Porsaita äidin oomme kaikki

Joulun alla on hyvä hetki esitellä ihania pinkkejä ja pulleita possu-hahmoja. Possuthan eivät kuulu joulupöytään vaan animaatioina telkkariin, eikös juu?

Kolme pientä porsasta (Three Little Pigs) siirtyivät sadusta animaatioon vuonna 1933. Veli Viulu, Veli Huilu ja Veli Ponteva esiintyivät tässä Disneyn Hassunkuriset sinfoniat -lyhärissä Oscarin arvoisesti. Erityisen vaikutuksen teki possujen musikaalisuus. "Pahaa sutta ken pelkäisi" nousi listahitiksi. Kolme pientä porsasta ovat esiintyneet myös DreamWorksin Shrek-elokuvissa.

Animaatiopossujen veteraaniosastoa edustaa myös vuonna 1935 syntynyt Putte Possu (Porky Pig). Warner Brossin änkyttävä possu-hahmo tosin haki alkuaikoinaan vielä itseään, näyttäytyen mm.välillä lapsena ja välillä aikuisena, mutta vakiintui lopulta melko söpöksi ja salskeaksi nuoreksi porsaaksi. Putte on esiintynyt noin 150 lyhärissä 1930-1960 luvuilla ja vieraillut sen jälkeen tv-sarjoissa (mm. Tiny toons ja uusi The Looney Tunes Show) ja elokuvissa.

1960-luvun lopulla Heikki Partanen animoi 13-osaisen pala-animaatiosarjan Käytöskukka. Siinä esiintyivät iloisesti kikattelevat kotiporsaanpoika Hinku ja piikkiporsas Vinku sekä tietysti pohjattoman ruokahalun omaava Suursyömäri.

A. A. Milnen luoman Nalle Puhin paras ystävä on arka ja pieni Nasu-possu (Piglet). Animaatiomaailmassa tunnetuin Nasu lienee peräisin Disneyltä, joka onkin tehnyt huikean määrän Nalle Puh elokuvia ja tv-sarjoja. Myös venäläinen Soyuzmultfilm teki Nalle Puh animaatioita. Näissä piirretyissä Nasu tunnetaan nimellä Pyatachok. Vuonna 2003 Nasu sai Disneyn toimesta oman nimikkoelokuvan Nasun suuri elokuva (Piglet's Big Movie).

Nalle Luppakorvan ystäväpiiriin kuuluu possu Pyllerö (Prosiaczek). Pyllerö on herkkusuu ja on kerran jos toisenkin ahminut makeat antimet muiden nenän edestä. Pylleröllä on myös taipumus ylpeilyyn, mutta hän osaa toimia myös vastuullisesti ja pistää vielä holtittomammille Pikku Pupuille järkeä päähän. Pyllerö asuu Nöff Nöff tätinsä (Ciocia Chrum-Chrum) kanssa. Täti tunnetaan kokkauksistaan, mutta herkuilla ei hemmotella vaan niitä saa vain ansionsa mukaan.

Pauli Possu (The Tale of Pigling Bland) lähtee markkinoille veljensä kanssa, mutta veli kadottaa kulkulupansa. Niinpä Pauli jatkaa matkaa yksin, mutta on päätyä markkinoiden sijasta pataan. Samaa kohtaloa vartoilee Pirkko, mutta yhdessä possut lähtevät kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tämä tarina nähdään sarjassa Petteri Kaniini ja hänen ystävänsä (The World of Peter Rabbit and Friends) joka perustuu Beatrix Potterin eläintarinoihin.

Vekarat (Jakers! The Adventures of Piggley Winks) sarjaa tehtiin 52 jaksoa. Sarjassa Sasu Sorkka kertoo lapsenlapsilleen tarinoita omasta lapsuudestaan Irlannin maaseudulla. Sasun parhaat ystävät ovat sorsatyttö Sanna ja sonnipoika Torsti. Sarjassa nähdään siis muitakin eläimiä kuin porsaita. Erikoista on, että Sasun porsasperheen maatilalla on kotieläiminä lampaita.

Pipsa Possu (Peppa Pig) on englantilaisen Astley Baker Davies -animaatiostudion sarja. Samalta studiolta on lähtöisin myös Remakat ritarit. Pipsa Possua on tehty vuodesta 2004 alkaen jo 183 jaksoa. Pipsan possuperheeseen kuuluvat isä, äiti ja pikkuveli Jyri. Kyseessä saattavat muuten olla tämän listauksen äänekkäimmät possut.

Tv2:lla esitettyä Olivia-sarjaa tähdittää reipas possu-tyttö, jolla on rikas mielikuvitus. Ian Falconerin kirjoihin perustuvaa sarjaa on tehty vuodesta 2009. Olivian perheeseen kuuluvat äiti, isä ja kaksi pikku veljeä. Sarjan kaikki hahmot ovat porsaita.

Töötti ja Pulteri (Toot and Puddle) ovat possukaverukset joista toinen viihtyy kotona ja toinen rakastaa matkustamista. Alunperin kaksikko on esiintynyt Holly Hobbien kirjoissa. Vuonna 2006 valmistui jouluelokuva Jouluksi kotiin (I´ll be home for christmas) ja vuonna 2008 26-osainen tv-sarja. Kumpikin on meillä Yleltä tuttu.

Possukaksikko Pertti ja Purtti (Pinky and Perky) vetävät tv-studiolla omalla showtaan. Cgi-animaationa toteuttua sarjaa on tehty vuonna 2008, mutta hahmot ovat tätä paljon vanhempia. Ensimmäistä nukeilla toteuttua tv-sarjaa esitettiin BBC:llä vuodesta 1957 alkaen. Possut olivat mukana tv-bisneksessä jo tuolloin. Show sisälsi musiikkia ja sketsejä. Lisäksi possut lauloivat myös levyillä useimmiten pikku oraviin yhdistetyllä nasaalilla äänellä.

Mick Inkpenin kuvakirjoihin perustuvaa animaatiosarjaa Possu Pallero (Wibbly Pig) on esitetty Suomessa Pikku Kakkosessa. Myös kirjoja on suomennettu. 2-5 vuotiaille suunnatun sarjan aiheet liikkuvat sen katsojien arjesta tutuilla alueilla. Pallero keskustelee kertojan ja katsojan kanssa ja jaksot sisältävät lauluja.

Mitä jos naapuriisi muuttaisi possuperhe? Näin tapahtuu sarjassa Naapurin possut (Pigs Next door/Schweine nebenan). 13-osaisessa sarjassa seurataan possuperhettä, joka perii isäntänsä. Possut eivät jääkään asuttamaan maatilaa vaan muuttavat kaupunkiin. Isä-possusta tulee autokauppias, äiti luo uraa muodin parissa ja perheen lapset aloittavat koulun. Mutta miten naapuruston ihmiset suhtautuvat uusiin sikamaisiin naapureihinsa? Sarja on valmistunut vuonna 2000. Sen ääninäyttelijöinä kuultiin mm. John Goodmania ja Jamie Lee Curtisia. Näinkin nimekkäistä näyttelijöistä ja ilmeisen hauskasta ideasta huolimatta englantilais-saksalais-irlantilainen sarja on jäänyt unohduksiin.

Possujen pimeää puolta esitellään Aardmanin Late Lampaassa. Lampolan vierestä löytyy lätti, jossa rypee kolme kieroa porsasta. Aina tilaisuuden tullen porsaat tekevät lampaille hallaa ja nauttivat niiden piinaamisesta.

Pixarin kaikissa ToyStory elokuvissa esiintyvä säästöpossu Röh (Hamm) on suorasanainen ja jämäkkä ja omaa monenlaista tietoa lastenhuoneen ulkopuolisesta maailmasta. Possupankin suomenkielinen ääni kuuluu Petteri Summaselle.

Tähän mennessä nähdyt porsaat omaavat jos jonkinlaisia taitoja, mutta Hennikki (Hen Wen) taitaa olla ainoa ennustajapossu. Hennikki tietää mahtavan Hiidenpadan salaisen sijainnin joten sikopaimen Taran lähtee possun kanssa piiloon. Hiidenpataa halajava Hornansarvi saa kuitenkin Hennikin napatuksi ja tästä alkaa Taranin seikkailu Disneyn vuonna 1985 valmistuneessa elokuvassa Hiidenpata (The Black Cauldron).

Joukon omituisimman possun titteli menee Porco Rossolle eli Punaiselle sialle. Hän kun ei ole sika ollenkaan vaan siannaamainen lentäjä-ässä Marco Pagoti. Marcoa vaivaa jonkinlainen kirous, mistä johtuen hänen kasvonsa ovat muuttuneet perin sikamaisiksi. Sikamaisuus ei kuitenkaan yllä miehen luonteeseen.

Justinin Jouluanimaatio

Tämän päiväistä Joulukalenterin luukkua pitänee avata hieman tarkemmin. Kun etsin sopivia kuvia kalenteriin kuvahaun kautta, törmäsin jatkuvasti porojen kanssa seikkailevaan poikahahmoon. Mistä tässä on kyse?



No sehän on Justin Bieber ja "Santa Claus Is Comin’ to Town" kappaleen musiikkivideo. Bieberiin en ota kantaa tämän enempää, mutta musikkivideo on aika jännä. Siinä Bieber hahmo seikkailee Santa Claus Is Comin' to Town -nukkeanimaatiossa. Tämä jouluklassikko on valmistunut vuonna 1970.



Tämän ja monien muidenkin jouluanimaatioiden takaa löytyy amerikkalainen tuotantoyhtiö Rankin/Bass joka on erityisen tunnettu stop-motion animaatioistaan.

Jos alkuperäinen jouluklassikko olisi minulle tuttu, saattaisin olla Bieberin invaasiosta shokissa. Mutta koska vanha animaatio tai teinitähti Bieber eivät loppujen lopuksi herätä kummempia tunteita, kykenen huvittumaan musavideosta hyvillä mielin.

Vuoden viimeiset ensi-ilta elokuvat

25.11 Artturi Joulu - Joulupukin poika

Artturi Joulu (Arthur Christmas) on Aardmanin ja Sonyn jouluinen 3D:llä höystetty tietokoneanimaatio. Lähtökohta on perinteinen kysymys siitä miten Joulupukki voi ennättää jakaa lahjat kaikille maailman lapsille niin lyhyessä ajassa. Elokuvassa tavataan sen nimen mukaisesti Joulupukin poika, tai itseasiassa pojat mutta myös Joulupukin isä.

Elokuvan on ohjannut Sarah Smith. Suomessa elokuvaa esitetään vain dubattuna versiona. Rooleissa kuullaan mm.Riku Niemistä, Markku Huhtamoa ja Pekka Lehtosaarta.



2.12 Happy Feet 2

Mumble pingviini tavatiin ensimmäisen kerran vuonna 2006 hyvin menestyneessä elokuvassa. Jatko-osassa tavataan tanssillaan hämmästyttäneen Mumblen tanssitaidoton poika Erik, joka etsii vielä itseään.

Elokuvan on ohjannut myös ensimmäisen osan ohjaajana toiminut George Miller. Suomessa elokuvaa esitetään sekä 2D että 3D versioina ja ainoastaan suomeksi dubattuna.



16.12 Alvin ja pikkuoravat 3

Alvin ja pikkuoravat 2 oli ensi illassa kaksi vuotta sitten, ensimmäinen elokuva vuonna 2007. Kolmannen elokuvan Alvin and the Chipmunks: Chip-Wrecked on ohjannut Mike Mitchell jonka edellinen ohjaustyö oli Shrek ja ikuinen onni. Elokuva on muuten maailman ensi-illassa samaan aikaan kuin se jo saapuu Suomeen. Meillä elokuvaa esitetään dubattuna.

Kolmannessa osassa jammailevat oravat risteilevät lokoisasti merellä, kunnes haaksirikkoutuvat trooppiselle saarelle.



23.12 Täältä tulee Myyrä

Aivan kuin joku olisi ennustanut Zdeněk Milerin kuoleman. Tämä Myyrä-animaatioiden kooste ei tietääkseni ole päätynyt teattereihin Milerin muistoksi vaan se löytyi jopa Finnkinon sivuilta jo ennen uutista Milerin poismenosta.

"Olen onnellinen, että Myyräni yhä antaa teille viihdykettä, iloa ja rakkautta, jota kaikki te lapset tarvitsette niin paljon kuin mahdollista.” - Zdenêk Miler

Myyräanimaatioita on koostettu tunnin ja 14 minuutin paketiksi. Mukana ovat ainakin Myyrä kaupungissa, Myyrä ja auto, Myyrä eläintarhassa ja Myyrä taiteilijana.

Joulun kovat paketit

Kaikki Joulukuun uutuusjulkaisut sattuvat olemaan syksyn mittaan teattereissa kiertäneitä elokuvia.

1.12 Illusionisti

Sylvain Chometin piirroselokuva julkaistaan sekä dvd:llä että blu-raylla. Kumpikaan julkaisu ei ilmeisesti sisällä extroja. Oletan myös että ääniraita on alkuperäinen, tekstitysvaihtoehtoja löytyy suomen lisäksi mm.ruotsi.

2.12 Ella ja Aleksi -Yllätyssynttärit

Syksyllä teattereissa pyörinyt kotimainen animaatio musikaalisesta sisarusparista. Elokuva julkaistaan dvd:llä, ilman extramateriaalia.

2.12 Savannijengi

Teattereissakin pyörinyt saksalaisanimaatio julkaistaan dvd:llä ja blu-raylla. Erikoista on että kielivaihtoehtona ei näyttäisi olevan saksaa, ainoastaan suomi ja englanti. Myöskään extroja ei julkaisulta löydy.

7.12 Smurffit

Smurffielokuva julkaistaan kaikissa formaateissa, myös lahjaboksina jonka mukana saa keräilyhahmoja. Extroina mm.Smurffit -sarjakuvasta valkokankaalle, peli ja musiikkia.


16.12 Elias ja aarrejahti

Vasta Lokakuussa teattereissa pyörinyt norjalainen elokuva julkaistaan mitä ilmeisemmin Joulua ajatellen pikavauhtia dvd:llä. Ei extroja, kielivaihtoehtoina ääniraita suomeksi tai ruotsiksi.

Lisäksi tulossa on 3D + Blu-ray julkaisut elokuvista Shrek 1-4, Megamind, Näin koulutat lohikäärmeesi, Painajainen ennen joulua, Toy Story 1-3, Kaksin karkuteillä, Kaunotar ja Hirviö ja Leijonakuningas.

Kiitos ja hyvästi, Zdeněk Miler!

Tšekkiläisen animaatio-ohjaaja Zdeněk Miler on kuollut. Jo 1940-luvulla piirrosanimaatioiden teon aloittaneen Milerin kuuluisin hahmo on tietysti Suomessakin suuren suosion saavuttanut Myyrä. Animaatioiden lisäksi Milerin persoonallisesta piirrostyylistä on saatu nauttia kuvakirjoissa.

90-vuotiaana kuollut Miler teki pitkän uransa aikana huikeat viitisenkymmentä Myyrä animaatiota. Aikalailla saman verran on Myyrällä ikää, ensimmäinen Myyrä animaatio valmistui vuonna 1957. Milerin filmografia käsittää noin seitsemänkymmentä nimikettä. Myyrä ei siis ole hänen ainoa hahmonsa, mutta ehdottomasti niistä tunnetuin.

Myyrä on saavuttanut niin vankan suosion, että se on Tšekkille samanlainen ylpeyden aihe ja vientituote kuin Muumit Suomelle. Miler on jättänyt jälkeensä hienon perinnön. Jo pelkästään ajattomat ja uniikit animaatiot viihdyttävät tuleviakin sukupolvia. Sympaattinen Myyrä elää omaa elämäänsä ja ilostuttaa ihailijoitaan lukemattomissa tuotteissa.



Myyrä ja vihreä tähti (Krtek a zelená hvězd) vuodelta 1969.

Omat Myyrät

Barbapapa-puku ja muita animaatioasuja

Satuin kävelemään Halloweenin aikoihin Br-lelujen ohi ja mitä kaupan ikkunassa näinkään: Barbapapa-puku!

Huh! Viimeinen silaus tyyliin tulisi tässä:

Juu, ne ovat siis tossut.

Vaikka Halloween oli ja meni jo, eikä nyt menossa olevaan pikkujoulukauteen yleensä ihan tälläinen pukeutumiskulttuuri kuulu, aloin kuitenkin miettiä millaisia muita animaatioasuja on olemassa. Ihmisten itse tekemät tai kokoamat asut ovat asia erikseen, keräsin tähän nimenomaan valmiita naamiaisasuja. Samoin Suomessakin suosittu Cosplay on täysin eri sarjaa kuin tässä nähtävät puvut, joista suurin osa on melkoisen koomisia. Osa asuista taas on (tahattomassa) karmivuudessaan täysin Halloweenin sopivia. Samat puvut pyörivät useissa nettikaupoissa, kuvien kohdalla mainitut eivät siis ole ainoita joissa kyseiset asut ovat saatavilla.

Tälläisiä Leijonakuningas kostyymejä tarjoaa Toys"R"Us.

Hmm... Onkohan tässä pukeuduttu Bambiksi vai Bambiin? WonderCostumes.

Toys"R"Us tarjoaa Shrek -asut vaikka koko perheelle.
Kukahan joutuu olemaan Aasi?

DreamWorksin hahmoista voi pukeutua myös Kung-Fu Pandaksi. Toys"R"Us.

Pixar-hahmoista on pakko esitellä tämä kaksikko. Molemmat Toys"R"Us.

Pitäisikö pukeutua Paavoksi? Variaatioita riittää. Toys"R"Us, PartyTimeDirect, Costume Craze ja Go4Costumes.

Myös Turtles-asuja on saatavilla joka sorttia.
Tottahan toki myös sexy ladies -versio.
Toys"R"Us, Wonder Costumes, Party Animals ja Halloween Costumes.

Näissä puvuissa voisi kyllä mennä pikkujouluihinkin.
Toys"R"Us ja Party Animals.

En osannut odottaa että on olemassa jopa Postimies Pate -asu! PartyTimeDirect.

Ja tottahan Patella on oltava mukanaan Jessi-kissa.
Asu samasta puljusta.

PartyTimeDirect tarjoaa lisää yllätyksiä: Kreivi Duckula!

Simpsonit asuja ja naamareita löytyy paljonkin,
tässä olisi ihan hauska pari.
PartyTimeDirect ja Toys"R"Us.

Nämä pariskunnalle sopivat puvut toimivat sekä Jouluna että Halloweeninä. BuyCostumes.com

Halinalleiksi voivat pukeutua niin suloiset ja kiltit lapset kuin tuhmat aikuiset naisetkin. Kuvan japanilainen haalari näyttää niin rennolta että se päällä viihtyisi ympäri vuorokauden.

It´s Shaun the Sheep, It´s Shaun the Sheep...
Late-asu Karnival Costumes.

Cartman PartyTimeDirectiltä.

Kameleontti Rango on varmaan tämän asuvalikoiman uusin tulokas. Toys"R"Us.

He-man asuun kuuluu ehdottamasti lisensoitu peruukki.
Mutta voi ei, ne ovat päässeet tilapäisesti
loppumaan PartyTimeDirectiltä!

Ehkä Eläköön kuvat! pitäisi muuttaa muotiblogiksi? :D

Making of...

Videokasettien vaihtuminen dvd-levyihin toi mukanaan muhkeasti lisämateriaalia, extroja ja bonuksia. Parasta antia ovat olleet erilaiset dokumentit elokuvien tekemisestä ja kurkistukset kulissien taakse. Tokihan näitä on esitetty televisiossa ja nykyään materiaalia löytyy internetistä vaikka millä mitalla. Mutta on se vaan niin näppärää kun dokkarit löytyvät itse elokuvan kanssa samasta paketista.

Jos extroja on olemassa, katson ne elokuvan kanssa samaan aikaan, ainakin silloin kun dvd-levyn ensimmäisen kerran tökkään koneeseen. Jos kyseessä on kymmeniä kertoja katsottu (Disney)elokuva, olen katsonut dokkareita etukäteen. Niissä esitellään usein kiinnostavia yksityiskohtia, joihin ei osaa kiinnittää huomiota ellei tiedä taustoja. Sitten kohdat onkin pakko katsoa uudestaan. Kun extrat vakoilee etukäteen näkee elokuvan eri tavalla, vaikka onhan tarinaan näin vaikeampi uppoutua. Mutta minkäs sille voi kun kuitenkin tulee mietittyä "Miten tämä on tehty?" "Kuka olikaan tämän hahmon animaattori?"

Tässä esittelyt ja suosittelut muutamista hyvistä making of -dokkareista joita itseltä löytyy.

Egyptin prinssi
Perustietoa piirroselokuvasta

Ääninäyttely, musiikki, taustamaalaukset, hahmosuunnittelu, animointi, tietokonetehosteet... koko prosessi käydään läpi hyvin etenevässä ja napakassa dokkarissa. Toisessa pätkässä elokuvan alussa nähtävä vaunuilla ajo -kohtaus näytetään eri työvaiheissa ohjaajien kommenttiraidan kera. Ensin katsotaan kuvakäsikirjoitus versio, sitten jaetulla kuvaruudulla kaksi versioita joissa hahmoja on jo animoitu, tietokoneella tehtyä efektejä on lisätty ja taustat tulevat mukaan. Lopuksi kuva on jaettu neljälle videolle, joista viimeinen on valmiista elokuvasta. Eri työvaiheet hahmottuvat tästä hyvin. Lisäksi mukana on koko leffan kommenttiraita, mutta sitä en ole katsonut.

Röllin sydän
Sopii erityisen hyvin lapsille joita animaatioiden tekeminen on alkanut kiinnostaa. Kommenttiraita puhuttelee varmasti myös vanhempia animaatio-ohjaajan uraa suunnittelevia.

Lyhyessä dokkarissa piirrosanimaation tekeminen on selitetty hyvin selkästi, jopa rautalangasta vääntäen. Röllin taustat ja kyseisen elokuvan tekeminen käydään pikaisesti läpi ensi-iltaan asti.

Kommenttiraidalla ohjaaja Pekka Lehtosaari ja tuottaja Marko Röhr muistelevat elokuvan tekemistä. Mikä tarinassa on lähtöisin Allu Tuppuraisen vanhoista Rölli seikkaluista, mikä Lehtosaarelta itseltään? Röllin sydänhän on animoitu Venäjällä, joten animaattoreiden työstä puhutaan kahden maan välisen yhteistyön näkökulmasta: mitä Lehtosaari miltäkin kohtaukselta tai asialta halusi ja miten hän sai ohjeistettua Venäläisen studion toteuttamaan visionsa. Hahmosuunnitelusta puhutaan huomattavasti enemmän kuin varsinaisesta animoinnista, samoin näyttelijät saavat paljon aikaa. Lehtosaari on ollut mukana tekemässä monia monituisia animaatioiden suomidubbauksia ja viittaa aiempii töihinsä ja muihin animaatioihin myös kommenttiraidalla.

Henkien kätkemä
Studio Ghiblin ja Hayao Miyazakin faneille

Paitsi että tässä kerrotaan elokuvan tekemisestä, oli kiinnostavaa nähdä myös millaista "arki" studio Ghiblillä on. Studiolla tehtiin pitkää päivää, oikeastaan yötä. Aikataulu kiristyi koko ajan, mutta ihmisten asenne tuntui siltä positiiviselta, ei stressaantuneelta.

Monella hahmolla on esikuva oikeassa elämässä. Oli myös mielenkiintoista nähdä miten lohikäärmeen liikkeisiin käytettiin esimerkkinä niin käärmettä, liskoa kuin koiraakin. Miyazakin animaattorit tosin eivät olleet sattuneet näkemään miten käärme putoaa puusta tai kun ankeriasta perataan. Koiran purukalustoonkin moni perehtyi tarkemmin vasta eläinlääkärillä.

Dialogin äänityksiä näytettiin aika paljon, myös äänitehosteista ja musiikista kerrottiin jonkin verran mutta itselle jäi parhaiten mieleen tuo studion tunnelma ja itse ohjaaja Miyazaki.

Maameren tarinat
Ääninäyttelystä kiinnostuneille

Soundtrackin teosta oli oma dokkarinsa ja toinen dokkari kertoi ääninäyttelystä. Itselle parhaita hetkiä olivat ne joissa kuvaruutu oli jaettu niin että näyttelijän työskentelyn ja valmiin animaation näki yhtä aikaa. Haastattelut tuntuivat vähän jähmeiltä. Animoinnista ei extroissa juttua ole mutta kuvakäsikirjoitus (tai animatikki) on dvd:llä mukana kokonaisuudessaan.

Ghiblin elokuvissa on muuten usein mukana jopa koko elokuvan kuvakäsikirjoitus tai animatikki. Ne ovat mielenkiintoista katsottavaa.

Lilo ja Stitch
Animaatioalalle haluaville ja Disneyurasta unelmoiville

Kaksilevyisessä julkaisussa extramateriaalia on huikean paljon. Kummankin ohjaajan, Chris Sandersin ja Dean DeBloisin animaatiouran taustat käydään läpi. Sitten selviää mistä lähtökohdista Liloa ja Stitchiä lähdettiin tekemään ja miten Sanders myi idean studion johdolle. Dokkarissa seurataan tarinan kehittymistä, tutkimusmatkaa Hawaijille ja animaattoreiden ja taustamaalareiden työtä. Myös ääninäyttelijät ja soundtrackin synty esitellään. Tarina ja hahmot kehittyvät ja leffaa näytetään välillä koeyleisölle. Tämän perusteella tehdään muutoksia. Vielä aivan loppuvaiheessa yksi pitkään mukana ollut ja paljon hiottu kohtaus menee uusiksi: alunperin lentokoneella kaupungin pilvenpiirtäjien seassa tapahtunut takaa-ajo muutetaan terrori-iskun takia. Dokkarissa kerrotaan myös elokuvan markkinoinnista, oheistuotteista ja tietysti ensi-illasta.

Dokkarissa on mukana paljon kuvamateriaalia ja videomateriaalia jotka voi katsoa halutessaan. Näitä ovat esimerkiksi poistetut kohtaukset, varhaisvaiheet, haastattelut ja luonnokset. Kaiken kaikkiaan tästä saa erittäin hyvän käsityksen siitä miten elokuva tehdään alusta loppuun.

Bambi
Disneyfaneille, perinteisen piirroselokuvan ystäville

Dokkarissa lähdetään liikkeelle tarinan kehittelystä: millaisia kohtauksia suunniteltiin mukaan mutta jätettiin pois ja suunnitelmia miten Bambin äidin kuolema ja metsästäjän saapuminen esitettäisiin. Kummassakin tapauksessa päädyttiin siihen ettei niitä näytetä lainkaan, mikä onkin osoittautunut vaikuttavuudessaan hyväksi valinnaksi. Bambia ja Leijonakuningasta vertaillaan paljon, ehkä koska elokuvasta puhutaan eniten nykyanimaattoreiden suulla. Pikaisia pätkiä nähdään kyllä monista Bambin ajan mestarianimaattoreista.

Elokuvan visuaalinen tyyli oli aikanaan täysin uutta, ja dokkarissa kerrotaan miten tähän liittyviä ongelmia ratkottiin. On hienoa nähdä miten myöhemmin Disneyanimaatiolle niin ominainen tyyli lopullisesti syntyi. Elokuvaan tehtyjä efektejäkin käydään läpi huolella. Miten syntyi elokuvan vesi, lumi ja tuli? Näitä ei ehkä aina muista arvostaa tarpeeksi.

Lapsinäyttelijöiden valinta ja heidän muistelunsa kokemuksestaan Bambin parissa ovat hauskaa kuultavaa. Musiikista puhutaan pitkään. Lopuksi käydään vielä hieman läpi Disneyhistoriaa Bambin ajalta. Alkuperäinen teatteritraileri on hauskaa nähtävää.

Wallace ja Gromit: Kanin kirous
Stop-motion animaatioista kiinnostuneille, Wallacen ja Gromitin faneille

Wallacen ja Gromitin (ja myös Aardmanin) vaiheista lopputyölyhäristä pitkäksi elokuvaksi kertova dokkari pitää otteessaan. Kanin kirouksen huikeat lavasteet hurmasivat. Elokuvaan uskoo kuitenkin siinä määrin että oli outoa nähdä tapahtumapaikat pienoismalleina joissa jättimäiset animaattorit häärivät.

Sekä hahmojen että lavasteiden tekeminen että kuvaaminen käsiteltiin. Vaha-animaation perusteista ja Aardmanin arjesta saa siis oikein hyvän käsityksen ja studion tunnelma vaikutti oikein rennolta. Erityistä plussaa Wallacen sympaattisesta ääninäyttelijästä Peter Sallisesta. Karmeaa katsottavaa oli kohta jossa kerrottiin Aardmanin varaston palamisesta. Sadat mallit ja lavasteet tuhoutuivat.

Bellevillen kolmoset
Piirrosanimaation ystäville, ranskan taitoisille

En saanut dokkariin tekstitystä, en muuten itse elokuvaankaan. Ohjaaja puhuu englantia, mutta muut haastatellut ranskaa. Onneksi lyhyehkössä dokkarissa riittää kiehtovaa kuvamateriaalia. 2D animaation ja 3D tehosteiden yhdistäminen toimii elokuvassa aika onnistuneesta ja ennenkaikkea perustelluissa kohdissa. Tässä dokkarissa puhutaan jopa elokuvan värimaailmasta ja tietysti hahmojen lähtökohtia esitellään. Ääninäyttelystä ei puhuta, koska leffasta puuttuu lähes kokonaan dialogi. Dvd:ltä löytyy myös opastushetki piirretyn piirtämiseen, ei siis ihan perinteistä "näin piirrät hahmon", vaan hieman enemmän animaation näkökulmasta.


Hyviä dokkareita alkoi tulla mieleen niin pitkä lista, että aiheeseen palataan joskus uudelleenkin.

Taas palataan Pasilaan

Pidetty piirretty poliisisarja Pasila on palannut tänään televisioon uusilla jaksoilla. Vuonna 2007 alkaneesta sarjasta nähdään jo neljäs tuotantokausi. Nyt alkaneissa jaksoissa nähdään alkuun muun muassa Routalempi bloggarina, uusia keinoja nostattaa Suomen jalkapallomenestystä ja mitä tapahtuu kun Kontiovaara haastaa Repomiehen Pasilan johdossa.

Pasilasta, sen hahmoista ja hokemista on tullut vuosien myötä huippusuosittuja. Sarja ei kuitenkaan ollut hitti heti. Tieto Pasilasta on levinnyt katsojalta toiselle ja vasta toisen kauden myötä sarja alkoi olla laajasti tunnettu. Jännä juttu, nimittäin Pasilasta ei alunperin mitään toista kautta pitänyt tullakaan, vaan sarjan oli tarkoitus olla 12-osainen. Nyt alkavien jaksojen jälkeen Pasilaa on tehty 44 jaksoa. Ja sarja jatkuu myös viidennelle kaudelle.

Atte Järvinen on sekä käsikirjoittanut ja että ohjannut Pasilan. Aiemmin Järvinen käsikirjoitti Itse valtiaita, animoitua poliittista satiiria. Pasilalla ja Itse valtiailla on muutakin yhteistä, molemmat on animoinut sama studio, Anima vitae. Pasilan hahmosuunnittelun takana on Laura Neuvonen.

Pasila on visuaalisesti vaatimaton ja animaatioltaan simppeli, mutta ulkoisia puitteita tärkeämmässä osassa ovatkin sarjan näyttelijät. Kari Hietalahti, Jani Volanen, Juho Milonoff ja Mari Lehtonen herättävät sarjan poliisijoukon todella henkiin. Poliisien lisäksi samasta tiimistä irtoaa myös sarjan muut hahmot Juhani Kontiovaarasta poliisivoimia vastustaviin roistoihin. Suursarja Simpsoneiden tulevaisuus on ollut katkolla näyttelijöiden palkkakiistojen vuoksi, Homer ja kumppanit ovat yhtäkuin ääninäyttelijänsä. Sama koskee Pasilaa, hahmojen näyttelijöitä ei voisi toisilla korvata. Se ei silti tarkoita etteikö Pasilaan mahtuisi myös vierailevia ääniä.

Sarja on elänyt omaa elämäänsä netissä alusta asti. Paitsi että fanit hehkuttavat sitä Facebookissa, Pasilan jaksot ovat katsotuimpien kärjessä Ylen Areenassa. Sarjan nettikatsojille onkin tarjottu uusia jaksoja ennakkoon. Pasila on myös yksi harvoista suomalaissarjoista jonka jaksoja on livennyt jakoon luvattomasti ennen niiden ensiesitystä.

Pasilan uudet jaksot Maanantaisin 20:30 Tv2:lla. Aiemmat kaudet on julkaistu dvd:llä.

Vampyyrit

Vampyyrit näyttävät palaavan muotiin säännöllisin väliajoin. Viime aikoina niitä on taas nähty useissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Ja tietysti tähän aikaan vuodesta vampyyrit ovat erityisen aktiivisesti liikkeellä. On siis hyvä hetki esitellä animaatioiden vampyyrihahmoja. Usein animaatioiden vampyyrit tuntuvat olevan melko kilttejä ja jopa koomisia kavereita. Kaikki vampyyrianimaatiot eivät kuitenkaan ole lapsille sopivia. Kauhu on sopiva genre animaatioille siinä missä draama tai komedia.

Dracula (Yami no Teiō: Kyūketsuki Dracul) julkaistiin Suomessa videolla vuonna 1992. Elokuva perustuu Marvelin The Tomb of Dracula sarjakuviin. Piirroselokuva on japanilaisen Toei Animation tuotantoa ja se on valmistunut vuonna 1980.



Elokuvassa Dracula nappaa itselleen Saatanan morsiamen ja nuoripari saa pojan. Saatana hautoo Draculalle kostoa ja samaan aikaan Draculaa jahtaavat myös vampyyrinmetsästäjät. Elokuvassa puhutaan Saatanan palvonnasta, mustasta messusta ja Helvetistä. Myös sen kuvasto on raakaa erityisesti siihen nähden että videon takakannessa on merkintä s/t, sallittu kaiken ikäisille. Suositeltu ikäraja oli sentään kymmenen. Komiikkaa löytyy tästäkin animaatiosta, dubbaukseen ei nimittäin voi vakavasti suhtautua.

Ranskalainen Vampyyri Ernest (Ernest le vampire) on hieman epätavallisempi vampyyri. Hänellä on poikkeuksellisen komeat kulmahampaat ja jotenkin tämä herra muistuttaa jopa norsua... Eräässä jaksossa Ernest nähdäänkin ihailemassa sukunsa muotokuvia ja verhon taakse piilotetusta taulusta paljastuu piiloteltu sukulainen. Hahmon on luonut François Bruel.

Kreivi Duckula (Count Duckula) on myös melkoisen erikoinen vampyyri. Hän on ankka ja vieläpä kasvissyöjä. Tähän on syynä se että Kreivin "henkiin herättämis" -rituaalissa käytettiin kerran veren sijasta ketsuppia. Tätä englantilaisen Cosgrove Hall Filmsin hupaisaa sarjaa on julkaistu Suomessa videoina.

Mona Vampyyri (Mona the Vampire) sarjaa on esitetty Suomessa Juniorilla. Mona on kymmenvuotias tyttö, jolla on huikea mielikuvitus. Mona uskoo että hänen kotikaupunkinsa on yliluonnollisten monstereiden hallitsema ja täynnä mysteerejä. Niinpä Mona muuttuu Mona Vampyyriksi tarkoituksenaan pelastaa kaupunki omien voimiensa avulla. Kanadalainen piirrossarja perustuu Sonia Holleymanin kirjoihin.

Hellyyttävin kaikista lienee Muumilaakson tarinoissa tavattu, pannukakuista ja Muumimamman erikoissuojeluksesta nauttiva pieni Vampyyri. Vampyyri aiheutti paniikkia Muumilaaksossa, kun sellainen pääsi eläintarhasta pakoon. Urheimmat halusivat ottaa vampyyrin kiinni, toiset pysyivät sisätiloissa. Nipsu harkitsi jopa haarniskaa ja kärsi kaameasta painajaisunesta. Etsitty ja pelätty vampyyri löytyi Muumimamman keittiöstä ja jäi Muumitalon asukiksi. Nuuskamuikkunen valisti lopulta Muumeja siitä että heidän Vampyyrinsä oli todellisuudessa tavallinen ja harmiton lepakko.

Japanista vampyyri-sarjoja ja elokuvia löytyy useampia ja tyylilajit vaihtelevat kauhusta romantiikkaan. Tässä vain muutama:

Vampire Hunter D esiintyy Hideyuki Kikuchin kauhukirjoissa. D on vampyyrinmetsästäjä ja Kreivi Draculan poikana itsekin puoliksi vampyyri. Elokuvia on tehty kaksi, Vampire Hunter D (Vampaia hantā D) vuonna 1985 ja Vampire Hunter D: Bloodlust vuonna 2000. Jälkimmäinen on julkaistu Suomessa dvd:llä.

Hellsing on organisaatio joka suojelee ihmisiä vampyyreilta ja muilta yliluonnollisuuksilta. Kōta Hiranon suomeksikin ilmestynyt sarjakuva on animoitu tv-sarjaksi vuonna 2001. 13-osaista sarjaa ei ole julkaistu Suomessa. Vuonna 2006 Hellsing Ultimate -sarjaa ryhdyttiin julkaisemaan suoraan dvd:lle. Elokuvasarja on tv-sarjaa uskollisempi sarjakuville. Sarjan osat ovat kestoltaan 40-60 minuuttisia ja niitä on valmistunut tähän mennessä 8. Suomessa on julkaistu ensimmäiset neljä osaa sekä yksittäin, että yhdessä paketissa.

Blood the Last Vampire on vuonna 2000 valmistunut elokuva. Sen päähenkilö on Saya, jonka jahtaamat vampyyrimaiset olennot ovat hiippailleet Vietnamin sodan alkua odottavien amerikkalaisten sotilastukikohtaan. Elokuvaa seurasi 50-osainen tv-sarja Blood+ vuonna 2005. Elokuva on julkaistu Suomessa dvd:llä.



Karin on vampyyriperheen tytär, joka veren imemisen sijaan tuottaa verta itse ja verestä riittää luovutettavaa muillekin. Erityisesti koulun uusi poika saa Karinin veren kuohahtamaan. Vuonna 2005 valmistuneessa sarjassa on 24 jaksoa. Tämänkin tv-sarjan pohjana on sarjakuva. Manga-versio on julkaistu suomeksi 14-osassa, mutta Anime-versio ei Suomeen asti ole päätynyt.

Lopuksi vielä yksi tuleva vampyyrianimaatio. Ranskalainen sarjakuvataitelija Joann Sfar on ohjaamassa Pikku Vampyyri sarjakuvaansa animaatioksi. Hänen ensimmäinen animaatioelokuvansa Rabbin Katti valmistui tänä vuonna. Myöskin Sfarin omaan sarjakuvaan perustava elokuva nähtiin Suomessa Animatricks festivaaleilla.