitä etteivät Muumit kuulu häkkiin. Eläintarha pahoittelee sekaannusta kera kauniiden sanojen ja kukkasin. "Ei pidä arvostella pelkän ulkokuoren perusteella." Toteaa eläintarhanjohtaja.

Vanhat hyvät ajat

Kun tv-ruutuun kaipaillaan vanhoja animaatiosarjoja, niitä verrataan usein 2000-luvun ohjelmiin. Tuoreet animaatiot eivät ylleensä saa kovin hyviä arvosteluja, vaan vanhoja pidetään kaikin puolin parempina. Yksi hyvin yleinen väite koskee väkivaltaa. Vanhoissa kunnon ohjelmissa sitä ei ollut, mutta nykyään animaatioissa ei juuri muuta nähdäkään kuin taistelua.

Onko asia todella näin? Olivatko 80- ja 90-luvun viikonloppuaamut televisiossa rauhaa ja rakkautta?



Korppi aikoo hankkiutua Lierosta eroon lopullisesti.



Alfred on menossa tapettavaksi.



Muskettikoirat joutuvat usein kahnauksiin Kardinaalin miesten kanssa.



D´Artagnan piestään rajusti jo sarjan toisessa jaksossa.



Babarin äiti ammutaan.



Akakabutolle tappaminen on jopa hupia, mutta Hopeanuolelle hirviökarhun kaataminen on vakava-asia, se haluaa kostaa isänsä kuoleman.



Passepartout ostaa ison kasan revolvereita...



...Mikä osoittautuu hyödylliseksi kun intiaanit hyökkäävät.

Kaikkia näitä ohjelmia on pidetty yleisesti Suomessa lastenohjelmina. Niissä kuitenkin näkyy aseita ja jopa suoranaista väkivaltaa. Tämä asia on hyvä pitää mielessä silloin kun kritisoidaan nykypäivän Pokemontaisteluja. Osattiin sitä ennenkin.

Ylen sivuilta löytyvissä lastenohjelmien periaatteissa sanotaan että Ohjelmisto ei sisällä viihteellistä eikä perusteetonta väkivaltaa. Tämä tuntuu aika hyvältä periaatteelta. Kaikenlaisen väkivaltaan liittyvän sisällön poistaminen olisi lastenohjelmien lobotomia. Kohtuus kaikessa. Kaiken lapsille tarjotun ohjelman ei tarvitse olla pelkkää iloa, aurinkoa ja opetusta, vaan lapsillakin on oikeus viihtyä ja jännittää tv-ohjelmien parissa. On vanhemman vastuulla annostella tuota jännitystä sopivaksi ja olla tukena ja turvana. Jos lastenohjelmista ei hiota kaikkia särmiä pois, on aikuisenkin miellyvämpi katsoa ohjelmia lasten seurana ja nauttia niistä.

Maapallo mennään kiertämään

Seikkailuun meitä kutsutaan, herrasmies kun vedon lyö on kiire kilpaan.
Phileas Foggilla on työ kiertää maailma ja kotiin ennättää.
-Minä olen Passepartout, ja Tikon ystävä
-Minä olen Prinsessa rakkaudessa kestävä
Maapallo mennään kiertämään päivää kahdeksankymmentä on aikaa seikkailuun.
Kuinka aika riittänee kun päivät hupenee ja maailma on suuren suuri?
Lontoo, Hawaiji, Hongkong ne pian nähty on, ja Singapore.
Kuinka pitkä onkaan tie kun juna meitä vie ja laiva elefanttikin.
Muutkin meitä seuratkaa, niin hauskuus jaetaan.
Hei tule mukaan vaan, niin hauskuus jaetaan.



Matka maailman ympäri (80 päivässä) (Anime 80 sekai isshu) perustuu Jules Vernen kirjaan Maailman ympäri 80 päivässä. Tässä animaatioversiossa tarinan hahmot on esitetty eläiminä. Sarjan on tuottanut espanjalainen BRB Internacional ja animoinut japanilainen Nippon animation. Muita näiden kahden yhteistyössä tekemiä sarjoja ovat mm. Kolme muskettikoiraa ja Tontut.

Vuonna 1983 valmistuneessa sarjassa on 26 jaksoa, joista on tiivistetty myös elokuvaversio. Seikkailu sai jatkoa kahdessa 15-osaisessa animaatiosarjassa Matka kapteeni Nemon kanssa ja Matka maailman keskipisteeseen.


Tarinan tapahtumavuosi on 1872. Päähenkilö on Lontoossa asuva herrasmies Phileas Fogg (Maailmalla hänestä käytetään nimeä Willy Fog). Maailmanympärimatka saa alkunsa reformiklubilla, kun Fogg lyö vetoa siitä että pystyy kiertämään maailman 80 päivän aikana. Hän lähtee matkaan jo samana iltana, mukanaan aiemmin päivällä palkkaamansa uusi palvelija, Passepartout.

Matkalle lähtee Foggin tietämättä myös Tiko, Passepartoutin hyvä ystävä. Hän on piilotellut Passepartoutin matkalaukussa. Scotland Yardin salapoliisit Fix ja Bully lähtevät varjostamaan Foggia koska tämän epäillään ryöstäneen Englannin pankista 55 000 puntaa. Vedonlyöntiin osallistunut Sullivan palkkaa Transferin sabotoimaan Foggin matkaa ja niinpä matkaajia onkin jo kahden sijasta kuusi.


Foggin matkareitti kulkee Lontoosta Suezin, Bombayn, Calcutan, Hongkongin, Yokohaman, San Franciscon ja New Yorkin kautta takaisin Lontooseen. Hän matkustaa seurueineen junalla ja laivalla, ja joutuu turvautumaan myös norsuun, kuumailmapalloon ja resiinaan.

Matkallaan Fogg kohtaa paljon uusia tuttavuuksia. Hänen maineensa kiirii ja monet ovat valmiita auttamaan häntä, mutta on myös henkilöitä joiden kanssa hän joutuu kahnauksiin. Foggin seurue saa matkalla myös uuden jäsenen, kun he Intian viidakossa pelastavat prinsessa Romyn, joka aiotaan polttaa leskiroviolla. Ensin hänen on määrä jäädä matkasta sukulaiensa luo, mutta kun heitä ei löydetä Fogg tarjoutuu ottamaan Romyn luokseen Lontooseen. Viimeisessä jaksossa he menevät naimisiin.


Sarja on yllättävän uskollinen alkuperäiselle kirjalle. Suurin muutos on kolmen hahmon lisääminen tarinaan. Espanjalainen Tiko ei kirjassa esiinny, ei myöskään Fixin toveri Bully. Transfer ja sitä myöten hänen lukuisat kolttosensa eivät löydy kirjasta.

Hahmot esittävän sarjan aikana useita lauluja. Alkutunnarista kuullaan pidennetty versio, lisäksi mukan on mm. Amerikasta ja matkaamisesta kertovat kappaleet. Sekä Fix että Transfer esittävät omat laulunsa. Jostain syystä suomenkielisestä versiosta on leikattu pois joitain musiikkikohtauksia.

Onnea kaikki etsivät, harva kiireessänsä edes sitä löytää.
Onni on yksinkertainen, alkaa siitä kun on seuraa ystävän.
Helppoa on hymyillä, kun katsoo elämää.
Huolet vaikka kasaantuu, ne aikaa myöten tasaantuu.
Aukaiset silmät sano itselles vain on tänään syytä olla onnellinen taas.


Suomessa sarjaa on esitetty jo vuonna 1985 tosin silloin sarja ei ollut suomeksi dubattu vaan siinä oli espanjankielinen ääniraita ja suomenkielinen tekstitys. Suomeksi sarja dubattiin vuonna 1990 kun se esitettiin uusintana. Maailmanympärimatkalle päästiin taas 10.10.2010.

Suomidubissa roolitus oli:
Phileas Fogg -Eero Saarinen
Prinsessa Romy -Kaija Kiiski
Passepartout -Jarmo Koski
Tiko -Harri Hyttinen
Transfer -Heikki Määttänen
Fix -Harri Hyttinen
Bully -Jarmo Heikkinen

Koko sarja on julkaistu Suomessa dvd-boksilla, alkuperäisellä dubbauksella.


Jaksot:
1. Suuri vedonlyönti
2. Hyvää matkaa
3. Salaperäinen ranskatar
4. Tuomion temppeli
5. Valepuvussa
6. Seikkailu Bombayssa
7. Tien pää
8. Viidakon vaarat
9. Romyn pelastaminen
10. Lahja Parsille
11. Syylliset
12. Haaksirikko
13. Hovimestarin ongelma
14. Matkalla Yokohamaan
15. Akitan sirkus
16. Pysähdys Havaijilla
17. Matka kuumailmapallolla
18. Välienselvittely
19. Totuuden hetki
20. Villin lännen sotamaalaus
21. Outo juna
22. Pakkasessa
23. Määränpäänä Liverpool
24. Tuli kannen alla
25. Viimeinen juna Lontooseen
26. Päivästä kiinni

Vislaa vaan, hei vislaa vaan.
Jos sua vaara uhkaa, muista vislaa vaan.
Siis vislaa vaan, mä tuun.
Pistä suusi suppuun niinkuin joisit pillillä.
Vedä ilmaa suuhusi kas niin sä vihellät.
Kun sä äänen puhallat niin pelko häviää.
Vaaroja on paljon mutta niistä selvitään,
kun aina toinen toisistamme huolehdimme niinkuin tosiystävät.
Vislaa kovaa, kovaa että tiedän tulla avuksi.
Niin pulmallisen tilanteen me yhteisvoimin voimme selvittää.
Vislaa kovaa, kovaa että tiedän tulla avuksi.
Niin pulmallisen tilanteen me yhteisvoimin voimme selvittää.

Malesian tiikeri Sandokan

Merirosvopäällikkö Sandokan on italialaisen kirjailijan, Emilio Salgarin tunnetuin hahmo. Kirjoista on tehty elokuvia ja tv-sarjoja joista kaksi on animaatioita.

Espanjalaisen BRB Internacionalin tuottama sarja valmistui vuonna 1992. Myös Matka maailman ympäri ja Muskettikoirat ovat BRB:n tuottamia sarjoja. Animaatio on tehty yhteistyössä taiwanilaisen Wang Film Productionsin kanssa. Sarjassa on 26 jaksoa, joista on koottu myös elokuvaversio.


Sarawakin Rajah kaappasi vallan Sandokanin vanhemmilta tämän ollessa vielä lapsi. Sandokan pääsi pakenemaan ja varttuaan keräsi ympärilleen kannattajajoukon päämääränään saada kruunu takaisin pahalta rajahilta ja kostaa vanhempiensa puolesta. Sandokan joukkoineen kiertää meriä ja Rajah on uskotellut heidän olevan merirosvoja. Mompracemin linnoituksessa salaista piilopaikkaansa pitävä Sandokan on kuitenkin todellisuudessa oikeudenmukainen sankari. Sarawakin Rajahin lisäksi Sandokania vainoaa lordi James, jonka Mariana-morsian rakastuu Sandokaniin.

Sandokan tunnetaan myös nimellä Maleasian tiikeri, ja tässä sarjassa hahmot ovatkin eläimiä. Sandokan on tietysti tiikeri ja muut hahmot ovat sekalaista eläinkuntaa, mm.kissa- ja koiraeläimiä, krokotiileja, apinoita ja jonkinlaisia kauriita.


Suomessa sarjaa on esitetetty Mtv3:n iltapäiväsarjana 1990-luvulla ja uusittu myös SubJuniorin puolella. Muutamia jaksoja on julkaistu videolla ja elokuvaversio on julkaistu dvd:llä. Koko sarjaa ei kuitenkaan ole Suomessa julkaistu.



Jaksot:
1. The pirates of Mompracem
2. The crossing
3. Mariana
4. The hunt of the pirate
5. Back in Mompracem
6. The rebellion of the Dayakos
7. On the shores of Labuan
8. Into lion´s mouth
9. Yanez´s plan
10. The abduction
11. Mompracem in danger
12. Liberation
13. The kidnapping
14. In search of dama
15. The suderbunds
16. The battle on the marsh
17. Trapped
18. Escape
19. An unpleasant surprise
20. A marvelous idea
21. The kidnapping of Mariana
22. Sandokan taken prizoner
23. The herbs of death
24. Together again
25. Lord James rescued
26. A double wedding

Toinen piirrossarja Sandokanista on tehty Italiassa ja siinä hahmot ovat ihmisiä. Sarjaa ei ole esitetty Suomessa.

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta

Kolme muskettikoiraa (Wanwan Sanjushi) alkoivat seikkailla animaatiossa vuonna 1981. Tarinat perustuvat Alexandre Dumas’n romaaneihin. Espanjalainen BRB Internacional tuotti 26-osaisen tv-sarjan Japanilaisella Nippon animation -studiolla. Yhteistyö Nipponin kanssa sujui hyvin, ja BRB Internacional tuotti studiolla 1983 Matka maailman ympäri -sarjan.


D'Artagnan on äkkipikainen, mutta rohkea nuorukainen joka lähtee Pariisiin tullakseen muskettikoiraksi isänsä tapaan. Hän haasta tietämättään kolme muskettikoiraa, Porthoksen, Athoksen ja Aramiksen kaksintaisteluun. Nämä vakuuttuvat nuorukaisen taidoista ja lopulta D'Artagnan pääsee taistelemaan Muskettikoirien riveissä. Muskettikoirat palvelevat kuningasta ja joutuvat usein kahnauksiin kilpailijansa Richelieun miesten kanssa. Kuningasta ja kuningatarta uhkaavat monen vaarat ja Muskettikoirat ovat aina valmiina puolustamaan heitä. Lisäksi D'Artagnanin mielessä pyörii Juliette, kuningattaren ihana kamarineito.



Sarjalle tehtiin jatkoa 26 osan verran vuonna 1990, tällä kertaa animointi tehtiin Taiwanissa. Tarinassa on siirrytty noin kymmenen vuotta eteenpäin. D'Artagnan on naimissa Julietten kanssa ja heillä on kaksi lasta, Flora ja Philippe. Muskettikoirat saavat kuningattarelta kutsun tulla Pariisiin. Hän on alkanut epäillä että kuninkaassa ei ole kaikki kohdallaan. Kyseessä ei olekaan oikea kuningas vaan tämän kaksoiveli, joka on sulkenut veljensä ja oikean kuninkaan vankilaan. Muskettikoirat joutuvat myös moniin muihin seikkailuihin.


Suomessa Yle on esittänyt molemmat Muskettikoira-sarjat, ensimmäisen jo vuonna 1982. Sub Junior otti ensimmäisen sarjan ohjelmistoonsa 2000-luvulla ja dubbasi sen uudelleen. Ensimmäiset 26-jaksoa julkaistiin myös dvd-boksina, ilmeisesti Juniorin dubilla.

Molemmista sarjoista on myös julkaistu videolla tv-sarjasta lyhennetyt elokuvaversiot.