Utelua animaatiotekniikoista.

Elokuun ajaksi laitan taas uutta kyselyä. Tällä kertaa kyselen ihmisten mieltymyksistä eri animaatiotekniikoita kohtaan. Toisinaan vaan voi olla hankala mieltää animaatio yhdellä tietyllä tekniikalla tehdyksi. Ja kyllähän eri tekniikoita myös sekoitetaan ja yhdistetään.

Nykyään tietokone taitaa olla mukana jokaisen animaation tekemisessä. Siksi tuntuu harhaanjohtavalta sanoa jonkun animaation olevan tietokoneanimaatio. Piirroanimaatio tai pala-animaatiokin voi olla toteutettu kokonaan tietokoneella. Esimerkiksi South Parkin miellän kyllä pala-animaatioksi vaikkei sitä paperista leikatuista palasista käsin animoidakaan.


Ennen on voinut puhua hyvillä mielin 3D-animaatioista, mutta nykyään 3D-animaatiotkin voidaan muokata kolmiulotteisiksi, laseilla katsottaviksi versioiksi. Siis 3D-animaatio 3D:nä. Sekavaa. Käytänkin nykyään termiä CGI-animaatio kun puhun vaikkapa Pixarin elokuvista, tai oikeastaan suurimmasta osasta uusia animaatioita, ne kun ovat nykyään lähes kaikki CGI-animaatioita.


Onneksi myös vanhat tekniikat pitävät pintansa. Ja nythän se nähdään äänestävätkö ihmiset suosikeiksiin nukke- tai vaha-animaatioita vai jyrääkö CGI. Lisäksi mukana on tottakai kohta "Joku muu" siltä varalta että jotain tärkeää pääsee unohtumaan. Piksillaation eli oikeiden ihmisten animoinnin ja silhuettianimaation laitoinkin esimerkiksi.

Jos valinta on vaikea tai on mieltynyt useampaan eri tekniikkaan voi valita useamman vaihtoehdon.

Piirrosanimaatio: Lienee kaikille selvä.

Pala-animaatio: Kössi Kenguru, South Park

Vaha-animaatio: Pingu, Wallace ja Gromit

Nukkeanimaatio: Nalle Luppakorva, Coraline ja toinen todellisuus

CGI-animaatio: Pixarin elokuvat, Shrek

Elokuun elokuvien ensi-illat

6.8 Muumi ja punainen pyrstötähti



Tove Janssonin kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti on tehty animaatio jo vuonna 1992. Kirjan kanssa samannimisen elokuvan takana olivat japanilaiset, jotka muutamaa vuotta aiemmin loivat Muumilaakson tarinat tv-sarjan, joka yhä ihastuttaa suomalaisia.

Nyt valmistuneen muumi-elokuvan takana ovat kuitenkin puolalaiset. Se-Ma-For animaatiostudio tuotti Janssonin kirjoista tv-sarjan Opowiadania Muminków jo vuosina 1977-1982 ja sarjaa esitettiin myös Suomessa. Uuden tulemisen "huopamuumit" tekivät 2000-luvulla kun Muumien maailmaksi nimetty sarja restauroitiin ja jaksot leikattiin uudelleen. Sarja myös dubattiin suomeksi.

Vuonna 2008 sai ensi-iltansa sarjan jaksoista koottu elokuva Muumi ja Vaarallinen juhannus. Samaan tapaan on valmistunut myös Muumi ja punainen pyrstötähti. Molemmat elokuvat on ohjannut Maria Lindberg. Uutena elementtinä on 3D. Animaatio on jo valmiiksi melko kolmiulotteinen, hahmot ovat halkaistuja nukkeja jotka liikkuvat lasilevyillä, ja taustoja on monessa kerroksessa. On mielenkiintoista nähdä millaisen säväyksen 3D:n lisääminen tyylille antaa. Elokuvaa levitetään myös normaaliversiona.

27.8 Toy Story 3



Kaikkien aikojen ensimmäinen 3D-animaatioelokuva oli vuonna 1995 valmistunut Toy Story. Tosin nykyään kun laseilla katsottavat 3D-elokuvat ovat tulleet taas muotiin, täytynee puhua selvyyden vuoksi cgi-animaatiosta tai tietokoneanimaatiosta. Toy Story oli myös ensimmäinen Pixarin elokuva, joten se on merkittävä myös tästä näkökulmasta. Sittemmin Pixarin kaikki elokuvat ovat menestyneet hyvin, esimerkiksi vuoden 2009 Up oli jopa Oscar-ehdokkaana parhaaksi elokuvaksi.

Nyt Pixar on palannut juurilleen, itseasiassa toisen kerran, Toy Story 2 valmistui vuonna 1999. Kolmannen osan on ohjannut Lee Unkrich ja siinäkin seikkalevat tutut lelut, jotka joutuvat nyt aikuistuneen Andyn huoneesta villien mukuloiden kynsiin. Toki vanhojen tuttujen lisäksi elokuvassa on myös aivan uusia hahmoja.

Elokuva 0n mahdollista nähdä myös 3D:nä, mutta ainakin Finnkinon sivujen perusteella sain käsityksen ettei alkuperäinen ääniraita ole vaihtoehtona. Tämä on hieman outoa, koska nyt teatterissa pyörivää neljättä Shrekiä levitettiin myös englannin kielisenä. Uskon että Toy Story kiinnostaa aikuiskatsojia Shrekin tapaan, ja näiden kahden elokuvan välillä on ollut havaittavissa myös kilpailua katsojista. Toy Storyn huumorikin vaikuttaa trailereiden perusteella uppoavan vanhempiin katsojiin ja täytyy muistaa että ykkösosasta on jo viisitoista vuotta aikaa. Lapsina Toy Storyyn hurahtaneet ovat siis jo ylittäneet täysi-iän.

Dvd:lle Elokuussa

6.8 Tarzan ja Tarzan 2
Disneyn klassikko Tarzanista on valmistunut vuonna 1999. Dvd:ltä löytyy elokuvan lisäksi mm. poistettuja kohtauksia, kommenttiraita, musiikkivideo ja pelejä. Samalla julkaistaan myös elokuvan jatko-osa, tai oikeastaan siis keskiosa, joka kertoo enemmän Tarzanin lapsuudesta.


11.8 Olet reilu kaveri, Jaska Jokunen
You´re s Good Sport Charlie Brown on valmistunut vuonna 1975. Extramateriaalina urheiluun liittyvä tarina Olet paras, Jaska Jokunen! ja taustatietoa siitä miten Charles Schulzin pojan enduro-harrastus antoi innoituksen tähän tarinaan. Elokuvat on mahdollista katsoa suomen lisäksi englannin kielisellä ääniraidalla, suomeksi tekstitettynä.


11.8 Ressun luokkakokous
1991 valmistunut lyhäri Snoopy´s Reunion kertoo Ressun matkasta tapaamaan veljiään ja sisariaan. Lisäksi mukana on tarina Se on Flashbeagle, Jaska Jokunen ja dokumentti Taas yhdessä: Tenavat-näyttelijöiden jälleennäkeminen. Dvd:ltä löytyy ääniraita suomeksi ja englanniksi, sekä suomenkielinen tekstitys.


11.8 Tenavien 70-luvun kokoelma
Peanut‘s 1970s Collection Vol. 1 -julkaisu sisältää 1970-luvulla valmistuneet Tenavien tv-spesiaali lyhärit: Soita se uudelleen, Jaska Jokunen, Sinua ei valittu, Jaska Jokunen, Rakkaudelle ei ole aikaa, Jaska Jokunen, Jaska Jokusen kiitospäivä, Se on mysteeri, Jaska Jokunen ja Se pääsiäis-beagle, Jaska Jokunen. Lisäksi levyltä löytyy pieni dokkari Ressun ystävästä, Kaustisesta. Tälläkin dvd:llä on mukana alkuperäinen ääniraita suomenkielisen lisäksi. Myös tekstitys löytyy suomeksi.

Tenavien 60-luku kokoelman ilmestyminen on päässyt lipsahtamaan ohitse jo kesäkuussa. Dvd sisältää siis 1960-luvulla valmistuneet Tenavien lyhärit Jaska Jokunen Joulu, Jaska Jokunen Tähtijoukkue, Se on suuri kurpitsa, Jaska Jokunen, Se on rakkautta, Jaska Jokunen, Hän on sinun koirasi, Jaska Jokunen ja Se oli lyhyt kesä, Jaska Jokunen.


18.8 The Sky Crawlers
Mamoru Oshiin ohjaama elokuva vuodelta 2008 kertoo maailmasta, jossa oikeita sotia ei ole vaan sotiminen on siirtynyt viihdeteollisuuteen. Nuorista värvätään taistelupilotteja sotapeleihin, mutta pelit eivät ole vaarattomia vaan jokainen päivä voi olla viimeinen.


27.8 Lupin the 3rd -tv-sarja 1& 2
Lupin on mestarivaras, jonka on luonut Kazuhiko Kato. Alunperin sarjakuvissa seikkailleesta vorosta tehtiin ensimmäinen tv-sarja vuosina 1971-1972. Jaksoja valmistui 23. Nyt julkaistavilta kahdelta dvd:ltä löytyy yhteensä kuusi jaksoa: Pallko Lupin?, Taikuri Paikal, Hyvästi, kaunis noitani, Yksi pakomahdollisuus, Goemon XIII ja Kätketty timantti.

Uuden Ghibli-elokuvan ensi-ilta

Tänään vietetään Japanissa Studio Ghiblin uusimman elokuvan ensi-iltaa.

Karigurashi no Arrietty eli englanniksi The Borrower Arrietty perustuu englantilaisen Mary Nortonin pienen pienistä, ihmisten lattioiden alla asuvista hahmoista kertoviin kirjoihin, jotka tunnetaan Suomessa nimellä Kätkijät.

Elokuvan on ohjannut aiemmin animaattorina työskennellyt Hiromasa Yonebayashi.




Jos tämän elokuvan suhteen edetään Suomessa aiempien Ghibli-elokuvien mukaisesti, on Suomen ensi-ilta vuoden 2011 Rakkautta ja Anarkiaa festivaaleilla. Matka Japanista Suomeen on siis pitkä, mutta hyväähän kannattaa odottaa.

Tv:stä tänään: Steamboy

Ensiksikin, ei kannattaisi asettaa itselleen aikatauluja joita ei voi pitää. Eli käynnissä oleva Pohjolan animaatiot -viikko venähtää hieman. Tanskan ja Viron animaatiot kuitenkin varmuudella tulevat esittelyyn.

Toiseksi, miten ohjelmatiedoista on niin vaikea bongata animaatioita? Onneksi ehdin edes näin ajoissa huomata että Nelonen esittää ensi yönä anime-elokuvan.


Katsuhiro Ōtomon vuonna 2004 ohjaama Steamboy (Suchīmubōi) tapahtuu vuonna 1866 Englannissa, tosin scifielokuva ei seuraa historiaa turhan tarkasti. Ensimmäinen maailmannäyttely järjestetään Lontoossa ja nuoren keksijän, Ray Steamin isoisä on kehittänyt mullistavan höyrykuulan, josta moni muukin on kiinnostunut.

Elokuvan tekemiseen meni yli kymmenen vuotta ja se oli valmistuessaan kallein japanilainen animaatioelokuva. Ōtomo on ohjannut myös elokuvat Akira (1988) ja Memories (1995).


Steamboy 10.7.2010 Nelonen kello: 00:35
Elokuva on julkaistu myös dvd:llä suomeksi tekstitettynä.

Pohjolan animaatiot: Norja

Norjalaisen animaation historia alkaa 1910 luvulta. Ola Corneliuksen Fanden i nøtten valmistui vuonna 1917. Se oli kahdeksanminuuttinen ja perustui norjalaiseen satuun.

1920-luku oli mainosanimaatioiden aikaa. Ajan Mainosanimaattoreiden huippuja olivat Ottar Gladtvet, Niels Sinding-Hansen ja Thomas W. Schwartz.

Norjan tunnetuin animaattori on Ivo Caprino, joka teki nukkeanimaatioita. Ensimmäisen animaationsa Tim og Tøffe hän teki vuonna 1945. Sen jälkeen hän teki norjalaisiin satuihin perustuvia animaatioita, mainosanimaatioita ja vuonna 1959 pitkän näytelmäelokuvan jossa oli myös nukkeanimaatiokohtauksia.

Vuonna 1975 valmistui elokuva Pilvikallion vauhtikisat (Flåklypa Grand Prix) josta piti alunperin tulla lyhytelokuva, mutta käsikirjoitus laitettiin 1,5 vuoden työn jälkeen uusiksi. Tämä kannatti, sillä elokuva oli huikea menestys ja ilmeisesti yhä Norjan kaikkien aikojen katsotuin elokuva.

Trygve Rasmussenin Punkt film-studio tuotti mainoksia, alkutekstejä ja muutamia lyhytelokuvia 1950-luvulta 1980-luvun loppuun. 1970-luvulla aloitti uusi animaattorisukupolvi, joka teki lähinnä lyhytelokuvia. Kansainvälistä menestystä saatiin 1988 kun Thor Sivertsenin ja Kine Aunen Hva skal vi gjøre med lille Jill voitti pääpalkinnon Shanghain filmifestivaaleilla.

Caprino oli pitkään lähes yksinvaltias Norjan animaatiotuonnossa. 1990-luvulla Tegnefilmcompagniet ja Studio Magica aloittivat matkan kohti ammattimaista animaatioteollisuutta, osin uuden teknologian turvin. Nykyään Norjassa on useita hyvin leivässä pysyneitä animaatiostudioita. Ulkomaiset mainostoimistot ovat alkaneet kääntyä myös norjalaisten animaatiostudioiden puoleen, kun 1980-luvulla ne käyttivät lähinnä englantilaisia tai ruotsalaisia studioita.


Vibeke Idsøe ohjaama Karlsson pÃ¥ taket valmistui vuonna 2002. Se perustuu ruotsalaisen Astrid Lindgrenin kirjaan ja ruotsalaiset olivatkin mukana elokuvan teossa. Toinen Norjan ja Ruotsin yhteistyönä syntynyt elokuva on Kapteeni Sapelihammas (Kaptein Sabeltann) vuodelta 2003.


Christoffer Nielsenin luoma aikuisille suunnattu tv-sarja To trøtte typer menestyi hyvin ja samat hahmot esiintyivät myös pitkässä elokuvassa Free Jimmy vuonna 2006. Tv-sarja ja elokuva ovat vaikuttaneet CGI-animaatioiden lisääntymiseen. Myös Filmkameratene -studio on alkanut tuottaa tietokoneanimaatioita ja sen Elias, pieni pelastuslaiva -sarja on menestyksen myötä siirtynyt myös elokuvaksi Elias ja kuninkaan laiva (Elias og kongeskipet) vuonna 2007.

Norjalaisella animaatioilla ei näytä menevän sen huonommin kuin naapureillaan, vaikka norjalaiset animaatiot eivät ehkä ole aivan niin tunnettuja kuin ruotsalaiset. Caprinon nukkeanimaatioiden klassikkomaine on kuitenkin kiirinyt myös Norjan ulkopuolelle.

Norjassa tehdään kiinnostavia animaatioita joita on saatu Suomeenkin katsottavaksi nykyään aika hyvin. Ainakin Elias ja Free Jimmy kiersivät meillä elokuvateattereita ja Caprinon elokuvia on julkaistu dvd:llä.

Pohjolan animaatiot: Ruotsi

Ruotsi tunnetaan laadukkaasta lastenkulttuurista. Ruotsissa on kirjoitettu hyviä lastenkirjoja ja tehty uskottavia lastenelokuvia. Ruotsi olikin maailman johtavia lastenelokuvien tuottajia 1940-luvulta 1970-luvulle. Ruotsalaisilta on syntynyt myös oivallisia lapsille suunnattuja animaatioita. Mutta ensin hieman historiaa.


Ensimmäinen ruotsalainen animaatio on ilmeisesti vuonna 1915 valmistunut Trolldrycken. Aikuisille suunnatun animaation ohjasi taitelija ja kuvittaja Victor Bergdahl. Vuonna 1916 hän loi Kapteeni Groggin, josta teki 13 lyhytelokuvaa. Elokuvista tuli hyvin suosittuja. Bergdahl sai pian seuraajia kun animaatio alkoi kiinnostaa muitakin ruotsalaisia taiteilijoita. Arvid Olson oli tunnetuin ja ehkä tuotteliainkin mainosanimaatioiden tekijä. Hän teki yli sata animoitua mainosta.

Vuonna 1934 valmistui Robert Högfeldt ohjaama Så tuktas ett troll, satuelokuva peikoista ja keijuista. 10-minuutin mittainen elokuva menestyi hyvin ja johti Disneyn innoittamiin haaveisiin ensimmäisestä pitkästä ruostsalaisesta animaatioelokuvasta. Aiheeksi valittiin Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket, mutta projekti päättyi kirjailijan kuolemaan. Ensimmäinen kokonaan animoitu pitkä elokuva oli lopulta Agaton Sax och Byköpings gästabud vuodelta 1976. Sen ohjasi Stig Lasseby.


Ruotsalainen animaatioelokuva aloitti nousunsa 1970-luvulla. Oikeita näyttelijöitä ja animaatiota yhdistelevä I huvet på en gammal gubbe oli Per Åhlinin esikoiselokuva. Hän jatkoi animaation ja näytelmäelokuvan yhdistämistä myös seuraavassa elokuvassaan Tuulihattu (Dunderklumpen) vuonna 1974. Sittemmin Åhlin animoi Mikko Mallikasta ja Pikku kummitus Lapasta. Hän on tehnyt myös pitkät elokuvat Matka Meloniaan (Resan till Melonia, 1989) ja Mysteeri Koirahotellissa (Hundhotellet. En mystik historia, 2000).


Myös Johan Hagelbäck teki perinteisiä piirrosanimaatioita ja hän on yksi monipuolisimmista animaattoreista Ruotsissa. Kuka Lohduttaisi Nyytiä? perustuu tietenkin Tove Janssonin kuvakirjaan. Animaatio valmistui 1979. Kuinka sitten kävikään? animoitiin myös Ruotsissa, ohjaajana oli Jaromir Weseley ja valmistumisvuosi 1993. Tv-sarjojen Kallen Kiipeilypuu (Kalles Klätterträd) vuodelta 1975, Farbrorn som inte vill va' stor vuodelta 1979 ja Magister Flykt vuodelta 1984 takana ovat Olof Landström ja Peter Cohen.

Stig Lasseby ja Jan Gissberg ohjasivat Pekka Töpöhännästä kokoillan elokuvan vuonna 1983. Elokuva menestyi todella hyvin ja on edelleen suosittu. Vuonna 1985 valmistui jatko-osa Pekka Töpöhäntä Amerikassa.


Gissbergin ura animaatioiden parissa jatkui sammakosta ja heinäsirkasta kertovilla tarinoilla. Vuonna 1987 valmistui Herra Heikki ja S. Makkonen (Kalle Stropp och Grodan Boll) ja vuonna 1991 Saku Sammakko ja salainen disketti (Kalle Stropp och Grodan Boll på svindlande äventyr). Suomessa hahmoista on yleensä käytetty nimiä Herra Heikki ja S. Makkonen, mutta myös Saku Sammakko nimitystä on käytetty.

Jonas Odell, Stig Bergqvist ja Martti Ekstrand perustivat Filmtecknarna -studion vuonna 1981. Studion ensimmäinen merkittävästi menestynyt animaatio oli Här är karusellen vuonna 1994. Studio on nykyään yksi Pohjoismaiden maineikkaimpia.

Magnus Carlssonin ura lähti nosuun tv-sarja Robinin myötä vuonna 1994. Animaatio sai huomiota myös kansainvälisesti ja Carlsson teki musiikkivideon Radioheadille. Carlsson työskenteli Happy life -studiolla vuoteen 2000 asti. Happy life tuotti monia menestyksekkäitä tv-sarjoja, joita on levitetty laajasti myös Ruotsin ulkopuolelle.


Tuoreita Ruotsalaisia animaatioelokuvia ovat Mimmi Lehmä ja Varis (Mamma Mu och Kråkan) vuodelta 2008, Viiru ja Pesonen -elokuvat (Pettson och Findus) ja tietokoneanimaatio Metropia vuodelta 2009.

Ruotsissa on tehty animaatioita genrerajoista piittaamatta. Dokumentaarisia animaatioitakin on tehty useita, esimerkiksi Johan Hagelbäckin Hasses dagbok ja Hasse och dödens lammunge joissa seurataan alkoholistivanhempien pojan elämää.

Vaikka myös aikuisille suunnattuja animaatioita on löytyy, loistavat lastenelokuvat silti joukossa parhainpina. Tuntuu etteivät ruotsalaiset arvota tekniikkaa liian korkealle, vaan panostavat mieluummin tarinoihin ja tunnelmaan. Vielä nykyäänkin Ruotsissa tehdään piirrosanimaatioita, vaikka Amerikan mallin mukaisesti olisi pitänyt siirtyä muodikkaaseen CGI-animaatioon. Suomessa näin tuntuu käyneen ja tarinoidenkin suhteen ollaan laskelmoivempia kuin Ruotsissa. Ruotsalaiset tuntuvat ottavat animaatioiden teon sopivan rennosti.

Pohjolan animaatiot: Suomi

Suomalainen animaatio on ollut viime vuosina nousussa. Tv-sarja Pasila on ollut katsojien suosikki ja sarjaan tehdään jo kolmatta tuotantokautta. Elokuva Niko lentäjän poika, jonka tekemisessä tosin olivat mukana myös Saksa, Tanska ja Irlanti, on laajimmalle levitetty suomalainen elokuva ja se voitti myös Jussi-palkinnon vuoden 2008 parhaana elokuvana. Tänä vuonna saa ensi-iltana Antti Haikalan ohjaama tietokoneanimaatio Maaginen kristalli.

Suomalaisen animaation juuret ovat 1920-luvulla. Harald Salenin Aito sunnuntaimetsästäjä valmistui vuonna 1924. Mainosanimaatioita ensimmäisenä Suomessa teki ilmeisesti Hjalmar Löfving. Sen jälkeen useimmat animaattorit ovat ansainneet leipänsä juuri mainosanimaatioilla.


Ensimmäinen suomalainen tietokoneanimaatioelokuva on vuonna 2006 valmistunut Keisarin salaisuus. Pitkiä animaatioelokuvia on kuitenkin tehty aiemminkin. Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin Seitsemän veljestä valmistui vuonna 1979. Mauri Kunnaksen kirjoihin perustuva Joulupukki ja noitarumpu on tehty yhteistyössä Unkarin kanssa vuonna 1996. Elokuvasta on tullut joka jouluinen perinne.

Allu Tuppuraisen Rölli-hahmosta tehtiin kolmas elokuva vuonna 2007. Röllin sydän on ensimmäinen Rölli-animaatio ja myös ohjaaja Pekka Lehtosaaren esikoiselokuva. Tämän elokuvan tekemiseen apuja saatiin Venäjältä.

Suomea viedään maailmalle muumien voimin, mutta Tove Janssonin hahmoista ei ole tehty yhtään suomalaista animaatiota. Tove Jansson on toki ollut mukana niin puolalaisen Muumien maailman, kuin japanilaisten muumianimaatioiden tekemisessä, mutta suomalaisiksi animaatioiksi niitä on siltä hyvin vaikea mieltää.


1960-luvun lopulla alkoi lapsille suunnattujen animaatioiden kultakausi. Silloin syntyivät sellaiset klassikkohahmot kuin Kössi Kenguru ja Käytöskukan porsaat Hinku ja Vinku. Camilla Mickwitz aloitti animaatoriuransa. Kahdenkymmenen vuoden aikana hän teki mieleenpainuneita pala-animaatioita. Suomalaisesta vaha-animaatiosta on vastannut Tuula Pukkila 1970 luvulta asti. Mikko Kunnaksen piirrosanimaatioita nähtiin Pikku Kakkosessa 1990-luvulla. Sittemmin suomalaisen lastenanimaation määrä ja laatu on tuntunut hiipuvan.


Ylen ensimmäinen oma nukkeanimaatio oli Heikkopeikko. Nallekarhut Urpo ja Turpo animoitiin virolaisella studiolla. Maailmalla tunnetuin suomalainen nukkeanimaattori on Katariina Lillqvist, jonka animaatiot ovat saaneet paljon tunnustusta, mm. Hopeisen Karhun Berliinin elokuvajuhlilla. Vuonna 2008 Uralin Perhonen herätti paljon keskustelua ja kohua, koska animaatiossa Mannerheimin rakastettu oli kirgiisiläinen poika.

Suomessa on tehty animaatioita myös aikuisille. Poliittista satiiria Itse Valtiaita tehtiin vuosina 2001-2008. Tosin sarja kolahti myös lapsikatsojiin. Suomessa tehdään paljon aikuisille suunnattuja lyhytelokuvia, jotka eivät valitettavasti pääse suuren yleisön tietoisuuteen vaan pyörivät lähinnä festivaaleilla. Yle esittää toisinaan animaatiota Uusi Kino -ohjelmapaikalla.

Suomalainen animaatio on siis tänäkin päivänä melko pienimuotoista. Pitkien elokuvien määrä on 2000-luvulla lähtenyt nousuun. Hyvinkin kotoisilla aineksilla varustetut elokuvat ovat menestyneet maailmallakin kohtuullisesti, tosin niiden tekemiseen on myös tarvittu apua ulkomailta.

Tv-animaatioilla tuntuu menevän varsinkin lastenohjelmien puolella aiempia vuosikymmeniä huonommin. Pasila ei suosiostaan huolimatta joudu kilpailemaan aikuiskatsojista. Tekijöitä ja mielenkiintoisia lyhytelokuvia riittää, mutta niiden saaminen kaiken kansan näkyville on vaikeaa. Suomi on pieni maa, rahat animaatioiden, ja elokuvien tekemiseen yleensäkin, ovat tiukilla. Mutta ovatko muut Pohjoismaat sen suurempia? Ja millaista animaatiotuotantoa Suomen naapureilta löytyy?

Pohjola-teemaviikko

Alkavalla viikolla on luvassa katselmus Pohjoismaiden animaatioihin. Tosin itsellenikin hyvin vieras Islanti jää pois, ja sensijaan esittelen Viron animaatiotuotantoa.

Huomenna maanantaina esittelyssä Suomi, tiistaina Ruotsi, keskiviikkona Norja, torstaina Tanska ja perjantaina Viro.

Mistä katsot animaatioita? -kysely päättyy tänään. Vielä on aikaa osallistua, mutta tällä hetkellä vastaajia on 29. Enemmistö ostaa animaatiota (19), mutta myös netistä katsominen on suosittua (17). Vuokraaminen tai lainaaminen ei ole kovin yleistä (6). Puolet vastaajista katsoo animaatiota televisiosta, (15) elokuvateatterissa käy vain kolmannes (9). Erilaisilla festivaaleilla ja tapahtumissa kävijöitä ei ollut kuin yksi.

Itse olen ostanut kohtalaisen määrän animaatio-dvd:eitä ja niitä olisi varmasti enemmänkin, jos rahatilanne sallisi. Kirjastosta olen löytänyt aika hyvän valikoiman dvd:eitä, ja pari kertaa olen välttynyt turhilta ostoksilta, kun olen ensin lainannut animaatioita kirjastosta ja todennut etten halua nähdä niitä enää uudelleen. Videohyllystä olen löytänyt todellisia aarteita.

Netistä en juurikaan animaatioita katso. Kaikki suurimmat suosikkini alkavat jo löytyä Suomestakin dvd:llä. Blogia varten katson Youtubesta sellaisia sarjoja ja elokuvia joita en ole itse esimerkiksi lapsena katsonut, mutta joista haluan kirjoittaa. Sieltä myös saattaa löytää sattumalta unohtuneita animaatioita.

Tv:ssä pyörii nyt muutama sarja joita seuraan (Nalle Luppakorva ja TaoTao). Katsoisin tv:tä varmasti enemmän jos minulla olisi tallentava digiboksi ja Juniori. Animaatiot ovat painottuneet aamuohjelmistoon, mikä ei ole ihan paras aika.

Elokuvateatterissa käyn ehkä pari kertaa vuodessa, viimeisen vuoden aikana olen käynyt katsomassa Ponyon, Upin ja Prinssessan ja sammakon. Täytyy myös myöntää etten ole käynyt yhdilläkään elokuvafestareilla, vaikka olenkin seuraillut esimerkiksi R&A:n tarjontaa kiinnostuneena monena vuonna. Jäänyt kuitenkin aina menemättä. Tässä asiassa pitäisi todella kunnostautua.

Kesäsarja nuorisolle: Loma!

Loma!
Ma-Pe Tv2 n.kello 11.
Pikauusinta n.kello 15.

Ylen Summerin yhteydessä on viime viikosta alkaen esitetty teineille suunnattua sarjaa Loma!(Stoked).

Jos on aiempina kesinä sattunut katsomaan sarjaa 6teen ei ole voinut olla huomaamatta näiden kahden sarjan olevan samoilta tekijöiltä. 6teenia tehtiin vuosien 2004-2010 aikana 93 jaksoa.

Kummassakin sarjassa teinijoukko viettää kesälomaa tehden kesätöitä ja hengaillen kavereiden kanssa. 6teenin tapahtumapaikka oli ostari, Lomalla ollaan surffaajien paratiisissa. Loman esittäminen on alkanut Kanadassa vuonna 2009 ja sitä on valmistunut 26-jaksoa.


Molemmat sarjat ovat lähtöisin kanadalaisten Jennifer Pertschin ja Tom McGillisin ideasta. He perustivat vuonna 2002 Fresh TV Inc studion, jonka ohjelmien pääkohderyhmää ovat teinit. Aiemmin Pertsch työskenteli Nelvana-studiolla, joka oli mukana tuottamassa 6teenia.