Animaatioblogi

Tämän blogin aiheena ovat animaatiot: uudet elokuvat, nostalgiset tv-sarjat, dvd-julkaisut, animaatioiden tekijät... kaikki animaatioihin liittyvä.

keskiviikko 2. joulukuuta 2009

Viidakkovekara Juuso



Juoni:
Viidakkovekara Juuso on hyvin harvinainen eläin, siis täydellinen lemmikki elokuvatähti Isabellalle. Juuso asuu viidakossa yhdessä apina-ystäviensä kanssa, mutta joutuu Isabellan kaappaamaksi. Villi Juuso ei helposti kesyynny lemmikiksi ja yrittää paeta. Juuso ajautuu kuitenkin joen mukana kauas kotoaan ja lopulta banaanilaivalle.

Laivalla Juuso tapaa leppoisan laivakokki Lettusen. Laivalla sattuu matkustamaan myös Isabella miehensä Konradin kanssa. Laivan saavuttua satamaan Lettunen näkee parhaaksi viedä Juuson eläintarhaan. Sielläkään Juuso ei ole turvassa, sillä Isabella havittelee yhä omaa pörröistä lemmikkiä.

Juuso karkaa ja harhailee kaupungilla, kunnes tapaa Riitta-ketun. Riitta auttaa takaa-ajettua Juusoa, ja heistä tulee ystäviä. Lopulta Juuso pääsee takaisin banaanilaivalle, ja matkaan kohti kohtia, vaikka uudesta ystävästä eroaminen onkin haikeaa.


Viidakkovekara Juuso (Jungledyret Hugo) on tanskalainen piirroselokuva vuodelta 1993. Sen ovat ohjanneet Stefan Fjeldmark ja Flemming Quist Møller. Møller on toiminut myös elokuvan käsikirjoittajana. Fjeldmark on ohjannut myös animaatioelokuvat Apua olen kala ja Asterix ja viikingit. Lisäksi hän on työskennellyt animaattorina paitsi Juusossa, myös useissa Amerikkalaisissa elokuvissa, kuten Don Bluthin Peukaloliisa ja Peikko keskuspuistossa -elokuvissa.

Elokuvan on tuottanut A.Film studio, jonka muita elokuvia ovat Apua olen kala, Asterx ja viikingit ja Ruma ankanpoikanen ja minä. Studio on ollut mukana tekemässä Niko lentäjän poikaa.

Juuso sai jatko-osan Viidakkovekara Juuso elokuvasankarina vuonna 1996. Kolmas elokuva tehtiin vuonna 2007 tietokoneanimaationa. 13-osainen tv-sarja tehtiin 2003.


Elokuva on nähty useissa maissa, mutta osa tanskalaisten huumorista oli Amerikassa liikaa. Elokuvasta leikattiin pätkiä pois, Lettusen tyttökalenteri sumennettiin ja Isabellan kielenkäyttöä pehmennettiin. Lopussa Isabella sekoaa menettäessään Juuson, mutta Amerikassa tämäkin pätkä leikattiin pois.

Suomenkielistä Juusoa näytteli Heikki Määttänen. Elokuva on julkaistu sekä videolla että dvd:llä. Tv-sarjaa on näytetty Nelosella.

tiistai 1. joulukuuta 2009

Ewokit



Vuonna 1995 Mtv3 esitti piirrossarjaa nimeltä Ewokit (Ewoks). Ewokit on nähty ensikerran George Lucasin Tähtien sota elokuvassa Jedin paluu. Oman piirrossarjan nämä karhumaiset otukset saivat vuonna 1985. Ewokit seikkailevat myös kahdessa omassa elokuvassaan, mutta ne eivät ole animaatioita.

Tässä ewokkeja Jedin paluu-elokuvasta:


Animaation takana on Kanadalainen Nelvana-studio. Sarjaa tehtiin kaksi kolmentoista jakson kautta, yhteensä 26 jaksoa siis. Jälkimmäinen kausi tuntuu olevan suunnattu hieman aikaisempaa nuoremmalle yleisölle. Myös sarjan tunnari vaihdettiin.

Uusi tunnari:


Ewokit asuvat metsässä puihin rakennetussa kylässä Endor-planeetalla. Päähenkilö on nuori ewokki nimeltä Wicket. Hän on ihastunut ewokkien päällikön Chirpan tyttäreen Kneesaan. Kneesan parasystävä on Latara ja Wicketin paras ystävä on nimeltään Teebo. Teebo on kylän shamaanin, mestari Lograyn oppipoika. Ewokkien lisäksi mukana on monenlaista muuta otusta. Pääpahis on noita Morag.


Sarjaa ei dubattu suomeksi. Suomessa on julkaistu kaksi videokasettia, jotka sisältävät yhteensä kahdeksan jaksoa. Dvd:llä ewokkeja ei meillä ole julkaistu.

maanantai 30. marraskuuta 2009

Joulukuussa teattereissa nähdään jatko-osia.

Elokuvateattereissa nähdää joulukuussa kaksi elokuvaa, joissa yhdistellään animaatiota ja "oikeita näyttelijöitä". Molemmat ovat myös jatko-osia.

Arthur ja Maltazard -elokuvan ensi-ilta on 4.12. Se jatkaa vuonna 2006 valmistuneen Arthur ja minimoit elokuvan tarinaa. Odotettavissa on myös kolmas Arthur-elokuva, Kahden maailman sota, jonka on määrä valmistua jouluksi 2010.



Molemmat Arthurin seikkailut on ohjannut ja käsikirjoittanut ranskalainen Luc Besson. Hän on ohjannut enimmäkseen live-action elokuvia.


25.12 on ensi-ilta vuorossa Alvin ja pikkuoravat 2. Alkuperäiselle nimelle Alvin and the Chipmunks: the Squeakquel ei ilmeisesti ole löydetty osuvaa suomennosta. Elokuvan on ohjannut Betty Thomas. Oravat on tehty tietokoneella ja ne seikkailevat ihmisnäyttelijöiden kanssa.



Maaorava kolmikko Alvin, Tero ja Simo ovat esiintyneet jo parissakin piirrosarjassa, 1961-1962 Alvin Show:ssa, ja 1983-1990 nimellä Alvin and the Chipmunks. Nelonen on esittänyt jälkimmäistä sarjaa.

Ensimmäinen Alvin ja pikkuoravat elokuva on vuodelta 2007 ja sen ohjasi Tim Hill.

lauantai 28. marraskuuta 2009

Uusia possuja Pikku kinossa

Maanantaina 30.11.2009 alkaa tv2:sen Pikku Kino -ohjelmapaikalla uusi sarja Töötti ja Pulteri (Toot and Puddle).


Possut ovat aloittaneet seikkailunsa Holly Hobbien lastenkirjoissa. Tv-sarjan lisäksi on tehty myös 45 minuutin mittainen elokuva Tooth & Puddle I´ll be home for christmas joka on esitetty Suomessa tv:ssä jouluna 2007 nimellä Jouluksi kotiin.

Pätkä elokuvasta:


Nyt alkavassa sarjassa on 26 osaa. Se on Kanadalaisen Mercury Filmworksin tuontantoa ja valmistunut vuonna 2008.

Töötti ja Pulteri ovat toistensa vastakohdat monessa asiassa, mutta silti hyviä ystäviä. Heidän lisäkseen sarjassa nähdään Pulterin serkku Opaali ja papukaija Tulppaani. Possut matkustelevat paljon, mutta palaavat aina mielellään takaisin kotiin.

torstai 26. marraskuuta 2009

Uutuusjulkaisut Joulukuussa


Joulukuun ensimmäisenä päivänä julkaistaan dvd:llä elokuva Ice Age 3: Dinosaurusten aika. Elokuva on jatkoa vuosien 2002 ja 2006 Ice Age elokuville. Elokuvissa seikkaillaan jääkaudella mm. mammutin, sapellihammastiikerin ja laiskiaisen kanssa. Extroista löytyy mm. musiikkivideo, poistettuja kohtauksia, pelejä ja kolme Jyrsis-lyhäriä.


Seuraavana päivänä julkaistaan jouluna 2008 ensi-illassa ollut Niko Lentäjän poika. Elokuva on Kari Juusosen ja Michael Hegnerin ohjaama ja kertoo poropoika Nikosta, joka lähtee etsimään Joulupukin lentoporona toimivaa isäänsä. Dvd:ltä löytyy extramateriaalina mm. Juliuksen joululaulu. Elokuvalle suunnitellaan jatkoa.


9.12 ilmestyy dvd-boksilla Star Wars: The Clone Wars -sarjan ensimmäinen kausi, eli 22 jaksoa. Jaksot on julkaistu myös neljällä erillisellä dvd:llä.

The Clone Warsin on Suomessa esittänyt MTV3 vuonna 2009. Sarja on valmistunut vuonna 2008. Samana vuonna oli myös Star Wars: The Clone Wars elokuvan ensi-ilta. Elokuva oli eräänlainen pilottijakso tv-sarjalle.


16.12 on vuorossa ruotsalainen piirroselokuva Viiru & Pesonen: Muisti pätkii. Se on neljäs Sven Nordqvistin hahmoista tehty elokuva ja valmistunut 2009.

keskiviikko 25. marraskuuta 2009

Varokaa heikkoa jäätä

Suomalaisen lastenkirjailijan ja animaattorin Camilla Mickwitzin tekemä Jäävaroitus pala-animaatio esitettiin televisiossa ensi kerran huhtikuussa 1986.

Tietoiskun tarkoituksena on varoittaa katsojia petollisen heikoista jäistä, ja sitä on näytetty 13 vuoden ajan keväisin ja syksyisin yleensä Pikku Kakkosen yhteydessä. Varoituksessa esiintyvät hahmot ovat tuttuja Pikku Kakkosen tunnuksesta, jonka Mickwitz suunnitteli 1983.



Animaation musiikin ja äänet on tehnyt Jukka Siikavire. Moni katsoja on pitänyt pätkää ahdistavana ennemmin oudon äänimaailman, kuin nallen hädän takia. Jäistä pelastuneen Nallen kumeaääninen varotus "Varokaa heikkoa jäätä, mmm" viimeistelee kauhistuttavan kokemuksen. Siikavire on itse nallen äänenä.

Siikavire teki animaation äänet uudelleen vuonna 1996. Traumatisoituneet katsojat ovat uskoneet että äänet vaihdettiin juuri pelottavuuden takia, mutta oikeana syynä oli ääniraidan kuluminen.

Alkuperäinen pätkä kestää n.neljä minuuttia. Nykyään animaatiosta näytetään useimmiten lyhennettyä versiota.

On Jäävaroituksen näkeminen sitten traumaattinen kokemus tai ei, hoitaa se tärkeän tehtävänsä hyvin ja persoonallisesti.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Kadonneita kaupunkeja

Esittelen tälläkertaa animaatioelokuvia joissa etsitään legendaarisia kadonneita kaupunkeja tai sivilisaatioita.

Laputa, linna taivaalla on Hayao Miyazakin ohjaus vuodelta 1986. Tämä Studio Ghiblin elokuva on hiljattain julkaistu Suomessa dvd:llä.

Laputa on taivaalla pilvien lomassa leijuva linna, jonka suurinosa ihmisistä uskoo olevan vain legenda. Pazu-poika uskoo Laputan olevan totta, sillä hänen edesmennyt isänsä on nähnyt tuon lentävän linnakkeen. Kun taivaalta leijailee alas Sheeta niminen tyttö, jonka perässä ovat sekä hallitus että ilmarosvot alkaa Laputan olemassaolo vaikuttaa varmalta.

Selviää että Sheetalla on yhteys Laputaan, samoinkuin heitä armeijan kanssa jahtaavalla miehellä Muskalla. Sheetalla on kaulassaan sininen kristalli, jossa piilee mahtavia voimia. Se myös näyttää tien Laputaan.

Monien käänteiden jälkeen sekä Muska ja armeija että Pazu ja Sheeta ilmarosvojoukon mukana matkaavat kohti Laputaa. Laputa löytyy pyörremyrskyn silmästä. Kaupungissa ja linnassa ovat jäljellä enää robotit, niistäkin vain yksi toimii. Puut ovat vallanneet rakennukset, ja koko Laputa on juurien peitossa.

Laputaan liittyy aarteiden ja rikkauksien lisäksi myös salaisuuksia ja voimia joita ei voi antaa Muskan tietoon. Pazulla ja Sheetalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin turvautua taikaan, joka tuhoaa Laputan. Muska kuolee, mutta Pazu ja Sheeta selviävät. Myös ilmarosvot pääsevät pois tuhoutuvasta Laputasta ja he ovat saaneet mukaansa myös osan sen aarteista.


Laputa on tuttu Jonathan Swiftin tarinoista Gulliverin matkoista. Siinä Laputa on taivalla leijuva saari. Gulliver myös mainitaan tässä elokuvassa.

Myös Gulliverin matkoista on tehty animaatioelokuva. Gulliverin matkat on valmistunut vuonna 1939 ja siinä Gulliver päätyy Lilliputtien maahan.



Disney tarttui Laputan tyyliseen aiheseen 2002. Robert Louis Stevenson tarina aarresaaresta siirrettiin avaruuteen, ja nimeksi vaihtui Aarreplaneetta.

Aarreplaneetta on Laputan tavoin useimpien mielestä vain satua. Nuori Jim Hawkins saa kuitenkin sattuman kautta käsiinsä kartan, joka johtaa Aarreplaneetalle. Jim ja hänen vanha tuttavansa Doppler hankkivat aluksen ja miehistön ja lähtevät kohti Aarreplaneettaa. Jimiä on varoitettu kyporgista kartan saannin yhdeydessä, mutta hänelle ja aluksen kyporgikokille syntyy lähes isä-poikasuhde.

Kun alus saapuu Aarreplaneetalle nousee miehistö kokin, John Silverin johdolla kapinaan. Kartasta käydään kamppalua, sillä se kertoo planeetan sijainnin lisäksi myös aarteen paikan. Planeetalta löytyy yksinäinen robotti, jonka muistissa on aukkoja. Jim saa robotin muistin palautettua, ja selviää että planeetta tuhoutuu samalla kuin aarre löytyy. Silver joutuu tilanteeseen, jossa hänen on pelastettava joko Jim tai aarteet. Hän valitsee Jimin.

Tämäkin tarina päättyy onnellisesti ja joukko pelastuu planeetalta ennen sen tuhoa. Jimin ja Silverin välit tasoittuvat kun Jim päästää Silverin karkaamaan.



Aarreplaneetassa on useita samankaltaisuuksia Laputan kanssa. Molemmat kadonneet kaupungit sijaitsevat taivaalla eikä kummassakaan ole enää ihmisiä, vain yksinäinen robotti. Molemmista tarinoista löytyy myös ilmarosvoja, ja sekä Aarreplaneetan Silver että Laputan ilmarosvot Dolan johdolla osoittavat myös hyviä puolia. Molemmissa tarinoissa etsitään myös aarretta ja sekä Laputa että Aarreplaneetta tuhoutuvat.

Vuotta ennen Aarreplaneetta Disneyllä etsittiin Atlantista. 2001 valmistuneen Atlantis, kadonnut kaupunki elokuvan pääosassa on niinikään nuorukainen, tälläkertaa Milo. Milon haaveena on löytää kadonnut Atlantiksen kaupunki, mutta tiedeakatemia ei ole halukas rahoittamaan retkikuntaa.

Milo saa apua isoisänsä vanhalta ystävältä joka toimittaa Milolle tämän jo edesmenneen isoisän Milolle tarkoittaman kirjan, joka on kirjoitettu muinaiskielellä. Milo uskoo kirjan johdattavan Atlantikseen.

Matkalle lähtee Milon lisäksi sekalainen retkikunta ja he tosiaan löytävät Atlantiksen. Tämä kadonnut valtakunta ei ole tyhjillään. Milo tutustuu Atlantiksen hallitsijan tyttäreen Kidaan, joka esittelee Milolle Atlantista. Atlantiksen asukkaat ovat unohtaneet luku- ja kirjoitustaidon ja Milo lukee Kidalle seinäkirjoituksia.

Yhdessä kirjoituksessa kerrotaan Atlantiksen sydämestä, voimalähteesä joka suojelee kaupunkia ja sen asukkaita. Sydän kiinnostaa myös Milon retkikunnan miehistöä, joka nousee kapinaan ja pakottaa Milon ja Kidan paljastamaan sydämen olinpaikka.

Seuraa kamppailu jossa osa retkikunnasta siirtyy takaisin Milon ja Atlantiksen puolelle ja lopulta Atlantis ja sen asukkaat pelastuvat. Milo päättää jäädä asumaan kadonneeseen kaupunkiin muiden palatessa kotiin.


Myös Atlantiksessa ja Laputassa on samoja elementtejä. Molempien voima on sinisessä kristallissa. Tuntuu että Atlantiksesta on otettu vaikutteita myös Aarreplaneettaan. Molemmissa miehistö ahneuksissaan kääntyy retkikuntaa vastaan.

´

Myös DreamWorks on käsitellyt kadonneen kaupungin -teemaa. Aihe on ollut suosittu 2000-luvun alussa, Tie El Doradoon on valmistunut vuonna 2000, siis hieman Disney tulkintoja aiemmin.

Tämän elokuvan sankareina on kaksi miestä, Tulio ja Miguel, jotka saavat noppapelissä huijattuaan haltuunsa kartan joka johdattaa kultaiseen El Doradon kaupunkiin. Huijaus paljastuu, mutta miesten onnistuu paeta. He päätyvät salamatkustajiksi löytöretkeilijä Cortésin laivalle. Kun heidät huomataan laivalle joutuvat he pakenemaan uudelleen, mutta löytävät perille El Doradoon, jonka asukkaat pitävät heitä jumalina. Miehet pelastavat nuoren naisen nimeltä Chel, joka ymmärtää ettei kaksikko ole jumalia. Chel sopii Tulion ja Miguelin kanssa pitävänsä salaisuuden, jos nämä vievät hänet mukanaan pois kaupungista.

Tulion ja Chellin välille kehittyy romanssi ja Miguel alkaa pitää El Doradosta niin paljon ettei välttämättä haluaisi lähteä sieltä. Poppamies Tzekel-Kan epäilee miesten jumalallista alkuperää ja havittelee koko kaupungin johtajuutta. Tzekel-Kan hyökkää Miguelia ja Tuliota vastaan herättämällä kivisen jaguaarin henkiin, mutta häviää taistelun.

El Doradon ulkopuolella Tzekel-Kan tapaa Cortésin joka on seurannut Miguelia ja Tuliota. Tzekel-Kan lähtee johdattamaan häntä häntä kohti kaupunkia. Tieto heidän tulostaan saavuttaa Miguelin ja Tulion, jotka päättävät pelastaa El Doradon. Miguel oli tarkoitus jäädä kaupunkiin, Chelin ja Tulion taas lähteä pois jokea pitkin mukanaan kaupungin kultaa, jota asukkaat jumalille olivat uhranneet. Lopulta myös Miguel seilaa jokea, tie El Doradoon umpeutuu ja kaupunki pelastuu valloittajilta. Kolmikko säilyttää henkestä, mutta menettää kullan.



Tie El Doradoon poikkeaa edellä mainituista elokuvista sillä, että sen päähenkilöiden motivaatio kadonneen kaupungin löytymiseen on aarteet ja rikastuminen, kun muissa kolmessa elokuvassa rikkauksia etsivät pahikset.

El Doradon päähenkilöt ovat selkeästi vanhempia kuin muissa elokuvissa, Laputan Pazu ja Sheeta ovat vielä lähes lapsia, Milo ja Jim nuorukaisia. El Dorado on ainoa kadonneista kaupungeista jonne menetetään mahdollisuus palata, mutta itse kaupunki ei tuhoudu.

Animaatioelokuvissa uusiin maailmoihin joudutaan useammin sattuman kautta ja päähenkilöiden tahtomatta, kuin niitä vartavasten etsien. Näiden ihmemaiden esittelyyn ryhdytään kuitenkin toisella kertaa.

maanantai 23. marraskuuta 2009

Karhuklassikko Jaki ja Nuka

Vuosina 1984 ja 1986 Suomessa Ylen toimesta esitetty piirrossarja Jaki, vuoriston karhu on painunut mieleen monille jotka sen lapsuudessaan ovat nähneet.



Sarja kertoo kahdesta karhunpennusta, Jakista ja Nukasta, jotka jäävät orvoiksi. Isänsä Kellianin kanssa kahdestaan asuva intiaanipoika Senda alkaa huolehtia pennuista ystävänsä Olgan kanssa. Sekä Sendan että Olgan isillä on osuutta Jakin ja Nukan emon, Hirmun kuolemaan, ja myös he auttavat pentuja.


Sarja on vuodelta 1977, ja se perustuu Ernest Thompson Setonin kirjaan Monarch: The Big Bear of Tallac. Animaatio on japanilaisen Nippon Animationin tekemä. Suomessa on nähty monia muitakin tämän studion tv-sarjoja, esimerkiksi Pörri Orava (tai Oravan seikkailut), joka myöskin pohjautuu Setonin tarinaan.


Jaksoja on yhteensä 26, mutta Suomessa on ilmeisesti näytetty vain 13 osaa. Sarja oli dubattu suomeksi ja siinä näyttelivät mm. Lars Svedberg ja Aila Svedberg. Dvd- tai videojulkaisuja ei suomeksi ole.

sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Uusi sarja: Timppa



Pikku Kakkosessa alkaa maanantaina 23.11.2009 uusi sarja nimeltä Timppa.

Timppa on pieni lammas, joka on tottunut olemaan lampolan ainoa karitsa ja saamaan tahtonsa läpi. Timppa joutuu uusien haasteiden eteen, kun hän menee päivähoitoon muiden eläinpienokaisten kanssa.


Sarjan alkuperäinen nimi on Timmy Time ja se on Englantilaisen Aardman Animationsin tekemä vaha-animaatio. Sarjaa on alettu näyttää 2009, ja ensimmäinen kausi sisältää 26 kymmenminuuttista jaksoa.

Timppa on tullut tutuksi Aardmanin toisesta sarjasta, Shaun the Sheep eli Late Lampaasta. Siinä hän seikkailee osana lampolan väkeä. Sarjan päätähti Late taas nähtiin ensi kerran studion tunnetuimpien hahmojen Wallacen ja Gromitin kanssa lyhytelokuvassa A Close Shave. Late Lammasta on Suomessa näytetty vuodesta 2007.


Timppa on suunnattu alle kouluikäisille, mutta Aardmanin tuttu tyyli ja huumori ovat tässäkin sarjassa läsnä. Vaikka ohjelma on lapsille suunnattu, se ei aliarvio kohderyhmää esimerkiksi liialla yksinkertaisuudella tai toistamisella. Animaatio on yhtä laadukas kuin Aardmanin varttuneemmille katsojille suunnatut sarjat.

Sarjassa ei ole kertojaa tai dialogia, mikä on tuttua myös Late Lampaasta. Tämä ei missään tapauksessa häiritse tarinankerrontaa, vaan huolellisesti animoidut ja persoonalliset hahmot saavat sanoman perille hyvin myös eläintenkielellä.

Vaha-animaatioita ei enää tietokoneaikana liikaa tehdä. Timppaan on panostettu kaikilla osa-alueilla ja se on kerrankin todella laadukas lastenohjelma.

perjantai 20. marraskuuta 2009

Maa aikojen alussa

Maa aikojen alussa on varmaan monille tuttu elokuvasarjana, jonka jatko-osat eivät tunnu loppuvan koskaan. Pienet dinosaurukset ovatkin seikkailleet jo kolmessatoista elokuvassa vuoteen 2007 mennessä. Samana vuonna aloitettiin myös tv-sarjan esittäminen. Sitä on tehty 26 osaa, jotka on Suomessa julkaistu dvd:llä.


Aivan ensimmäinen Maa aikojen alussa -elokuva on jatko-osia ja tv-sarjaa huomattavasti laadukkaampi. Sitä olivat tuottamassa mm. George Lucas ja Steven Spielberg.

Ohjauksesta vastasi Don Bluth. Ennen oman studionsa perustamista hän työskenteli animaattorina Disneyllä. Bluthin ensimmäinen pitkä elokuva oli Rouva Brisby ja hänen salainen maailmansa (The Secret of NIMH) vuonna 1982. Muita hänen ohjauksiaan ovat mm. Fievel matkalla Amerikkaan (1986) ja Anastasia (1997).



Juoni
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat dinosaurusten aikaan. Kasvinsyöjät elävät vaikeita aikoja, koska ruoka on loppumassa. Kaikki lähtevät vaeltamaan kohti Suurta Laaksoa, jossa ruoan pitäisi riittää kaikille.

Päähenkilö on pitkäkaula Pikkutassu, joka tekee matkaa äitinsä ja isovanhempiensa kanssa. Kasvinsyöjien perässä vaanivat kuitenkin pedot. Pikkutassun äiti kuolee suojellessaan lastaan terävähampaalta. Samaan aikaan tapahtuu maanjäristys joka hajottaa useat dinosauruslaumat ja perhekunnat.

Pikkutassu jää yksin, mutta muistaa äidiltä saamansa ohjeet Suuren laakson löytämiseksi. Hän tapaa neljä muuta yksinäistä dinosauruslasta. Pikkutassu, Alli, Sera, Petri ja Piikki lähtevät matkalle yhdessä, vaikka eri lajit eivät yleensä ole toistensa kanssa tekemisissä.

Terävähammas saalistaa ja joukon yhteishenki rakoilee mutta lopulta Suuri laakso ja kadonneet perheenjäsenet löytyvät.


Elokuvasta leikattiin pois useita jo valmiiksi animoituja kohtauksia, koska niitä pidettiin liian pelottavina. Ohjaaja Don Bluth ei ollut tähän tyytyväinen, mutta ei voinut asialle mitään. Myös Pikkutassun äidin kuolema oli suunnitelmissa poistaa, mutta juonen kannalta se oli liian oleellinen kohtaus. Tarinaan kuitenkin lisättiin vanha dinosaurus, jonka Pikkutassu kohtaa ja jonka opetukset rakkaiden menettämisestä lievensivät sekä Pikkutassun että katsojien ahdistusta.

Teemakappaleen esitti Diana Ross, mutta se kuullaan vasta lopputeksteissä. Elokuvan aikana ei ole lauluja. Hahmot alkavat esittää laulunumeroita vasta jatko-osissa.


Suomen ensi-ilta oli joulukuussa 1989. Maa aikojen alussa on julkaistu vhs:llä ja dvd:llä ja dubattu suomeksi.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...