Marraskuussa myyntiin

Marraskuun aikana julkaistaan seuraavanlaisia animaatioita dvd:llä ja blu-raylla.

2.11 Kung Fu Panda 2

DreamWorksin jatko-osa Kung Fu Panda Pon tarinalle julkaistaan sekä dvd:llä että blu-raylla. Dvd:n extramateriaalina on poistettuja kohtauksia, peli traileri ja jonkinlaista kulissien takaista materiaalia, ilmeisesti näyttelijöistä. Blu-rayltä löytyy mm. animaattoreiden nurkka, triviaa, ja tekijöiden kommentit.

Kung Fu Panda elokuvat on lisäksi laitettu jo collection pakettiin, vaikka lisää jatko-osia pitäisi olla tulossa. Kahden elokuvan kokoelma löytyy sekä dvd:llä että blu-rayllä.

2.11 Denver, viimeinen dinosaurus

Denveriä esitettiin jo vuonna 1988 kolmoskanavalla. Nyt sarjaa julkaistaan dvd:llä kolmen jakson verran. Jaksot ovat nimeltään Denver suorittaa loppututkinnon, Huippuhyvä Denver ja Syrjäisen järven hirviö.

2.11 Tenavat: Onni on lumiset päivät

Dvd sisältää tv-spesiaalin She’s a Good Skate, Charlie Brown sekä The Charlie Brown & Snoopy Shown tarinat The Play, Sweet Babboo! ja Snoopy’s Story. Kielivaihtoehtoina on sekä suomi että englanti. Dvd:n kesto on 44 minuuttia.

4.11 Dibitassut, kausi 1

Maikkarilta ja Juniorilta tuttujen Dibitassujen kaikki ensimmäisen kauden 26 jaksoa Dvd:llä.

4.11 Summer Wars

Vuoden 2010 Rakkautta ja Anarkiaa festivaaleilta laajempaan levitykseen ponnahtanut Summer Wars (Samâ wôzu) julkaistaan dvd:llä. Elokuvan on ohjannut Mamoru Hosoda ja se on valmistunut vuonna 2009.

11.11 Finias ja Ferb elokuva: Yli kaksiulotteisuuden

Televisiosta tuttujen Finiaksen ja Ferbin tuore elokuva julkaistaan dvd:llä. Elokuvassa Finiakselle ja Ferbille paljastuu että heidän lemmikkinsä Perry on salainen agentti ja kolmikko muodostaa tiimin ja päätyy seikkailemaan uusiin ulottuvuuksiin. Dvd:ltä löytyy poistettuja kohtauksia ja muita lisukkeita. Kielivaihtoehtoina on suomi, ruotsi ja englanti.

Samana päivänä julkaistaan myös jouluseikkailu Finias ja Ferb: A Very Perry Christmas.

16.11 Hello Kitty ja kantokylän kaverukset Box

Aiemmin julkaistut neljä dvd:tä yhdessä boksissa. Korealaisessa vaha-animaatiosarjassa Hello Kitty ystävineen asustaa idyllisessä Kantokylässä ja puuhailee monenlaista mukavaa.

18.11 Autot 2

Pixarin viime kesäinen uutuselokuva julkaistaan dvd:llä ja blu-rayllä. Dvd:ltä löytyy Toy Story lyhytelokuva Loma Havaijilla. Blu-raylla on lisäksi kommenttiraita. Itseasiassa blu-ray julkaisuja on jopa neljä erilaista, mm. 3D ja E-copy -versiot.

Autot ja Autot 2 elokuvat on koottu myös yksiin kansiin. Tämä kokoelma julkaistaan molemmissa formaateissa.

Lisäksi Timppa-sarjaa julkaistaan 6 & 7 dvd:t.

Disneyelokuvia julkaistaan kahdessa dvd-boksissa. Toiseen on kerätty kymmenen klassikkoelokuvaa (Aristokatit, Robin Hood, Tarzan, Kaunotar ja hirviö, Bolt, Bambi, Leijonakuningas, Dumbo, Fantasia ja Kaksin Karkuteillä) ja Prinsessa Box sisältää Kaunotar ja Hirviön, Kaksin karkuteillä ja Prinsessa ja Sammakko -elokuvat.

Maaginen kristalli Marraskuussa teattereihin

Marraskuussa on vain yksi animaatio ensi-illassa, kotimainen jouluelokuva Maaginen kristalli. Joku tosin saattaa laskea myös uuden Tintti -elokuvan animaatioksi, mutta itse en liikkeenkaappausta osaa animaatioksi mieltää.



18.11 Maaginen kristalli

Antti Haikalan ohjaama cgi-animaatio paljastaa miten Joulupukki jakaa lahjat maailman lapsille. Hänellä on apunaan maaginen kristalli. Elokuvassa esitellään myös Joulupukin kaksoisveli, Basil. Joulun alla Basil varastaa kristallin pahat mielessään. Onneksi Korvatunturilta löytyy tonttupartio Red Caps, joka lähtee hakemaan kristallia takaisin apunaan ihmispoika Yotan.

Elokuva on toteutettu suomalais-italialaisena yhteistyönä. Suomessa sen teossa on ollut mukana Anima vitae ja Epidem Zot. Elokuvan äänirooleissa ovat mm. Veikko Honkanen, Paula Vesala ja Kiti Kokkonen.

Elokuvaan liittyy myös italiassa animoitu Red caps piirrossarja. Sarjaa esitetään jo ruotsiksi FST5:llä nimellä Tonttupartio Red Caps. Suomeksi sarja alkaa Nelosella samana päivänä elokuvan ensi-illan kanssa, eli 18.11 kahdeksalta aamulla.

Lapsuuden leijonat

Voi vuosi ysiviis. Ne olivat collegepaidoissa, kirjoissa, peleissä, leluissa ja lakanoissa. Leijonat. Enkä tarkoita jääkiekkojoukkuetta, joka voitti mestaruuden samana vuonna. Kyseessä oli tietysti Disneyn Leijonakuningas.

Leijonakuningas sai Suomen ensi-iltansa 2.12.1994. Olin silloin seitsemänvuotias ja isä vei minut ja siskoni joululomalla ensimmäisen kerran elokuviin. Leijonakuningas valloitti meidät kaikki ja alkoi pitkä odotus saada elokuva omaksi videolla. Tietenkään pelkkä videokasetti ei riittänyt, vaan kotiin alkoi kertyä jos jonkinlaista oheismateriaalia.

Oli se fanaattista. Minulla oli ainakin Leijonakuningas t-paitoja, pussilakanoita, pyyhe ja juomapullo. Tarrakirjasta olin hyvin kateellinen kaverilleni, mutta toisaalta minullapas oli muovisia siirtokuvia joita aseteltiin kuvataustoille, viidakkoon ja Jylhäkalliolle. Yksi huoneeni seinä oli täytetty kokonaan julisteilla, ja kuten kuvasta näkyy aika monessa julisteessa oli leijonia.

Ehkä nostalgisimpia tunteita herättää C-kasetti jossa oli elokuvan laulut ja toisella puolella niiden karaokeversiot. Se soitettiin lähes puhki. Muutamia lelujakin meillä oli, mutta ihan tavallisetkin muovileijonat kelpasivat esittämään elokuvan tarinaa. Ehkä parasta oli kuitenkin leikkiä leijonia ihan itse, koulun pihalla kontaten. Leijonakuningas innosti myös piirtämään. Eli vaikka elokuvasta oli saatavilla ihan huikea määrä tavaravaa, innosti se myös tekemään itse.

Leijonakuningas Blu-ray ilmestyi pari viikkoa sitten ja uusi Dvd tänään. Amerikan valloittanut 3D versio saapuu Suomen elokuvateattereihin Tammikuussa. Nouseeko tästä uusi Leijonakuingas huuma? Kontataanko ensi talvena koulujen ja päiväkotien pihoilla kuin Jylhämaassa ikään? Voisiko seitsemäntoista vuotta vanha elokuva nousta uudelleen niin isoksi ilmiöksi vai onko sillä tänä päivänä liikaa kilpailijoita?

Yritys nostaa Leijonakuningas taas lasten tietoisuuteen on jo hiljalleen alkanut. Tosin tuskin elokuvan oheistuotteet ovat missään vaiheessa ihan täysin kaupoista hävinneetkään. Jää nähtäväksi vetääkö elokuva teattereihin lopulta enemmän lapsuusnostalgiaa haikeailevia, vanhoja Leijonakuningas-faneja vai tämän päivän lapsia.

Silloin laulu kutsukoon tuijottelutuokioon

Otsikkona olevaan Muumilaakson tarinoiden tunnuslaulun pätkään tiivistyy aika hyvin tv-sarjan tunnarin tarkoitus. Tunnari kertoo meille mistä ohjelmassa on kyse, johdattelee sen maailmaan ja pohjustaa tunnelmaa. Tuttu tunnari houkuttelee television ääreen, mutta parhaita tunnareita jaksaa kuunnella myös kappaleina, ohjelmasta irrotettuna. Toimiva tunnari jää soimaan päässä ja laulattaa mukana, jopa vuosikymmenten jälkeenkin.

Syyskuun ajan blogissa oli mahdollista pisteyttää viisi suosikkiaan suomenkielisistä tunnuslauluista. Nyt on aika laittaa tulokset tiskiin. Viidestä eniten saaneesta tunnarista on pidempi esittely, loput on listattu äänestäjien kommenttien kera.

1. Matka maailman ympäri 49 pistettä
-Tarttuva, ja lopun kuoro-osuus saa kylmät väreet kulkemaan kehossani.
-Reipas ja tarttuva laulu, joka ei ärsytä, vaikka jäisikin korvamadoksi. Dubbausjäljetkin on saatu hyvin piiloon.
-Ihan MAHTAVA tunnusmusiikki! Muistoja liittyy tähän kappaleeseen niin paljon, ettei mitään rajaa, ja melodia + sanat täsmäävät juuri toisilleen. Sarjassa on muutenkin paljon hyvää musiikkia.
- Mahtava biisi, sarjan henki tiivistetty tunnariin hienosti jälleen, mukava laulella itekin mukana.
-Hyvin sävelletty ja sanat osuvat kohdalleen. Muistan kun lapsena oli helppo laulaa aina mukana.

Seikkailuun meitä kutsutaan, herrasmies kun vedon lyö on kiire kilpaan.
Phileas Foggilla on työ kiertää maailma ja kotiin ennättää.
Minä olen Passepartout, ja Tikon (Tiko on) ystävä.
Minä olen Prinsessa, rakkaudessa kestävä.
Maapallo mennään kiertämään, päivää kahdenksankymmentä on aikaa seikkailuun.
Kuinka aika riittänee, kun päivät hupenee ja maailma on suuren suuri?
Lontoo, Hawaiji, Hong Kong, ne pian nähty on ja Singapore.
Kuinka pitkä onkaan tie, kun juna meitä vie ja laiva, elefanttikin.
Muutkin, meitä seuratkaa.
Niin hauskuus jaetaan.
Hei, tule mukaan vaan.
Niin hauskuus jaetaan.

Tässä tunnuslaulussa esitellään selkeästi sarjan päähenkilöt ja alkuasetelma. Phileas Fogg on lyönyt vetoa kiertävänsä maailman kahdeksassakymmenessä päivässä. Mukana ovat Passepartout, Tiko ja Prinsessa Romy. Myös muutama muu tärkeä hahmo esiintyy tunnarivideossa, vaikka heitä ei laulussa mainita nimeltä. Alkulaulusta käy ilmi myös matkan ongelmallisuus, aikaa on vähän ja matkakohteita paljon. Liikkeellä ollaan niin junalla kuin laivalla. Vaikka sarjan ensimmäinen jakso olisi jäänyt näkemättä, tunnarin ansiosta ideasta saa heti kiinni. Tunnarin lopussa esitetään vielä kutsu tulla mukaan seikkailuun.

Tunnarin ovat säveltäneet italialaiset veljekset Guido ja Maurizio De Angelis. Kaksikko löytyy myös Muskettikoirien ja Sandokanin tunnareiden takaa. Manittakoon että Japanissa sarjalle on aivan oma tunnuslaulunsa. Suomenkieliset sanat on tehnyt Kirsti Luova. Laulun esittävät sarjassa mm.Tikoa näyttelevä Harri Hyttinen ja Romyn ääni Kaija Kiiski. Phileas Foggin ääninäyttelijää, Eero Saarista ei tunnarissa kuulla, mutta Passepartoun repliikin lausuu hahmoa näyttelevä Jarmo Koski.

2. Tao Tao 34 pistettä -Suoraan sanottuna ihan ylivertaisen kaunis ja koskettava kappale jota olen joskus herkkänä hetkenä kuunnellut repeatilla koneelta. Ja pitkään!
-Sanat on vaan niin kauniit, samoin laulajan ääni.
-Ihan hurjan kaunis ja ihana tunnari, niin positiivinen ja suloinen.. tästä ei voi olla tykkäämättä! -Ihanan rauhallinen esitys. Sopii hyvin sarjaan, jonka pääosassa on lempeä panda.
-Ihanan hempee ja rauhoittava kappale, laulajal kaunis ääni ja tulkintakin mitä mainioin.

Missä salo sinertää ja nurmi on kauniin vihreää ja kaikki on niin rauhaisaa.
Hiljaa puro solisee ja kauniit kukat kuiskailee ja elämä on leppoisaa.
Siellä Tao Tao, pieni Tao Tao, pieni pandakarhu on.
Ystävineen saapuu luoksenne.

Tao Taon tunnuslaulu ei suoraan kerro sarjan sisällöstä. Sarjassa Panda-muori kertoo laakson lapsille opettavaisia tarinoita jotka ajallisesti vievät jaksosta isoimmain osan. Tao Tao ystävineen nähdään vain jaksojen alussa ja lopussa. Tao Taon äitiä tai tarinoita ei laulussa kuitenkaan mainita, vaan siinä kerrotaan ihanasta Waizan laaksosta jossa pandat asuvat. Idyllistä laaksoa esitellään sarjassa usein laajoissa maisemakuvissa. Rauhallinen ja kaunis laakso vaikuttaa koko sarjan tunnelmaan. Laaksolla on tärkeä osa sarjan viimeisessä jaksossa. Siinä ei poikkeuksellisesti kuulla Panda-muorin tarinaa vaan koko jakso keskittyy Tao Taoon ja muihin eläinlapsiin, jotka miettivät millainen heidän unelmiensa laakso voisi olla. Se on tietysti juuri sellainen kuin Waizan.

Tunnuslaulun on säveltänyt tšekkiläinen Karel Svoboda. Myös Maija Mehiläisen, Peukaloisen retkien ja Pinokkion tunnuskappaleet ovat Svobodan säveltämiä. Suomeksi kappaleen laulaa Satu Vuorjoki. Tunnarin voi löytää myös lastenlaululevyiltä ja vuonna 2003 siitä tuli radiohitti kun Guava-yhtye levytti sen.

3. Pokémon 26 pistettä
-Tykkään kauheasti laulajan äänestä, tunnarin lyriikat ovat sopivan mahtipontiset, sekä kyseinen tunnari aiheuttaa aina valtavan nostalgiaryöpyn.
-Älyttömän hieno biisi tähän ekaan kauteen tehty, kertoo alkujaksoista kaiken: ei vain taistelua ja voittamista vaan ystäviä, matkaamista... Muistoryöppy oikein iski!
-Anssi Känsälän äänestä olen aina tykännyt, ja tämä summaa hyvin yhteen ykköskauden tunnelmaa.
-Laulajal hyvä ääni, menevä rytmi, tätä tuli lapsena laulettuu ja paljon.

Mä tunnen sen jo kasvavan voiman sisälläin.
Uuden haasteen toteutan ja teen sen pystypäin.
Takaa vuortenhuippujen, etsin aina vaan.
Ja Pokémonin jokaisen mä opin tuntemaan.
Pokémon, omakseni saan.
(Kun uskaltaa)
Me yhdessä voitetaan.
Pokémon, oot mun ystäväin
olet aina vierelläin.
Pokémon, omakseni saan.
(Kun uskaltaa)
Niin rohkeus palkan saa.
Toinen toistaan opettaa.
Pokémon.
Omakseni saan, omakseni saan.
Pokémon!

Pokémonia on tehty jo 14 tuotantokautta ja sarjassa on ehtinyt olla myös useita tunnuskappaleita. Tässä kisassa pärjäsi tunnareista ensimmäinen. Sarjan alussa Ash Ketchum ryhtyy pokémonkouluttajaksi ja saa ensimmäiseksi pókemonikseen Pikachun. Sitten alkaakin uusien pokémonien etsintä. Tunnarissa kerrotaan siis melko selkeästi sarjan sisällöstä ja tehdään nimitys Pokémon varmasti tutuksi. Myöhemmissä tunnareissa nimeä ei enää mainita varsinaisessa laulussa yhtä usein.

Ensimmäinen on aina ensimmäinen ja tämä tunnari on sarjan eri tunnuslauluista varmasti tunnetuin. Mutta eniten julkisuutta taisi aikanaan saada sarjassa kuultu Pokérap. Eri pokémonien luetteleminen kuvien kera ja fraasi "Kaikki kerätään, kaikki kerätään" tulkittiin lapsille suunnattuna piilomainostuksena ja räppäysosuus jätettiin jakson lopusta pois.

Suomessa käytetiin samaa tunnuskappaletta kuin Amerikassa, japanilaista tunnaria ei liene käytetty Euroopassa ollenkaan. Suomeksi tunnarin esittää Anssi Känsälä.

4. Maija Mehiläinen 22 pistettä
-Iloinen ja tarttuvahan varsinainen kappale on ja instrumentit puhkeavat mahtavasti kukkaan kertosäkeessä.
-Oon aina pitäny niist rummuist taustalla ja laulajan kerrassaan ihanast äänest.
-Sympaattinen ja kiva laulu.

Oli kerran kauan sitten aivan tuntematon maa.
Siellä asui mehiläinen, josta paljon puhutaan.
Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija.
Tuo pieni sievä mehiläinen Maija.
Maija lentää maailmaan.
Ihmeitä sen katsomaan.
On täällä tänään ystävämme Maija.
Pieni reipas ystävämme Maija.
Maijaa kaikki rakastavat.
Maija, Maija, Maija,
kerro tarinas.

Tämä tunnuslaulu ei jätä epäselväksi päähenkilön nimeä, sehän mainitaan laulussa yhdeksän kertaa. Se on Maija. Myös se käy selväksi että Maija on reipas ja sievä ja mehiläisenä toki myös pieni. Maija on myös utelias ja kiinnostunut kokemaan ja näkemään uusia asioita ja tapaamaan uusia ystäviä. Siitä sarja oikeastaan kertookin ja vaikkei tätä aivan suoraan tunnarissa sanota, tulee sarjan perusidea laulussa selväksi. Menevä kappale on kuin Maija itse: sievä, iloinen ja aika vauhdikas. Tunnarille sopivasti kappele loppuu Maijalle osoitettuun kehotukseen kertoa tarina.

Kuten jo Tao Taon kohdalla mainittiin, Maijan tunnarin on säveltänyt Karel Svoboda. Saksaksi, tšekkiksi ja slovakiaksi tunnarin esittää tunnettu tšekkiläinen laulaja Karel Gott, jolle Svoboda muutenkin sävelsi kappaleita. Tunnari on saavuttanut vankan suosion Gottin esittämänä. Suomeksi tunnarin laulaa ilmeisesti Satu Vuorjoki, joka varmasti laulaa ainakin Tao Taon tunnuslaulun. Vaikkei kappale ole Suomessa samanlainen hitti kuin Saksassa, on se päätynyt lastenlevyille.

5. Alfred J. Kwak 20 pistettä
-Lapsuuden nostalgia ja muutenkin itselle rakkaaksi noussut alkulaulu, jota aina rallattelen itsekseni.
- Alfreddi, Tao Tao sekä Muumilaakson tarinoita saivat kilpailla lapsuudesta tutun tunnuskappaleen paikasta. Lopulta päädyin tähän, koska kyllä kai tämä tuon lapsiäänen myötä kaikkein kaunein ja ilmeikkäin lopulta on.
-Kappaleessa on vahva imu ja persoonalliset soundit.

Minä lennän polskin ja uin.
Sanon sulle kvaak, ystävälle kvaak.
Kvaak sanon teille kaikille.
Ja jos minua huvittaa, lähden merelle tai viidakkon
seikkailemaan.
Minä poika roiskin, lammikossa loiskin
hiukan oottakaa, tulen kohta poiskin.
Minä poika roiskin, lammikossa loiskin,
hiukan oottakaa.
Tulen kohta poiskin.

Laulu ei kerro sarjasta tai edes sen nimihahmosta paljoakaan. Toki Alfred seikkailee sarjassa merellä,viidakossa, ja monessa muussakin paikassa, mutta kuinka paljon hän roiskii lammikossa? Tai oikeastaan, onko roiskiminen ja loiskiminen mainittavampi saavutus kuin rasismin vastustaminen, luonnonsuojelu tai vallankumouksen tekeminen? Sarjan sisältöön nähden tunnuslaulu on hyvin leppoisa, mutta ehkä tarkoitus onkin keventää tunnelmaa. Jos jo tunnuslaulussa esiteltäisiin kaikki mahdolliset ongelmat joita Alfred kohtaa, olisi se ehkä liian ahdistava tapa aloittaa jakso. Kaikissa sarjan jaksoissahan ei käsitellä vakavia aiheita. Sarjan loppulauluna kuultava "On tänään onnenpäivä" tuntuu olevan alkulaulua tunnetumpi. Tässäkin kyselyssä se mainittiin useampaan kertaan.

Hollanniksi ja saksaksi tunnarin esittää Alfredin "isä", Herman van Veen, joka on myös sanoittanut kappaleen. Ilmeisesti Herman van Veen, Erik van der Wurff ja Harry Sacksioni ovat säveltäneet sarjan musiikit yhdessä. Suomalaisen version esittäjästä ei löytänyt varmaa tietoa, mutta sanoitus on Kirsti Luovan.

6.Tontut 19 pistettä
-Keskivälillä on se kiva nopeatempoinen pätkä jota odotan aina kuunnellessani.
-Jotenkin tässä on se tunnelma ja fiilis. Tekisi ihan mieli mennä jonnekkin metsään loikkimaan, niinkuin joku hevonen :D
-Tämä tunnari kuvastaa mielestäni hyvin sarjan tunnelmaa, ja se on kovin kaunis.

7. Sherlock Koira 18 pistettä
-Kamala korvamato joka on soinut säännöllisesti päässä lapsesta asti vaikka näin koko sarjasta silloin vain kaksi jaksoa. Annan anteeksi kummahkon sanoituksen kun on muuten niin hyvä.
-Musiikki jotenkin omaperäisen kuuloista ja sanat jäävät päähän soimaan, kerta kaikkiaan pirteä kappale.

8. Nalle Puhin uudet seikkailut 14 pistettä (2+4+4+4)
-Yksinkertaisesti suloinen ja hyvin sanoitettu laulu.
-Kaunis, laulun tarina saa aikaan lämpimän tunnelman.

9. Vili Vilperi 14 pistettä (2+4+5+2+1)
-Mukavan vauhdikas tempo, banjo ja viulu tuovat hyvän kansanmusiikkipohjan kappaleeseen.
-Tämä tunnari on ihan valloittava!

10. Bambukarhut 9 pistettä (5+4)
-Laulajal on NIIIIN kaunis ääni ja tulkinta onnistunut!

11. Muumilaakson tarinoita 9 pistettä (4+1+4)
-Muumilaakson tarinoihin ei kyllästy koskaan, eikä myöskään tähän tunnariin! Benny Tönröösillä on mukavan pehmeä ääni.
-Tämä vaan on yksi parhaista tunnareista koskaan.

12. Ankronikka 9 pistettä (1+5+1+1+1)
-Ehkä vähän naurettava, mutta joillain tavalla diggaan tstä ;)
-Legenda. Puhdas legenda. Se jää soimaan päähän, eikä lähde koskaan pois.

13. Tiku ja Taku 8 pistettä (3+1+4)
-Introsta tulee hauskasti MacGuyver mieleen, ja sehän sopii sarjaan tismalleen. Alkupuolisko on tunnelmanluontia ja kertsistä tietää että odotettavissa on kunnon perinteinen seikkailusarja.
-Niinkun joku sanokin, että MacGuyver-henkinen. Jotenkin vain tosi "vakuuttava" tunnari.

14. Nalle Luppakorva 8 pistettä (3+2+1+2)

15. Postimies Pate 7 pistettä

6 Pistettä:
Muumien maailma
-Se on reipastahtinen ja iloinen, tekee mieli taputtaa mukana.

5 pistettä:
Urpo ja TurpoPhineas ja Ferb
-Tunnari on todella hyväntuulinen. Muutenkin sarjassa on panostettu tohon musiikkipuoleen tosi kivasti.
Muskettikoirat
-Puhdas nostalgiapiste.
Dibitassut
-Laulun yksinkertaisista sanoituksista huokuu sama tunnelma kuin sarjastakin; ystävyyden merkitys, lapsuuden huolettomuus ja viattomuus.

4 pistettä:
Hamtaro
Nokkapokka
Kallen kiipeilypuu
Kim Possible
-Suomalaisen version ääni ainakin kuulostaa siltä, että sen esittää Jonna.

3 pistettä:
Inkun päiväkirja
Tabaluga
-Ei perusteluja, tykkään vaan tästä paljon, hieno tunnari..
Muori Pippuri
-Muorin näkökulma tulee tutuksi tunnuslaulussa ja pidän siitä miten sanoituksissa katsojat kutsutaan mukaan jakamaan seikkailun iloa.
Olipa kerran keksijät
-Kappale esittelee hyvin sarjan tematiikkaa, ja Eija Ahvon laulu tuo tähänkin kyllä herkkää värinää.
Viidakkokirja
-Lauletaan vähän silleen hiljasesti, mystinen viidakkotunnelma oikein tulee!

2 pistettä
Puuhapete
Arttu
-Ehkä se on regeevivahde joka tässä toimii.
Keisarin uusi koulu
-Jotenkin tosi hyvin sarjalle sopiva tunnari. Tekee ittekkin mieli hihkasta "TUNNARII!" niinkun Kuczo siinä alussa tekee.
Digimon
-Agapio sikseen, tämä valittiin Japanissa viitisen vuotta sitten parhaaksi openingiksi ikinä, ja syystä.
1 piste:
Pikku ponit
-Päädyin antamaan sen yhden ainoan puhtaan lapsuusnostalgiapisteen tälle.
Varjoankka
-Ihan tarttuva kappale, vaikka sanat ei oikein jääneet mieleen.
Animaaniset
-Iloinen ja menevä.

Instrumentaaleista mainittiin Peukaloisen retket, Tohtori Sykerö, Disneyn välitunti ja Leikkitiikeri Luukas. Jopa pisteitä annettiin, Nooan Saari ja Kaukametsän pakolaiset keräsivät molemmat viisi pistettä. Instrumentaalitunnareita saatetaan joskus laittaa järjestykseen samanlaisen kyselyn voimin, myös alkuperäiset tai vieraskieliset tunnarit olisi hauska ottaa tarkasteluun.

Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille!

Aladdin

Disneyn 31. animaatioklassikko Aladdin valmistui vuonna 1992. Se perustuu Tuhannen ja yhden yön tarinoiden satuun Aladdin ja taikalamppu.

Juoni

Agrabahin kaupungin kaduilla asuva Aladdin elättää itsensä varastelemalla. Yhdessä vikkelän Abu apinan kanssa Aladdin huijaa kaupustelijoita ja sulttaanin palatsin vartiomiehiä. Eräänä päivänä Aladdin kohtaa markkinoilla tytön, johon rakastuu ensisilmäyksellä. Tyttö on tosiasiassa sulttaanin tytär Jasmine, joka on lähtenyt salaa pakoon palatsin painostavaa tunnelmaa. Jasminen pitäisi solmia avioliitto mahdollisimman pian, mutta hän ei ole halunnut puolisokseen ketään kosiomatkalla käyneistä pöyhkeistä prinsseistä.

Ensimmäistä kertaa palatsin muurien ulkopuolella oleva Jasmine erehtyy antamaan hedelmäkojusta omenan sitä haikailevalle pojalle. Kauppias vaatii Jasminelta maksua, mutta hänellä ei ole rahaa. Jasmine lupaa hakea rahaa sulttaanilta, mutta kauppias aikoo katkaista varkaalta käden. Aladdin ehtii väliin viime hetkellä ja väittää tytön olevan hänen siskonsa, jota on viemässä lääkäriin. Sisko on nimittäin sekaisin ja harhoissaan pitää Abua sulttaanina.


Aladdin johdattaa Jasminen pois markkinoilta ja esittelee tälle oman piilopaikkansa. Aladdin kertoo vapaasta elämästään, mutta ihailee samalla mahtavaa palatsia. Jasmine kertoo isänsä painostavan häntä naimisiin. Juuri kun Aladdin ja Jasmine ovat päässeet keskustelun alkuun, palatsin sotilaat saapuvat paikalle. Aladdin yrittää auttaa Jasminen pakoon, mutta sotilaat nappaavat hänet. Jasmine yllättää kaikki antamalla sulttaanin tyttärenä käskyn päästää Aladdin vapaaksi. Vartiomiehet eivät voi päästää Aladdinia vapaaksi, koska Aladdinin vangitsemiskäskyn oli antanut sulttaanin neuvonantaja Jafar. Palatsiin palattuaan Jasmine vaatii Jafaria vapauttamaan pidätetty poika. Jafar joutuu kertomaan että Aladdinia syytettiin prinsessan sieppaamisesta ja hänen kuolemantuomionsa on jo toteutettu. Jasmine järkyttyy pojan kohtalosta.

Totuus on tietenkin toinen. Jafar haluaa päästä käsiksi taikalamppuun jonka tietää olevan tallessa mystisessä Ihmeiden onkalossa. Aavikolle ilmestyvään taikaluolaan pääsee sisään vain yksi ihminen, hiomaton timantti. Vankilaan lukittua Aladdinia lähestyy vanha mies, joka lupaa näyttää pakotien ja lisäksi vielä aarteenkin, jos Aladdin nuorempana auttaa häntä sen hakemaan. Niin Aladdin ja Abu laskeutuvat rikkauksien täyttämään Ihmeiden onkaloon, tarkoituksenaan hakea lamppu. Kaikki muu on kiellettyä. Alhaalla he tapaavat Taikamaton, joka johdattaa heidät lampun luo. Aladdinin hakiessa lamppua, Abu menettää itsehillintänsä ja yrittää napata itselleen timantin. Luola alkaa sortua ja kulta muuttuu laavaksi.

Matto kiidättää Aladdinin ja Abun luolan suuaukolle, jossa vanha mies odottaa. Aladdin antaa tälle lampun, mutta ukko pudottaa hänet alas. Luolan suuaukko sulkeutuu ja Abu, Aladdin ja Matto ovat jääneet loukkuun. Ylhäällä Jafar riisuu naamionsa, mutta huomaa ettei lamppu olekaan hänellä. Abu on ehtinyt napata sen takaisin ja alhaalla Aladdin hieroo sitä. Lampusta ilmestyy Henki, joka tutustuttaa uuden herransa taitoihinsa. Aladdin saa kolme toivetta, joihin tosin liittyy muutama ehto. Ketään ei voi pakottaa rakastumaan, ketään ei voi tapattaa eikä herättää kuolleista.

Ovela Aladdin saa Hengen viemään heidät ulos Ihmeiden onkalosta ilman että menettää yhtään toiveistaan. Harkitessaan ensimmäistä toivettaan Aladdin alkaa miettiä Jasminea. Kodittomalla ja köyhällä Aladdinilla ei ole mitään mahdollisuuksia Jasminen suhteen. Mutta entä jos hän olisikin prinssi?

Niin henki muuttaa Aladdinin prinssi Aliksi, joka saapuu Agrabahiin komean paraatin saattelemana. Sulttaani on täysin uuden vävyehdokkaan lumoissa, mutta Jasmineen itsevarman Alin charmi ei pure. Illalla Aladdin menee parvekkeen kautta tapaamaan Jasminea ja tyttö huomaa kuinka paljon prinssi muistuttaakaan markkinoilla ollutta poikaa. Aladdin kiistää asian. Jasmine hermostuu machoon prinssiin ja käskee tämän häipyä. Aladdin alkaa nöyrtyä ja hyppää parvekkeelta, suoraan taikamaton kyytiin. Jasmine vaikuttuu ja Aladdin tarjoutuu viemään hänet lentämään. Nyt Jasmine on varma siitä että Ali ja markkinoiden poika ovat sama henkilö ja suostuu lähtemään Alin mukaan. Jasmine saa Aladdinin ansaan puhumalla Abusta. Aladdin ei halua kertoa totuutta, vaan valehtelee olevansa oikeasti prinssi joka oli vain pukeutunut köyhäksi heidän ensi tapaamisellaan. Jasmine uskoo selityksen.

Lampun menettänyt Jafar on punonut uuden suunnitelman. Hän keksii lakipykälän, jonka mukaan Jasminen on naitava sulttaanin neuvonantaja, eli Jafar, ellei prinssiä löydy määräaikaan mennessä. Alin ilmestyminen uhkaa pilata suunnitelman ja niin Jafar lähettää vartiat naappaaman Aladdinin. He heittävät sidotun Aladdinin mereen, josta Henki pelastaa hänet. Aladdinilla on enää yksi toive jäljellä ja hän on luvannut Hengelle kolmannen toiveensa olevan Hengen vapautuminen lampusta.

Jasmine ilmoittaa isälleen haluavansa puolisokseen Alin, mutta Jafarin hypnotisoima sulttaani ilmoittaa Jasminen menevän naimisiin Jafarin kanssa. Sulttaani tokenee kun paikalle saapuva Aladdin rikkoo Jafarin sauvan ja neuvonantajan petollisuus paljastuu. Ennen pakoaan Jafar huomaa Aladdinilla taikalampun ja tajuaa kuka Ali todellisuudessa on.

Sulttaani riemastuu kuullessaan Jasminen ja Alin rakastuneen. Häiden suunnitelu alkaa heti, eikä kukaan enää murehdi Jafaria. Tulevaan sulttaaniin iskee epävarmuus. Aladdin tuntee olevansa mitätön ilman taikalampun ja Hengen tuomia voimia eikä enää haluakaan vapauttaa Henkeä. Aladdin riitaantuu Hengen ja jopa Abun ja Maton kanssa ja Jafar saa tilaisuuden ottaa lamppu haltuunsa. Jafarista tulee nyt Hengen uusi herra ja ensimmäisenä toiveenaan hän haluaa ottaa sulttaanin paikan. Se ei riitä kauaa ahneelle Jafarille vaan toisena toiveenaan hän muuttuu noidaksi. Jafar paljastaa Jasminelle että prinssi Ali on todellisuudessa köyhä Aladdin joka on koko ajan vain esittänyt prinssiä ja lähettää sitten Aladdin kauas lumisella vuorelle.

Taikamaton avulla Aladdin pääsee takaisin todistamaan Jasminen ja sulttaanin ahdinkoa. Aladdin yrittää siepata lampun itselleen, mutta Jafar ehtii huomata hänen paluunsa. Jafar esittelee noitavoimiaan kamppailussa ja näyttää siltä ettei Aladdin voi voittaa. Sitten Aladdin toteaa Jafarin voimien olevan kuitenkin heikommat kuin ne antaneelle lampun Hengellä ja Jafarin vallanhimo herää taas. Kolmantena toiveenaan hänkin haluaa olla henki. Niin tapahtuu ja Jafar muuttuu maailman mahtavimmaksi hengeksi. Jafar ei kuitenkaan tullut ajatelleeksi että Henkenä hän joutuu lampun vangiksi.

Jafar on lampussa ja Henki lähettää sen Ihmeiden onkaloon. Henki ehdottaa Aladdinille että tämä toivoisi olevansa taas prinssi, mutta Aladdin käyttää kolmannen toiveensa Hengen vapautumiseen. Näyttää siltä etteivät toisiaan rakastavat Aladdin ja Jasmine voi olla yhdessä, mutta Sulttaani hoitaa asian muuttamalla vanhan lain niin että prinsessa saa itse päättää kuka on tarpeeksi arvokas hänen puolisokseen.


Aladdinin ohjauksesta vastasivat John Musker ja Ron Clements. Kumpikin tuli Disneylle alunperin animaattoriksi ja Hiidenpadan kohdalla he siirtyivät tarinapuolelle. Ohjaajiksi kaksikko ryhtyi Basil Hiiren myötä ja tässä elokuvassa oli mukana vielä kaksi muutakin ohjaajaa. Pienen Merenneidon Musker ja Clements ohjasivatkin jo kahdestaan ja Aladdinin jälkeen tämä tiimi on ohjannut Herkuleksen, Aarreplaneetan ja Prinsessan ja Sammakon. Yhteistyö tuntuu siis toimivan. He ovat olleet jokaisessa ohjaamassaan elokuvassa mukana myös käsikirjoittamassa ja Aladdinista eteenpäin tuottajina.


Alkuperäisen tuhannen yön tarinan ja Disneyn elokuvan välillä on eroja. Alunperin Aladdin ei ole orpo ja Disney versioonkin hänelle hahmoteltiin pitkään äitiä. Elokuvassa toiveita on kolme, mutta tarinassa niiden lukumäärää ei ole rajoitettu. Hengen vapautuminen on täysin Disneyn omaa lisäystä ja hahmon syventämistä. Vaikka tarina perustuu kirjaan ja elokuva tuntuu rennolta, hauskalta ja luontevasti etenevältä, ei tarinan kääntyminen elokuvaksi ollut vaivaton prosessi. Käsikirjoitus oli jo hyvin pitkällä kun todettiin ettei se toimi, ja koko elokuvaa uhkasi hyllyttäminen. Niinpä tarina otettiin uudelleen kriittiseen tarkasteluun ja sitä ryhdyttiin muokkaamaan, hyvin tiukassa aikataulussa. Tällöin poistettiin Aladdinin äiti ja 13-15 vuotiaaksi suunniteltu Aladdin kasvoi 18 vuotiaaksi. Jasminen persoonaa vahvistettiin ja Jagosta tehtiin aiempaa hauskempi. Ensimmäinen papukaijahahmo muistutti ehkä enemmän Leijonakuninkaan arvokasta Zazua.

Ongelmallisen tarinan lisäksi pelkkä Aladdinin hahmo oli haastava. Hän on tarinan sankari, mutta hänen ei haluttu olevan stereotypinen, maskuliininen sankari. Toisaalta myöskään Aladdinin elämäntapaa varkaana kadulla ei haluttu hehkuttaa. Hahmosta piti saada yhtäaikaa itsevarma ja epävarma, poikamainen ja itsenäinen. Ja ennenkaikkea Aladdinin piti sopia uskottavasti yhteen Jasminen kanssa. Mark Henn toimi Jasminen pääanimaattorina. Aiemmin hän oli vastannut Arielista ja Bellestä, ja Jasminen jälkeenkin Henn on animoinut vaikuttavia naishahmoja, Mulanin ja Tianan. Jasminen mallina hän käytti omaa siskoaan.

Ulkoisesti hahmot eivät suoraan muistuta ääninäyttelijöitään, näyttelijöillä ei esimerkiksi ole juuria Lähi-Idässä. Aladdinin ja Jasminen on jopa kritisoitu olevan aksentiltaan ja hahmojen ulkonäön osalta liian länsimaisia, ainakin korostetun itäimaisien sivuhahmojen rinnalla. Henkeä näytellyt Robin Williams on ääninäyttelystä puhuttaessa aivan oma lukunsa. Williams teki hengen roolissa paljon improvisointia ja keksi vitsejä ja imitointeja lennossa. Heitoista valittiin parhaat animoitaviksi. Hengen pääanimaattorina toimi Eric Goldberg, joka oli vasta siirtynyt Disneylle omasta, mainosanimaatioita tuottaneesta studiostaan.

Elokuvan visuaaliseen tyyliin haettiin vaikutteita luonnollisesti arabialaisesta arkkitehtuurista ja kalligrafiasta, mutta yllättävästi myös amerikkalaisen pilapiirtäjän, Al Hirschfeldin tyyli, tai oikeastaan viiva vaikutti elokuvaan. Väreillä on suuri osuus tunnelman luojana ja ne korostavat osaltaan tarinaa: Vaaleat ja kylmät värit ovat hyvishahmojen, tummat ja lämpimät värit kuuluvat Jafarille ja uhkaaviin kohtauksiin.

Aladdin on piirroselokuva, mutta siinä on käytetty tietokonetehosteita. Ehkä selkeimmin tietokoneella tehdyt kohdat näkyvät Aladdinin paetessa halki romahtavan Ihmeiden onkalon. Hieman hienovaraisemmin cgi-animaatiota on käytetty esimerkiksi Taikamaton kuviointiin. Itse matto on animoitu käsin, sillä oli jopa oma hahmo-animaattori, mutta maton kuviointi (jossa on mm.taikalamppuja ja tiikereitä) on istutettu paikalleen tietokoneella. Ihmeiden onkalon tiikeripää on toteutettu cgi-animaatiota, mutta aivan aluksi sen liikkeet on animoitu käsin ja raaka-animaatio on kopioitu tietokoneanimaatioksi.



Aladdin on perinteinen Disneymusikaali, jossa laulut kuljettavat tarinaa. Yhteensä elokuvassa kuullaan kuusi kappaletta. Ne kaikki on säveltänyt Alan Menken, Pienen merenneidon, Kaunottaren ja Hirviön ja Pocahontasin laulujen säveltäjä. Sanoittajana aloitti Howard Ashman joka kuoli vuonna 1991. Tim Rice tuli sanoittajaksi Ashmanin tilalle ja molemmat sanoittivat elokuvan lopullisista kappaleista kolme. Tunnetuin laulu on Aladdinin ja Jasminen duetto, Se on kuin yö (Whole New World). Kappale voitti Oscar-palkinnon. Toisen Oscarin elokuva sai musiikista. Lisäksi Aladdin keräsi monia muitakin palkintoja ja oli vuoden 1992 tuottoisin elokuva.

Jatko-osa Jafarin paluu valmistui vuonna 1994 ja se julkaistiin suoraan videolla. Kun Aladdin ja varkaiden kuningas ilmestyi 1996, muodostivat elokuvat trilogian. Jatko-osien uusina hahmoina nähtiin mm. rosvo Abis Mal ja Aladdinin isä. Lisäksi Aladdinista tehtiin 86 osainen tv-sarja, jota on esitetty Suomessakin.

Elokuva on julkaistu Suomessa dvd:llä kahdesti. Blu-raylla Aladdinia ei ole vielä julkaistu. Aladdinin Suomen ensi-ilta oli 3.12.1993, yli vuoden elokuvan valmistumisen jälkeen. Suomidubin ohjasi Pekka Lehtosaari. Disneyllä ollaan varsin tarkkoja elokuvien dubbausten suhteen ja eri maiden näyttelijöiden tulisi kuulostaa mahdollisimman paljon alkuperäisiltä ääniltä. Tämän lisäksi dubbaus tehdään tietysti hyvin tarkasti käsikirjoituksen ja alkuperäisen äänen mukaisesti. Poikkeus vahvistaa säännön, Vesa-Matti Loiri ja Hengen alkuperäinen ääni Robin Williams eivät kuulosta toisiltaan ja Loiri teki oman roolisuorituksensa Henkenä tavallista vapaammin, ilman että oli pakotettu matkimaan Williamsia. Juuri suomidubbi valittiin Disneyllä Aladdinin dubbauksista parhaaksi.

Rooleissa:
Aladdin Sami Aarva
Jasmine Ulla Hakola
Henki Vesa-Matti Loiri
Jafar Jarkko Rantanen
Jago papukaija Seppo Pääkkönen
Sulttaani Veikko Honkanen
Kauppias Antti Pääkkönen

Animatricks 2011

Animaatiofestivaali Animatricks käynnistyy tänään Helsingissä ja jatkuu Sunnuntaihin asti. Festareiden tarjontaan ja aikatauluihin voi tutustua tarkemmin tapahtuman sivuilla, mutta tässä seuraa poimintoja tämän vuoden ohjelmistosta:

Nukkeanimaation hurmaa! otsikon alle on koottu mielenkiintoinen kattaus erilaisia nukkeanimaatioita. Kansainväliset herkut sisältää aikuisille suunnattuja lyhytelokuvia mm.Ranskasta, Ruotsista ja Kanadasta. Lapsille on tarjolla oma näytöksensä, Nukkeanimaatioita lapsille. Näytöksessä on kahdeksan lyhytanimaatiota joista suurin osa suomalaista tuotantoa. Virolaisen Nukufilm studion nukkeanimaatioita esitetään omassa näytöksessään. Kyseessä on pohjoismaiden suurin nukkeanimaatiostudio, joka on toiminut jo yli 50 vuotta. Näytökseen kuuluu neljä vuosina 2006-2010 valmistunutta animaatiota, joista pisin kestää 45 minuuttia. Nukkeanimaationa toteutettu australiainen elokuva Mary and Max on esitetty Suomessa jo Rakkautta ja Anarkiaa festivaaleilla ja se on saavuttanut monen palkinnon lisäksi kulttimaineen.

Eroottinen animaatio on kooste seitsemästä lyhytanimaatiosta. Näytös on suunnattu aikuisille. Animaatioiden tyylit ja tekniikat vaihtelevat suuresti, mukana on mm.piirrosanimaatioita ja vaha-animaatioita. Aihetta lähestytään sekä humoristisesti että vakavammin, vihjailevasti tai suoraan ja sievistelemättä.



Pitkät ja komeat tarkoittaa kahta elokuvaa. Peur(s) noiria, kokoelmaa mustavalkoisia, eri tekniikoin toteutettuja kauhulyhäreitä. Ranskalainen kauhukooste on valmistunut vuonna 2007. Toinen elokuva on myös Ranskasta, mutta valmistunut vasta tänä vuonna. Le chat du rabbi perustuu Joann Sfarin Rabbin katti -sarjakuvaan.

Parasta Saksanmaalta näytös esittelee puolentoista tunnin ajan Film Bilder-studion tuotantoa. Studio on perustettu vuonna 1989. Sen tuotantoa ei voi määritellä minkään tietyn tyylin tai tekniikan kautta, vaan skaala on jälleen kerran hyvin laaja. Lisäksi Saksan parhaita animaatioita esitellään neljässä näytöksessä. Yhteen näytökseen on koottu 7-12 vuosina 2000-2007 valmistunutta lyhytanimaatiota.

Lyhyt animaatio nyt! sisältää näytökset kansainvälisille huipuille ja uusille kotimaisille. Uusille kotimaisille jaetaan kunniamainintoja ja Metropolia palkinto. Animatiot ovat kestoltaan 2-13 minuuttia ja tarinat ja tekniikat laidasta laitaan. Animaatiot ovat valmistuneet 2010-2011.

Kansainväliset huiput on koottu vuonna 2010-2011 valmituneista kiinnostavista ja palkituista lyhytanimaatioista. Taas kerran valikoima on laaja ja mukana on toinen toistaan persoonallisempia animaatioita. Kestot vaihtelevat 1-21 minuuttiin.

Lokakuun ensi-ilta animaatiot

14.10 Elias ja aarrejahti (Elias og jakten på havets gull)

Tässä norjalaisessa cgi-animaatiossa nähdään inhimillisiä aluksia, pääosassa pelastuslaiva Elias. Elias on tuttu jo vuonna 2007 valmistuneesta elokuvasta Elias ja kuninkaan laiva ja vuodesta 2005 asti tehtyä tv-sarjaa on julkaistu Suomessa dvd:llä. Uusimmassa, viime vuonna valmistuneessa elokuvassa laivojen kotisatamaa uhkaa sulkeminen, ellei alkavalla kalastuskaudella saada riittävästi saalista. Samoista kalastusapajista Lunnin sataman pikku kalastusalusten kanssa kilpailevat modernit troolarit. Kalojen lisäksi merenpohjassa on huhujen mukaan myös aarre, joka voisi pelastaa Lunnin sataman.

Elokuvaa esitetään suomeksi dubattuna.



28.10 Kätkijät (Kari-gurashi no Arietti)

Vuonna 2010 valmistunut arvostetun japanilaisen studio Ghiblin piirroselokuva perustuu Mary Nortonin kirjaan. Elokuvan on ohjannut Hiromasa Yonebayashi, joka on työskennellyt Ghiblillä animaattorina jo Prinsessa Mononokesta alkaen. Kätkijät on Yonebayashin ensimmäinen ohjaustyö. Studion legendaarinen ohjaajamestari Hayao Miyazaki on elokuvassa mukana käsikirjoittajana, yhdessä Keiko Niwan kanssa.

Kätkijät kertoo pienen pienistä, ihmisen kaltaisista olennoista jotka asuvat ihmisten tietämättä heidän nurkissaan, lainaten heiltä tavaraa. Tärkein sääntö näiden pienten kätkijöiden elämässä on etteivät he saa tulla huomatuiksi. Idyllisen huvilan lattian alla vanhimpiensa kanssa asuvalle Arietta-tytölle käy kuitenkin juuri näin. Taloon tullut sairas Shō-poika huomaa sen pienet asukkaat ja ystävystyy Ariettan kanssa. Kun kätkijät joutuvat vaaraan Shō alkaa auttaa heitä ja saa samalla itse rohkeutta tulevaan sydänleikkaukseensa.

Elokuvaa esitetään Suomessa sekä originaaliversioina että suomeksi dubattuna. Suomidubin on ohjannut Pekka Lehtosaari. Ariettaa näyttelee Satu Pikkusaari ja Shõta Antti L.J Pääkkönen.

Lokakuun leffalevykkeet

5.10 Mimun maailma 1

Tv2:lta tuttu tv-sarja 12-vuotiaasta Mimu-tytöstä. Dvd:ltä löytyy viisi jaksoa: Päiväkirja, Nimetön kissa, Oman elämänsä nyhveröt, Taikanukke ja Pyjamabileet.

5.10 Arthur ja kaksi maailmaa

Arthur-pojasta ja minimoneista kertovan trilogian päätösosa julkaistaan sekä Dvd:llä että Blu-raylla. Kummallaan levyllä ei näytä olevan extroja ja kielivaihtoehdot ovat englanti tai suomi.

6.10 Naapurini Yamadat

Tämä Studio Ghiblin piirroselokuva vuodelta 1999 on Isao Takahatan toistaiseksi viimeisin ohjaustyö. Dvd:llä on japaninkielinen ääniraita ja tekstitys suomeksi. Yamadoiden myötä kaikki Studio Ghiblin elokuvat on viimein julkaistu Suomessa, tietysti ensi-iltansa tässä kuussa saavaa Kätkijöitä ja viime kesänä valmistunutta Kokuriko Zaka-Karaa lukuunottamatta.

7.10 Late Lammas boksi 2

Ensimmäinen kausi Aardmanin Late Lammasta on boksitettu jo kaksi vuotta sitten. Nyt ilmestyvällä kakkosboksilla on kaikki toisen kauden 40 jaksoa.


12.10 Legend of the millenium dragon

Hirotsugu Kawasakin ohjaama elokuva, alkuperäiseltä nimeltään Onigamide kertoo pojasta joka joutuu 1200-vuotta ajassa taaksepäin, keskelle ihmisten ja demonien sotaa. Studio Pierrotin elokuva on saanut Japanissa ensi-iltansa vasta tänä vuonna, joten suomijulkaisu ilmestyy huikean nopeasti. Elokuva ilmestyy sekä dvd:llä että Blu-raylla.



28.10 Leijonakuningas

Jo aika päiviä sitten loppuunmyyty Disneyn menestyselokuva Leijonakuningas tulee taas, sekä Dvd:llä että Blu-raylla. Amerikassa erittäin hyvin menestynyt leffan 3D versio saatetaan lisäksi nähdä Suomessakin teattereissa. Sitä mahdollisuutta odotellessa Simban nousun Jylhäkallion kuninkaaksi voi kuitenkin tuijotella kotisohvalla.

Blu-raylle on koottu extroiksi mm. kommenttiraita, poistettuja kohtauksia, kuvia ja musiikkia. Dvd:ltä taas löytyy jonkinlainen tuottaja Don Hahnin muisto elokuvasta. Diamond edition on siis ehkä hieman liioiteltu nimitys tälle dvd-julkaisulle, joka jää kauas juhlajulkaisun extramateriaalien paljoudesta. Kielivaihtoehtoja sentään on molemmissa julkaisuissa runsaasti.

Lisäksi Nukkumattia ja Muumien maailmaa saadaan taas pari dvd:tä lisää. Blu-raylla julkaistaan Arthur ja Minimoit ja Legenda Suojelijoista elokuvan 3D-versio.

Pocahontas

Disneyn 33. klassikko-sarjaan laskettava piirroselokuva valmistui vuonna 1995. Studio otti tällöin ensimmäistä kertaa piirroselokuvan aiheeksi todellisen henkilön, vuosina 1595-1617 eläneen Pocahontas intiaanitytön.

Juoni
On vuosi 1607 ja laiva lähtee Englannista kohti Uutta Maailmaa. Joukkoa johtava kuvernööri Ratcliffe haaveilee rikkauksista, kokenut uudisraivaaja kapteeni John Smith seikkailuista. Laiva saapuu Amerikkaan ja englantilaiset valtaavat uuden alueen ja nimittävät sen James Towniksi. Kaikki ovat tietoisia siitä että alueella saattaa jo olla asukkaita. Kultaa etsivät uudisasukkaat ovat kuitenkin valmiita raivaamaan intiaanit pois tieltään.

Läheisessä intiaanikylässä on huomattu vieraiden saapuminen. Kun päällikkö Powhatan pitää neuvonpitoa shamaaninsa ja sotureidensa kanssa, hänen tyttärensä Pocahontas tarkkailee maastoa tutkivaa John Smithiä.

Pocahontas on leikkisä ja utelias, mutta epävarma elämänsä suunnasta. Hän on päällikön tytär ja siten vastuussa kansastaan, toisaalta hän on luonnonlapsi ja kulkee tuulen mukana. Heimon urhein soturi Kocoum haluaisi hänet vaimokseen ja isä on mielissään vakaasta ja turvallisesta vävystä. Pocahontasta epäilyttää avioliitto vakavan soturin kanssa ja hän on hakenut tilanteeseensa neuvoa vanhalta puunhengeltä, Kaarnamuorilta. Unessaan Pocahontas on nähnyt pyörivän nuolen ja Kaarnamuori uskoo sen osoittavan Pocahontaksen oikean polun.

Vähitellen Smith huomaa jonkun seuraavan häntä ja piiloutuu. Hyökätessään piilostaan ase valmiina Smith kohtaakin tyynen rauhallisen Pocahontasin. Häkeltynyt Smith yrittää lähestyä tyttöä, mutta tämä pakenee. Kun Smith juoksee Pocahontasin kiinni tahtoen keskustella, Pocahontas ei aluksi ymmärrä. Sitten hän noudattaa Kaarnamuorin neuvoa ja kuuntelee sydämellään ja pystyy kommunikoimaan vieraan kanssa.

He tutustuvat toisiinsa ja toistensa tapoihin. Smith on valmiina sivistämään villi-ihmisiä, mutta oppii lopulta itse enemmän Pocahontasilta. Pocahontasin mukaan maassa ei ole kultaa ja Smith välittää tiedon muille uudisraivaajille. Ratcliffe uskottelee intiaanien pimittävän kultaa itsellään. Kun Smith livahtaa jälleen tapaamaan Pocahontasta hän saa peräänsä nuoren Thomasin. Kocoum taas seuraa Pocahontasta. Kun toisiinsa rakastuneet Pocahontas ja John Smith suutelevat, mustasukkainen Kocoum hyökkää. Tapahtumia seurannut Thomas ampuu Smithiä veitsellä uhkaavan intiaanisoturin. Smith jää intiaanien vangiksi Thomasin paetessa.

Intiaanien ja uudisasukkaiden jo valmiiksi tulehtuneet välit muuttuvat nyt sodaksi. Powhatan aikoo teloittaa Smithin ja Ratcliffe yllyttää joukkojaan hyökkäykseen. Vain Pocahotas voi estää sodan, mutta tehtävä tuntuu mahdottomalta. Hän hakee epätoivoonsa lohtua Kaarnamuorilta ja saa käsiinsä Smithin kompassin. Hän tunnistaa kompanssin nuolen unestaan ja saa vahvistuksen sille että on hänen tehtävänsä estää sota. Viime hetkillä Pocahontas menee isänsä ja Smithin väliin ja saa isänsä luopumaan tappamisesta. Kun uudisraivaajat huomaavat että Smith vapautetaan, he laskevat aseensa. Ahne Ratcliffe ei ole valmis luovuttamaan, vaan yrittää ampua Powhatanin. Smith hyppää päällikön eteen ja saa itse osuman.

Haavoittuneen Smithin ainoa toivo parantumisesta on lähteä takaisin Englantiin. Uudisraivaajat lastaavat laivaa ja intiaanit tuovat heille ruokaa. Pocahontas tulee hyvästelemään Smithin ja tämä pyytää häntä mukaansa. Pocahontas tekee vaikean päätöksen, hänen paikkansa on oman kansansa luona.


Elokuva kertoo todella eläneistä ihmisistä, mutta se tuskin perustuu tositapahtumiin. Pocahontasin ja John Smithin suhteesta liikkuu monenlaisia tarinoita ja Disneyn elokuva pohjaa yhteen näistä legendoista. Varmaa lienee vain että Powhatan-intiaanien heimoon kuulunut päällikön tytär Matoaka, josta käytettiin lempinimeä Pocahontas, tapasi uudisraivaaja John Smithin. Siitä pelastiko Pocahontas todella John Smithin hengen ja oliko heillä romanssi ei ole varmuutta.

Elokuvaa varten tehtiin taustatyötä paitsi juuri Pocahontasin legendasta, yleensä Amerikan alkuperäiskansojen elämästä ja tavoista. Alkuperäisellä ääniraidalla kaikissa intiaanirooleissa näyttelee intiaani. Powhatanin roolissa on Russell Means, joka tunnetaan intiaanien oikeuksien puolustajana ja poliitikkona. Häntä konsultoitiin elokuvan yksityiskohdista ja Means oli lopulliseen elokuvaan erittäin tyytyväinen. Toisaalta Powhatan-heimon jäsenien mielestä Disney vääristeli historiaa pohjaamalla elokuvan Pocahontasin ja Smithin väitettyyn rakkaustarinaan. Elokuva myös esitti uudisraivaajat, etenkin John Smithin, liian hyvässä valossa.

On hyvä muistaa että elokuva on Disneyn versio Pocahontasin legendasta omine vapauksineen ja tulkintoineen, mutta "satua" pohjustaa mittava taustatyö intiaanien ja uudisraivaajien historiasta.


Pocahontaksen ohjaajina toimivat Mike Gabriel ja Eric Goldberg. Gabrielin ensimmäinen Disneyelokuva oli vuonna 1985 valmistunut Hiidenpata, jossa hän toimi animaattorina. Bernard ja Bianca Australiassa elokuvan myötä Gabriel siirtyi ohjaajaksi. Hiiriseikkailun valmistuttua Gabriel esitteli uuden elokuvaidean, "Kaunis intiaaniprinsessa rakastuu eurooppalaiseen uudisraivaajaan. Hän joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen, kun hänen isänsä haluaa tuhota raivaajat ja hän itse haluaa auttaa heitä." Idea hyväksyttiin ja elokuva otettiin tuotantoon. Studiolla oli suuret odotuksen Pocahontasin suhteen, suuremmat kuin samaan aikaan tuotannossa olleesta Leijonakuninkaasta, johon oli jopa vaikea saada tekijöitä. Moni työskenteli mieluummin Pocahontaksessa.

Eric Goldbergin ura Disneyllä oli alkanut vasta Aladdinin parissa, animaatioita hän oli toki tehnyt jo pitkään. Alku studiolla oli melkoisen komea, Goldberg nimittäin toimi Hengen pääanimaattorina. Pocahontaksessa hän kuitenkin hyppäsi animaattorista ohjaajaksi. Goldberg on tämän jälkeen ollut ohjaamassa jaksoja Fantasia 2000 elokuvaan, mutta muuten hän on pitäytynyt animaattorina.

Elokuvan taiteellisena johtajana toimi Michael Giaimo. Taiteellinen johtaja vastaa visuaalisen tyylin säilymisestä yhtenäisenä läpi animaation. Pocahontasille on tyypillistä kylmät värisävyt ja Prinsessa Ruususeen verrattava pystylinjojen korostaminen. Ihmishahmot ovat realistisia, eläimetkään eivät tässä elokuvassa juttele. Elokuvan tekeminen kesti viisi vuotta.

Pocahontaksen pääanimaattorina toimi Glen Keane, jonka edellinen työ oli ollut Kaunottaren ja Hirviön Hirviö. Aiemmin hän oli vastannut mm. Bernard ja Bianca Australiassa elokuvan upeasta kotkasta, Oliverin ja kumppaneiden Pultsista ja Basil Hiiren arkkivihollisesta Ratiganista. Listalta löytyy myös pieni merenneito Ariel, joten ihan tuntemattomalle alueella Keane ei Pocahontasissa hypännyt. Pocahontasin hahmossa on kuitenkin aivan erilaista varmuutta ja ylväyttä kuin muissa Disneyn naishahmoissa. Pocahontasin ääninäyttelijä Irene Bedard toimi myös hahmon mallina.


Kuten monessa muussakin Disneyanimaatiossa, Pocahontasissakin kuljetetaan tarinaa eteenpäin laulunumeroilla. Elokuvan tunnetuin kappale on Tuulen värit. Se on myös ensimmäinen laulu joka elokuvaa varten valmistui. Kappale palkittiin Oscarilla, Grammylla ja Golden Globella. Elokuvan musiikit on säveltänyt Alan Menken, monesta muustakin Disneyanimaatiosta (mm. Pieni merenneito, Kaunotar ja Hirviö ja Aladdin) tuttu säveltäjä. Menkenin ura Disneysäveltäjänä on jatkunut myös Pocahontaksen jälkeen, tuoreimmat sävelet löytyvät 2010 valmistuneesta Kaksin karkuteillä elokuvasta.

Pocahontasin roolissa kuullaan alkuperäisellä ääniraidalla kahta näyttelijää, lauluosuudet nimittäin esittää Judy Kuhn. John Smithin roolissa on Mel Gibson. Suomidubin roolitus on listattu tämän tekstin loppuun.



Elokuvaan oli tehty myös kappale If I Never Knew You. Pocahontasin ja John Smithin oli tarkoitus esittää rakkauslaulu kohtauksessa jossa Pocahontas menee tapaamaan vangittua Smithiä. Kohtauksen animointi oli pitkällä ja sitä näytettiin jo testiyleisölle, kun säveltäjä Menken ehdotti laulun jättämistä pois sillä se hidasti elokuvaa liikaa. Kappale laitettiin silti lopputeksteihin ja julkaistiin singlenä. Vuonna 2005 julkaistua juhladvd:tä varten laulukohtaus animoitiin valmiiksi ja se on mahdollista katsoa osana elokuvaa.

Pocahontaksen tarinaa jatkettiin vuonna 1998 valmistuneessa jatko-osassa Matka uuteen maailmaan, jossa Pocahontas lähtee Englantiin, mutta ei suinkaan John Smithin vaan John Rolfen kanssa. Pocahontaksen oikea elämä oli pohjana tällekin elokuvalle, mutta vaikka tosielämän Pocahontas vaihtoi Smithin Rolfeen, tuntuu heilan vaihtaminen ehkä hieman vesittävän alkuperäistä elokuvaa. Pocahontas on muuten ainoa Disneyprinsessojen sarjassa jonka on esitetty vaihtaneen "prinssiä."

Pocahontasin suomidubin ohjasi Pekka Lehtosaari.

Suomidubin roolitus:
Pocahontas Arja Koriseva
John Smith Santeri Kinnunen
Powhatan Tapani Perttu
Kaarnamuori Rauha Rentola
Ratcliffe Veikko Honkanen
Kocoum Peter Franzén
Nakoma Mari Vainio
Thomas Jarkko Tamminen
Lon Vesa Vierikko
Ben Heikki Sankari
Wiggins Ari-Matti Hedman
Kekata Tommi Rinne
Tuuli Leena Liimatainen

Rakkautta ja Anarkiaa 2011

24. Rakkautta ja Anarkiaa festivaali järjestetään Helsingissä 15.-25.9.2011. Tänä viikonloppuna on nähtävillä monenlaisia elokuvia, tietysti myös animaatioita.


Elokuvaa esitetään festareilla japaniksi ja suomeksi, mutta traileria en löytänyt nyt kuin englanniksi.

Kätkijät (Karigurashi no Arrietty)

Japanilaisen Studio Ghiblin viime kesänä valmistunut elokuva on tulossa Lokakuussa laajempaan levitykseen. Monen muun Ghibli-elokuvan tapaan se nähdään kuitenkin ensin R&A:lla. Elokuva perustuu Mary Nortonin kirjaan ja animaation on ohjannut Hiromasa Yonebayashi. Hän on työskennellyt Ghiblillä jo pitkään animaattorina mutta on nyt ensimmäisen kerran ohjaajana. Studion tunnetuin ohjaaja Hayao Miyazaki on elokuvassa mukana käsikirjoittajana.



Naapurini Yamadat (Hohokekyo tonari no Yamada-kun)

Ohjelmistossa on toinenkin Ghibli elokuva, mutta Naapurini Yamadat on valmistunut jo vuonna 1999. Elokuvan on ohjannut Isao Takahata. Visuaalisesti Yamadat poikkeaa muista Ghibli-animaatioista suuresti. Tarina on peräisin Hisaichi Ishiin mangasta ja elokuvan piirrostyyli on lennokas, jopa luonnosmainen. Yamadat on myös studion ensimmäisen täysin tietokoneella piirretty elokuva. Elokuva ei tule Suomessa laajempaan teatterilevitykseen, vaan se julkaistaan dvd:llä jo Lokakuussa.



Tatsumi

Eric Khoon ohjaama elokuva kertoo japanilaisen sarjakuvataiteilijan, Yoshihiro Tatsumin elämästä. Hän on ollut aikuisille suunnatun, realistisen sarjakuvan uranuurtaja. Elokuvassa käsitellään Tatsumin elämäntarinaa ja urakehitystä ja siihen on sisällytetty myös tarinoita hänen tuotannostaan. Vuonna 1935 syntynyttä Tatsumia kuullaan elokuvan kertojana. Elokuvassa Tatsumi tapaa muuten legendaarisen Osamu Tezukan, joka sarjakuvien lisäksi tunnetaan animaatioistaan. Elokuva on valmistunut tänä vuonna.

Kotimaisen elokuvan viikolla esitetään myös kaksi animaatiota, jo dvd:lläkin julkaistu Eetu ja konna ja 16.9 myös koko maan levitykseen tuleva Ella ja Aleksi -yllätyssynttärit. Kotimaisia lyhytanimaatioita esitetään otsikolla Kotimaista animaatiota, lyhyesti. From year zero taas pitää sisällään kolmetoista tšekkiläisiä lyhytanimaatiota 2000-luvulta.